SUOMEN VOMSTELU JA URHELULTON TOMNTAKERTOMUS V. 1945 * HELSNK 1951
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto vuonna 1945. Helsinki 1951 Kauppalehti Oy:n Kirjapaino Kun aikaansaadun välirauhan jälkeen yhteiskunnallinen elämä alkoi kehittyä normaaliseen suuntaan, Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto aloitti vuoden 1945 toimintansa Jälleenrakentaakseen pitkäaikaisen sodan maamme liikuntakasvatukselle aiheuttamat runsaat menetykset. Nämä menetykset oli liitossa selvimmin huomattavissa varsinaisen järjestötoiminnan alalla, joka oli kadottanut rauhanaikaisen elinvoimansa varsinkin liiton perusjärjestöissä, seuroissa, jotka suureksi osaksi olivat sodan aikana kärsineet johtajien puutetta ja joista moni lopullisesti menetti monivuotiset työn tekijänsä. Kouluttaakseen seuroihinsa uusia toimihenkilöitä liitto heti vuoden alussa toimeenpani koko maata käsittäneet järjestökurssit Suomen Urheiluopistossa ja myöhemmin jokaisessa SVUL:n piirissä seuratoimitsijakursseja, joiden tuloksena toiminta piireissä ja seuroissa vähitellen tehostui jopa siinä määrin, että vuoden päättyessä järjestötoiminta oli saatu uudelleen kehitetyksi melkeinpä rauhanaikaiselle kannalle. Huomattavana saavutuksena on erikseen todettava, että kauan vireillä ollut piiritoiminnanjohtajien palkkauskysymys sai joulukuun 15 päivänä sikäli onnellisen ratkaisun, että po. virat voitiin silloin perustaa, tosin toistaiseksi vain siten toteutettuna, että ainoastaan kolmeen piiriin voitiin p.o. päivänä kiinnittää toiminnanjohtajat, jotka hoitavat tehtäviään päätoimellisina, muiden piirien toiminnanjohtajien hoitaessa tehtäviään palkkiovirkailijoina. Viitaten SVUL:n liittokokouksen, liittohallituksen ja jäsenliittojen toimintaa koskeviin erikoiskertomuksiin vuoden 1945 toiminnasta voidaan esittää seuraavat yhteenvedot.
4 1. Liiton liikuntakasvastuksen muodot. Liiton toiminta-alaan kuuluvat seuraavat liikuntakasvatuksen muodot: 1) voimistelu, 2) rata- ja kenttäurheilu, 3) suunnistaminen, 4) hiihto, mäenlasku ja pujottelu, 5) kreikkalais-roomalainen ja vapaapaini, 6) nyrkkeily, 7) painonnosto, 8) pesäpalloilu, 9) pyöräily, 10) jääkiekkoilu, 11) uinti, uimahypyt, hengenpelastus ja vesipalloilu sekä 12) poikaurheilun eri muodot. Liiton organisatio oli seuraava: 2. Liiton organisatio. a) liittokongressi, b) liitto.kokous, e) liittohallitus, d) jäsenliitot, niiden liittokokoukset ja liittojohtokunnat 1) Suomen Voimisteluliitto r.y. 2) Suomen Urheiluliitto r.y. 3) Suomen Suunnistamisliitto r.y. 4) Suomen Hiihtoliitto r.y. 5) Suomen Painiliitto r.y. 6) Suomen Nyrkkeilyliitto r.y. 7) Suomen Painonnostoliitto r.y. 8) PesäJpalloliiJtto r.y. 9) Suomen Pyöräilyliitto r.y. 10) Suomen Jääkiekkoliitto r.y. 11) Suomen Uimaliitto r.y. 12) Suomen Poikaurheiluliitto r.y. e) piirit, niiden piirikokoukset, johtokunnat ja jaostot: 1) Etelä-Pohjanmaan piiri 2) Helsingin piiri 3) Hämeen piiri 4) Kainuun piiri 5) Keski-Pohjanmaan plln 6) Keski-Suomen piiri 7) Kymenlakson piiri. 8) Lahden piiri 9) Lapin piiri 10) Oulun piiri 11) POhjois-Karjalan piiri 12) Pohjois-Savon piiri 13) Satakunnan piiri 14) Suur~avon piui 15) Uudenanaan pilli 16) Varsinais-Suomen piiri 17) Viipurin piiri 3. Liiton jäsenseurojen lukumäärä. Välirauhan yhteydessä tapahtuneiden alueluovutusten johdosta kaikki SVUL:n tä-karjalan piirin ja useimmat Viipurin piirin seurat ovat olosuhteiden pakosta ainakin toistaiseksi lakkauttaneet toimintansa. Niinikään monet sodasta kärsimään joutuneet Lapin piirin seurat eivät ole toistaiseksi olleet toiminnassa, eivätkä siis ole lähettäneet vuositilastokaavakkeitaan. Tämän johdosta liitto on joutunut toimintavuoden jäsenluetteloista poistamaan useita seuroja. Lisäksi ovat muutamien pitäjien eri kylissä toimineet seurat liittyneet yhdeksi pitäjäseuraksi, joten liittoon kuuluvien seurojen lukumäärä on hiukan pienentynyt. SVUL:ssa oli toimintavuoden alkaessa kaikkiaan 781 yhdist srekisteriin merkittyä seuraa, joissa oli paikallisosastoja 684. - Liiton seurojen ja niiden paikallisosastojen lukumäärä oli siis näin ollen 1.465. 4. Liiton varsinaisten jäsenten lukumäärä. Liiton jäsenseurojen yksityisten jäsenten lukumäärä on toimintavuoden aikana huomattavasti noussut, ollen se 31. 12. 1945 seuraava: a) miehiä......... b) naisia.... e) poikia.... d) tyttöjä.... Yhteensä 148.036 78.586 26..248 34.635 (alle 18 v.) 8.567 Vertailun vuoksi mainittakoon, että liiton jäsenmäärä oli. edellisenä toimintavuotena 117.195. 5. Yhteistoiminta muitten järjestöjen kanssa. Saadakseen liikuntatoiminnan mahdollisimman laajalle pohjalle maassamme liitto on ollut tiiviissä kanssakäymisessä monien ulkopuolisten järjestöjen kanssa. Niistä on ennen muita mainittava seuraavat: Työväen Urheiluliitto, Finlands Svenska Centralidrottsförbund, Puolustuslaitos, Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Partiopoikaliitto, Suomen Akateeminen Urheiluliitto, Suomen Oppikoulujen Urheiluliitto, Suomen NMKY:n Urheiluliitto, Suomen Voimistelunopettajaliitto, Suomen Latu, Suomen Retkeilymajajärjestö, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto ja Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto sekä Suurtalkoot ja Nuorten Talkoot. Näitten lisäksi liitto on edustajiensa kautta osallistunut seuraavien yhtiöitten ja laitoksien toimintaan: O/ Y Veikkaustoimisto A/ B, Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö, Stadion-Säätiö, Urheilumuseosäätiö sekä Olympialainen Komitea. 5
6 7 6. SVUL:n ja sen jäsenliittojen jäsenistö, puheenjohtajat ja kokoukset: Jäsenistö Kokoukset Toimielin puheenjohtaja seu- jäserat net luku pykä- liä Liittokokous...... - - J. W. Rangell V. A. M. Kari- 2 30 Liittohalli tus ja sen koski työvaliokunta.. - - J. W. R angell 32 312 V. A. M. Kari- J ä sen 1 i i t 0 t : koski Voimisteluliitto.. 435 51.015 K. E. Levälahti 7 118 Urh eiluliitto... 637 86.444 U. Kekkonen 5 118 Suunnistamisliitto. 2 ~ 5 2A,088 Lauri Antero 6 57 Hiihtoliitto...... 756 60,014 Y. Kaloniemi 5 136 Painilii tto........ 141 9,696 A. Hirp.berg 9 92 Nyrkkeilyliitto.... 166 9.781 w. Smeds 26 369 Painonnostoliitto.. 45 2,510 Br. Nyberg 13 60 Pesäpalloliitto.... 455 48,531 K. P ellinen 32 256 Pyöräily liitto.... 154 8,245 L. Pailemo 13 118 Jääkiekkoliitto.... 23 1.3~8 O. Vuorio 21 162 Uimaliitto...... 154 18,550 Toivo Aro 14 167 Poikaurheiluliltto.. 550 27,603 A. Tynell 17 220 7. KUTssi-, neuvonta- ja opetustoiminta. Liiton kurssi-, neuvonta- ja opetustoimintaan kiinnitettiin vuoden 1945 aikana erikoista huomiota, koska vastaava toiminta oli vuodeksi 1944 laadittujen suunnitelmien tärkeimmiltä kohdilta jäänyt toteuttamatta silloin vallinneen tilanteen vuoksi. Vuoden 1945 kurssi-, neuvonta- ja opetustoimintaan saatiin kiinnitetyksi parhaimmat käytettävissä olevat voimat, koska kaikki aikaisemmat, tottuneet työntekijät olivat vapautuneet puolustuslaitoksen palveluksesta. Liitto järjesti toimintavuode n aika na erilaisia kursseja n euvojille, palkintotuomareille sekä aktiiviurheilijoille jokaisen piirinsä alueella. Kaikkiin näihin tilaisuuksiin on osallistunut poikkeuksellisen ilahduttavassa m äärin entistä ja uudempaa urheilija- ja toirnitsijajoukkoa. L ähemmä t numero tiedot edelläma initusta toiminnasta seuraavissa luetteloissa. A. K u r s s i t oi m i n t a. Laatu 1. Järjestötoiminta..................... 2. Rata- ja kenttäurheilu............. 3. Voimistelu............................ 4. H iihto ja mäenlasku....................... 5. Paini............................... 6. Pyöräily................................... 7. P esäpallo........................... Luku 21 13 10 22 35 1 35 Osanottajia 459 318 189 315 723 27 1.850 8. 9. 10. 11. 12. 13. Jääkiekko Suunnistaminen...................... Uinti................................... Nyrkkeily........................... Poikaurheilu.............................. Painonnosto................. Yhteensä B. 0 P et u s t o i m i n t a. 5 1 22 11 13 3 192 Laatu Luku 1. Uinti................................. 350 L isäksi liiton valme ntajat ovat antaneet opetusta Yliopiston Voirnistelulaitoksen, Suomen Urheiluopiston n.s. pitkä n kurssin ja monien koululaitosten oppilaille. Yhteensä 350 C. N e u von t a toi m i n t a. Laatu Luku 1. Rata- ja kenttäurheilu...................... 319 2. Hiihto............................ 568 3. Paini................................. 21 4. Nyrkkeily.................................... 26 5. Pesäpalloilu.................................. 8 6. Uinti.................................... 44 7. Poikaurheilu..................... Yhteensä 995 D. N e u v 0 t tel u p ä i v ä t. Laatu Luku 1. Järjestötoiminta............................. 2 2. Rata- ja kenttäurheilu.................... 1 3. Voimistelu............................... 1 4. Hiihto............................. 1 5. Paini.......................... 1 6. Nyrkkeily................................ 1 7. Painonnosto.................................. 1 8. Pesäpalloilu.................................. 1 9. Pyöräily................................. 3 10. Uinti...................................... 1 11. Jääkiekkoilu........................... 2 12. Suunnista m in en.............................. 2 13. Poikaurheilu........................... 2 Yhteensä 19 135 30 758 280 344 38 5.466 Osanottajia 10.687 10.687 Osanottaj ia 16.362 19.071 530 1.082 289 788 244 38.366 Osanottaj ia 71 62 28 25 30 32 18 70 82 20 48 172 55 713 E. Y h t ee n v e t 0 S V U L : n k 0 u 1 utu s to i m i n n a s t a. Laat u Luku Osanottajia 1. Kurssit...................................... 192 5.466 2. Opetus "..................................... 350 10.687 3. Neu vonta...............,.................. 995 995 4. Neuvottelupäivät...................,... 19 713 Yhteen sä 1556 55.232
8 8. Yleinen propagandatoiminta. Erikoisen tärkeän aseman on liitto ymmärtänyt olevan sillä propagandalla, jota urheilun ja sen eri muotojen hyväksi tehdään. Liittomme.,ma äänenkannattaja "Urheilu" on tässä suhteessa toimintavuoden aikana joutunut kantamaan su\lrimman taakan. Sen avustajina ovat toimineet poikkeuksetta kaikki tunnetuimmat urheilukynäilijät, ja lehden levikki on ollut suuri urheiluväen keskuuteen. Suoritetun propagandatyön tarkoituksena on ollut levittää urheiluinnostusta kansamme keskuuteen sekä ymmärtämys~ä liikuntaharjoitusten tarpeellisuudesta ja urheilun yleisestä merkityksestä. Tästä työstä, jossa on suuri sija niillä useilla urheilun harrastus- ja taitomerkeillä, joita liitollamme on, voidaan esittää vuoden 1945 ajalta seuraavaa: a) tai tom e r k i t: M 1 111 V Harr. Muut Yhteensä m. lk.m. lk.m. lk.m. lk.m. m. m. merkkejä Rata- ja kenttäurheilu Miesten..... 7 127 102 60 351 Naisten............ 1 19 43 8 Suunnistaminen Voimistelu Miesten tai tom. Poikien Hiihto ja mäenlasku Hiihtomerkki...... Harrastajamerkki Mäenlaskumerkki.. Yhdistetynkilp.m... Pujottelumerkki... Paini Taitomerkki Nyrkkeily Taitomerkki Pesäpalloilu 1 164 6 35 114 8 11 3 6 Poikien pesäpallom. - 20 Yeinen harr.m. taitom. 6 41 666 309 1.021 1.579 10 14 102 1.714 18 7 8 4 Poikaurheilu Urheilumerkki... - 335 2.270 11.792 10.001 Hiihtomerkki.... Pyöräily Taitomerkki........ 2 Harrastajamerkki.. Retkeilymerkki... Propagandamerkki.. Painnonnosto Taitomerkki.... 5 21 31 Propagandamerkki.. 1 95 126 95 189 1 7.101 22 393 1.040 63 57 209 3.073 65 70 1.930 44 21 3 268 698 1 2 2 24.398 6.281 13.382 50 2.277 2 22 50 2.277 57 Uinti Taitomerkki Yleinen uintim..... Nuorten uintim.... Maisterimerkki Kandidaattim..... Primusmaisterim. 39 90 34 11.871 14.886 2.665 2.671 51 9 163 11.871 14.886 2.665 2.671 51 Merkkejä yhteensä.. 24 866 3.352 14.888 11.646 7.759 42.887 81.422 Kuten ylläolevasta on huomattavissa, on mielenkiinto merkkien suorituksiin ollut valtava. Kun verrataan sitä aikaisempaan lukuun vuodelta 1944, joka oli 61.879 kpl, on nousu ollut huomattava. Kun voidaan todeta, että merkkisuoritustilaisuuksissa on ollut mukana runsaasti sellaisia, jotka syystä tai toisesta niitä kuitenkaan eivät ole saaneet, on harrastajajoukko laskettavissa kuusinumeroisella luvulla. Erikoisesti on merkki tilastossa huomattava Uirnaliiton ja Poikaurheiluliiton suuri osuus, sillä niiden toiminta on ollut pohjaa rakentavaa muitten erikoisliittojen toiminnalle. b) p r 0 p a g a n d a vii k 0 t j a -p ä i v ä t. Toimintavuoden aikana toimeenpani liitto seuraavat erikoiset propagandatilaisuudet toimintansa tehostamiseksi. Yleisesti katsoen kaikki nämä tilaisuudet ovat onnistuneet erinomaisesti, vaikkakin useat niistä kokeiluluontoisesti pidettiin ensimmäisen kerran. Seuraavassa muutamia yhteenvetoja näistä tilaisuuksista. 1. 25. 2. 1945 yleinen hiihtopäivä.. 10. 5. 1945 yleinen pyöräilypäivä. Näitten päivien aikana toimeenpantiin runsaasti propagandakilpailuja, hiihto- ja pyöräilyretkiä ja vastaavan aiheisia juhlatilasuuksia. Samanaikaisesti liitto toimitti sanomalehdistön julkaistavaksi hiihdon ja pyöräilyn merkitystä tehostavia artikkeleita ja järjesti myöskin useita radiolähetyksiä näistä aiheista eri tahoilla maata.. 10--31. 5. 1945 suunnistamispäivät. Kuten tunnettua kuului suunnistaminen aikaisemmin Suomen Urheiluliiton työohjelmaan. Kun kuitenkin mainittua urheilumuotoa varten perustettiin oma erikoinen liitto 25. 3. 1945, päätti se toimintansa tunnetuksi tekemiseksi järjestää erikoiset suunnistamispäivät. Kaikissa SVUL:n piireissä järjestettiin tänä aikana runsaasti suunnistamistilaisuuksia kursseineen ja kilpailuineen. Tänä aikana suoritettiin myöskin lukuisat määrät suunnistamismerkkejä. Uusi liitto sai sanomalehdistön taholta huomiota osak-
10 11 seen tällä reippaalla tempauksellaan toimintansa aloittamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. V. 20-27. 5. 1945 murtomaajuoksun propagandavii kko. Murtomaajuoksuharrastuksen iisäämiseksi ja tehostamiseksi eräänä tärkeimmistä kevätkauden ja myöskin kesäkauden liikuntaharrastusmuodoista järjesti liitto edellämainittuna ajankohtana erikoisen propagandaviikon. Tänä aikana toimeenpantiin kaikissa SVUL:n piireissä ja seuroissa useampia satoja murtomaajuoksun kilpailutilais'luksia. Liittoon toimitettujen tiedoitusten perusteella osallistui näihin kilpailuihin kaikkaan 27.464 osanottajaa. Tämän viikon aikana suoritettiin myöskin piirien välinen prosenttikilpailu, jonka liitto oli järjestänyt ja johon se oli antanut myöskin huomattavat palkinnot. Samalla tavalla järjestivät piirit taasen seuroilleen vastaavanlaatuisen kilpailun, joten innostus oli omiaan kohoamaan näittenkin ottelujen puitteissa. Piirien välisessä prosenttikilpailussa sijoittuivat parhaiten seuraavat: 1) Keski-Suomi 79,7 %, 2) Oulu 75 %, 3) Keski-Pohjanmaa 52,6 %. V. 15-22. 7. 1945 nuorten urheiluvii kko. Seurojensa nuoriso toiminnan tehostamiseksi - nuorison saamiseksi entistä enemmän urheilun eri harrastusmuotojen pariin - järjesti liitto Nuorten Urheiluviikon. Viikon varsinaisista järjestelytöistä huolehti Suomen Poikaurheiluliitto. Voidaan sanoa, että kaikki liiton alaiset seurat järjestivät mainitun viikon aikana saamiensa ohjeiden mukaisesti tilaisuuksia urheilun, jäsenhankinnan ja myöskin sisäisen seura toiminnan puitteissa. Viikon vieton >nnistuneisuudesta on esitettävissä seuraavat tiedot: V. 18-25. 11. 1945 liikuntakasvatusviikko. Viikon tarkoituksena oli SVUL:n ja sen työn tunnetuksitekeminen, järjestöhengen luominen ja yhä uusien kansanjoukkojen mukaansaaminen voimistelun ja urheilun harrastuspiiriin. Hel T)ottaakseen iuhlallisuuksien aikaansaamista piireissä ja perusjärjestöissä liitto toimitutti ja kustansi 24-sivuisen propagandajulkaisun p.o. viikkoa koskevine ohjeineen ja ohjelmineen. Tätä julkaisua lähetti liitto ilmaiseksi jokaisen piirin ja seuran käytettäväksi liikuntakasvatusviikon juhlatilaisuuksien ohjelman apuna. Lisäksi liitto kustansi juhlien järjestäjien avuksi viikon tilaisuuksia varten mainosainehistoa ja painatti rintamerkin, jota myytiin Sisäasiainministeriön luvalla sangen runsaasti viikon aiheuttamien menojp.n peittämiseksi ja seurojen, piirien ja liiton toiminnan tukemiseksi. Liikuntakasvatusviikon aikana pidettiin liiton toimintaa selventäviä tilaisuuksia seuraavasti Pääjuhla, Piirijuhlat, Seurajuhlat Yhteensä yleisöä yleisöä 11lkll. yleisöä yleisöä 1) Etelä-Pohjanmaa...... 500 23 35.929 6.429 2) Helsinki............. 3.000 3 464 3.464 3) Häme............. 200 16 3.640 3.840 4) Kainuu................... 300 4 950 1.250 5) Keski-Pohjanmaa....... 300 18 3.496 3.766 6) Keski-Suomi......... 250 11 1.457 1.707 7} Kymenlaakso.......... 320 25 3.720 4.040 8) Lahti............. 300 13 2.084 2.384 9} Lappi................... 300 2 465 735 10) Oulu................... 250 9 1.697 1.947 11} Pohj ois-karj ala....... 13 1.742 1.742 12) Pohjois-Savo........... 60 19 3.912 3.972 13) Satakunta......... 350 14 2.753 3.103 14) Suur-Savo............... 250 7 1.156 1.406 15) Uusimaa................ 350 18 3.222 3.572 16) Varsinais-Suomi.......... 350 16 3.604 3.954 17)- Viipuri........ 3 935 935 Yhteensä 3.000 4.080 214 41.206 48.286!J. Kilpailutoiminta. Lienee tosiasia, että kilpailu toiminta on kautta aikojen ollut liittomme parasta propagandatoimintaa. Liiton ja sen alajärjestöjen järjestärnillä kilpailutilaisuuksilla on ollut huomattava merkitys urheilun eri muotojen levitystyössä mahdollisimman laajalle kansamme keskuuteen. Kestettyjen sotavuosian jälkeen päästiin kesällä 1945 melkein normaauselle linjalle tässä toiminnassa ja tulosmielessäkin tehtiin kilpailukauden aikana merkittäviä saavutuksia. Paitsi kansallisen kilpailutoiminnan laajenemista, saatiin vuoden kuluessa kansainvälisetkin suhteet järjestetyksi tyydyttävästi. Toimintavuoden kilpailutoiminnasta voidaan mainita lyhyesti seuraavaa: A. S a r j a 0 t tel u t: Pesäpalloilu: 1) Mestaruussarja 9 joukkuetta (lisäksi 4 TUL:n joukk.) 2) Suomi-sarja.......... 32 3) Piirisarjat.......... 338 " 4) Nuortensarja.......... 143 5) Naistensarja.......... 86 Yhteensä 688 joukkuetta Pesäpallo-otteluja näissä sarjoissa suoritettiin 1.302.
12 Jääkiekko: 1) Mestaruussarja 9 joukkuetta 2) Suomisarja 5 3) Nuortensarja 21 Yhteensä 35 joukkuetta Jääkiekko-otteluja suoritettiin näissä sarjoissa 77. Paini: Vuoden aikana järjestettiin ensimmäisen kerran hyvällä menestyk5ellä painin valtakunnansarja, johon osallistui 14 joukkuetta, Lapuan Virkiän selviytyess:i voittajaksi. B. K a n s al i s e t j a k a n sai n v ä 1 i s e t k il p a i 1 u t: Edellämainittujen kansallisten sarjaottelujen lisäksi liitto ja sen jäsenliitot ja seurat toimeenpanivat kansallisia tai kansainvälisiä kilpailuja seuraavasti: Urheilulaji Kansallisia Kans.välisiä Yhteensä 1) Rata- ja kenttäurheilu 100 32 132 2) Voimistelu... 13 1 14 3) Hiihto... 45 7 52 4) Paini...... 5) Nyrkkeily........ 6) Painonnosto... 52 24 4 16 9 1 68 33 5 7) Pyöräily.............. 24 9 33 8) Uinti.............. 16 5 21 9) Suunnistaminen....... 10) Poika urheilu......... 15 3 1 16 3 C. Maa 0 t tel u t: Yhteensä 296 81 377 Vuoden 1945 aikana järjesti liitto maaotteluita seuraavasti: 1) 16. 2. -45 Nyrkkeilymaaottelu Ruotsi-Suomi, Helsingissä, tulos 5-3. 2) 7. 10. -45 Suunnistamismaaottelu Ruotsi-Suomi, Karkkilassa, tulos 27.42,59-28.45,05,5. 3) 14. 2. -45 Jääkiekkomaaottelu Ruotsi-Suomi, Tukholmassa, tulos 9-0. 4) 4. 3. -45 Painimaaottelu Ruotsi-Suomi A, Tukholmassa, tulos 5-2. 5) 4. 3. -45 Painimaaottelu Ruotsi-Suomi B., Helsingissä, tulos 4-3. 6) 17-18.7. -45 Yleisurheilumaaottelu Suomi-Tanska, Helsingissä, tulos 111-97. 7) 21-22. 8. -45 Yleisurheilumaaottelu Ruotsi-Suomi, Tukholmassa, tulos 105-79. D. Li i t t 0-0 t tel u t: 1) 2 4. -45 Voimistelussa SVL B-TUL A, Haminassa, tulos 265,3-257,7. 2) 7-8. 7. -45 Painissa SPlr-TUL, Kemissä, tulos 15-13. 3) 14. 10. -45 Pesäpallossa nuorten välillä; Telsingissä TUL voitti 7-1 ja Kuopiossa SPL:n joukkue voitti 5-4. 4) Näiden liitto-otteluiden lisäksi SVUL on osallistunut liitto-otteluun SVUlr-TUlr-SF, jossa joukkueemme selviytyi voittajana pistemäärin 143, TUL 86 j:> SF 80. E. Muu k i 1 p a il u toi m i n t a: 1) Liitto pani toimeen 22. 4. -45 l1:11ä paikkakunnalla poikavoimistelupäivät ja niitten loppukilpailut Mäntässä 22. 5. -45. 2) Liitto järjesti Lahdessa 22. 7. -45 koko maan käsittäneet uintipäivät monine kilpailuineen ja runsaine osanottajamäärineen. 3) Liitto järjesti pyöräilypropagandan merkeissä haaste-ottelun Helsinki-Tukholma, jonka Helsinki voitti 13.542-1.121. 4) Edelläselostettujen kilpailujen lisäksi on piireissä ja seuroissa pidetty runsaasti piirikunnallisia kilpailuja, piirien mestaruuskilpailut ja runsaasti seurojen ja pitäjien välisiä haasteotteluita sekä seurojen jäsentenvälisiä kilpailuja. Lisäksi on eri paikkakunnilla järjestetty rumaasti n.s. harjoituskilpailuja, joihin on runsaasti osallistunut liittomme jäseniä ja joissa etupäässä littojemme alaiset seurat ovat toimineet järjestäjinä. 10. Julkaisutoiminta. Liittomme on edelleen kustantanut ja julkaissut kerran viikossa ilmestyvää järjestölehteä "U r hei 1 u". Sen levikkimäärä nousi tasaisesti vuoden loppua kohden, ja on havaittavissa, että se on omalta kohdaltaan ratkaisevasti vaikuttanut järjestömme sisäiseen toimintaan. "Urheilulla" on merkittävä sijansa myöskin yhteydenpitäjänä ja toimintamme tunnetuksitekijänä ~uhteessa perusjärjestöihin. Veikkausharrastuksen lisäämiseksi on liitto yhdessä Työväen Urheiluliiton kanssa kustantanut "Veikkaaja"-nimistä, viikoittain ilmestyvää k.o. toiminnan ohjelehteä. Näiden säännöllisesti ilmestyneiden julkaisujen lisäksi on liitto kustantanut eräitä erikoisjulkaisuja, joista tärkeimpinä mainittakoon: 1. Poikien jääkiekko-opas. 2. Pesäpallo-opas. 13
14 3. Uimahypyt. 4. Suomen Urheiluliiton koulutusohje. 5. Miten opetan pesäpalloa? 6. Kotipihan urheiluopas. 7. Dagbok för Simskola. 8. SVUL:n liikuntakasvatusvikko. 9. Useita kilpailusääntökirjoja ja uusia painoksia niistä. 10. Tilasto- y.m. kaavakkeita sekä kortistoja. 11. Mu u ptopagandatoimi nta. 1. San 0 m C) 1 e h t i P r 0 P a g a n d a. Erittäin suuren arvon liitto antaa sille suuriarvoiselle tuelle, jonka se on saanut maamme sanomalehdistön taholta urheiluasian ja järjestömme tunnetuksitekemisessä. Samoin on sanomalehdistö sangen myöt ämielisesti tukenut piirien ja seurojen toimintaa, julkaisemalla runsain mitoin niiden lähettämiä toiminta- ja kilpailuselostuksia. 2. Elo k u v a p r 0 p a g a n d a. Kuten aikaisempinakin vuosina on liitto vuonna 1945 ollut jatkuvasti kiinteässä yhteistyössä monien maamme elokuvayhtiöiden kanssa, jotka ovat suorittaneet järjestämissämme kilpailuissa elokuvauksia ja siten suuriarvoisella tavalla mainostaneet urheilu toimintaa esittäessään näitä elokuvia maamme kaikissa teattereissa ja myöskin ulkomailla. 3. R a d i 0 p r 0 p a g a n d a. Suomen Yleisradio Oy:n osakkaana on liitto voinut käyttää hyväkseen radion suomia etuja propagandatoiminnassaan. Sekä päästudioista että paikallisasemilta on usein kuultu liittomme toimintaa kuvaavia selostuksia, haastatteluita ja myöskin muunlaisia lähetyksiä. 4. Puh e- j a e s i tel m ä p r 0 p a g a n d a. Liiton piirien ja seurojen järjestämiin juhla tilaisuuksiin on liitto pyydettäessä lähettänyt mahdollisuuksiensa mukaan puhujia ja esitelmöitsijöitä. Puhe-, esitelmä- ja ohjel'na-ainehistoa on myöskin lähetetty runsaasti monille eri seuduille maahamme. Suomen Hiihtoliitto..................... Painiliitto........................ Nyrkkeilyliitto.................... Poikaurheiluliitto.................. Uimaliitto...................... Pyöräilyliitto................... Jääkiekkoliitto..................... Painonnostoliitto.................... " Suunnistamisliitto............... Pesäpalloliitto.............................. 2. Pii r e i 11 e: Etelä-Pohjanmaa........................ Helsinki.................................. Häme............................ Kainuu...................................... Keski-Pohjanmaa........................ Keski-Suomi................................ Kymenlaakso........................... Lahti........................ Oulu................................... Pohjois-Karjala............................ Pohjois-Savo.......................... Satakunta........................... Suur-Savo................................ Uusimaa............................. Varsinais-Suomi...................... Viipuri.............................. 3. Ra t a- ja ken t t ä u r hei 1 u : Korvättu poikaurheilupäivien tappio Korvattu Nuorten liitto-ottelutappio Palkintotuomarikurssien järjestämiseen Helsingin piirille............................ Suomen Suunnistamisliitolle.......... 4. Voimistelu: Avustusta Suomen Voimistelunopettajaliitolle Avustuksia piireille kursseja varten......... 5. P a i n i : Avustuksia piireille kursseja varten........ Sairasavustusta........................ 15 140.500 : - 90.500: - 48.000 : - 76.500: - 56.500: - 48.000 : - 34.000 : - 17.500: - 25.000: - 68.000: - 875.000: - 28.200 : - 19.700 : - 19.700: - 30.200 : - 19.200 : - 19.200 : - 21.200: - 19.200: - 20.700 : - 20.200: - 20.200: - 18.200: - 13.700:- 19.200:- 20.200:- 23.200: - 341.700: - 6.303: 30 17.087: 75 1.000: - 10.000: - 34.391: 05 1.500 : - 11.000 : - 12.500: - 16.000: - 2.500: - 18.500:- 12. Jaetut avustukset. SVUL ja jäsenliitot ovat jakaneet avustuksia seuraavasti: 1. J ä sen 1 i i toi 11 e: Suomen Urheiluliitto..................... Voimisteluliitto.............. 195.500 : - 85.000: - 6. Ny r k k e i 1 y: Kurssilaisille stipendejä 7. Poikaurheilu: Avustuksia piireille kursseja varten........ Poikavoimistelupäivien järjestelykustannuksiin 4.000: - 12.000 : - 3.000: - 4.000:- 15.000: -
16 8. P e s ä p a 11 0 i l u: Avustuksia seuroille 3.000 : - 3.000: - 9. Uin t i: Avustuksia piireille kursseja varten........ 12.750: - 12.750:- --------------------------- Yhteensä 431.841: 05 13. Edustukset. Liitto on ollut edustajiensa välityksellä läsnä seuraavissa ulkomaalaisissa kongressi- ja kokoustilaisuuksissa: 1. Pohjoismaisten Uimaliittojen kongressi Tukholmassa 9. 7. -45. Liiton edustajina olivat pankinjohtaja Toivo Aro ja toimistopäällikkö Aaro Tynell. 2. Pohjoismaisten Hengenpelastusjärjestöjen kongressi Tukholmassa 16. 9. -45. Edustajat pankinjohtaja Toivo Aro ja voimistelunopettaja Paavo Teräsvirta. 3. Pohjoismaisen Voimisteluliiton kongressi Tukholmassa 19. 11. -45; edustajina everstiluutnantti K. E. Levälahti ja hammaslääkäri Birger stenman. Suomen Olympialaisen Komitean valtuuskunnassa on liittoa edustanut pankinjohtaja J. W. Rangell. Oy. Veikkaustoimisto Ab:n hallintoneuvostossa ovat liittoa edustaneet varatuomari A. Salmenkylä, pankinjohtaja Toivo Aro ja varatuomari Kullervo Pellinen. Mainitun yhtiön johtokunnassa on liiton edustajana ollut toimitusjohtaja Lauri Santala. Kansalaisjärjestöjen Raittiusvaliokunnassa ovat liittoa edustaneet kouluneuvos Arvo Vartia ja pankinjohtaja Toivo Aro. 14. Jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä: SVUL:n jäsenliitot ovat kuuluneet seuraavin kansainvälisiin järjestöihin: 1. Kansainvälinen Voimisteluliitto (FG). 2. Urheiluliitto (AAF). 3. Hiihtoliitto (FS). 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Euroopan Uima liitto (LEN). Painiliitto (FAWF). Nyrkkeilyliitto (FBA). Painonnostoliitto (FH). Pyöräilyliitto (UC). Jääkiekkoliitto (LHG). Uimaliitto (FNA). 11. Pohjoismainen VoimisteluJiitto (NGF). 12. Pyöräilyliitto (NCF). 13. Painonnostoliitto (NTLF). 15. Liiton valti onapu. Veikkaustoimiston voittovaroista myönsi opetusministeriö liitolle 700.000 mk:n suuruisen valtionavun. 16. SVUL:n Liittokokous v. 1945. SVUL:n jäsenliittojen ja piirien edustajina liittokokouksessa ovat tämän toimintavuoden aikana olleet seuraavat henkilöt: A. SVUL: pankinjohtaja J. W. Rangell, Helsinki; eversti V. A. M. Karikoski, Helsinki. B. Jäsenliitot: Voimisteluliitto: ev.luutn. K. E. Levälahti, Vierumäki; lehtori V. Lahtinen, Helsinki; opettaja Lauri Keinänen, Ryttylä; huoltopääl. Erkki Palolampi, Helsinki; kirjanpitäjä J. Högström, Kuusankoski. Urheiluliitto: ministeri Urho Kekkonen, Helsinki; tohtori Reino Leimu, Turku; rautat.virk. Aslak Räinä, Oulu; johtaja Allan Lehtonen, Pori; herra Toivo Uimonen, Helsinki; varatuomari A. Salmenkylä, Helsinki. Hiihtoliitto: lehtori Yrjö Kaloniemi, Lahti; toimittaja J. Kirjavaivainen, Tampere; konsuli Veikko Nylund, Kuopio. Painiliitto: pääkonsuli Arvo Himberg, Helsinki; toimittaja Sulo Laakkonen, Turku; ylikonst. Väinö Laitinen, Helsinki; lautatarhanpääll. Hugo Jaos, Pori; konttoristi Yrjö Vartio, Lapua. Pesäpalloliitto: varatuomari K. Pellinen, Riihimäki; toimittaja Erkki Merinen, Helsinki; varastonhoitaja Niilo Mikkola, Helsinki; herra Juho Konto, Helsinki; prokuristi Onni Paavola, Hamina. Poikaurheiluliitto: toimistopääll. Aaro Tynell, Helsinki; tohtori Lauri Tanner, Helsinki; opettaja nto Harju, Tampere; työnjontaja Uno Franck, Turku; opettaja Gunnar Valtonen, Rauma. Nyrkkeilyliitto: maisteri Viktor Smeds, Helsinki; kauppias Valle Resko, Kurikka; Pyöräilyliitto: insinööri Eino Tilus, Helsinki; teknikko Aarne Salo, Helsinki; konttoristi Arvi Romi, Helsinki. Jääkiekkoliitto: osastosihteeri Erkki Saarinen, Helsinki. Painonnostoliitto: työnjohtaja Bruno Nyberg, Helsinki. Uimaliitto: pankinjohtaja Toivo Aro, Helsinki; herra Unto Palonen, Helsinki; herra Jöns Lindquist, Helsinki. Suunnistamisliitto: maisteri Olli Veijola, Kerava. C. Pii r i e n e d u s taj a t: Etelä-Pohjanmaa: maaherra K. G. R. Ahlbäck, Vaasa. Helsinki: konttoripääl. Matti Suckman, Helsinki. 17
18 Häme: varastonhoitaja Eemeli Juureva, Hämeenlinna. Kainuu: raatimies E. E. Nordlund, Kajaani. Keski-Pohjanmaa: herra K. Snellman, Kokkola. Keski-Suomi: herra Y. Hongisto, Jyväskylä. Kymenlaakso: raatimies E. Paavola, Hamina. Lahti: johtaja P. Tuomala, Lahti. Lappi: herra E. Lahdenperä, Kemi. Oulu: lenn.virk. Georg Niemes, Oulu. Pohjois-Karjala: maanvilj. Tauno Lappalainen, Liperi. Pohjois-Savo: opettaja Kalle Laakkonen, Kuopio. Satakunta: konttoristi Reino Mela, Pori. Suur-Savo: prokuristi E. Nykänen, Mikkeli. Uusimaa: maisteri Olli Veijola, Kerava. Varsinais-Suomi: isännöitsijä Kalle Laaksonen, Rusko. Viipuri: kauppias Kalle Könönen, matra. 17. Liittohallitus. Liittotoimikuntaan ovat kuuluneet: Rangell, J. W., pankinjohtaja, Helsinki (puheenjohtaja 14. 7. -45). Karikoski, V. A. M., eversti, Helsinki (puheenjohtaja 20. 10. -45). Tanner, Lauri, tohtori, Helsinki (varapuheenjohtaja). Salmenkylä, Anton, varatuomari, Helsinki. Kaskela, Akseli, sosiaalijohtaja, Helsinki. Rydman, Eero, kaupunginjohtaja, Helsinki. Oinonen, Volde, kenr.maj., Helsinki. Pellinen, Kalervo, varatuom., Forssa. Kekkonen, Urho, ministeri, Helsinki. Kuusisto, Aku, diplins., Helsinki. Helanterä,' Yrjö, johtaja, Hämeenlinna. Lahtinen, Väinö, lehtor1, Helsinki. Aittovaara, Matti, konttoripääl., Helsinki. Himberg, Arvo, pääkonsuli, Helsinki. konen, Väinö, johtaja, Helsinki. Vartio, Yrjö, konttoristi, Lapua. Pihkala, Lauri, maisteri, Helsinki. Pellinen, Kullervo, varatuomari, Riihimäki. Merinen, Erkki, toimittaja, Helsinki. Tynell, Aaro, toimistopääll., Helsinki. Franck, Uno, työnjohtaja, Turku. Smeds, Viktor, maisteri, Helsinki. Resko, Valle, kauppias, Kurikka. Romi, Arvid, herra, Helsinki. Tilus, Emo, dipl. ins., Helsinki. Salokangas, Atle, sihteeri, Helsinki. Wuorio, Otto, rak.mest., Helsinki. Nyberg, Bruno, työnjohtaja, Helsinki. Aro, Toivo, pankinjohtaja, Helsinki. Tiilikainen, Pekka, toimittaja, Helsinki. Kaloniemi, Yrjö, lehtori, Lahti. Kirjavainen, Jussi, toimittaja, Tampere. Nylund, Veikko, konsuli, Kuopio. Työ vai i 0 kun t a: Liiton työvaliokuntana ovat toimineet: Rangell, J. W., pankinjohtaja, Helsinki (puheenjohtaja 14. 7. -45). Karikoski, V. A. M., eversti, Helsinki (puheenjohtaja 20. 10. -45). Tanner, Lauri, tohtori, Helsinki. Salmenkylä, Anton, varatuom., Helsinki. Himberg, Arvo, pääkonsuli, Helsinki. Smeds, Viktor, maisteri, Helsinki. Santala, Lauri, toim.joht., Helsinki (sihteeri). 18. SVUL:n liittokokouksen päätökset. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin H elsingissä Säätytalossa heinäkuun 14. pnä 1945. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin varatuomari A. Salmenkylä ja sihteeriksi toimitusjohtaja Lauri Santala. Kokouksessa päätettiin m.m. seuraavaa: 1. Hyväksyttiin liiton toimintakertomus ja vahvistettiin liiton tilinpäätös vuodelta 1944. 2. Myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapaus asianomaisille. 3. Päätettiin, ettei jäsenliitoilta kerätä seuraavana toimintavuonna j äsenmaksuj a. 4. Päätettiin, että jäsenliittojen ja piirien tiedoitukset on ilmoitettava liiton virallisessa äänenkannattajassa "Urheilussa" siten, että siinä julkalstaan 1) kaikki SVUL:n ja jäsenliittojen tiedoitukset, 2) SVUL:n piirien yleisiä kokouksia koskevat kutsut ja mikäli mahdollista kaikki muutkin, piirin kaikkien seurojen tietoon tarkoitetut tiedoitukset. Kokous velvoitti myöskin piirijohtokunnat toimimaan siten, että ainakin yksi vuosikerta "Urheilua" tilataan jokaiseen niiden alaiseen seuraan. 5. Hyväksyttiin Suomen Suunnistamisliitto 26. 5. -45 päivätyn kirjelmän perusteella SVUL:n jäsenliitoksi. 6. Vahvistettiin liiton talousarvio vuodelle 1946 sillä varauksella, että liittohallituksella on oikeus sen tarkistamiseen, mikäli valtionapu jää talousarvioon otettua 4.000.000 mk:aa pienemmäksi. 7. Päätettiin talousarviossa jäsenliitoille varattu 2.250.000 mk jakaa seuraavasti: 1. Suomen Voimisteluliitto.... 2. Suomen Urheiluliitto.... 3. Suomen Hiihtoliitto.... 4. Suomen Painiliitto...... 220.800 : - 483.750: - 331.100: - 220.800: - 19
20 21 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Pesäpalloliitto.... Suomen Poikaurheiluliitto......... Suomen Pyöräilyliitto.... Suomen Nyrkkeilyliitto.... Suomen Painonnostoliitto.... Suomen Jääkiekkoliitto......... Suomen Uimaliitto.... Suomen Suunnistamisliitto.... 176.000: - 231.800: - 121.400: - 110.400: - 44.200: - 88.300: - 143.500: - 77.350:- Yhteensä 2.250.000:- 8. Vahvistettiin vuoden 1946 littohallituksen jäsenten kokousmatkojen korvausperusteet ja päätettiin liiton tilintarkastajille suorittaa palkkio laskun mukaan. 9. Suomen Hiihtoliiton tekemän ehd<>tuksen mukaisesti keskusteltiin kokouksessa SVUL:n toimintasääntöjen muuttamisesta. Kun liittohallitus oli harkinnut jo aikaisemmin k.o. toimenpidettä ja todennut sen tarp~en vaatimaksi, hyväksyi liittokokous muutosehdotukset niihin ensin tarkoin tutustuttuaan. 10. Liiton tilintarkastajiksi toiminta vuotta 1946 varten valittiin kamreeri Sulo Järvinen Helsingistä ja tuomari Martti Kauppila Tampereelta, sekä varatilintarkastajiksi kauppias Kalle Tuomi Hämeenlinnasta ja johtaja lmari Sinisalo Helsingistä. 11. Päätettiin pitää Helsingissä SVUL:n liittokongressi liiton 40-vuotisjuhlien yhteydessä. 12. Esitettiin liittokokoukselle pankinjohtaja J. W. Rangell'in eronpyyntö. 19. Ylimääräisen liittokokouksen päätökset. Ylimääräinen liittokokous pidettiin Helsingissä lokakuun 20. pnä 1945. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin tohtori Lauri Tanner ja sihteeriksi toimitusjohtaja Lauri Santala. Kokouksessa käsiteltiin m.m. seuraavat asiat: 1. Käsiteltiin edellisessä liittokokouksessa pöydällepantu SVUL:n toimintasääntöjen muutosehdotus ja hyväksyttiin se yksimielisesti. 2. Pankinjohtaja J. W. Rangell'in erottua liiton puheenjohtajan paikalta valittiin hänen tilalleen yksimielisesti eversti V. A. M. Karikoski seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi. 20. SVUL:n Liittohallitus v. 1945. Liittohallituksen jäsenistö on mainittu tämän kertomuksen kohdassa 17. Li i tt 0 hall i t u k sen vi r kai 1 i j a t: Liittohallituksen puheenjohtajina ovat toimineet vuoden 1945 aikana: pankinjohtaja J. W. Rangell 14. 7. -45 saakka, mistä eteenpäin näitä tehtäviä on hoitanut varapuheenjohtaja, tohtori Lauri Tanner 20. 10. -45 saakka, jolloin liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin eversti V. A. M. Karikoski. Liittohallituksen varapuheenjohtajana on toiminut edellämainittu tohtori Lauri Tanner ja sihteerinä toimitusjohtaja Lauri Santala. Lii t to hall i tu ks e n ty ö va i 0 ku n ta: Valiokunnan jäsenistö ja toimihenkilöt on mainittu kohdassa 17. L i i t t 0 hall i t u k sen j a työ va i 0 kun n a n k 0 k 0 u k s e t: Liittohallitus on vuoden 1945 aikana kokoontunut 1 kerran, kesäkuun 7. pnä. Kokouksen pöytäkirjassa on 15 pykälää. Työvaliokunta on kokoontunut 31 kertaa. Kokouksien pöytäkirjoissa on 297 pykälää. Liittohallituksen hoitamia asioita: 1) hoitanut liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta, 2) huolehtinut v:n 1944 valtionapua koskevan tilityksen ja toimintaselostuksen laatimisesta, 3) valmistanut SVUL:n talousarvio ehdotuksen vuodelle 1946 ja suunnitelman jäsenliitoille maj{settavista avustusmäärärahoista ja niiden osuuksista yhteisiin palkka- ja vuokramenoihin, 4) jakanut vuoden 1945 avustukset piireille, 5) saattanut loppuun tekemänsä aloitteen n.s. urheilupostimerkin kauppaansaattamiseksi ja huolehtinut sen tuoton jakamisesta eri urheilujärjestöjen kesken siinä suhteessa, kuin ne saavat valtionapua, 6) neuvotellut ulkomaalaisten urheilujärjestöjen kanssa urheilusuhteiden solmiamisesta uudelleen, 7) toteuttanut urheilutoiminnan hyväksi tehdyt suunnitelmat toimintamme elvyttämiseksi sodanjälkeisiltä vaurioilta, 8) hoitanut liiton juoksevia asioita, 9) valvonut liiton toimiston ja virkailijain toimintaa. 21. SVUL:n toimisto v. 1945. Liiton toimiston toimistopäällikkönä on toiminut edelleenkin toimitusjohtaja Lauri Santala. Toimistosihteereinä ovat olleet Reino Kukkonen, Paavo Teräsvirta, Jalle Vallikari, Atle Salokangas, Aaro Laine,
22 Tauno Luomi, E. L. Kauhtio, Aaro Mäenpää ja Esko Similä. - Sihteerinä Suomen Hiihtoliitossa, jonka toimisto on Lahdessa, os. Aleksanterinkatu 13, on toiminut vuoden aikana Laine Kauppi. "Urheilun" päätoimittajana ja taloudenhoitajana on ollut koko VUGden toimitusjohtaja Lauri Santala ja toimitussihteerinä sekä samalla lehden kuvaston hoitajana toimittaja, maisteri lmari Laukkonen. SVUL:n kirjanpitäjänä on toiminut edelleen rouva Martta Backberg, kassanhoitajana rouva Sinikka Marmo sekä toimistovirkailijoina rouvat Astrid Forsberg, Onerva Koski, Kirsti Salonen, rja Hakakorpi ynnä neidit Kerttu Lopperi, Heidi Hellem, Aune Hämäläinen ja Aune Jousjärvi. Lähetteinä ja postituksen hoitajina ovat toimineet neidit Meri Örmark ja Eeva Jokinen. SVUL:n toimisto on sijainnut liiton omassa huoneistossa, os. Helsinki, Simonkatu 12. A. Edellä esitettyihin toimintatuloksiin viitaten liitto toteaa, että sodan päätyttyä urheiluparrastus on.1älleen iöytänyt aikaisemmat kansalliset mittasuhteensa. Niinikään myös kansainvälinen kanssakäyminen on voitu aloittaa, joskin etupäässä vain lähimpiin naapurimaihin. Liitto on myös tehnyt useita aloitteita kilpailutoiminnan aloittamiseksi Neuvostoliiton urheilijain kanssa toistaiseksi kuitenkaan tuloksia tuottamatta. Liiton toimintaa on huomattavasti rajoittanut valtionavun pienuus. Kun liitto on käyttänyt yksinomaan propaganda-, neuvonta-, opetusja kurssi toimintaansa mk 1.628.678: - ja kun vain toimistovirkailijain palkkamenot ovat olleet mk 1.367.975: -, on liitto, valtionavun ollessa vain mk 700.000: -, joutunut käyttämään omakohtaisella toiminnallaan hankkimiaan säästövaroja yksinomaan po. tarkoituksiin mk 2.296.653:-. Liiton harras toivomus tämän johdosta on, että valtion avustusmäärärahoja huomattavasti koroitettaisiin, semminkin kun urheiluharrastuksen huomattava lisääntyminen kansamme kaikkien piirien ja varsinkin nuorison keskuudessa antaa entistä suurempia velvoituksia urheilumme vapaille järjestöille. Helsingissä, toukokuulla 1946. SUOMEN VOMSTELU- JA URHELULTON LTTOHALLTUS. V. A. M. Karikoski, puheenjohtaja. Lauri Santala, sihteeri.
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto vuonna 1946. Kun kansamme elämä välirauhan teon jälkeen alkoi vähitellen nousta nii tii. vaikeuk ista, joihin monet 1':1 kaat sota\"uodet olival sen syös eet, oli luonnollista, että lilkuntatoimintakin, joka jo ennen solia oli ehtinyt saavuttaa varsin suuren levinneisyyden ja kiistattomasti tunnustetun aseman kansa=e keskuudessa, elpyi ja alkoi pyrkiä sotavuosien pakol lisen laskukauden jälkeen uudelleen CJltiseen vireyteensä ja asemaansa. J o vuosi 1945 oli osoittanut, kuten tätä toimintakautta koskevasta kertomuksesta ilmeni, liikunta väen ja liitto=e elinvoiman, sillä pääsi väbhän jo silloin llktiiviseen liikuntatoimintaan osallistuneet urheilija=e monessa suhteessa vaillinaisista elinehdoistamme huolimatta kilpakentillä yllättävän hyviin saa.vutuksiin samalla kun liittoo=e kuuluvien seurojen luku ja niiden jäsenmäärä nousi aikaisempia vuosia korkea=aksi. Toi selta puolen taas oli myöskin liittomme sisäinen järjestötoiminta saman aikaisesti käynyt odotettua vilkkaammaksi. Vuoden 1946 aikana, minkä toimintrjaksol Laptthtumia liittomme toimi alalla jälempänä tarkastellaan, jatkui liitto=e toiminta niitä linjoja noudattaen, jotka sen sodanjälkeisessä työssä oli alun perin suuntaa määräiilviksi otettu. Jatkuya kiinteä ja johdonmukainen työ johtikin tänä toimikautena entistä ehompiin tuloksiin. Elämä kisakentillä vil kastui vilk..'lstumistaan, tulostaso nousi, yhä runsaslukuise=at joukot yhtyivät liittomme j ohdon alaisina harrastamaan liikuntakasvaluksen eri muotoja ja rinnan kaiken tämän syrjäisellekin tarkkailijalle havaittavissa olevan ulkonaisen puol(\n kanssa kehittyi ja tiivistyi liitto=e sisäinenkin toiminta. en jiirjerw jn 'kolllutllst,\'ö ja sen liikunlaharaslukspll yleistä miseen tähtätivä propagandatoiminta. Viitaten 'SVUL:n liittokokouksen, liittohallituksen ja jäsenliittojen vuoden ] 946 toimintaa selostaviin errkoiskertomuksiin, voidaan liittom me työstä nyt puheen olevana toimintakautena esittää ('uraavat yhteen vedot:
2 1. Liiton liikuntakasvatuksen muodot. Liiton toiminta-alaan kuulillvat s uraavat lilkuntuokasvalu.k.sen muoqot: 1. Voimistelu. 2_. Rata- ja kenttäurheilu. 3_ lliillto, mäenlasku, pujottelu- ja syöksylasku. 4. Kreikkalais-roomalainen- ja v:lipaapaini. 5. yrkkeily. 6. Painonnosto. 7. Pesäpalloilu. 8. Py()rÄily. 9. Jääkiekkoilu. 10. Uinti, uimahypyt ja vcsipalloilu. 11. Suunnistaminen. 12. Poikaurheilun eri muodot. e. Liiton organisatio ja johto: Liiton organisatio on ollut seuraava: 0.) liittokongre si, b) lii ttokokous, c) liittohallitus työvali<>kuntineen, d) jäsonliitot, niiden liittokokoukset ja liittojohtokunnat : 1) Suomen Voimisteluliitto r.y. 2) Suomen Urheiluliitto r.y. 3) Su<>men iihtoliitto r.y. 4) SuomC'n Painiliitto r.y. 5) Suomen Nyrkkeilyliitto r.y. 6) Suomen Painonnostoliitto r.y. 7) Suomen Pyöräilyliitto r.y. 8) Pesäipalloliitto r.y. 9) Suomen l>oikaurheiluliitto r.y. 10) Suomen Jääkiekkoliitto r.y. 11) Suomcn Uimaliitto r.y. 12) Suomen Suunnistamisliitto r.y. e) piirit, niiden piirikokoukset, johtokunnat ja jaostot: 1) Etelä-Pohjanmaan piiri 2) Helsingin piiri 3) ämeen piiri 4) Kainuun piiri 5) Keski-Pohjanmaan piiri 6) Keski-Suomen piiri 7) Kymenlaakson piiri 8) Lahden piiri 9) Lapin piiri 10) Oulun piiri 11) Poll,iois-Karjalan piiri ]2) Pohjois-Savon piiri 13) Sa takudlllan piiri 14) Suur-Savon 'Piiri 15) Uudenmaan piiri 16) Varsinais-SuOlJTlcn piiri ja 17) Viipurin piiri. Mrl'kittäköön tässä yhteyde'ssä, että Suomrn Luisteluliitto, Rnomen Koripalloliitto ja Suomen Miekkailuliitto hyv1in{syttiin liittomme jäsenikri kesäkuun 15. päivänä pidetyssä liittokokouksessa, minkii jfilkeen liittohallilug teki niiden kanssa yksityiskohtaiset 1. 1. Hl±i voimaan astun('pt sopimukset. Samalla kertaa hyväksyi liittokokous myöskin pcriaat.tc ssa Suomon Naisten Liikunta'kasvatusliiton hakemuksen päästä järjrstömrnc jä. enpksi, josktan viim mainitun kanssa t'i olc vielä aatu yksityi 'kohtaista sopimu ta aikaan. 3. Liiton jäsrnsf'urojen lu1cumtäärä. Vuoden 1945 toinllntakertomuksossa todrttiin Se' kato, minkä välirauhan teossa tapahtuneet alueluovutukset olivat aiheuttanoet liittomme jäsenseurojen lukumäilrässä ja sen kautta myöskin liittomme jäsenluvussa. Nopeasti uudelleen. virinnyt toiminta saatt.qi kuitenkin jo äsken mainittuna vuonna liittomme kehityksen kulkemaan kohti nousua ja niinpä olikin liitto=e seurojen luku vuotta 1946 aloitettaessa 781 yhd1!tysrekisteriin ~tt u.ääse~a... joissa lisäksi oli 684 itsenäisesti toimivaa paikallisosastoa, joten.nyt päättyneen toimikaudrn alussa jäsenseurojemme ja niiden. paikallisosastojen luku nousi kaikkiaan ].465. Vuoden 1946 aikana jatkunut tehdkas propaganda- ja järjestötoiminta johti siihen, että liittomme jäsenseurain lukumäärä ka voi keskeytymättä ja toimintajkal1den päättyessä voimmekin todeta, että se oli vuoden varrella noussut korkeimmilleen koko liittomme tähänastisen toiminnan aikana. Vuoden!päättyessä. kuului näet liittoomme kaikkiaan 916 yhdisty rekisteriin merkittyä päiiseuraa ja näidt'n lisäksi 65 its('näistä. osaksi rekisteriin merkittyä paikallisosastoa eli yhteensä 1.781 seuraa. Tässä yhteydessä. on vielä huomattava, ~innassa olleid~n seurojen lukumäärä oli itse asiassa vu{)den pääjttyessä ede11istäkin suurempi, sillä kaikki vuoden varrella toiminnassa olleet seurat eivät tehostuneesta järjestötoiminnasta huolima,tta valitettavasti ole vielä tätä toimintakertomusta laadittaessakaan antaneet tarpeellisia tilastotietoja itsestiiäjl. 3
4. T~iiton va rsinai-st ('n.iäsent en lukumäärä. Varsin kuvaama sille huomattavalle nousulle, joka, vuoden ld4g kulue sa tapaltt ui i ittoulllo työn tuloksena. liikunnan harrastukscn alalla, on myöskin liittoollllllc kuuluvien scurojen ja myös liittommc yksityisten jäsenten lukuluik'il'äjl yllättävän uuri kasvu. 'l'oimintakaudcn alussa oli liiltoonul (o kuuluvien seurojen yhteinen jä enmääl'ä ] J8.03ti. Vuotlen loppuun melln ssä oli 0 kasvanut 202.407 :ääu, mikll on ko\'kein, mi 'sä se on koskaan liittomme toiminnan aikana ollut. Ja Ui. säkin on muistettava, etm tälllä luku on tosiasialli ta määrää pienempi, ko ka kaikilttt scul'oilta ei ole ajoi a saatu tarp ellisia tilastotietoja. Edellä mainitusta jäsenistön kokonaismäärästä oli a) miehiä b) naisia c) poikia (alle 1 v.)....... d) tyttöjä (alle 18 v.)..... 103.430 39. 799 45.000 14.178 Yhteensä 202.407 Prosenteissa laflkettuna oli jäsenmäärän nousu vuoden 1945 jäsenlnkuun verrattuna 30,7 %, mikä antaa selvän kuvan järjestö=e sisäisen voiman valtavasta kasvusta päättyneenä toimikautena. Liittomme toiminnan vaikutusta kansamme ja varsinkin sen nuorison elämään ei kuitenkaan ole arvioitava vain sen oman jäsenmäärän perusteella, sillä se yhteistyö. missä liittomme on ollut monien toisten järjestöjen ja liittojen kanssa, on suuresti laajentanut sitä piiriä. jossa liitto=e on ollut mukana luomassa uutta ja kestävää pohjaa kansamme tulevaisuudelle. 5. Yhteistoiminta muitten.iöjr.iestöjen kanssa. Kun liittomme pyrkimyksenä on aina ollut liikunta'kasvatuksen levittäminen mahdollisimman laajoihln piireihin kansa=e keskuuteen, missä pyrkimykse-ssä se ei ole tähdännyt vain kansamme ruumiillisen vaan myöskin sen henkisen kunnon kohottamiseen, niin on luonnollista, että se on jontunut yhteistyöhön varsin monien st'llaisten kotimaisten järjpstöjen kanssa, jotka toiminnassaan tavalla tahi toisella pyrkivät liittomme kanssa samoihin päämääriin. Tämän piirin hatua ja laajuutta kuvaa seuraava luettelo: Työväen Ul1heiluliitto, FinJunds Sven~a ontralicll'otsförbun<1. Puolustuslaitos, Kenraali. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Partiopoikaj:il'jC'stö,,uomen Akat('C'minen Urheiluliitto, Suomen Oppikoulujen Urheiluliitto, Suomen N.M.K.Y:n Urheiluliitto, Suomen Voimistelun- 4 opettajaliitto, Suomen Latu, Suomen Retkeilymajajärjestö, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto, Suurtalkoot, Nuorten Talkoot, Suomen Nuorisojärjestöjen edustajisto ja Suomen Nuorisotyölautaknnta. Tämän lisäksi on liittomme osallistunut edustajiensa kautta Oy. Veikkaustoimisto Ab :n, Suomen Urheilnopiston Kannatusosakeyhtiön, Stadion Säätiön, Urheilumuseosäätiön j~ Suomen Olympialaisen Komitean toimintaan. 6. SVUL:n ja sen jäsenliittojen jäsenistö, puheenjohtajat ja lcokoukset. Jäsenistö Kokoukset Toimielin Puheenjohtaja seurat jäsenet lu;ku pykäliä Liittoko1cous... 0. K. E. Laaksonen 22 Liittohallitus ja sen työvaliokunta V. A. M. Karikoski 24 232 Jäsenliitot: Voimisteluliitto ". 478 71.439 V. Lahtinen 6 JO SU1l1l11 istamisliitto 679 113.215 U. Kekkonen 6 152 Snunnistam.liitto.. 322 34.156 L. Antero 34 274 Hiihtoliitto... 591 76.528 Y. Kaloniemi JO 258 J>ainiliitto....... 136 10.206 A. imberg 13 127 Nyrkkeilyliitto... 202 12.762 W_ Smeds 25 294 Painonnostoliitto.. 38 1.481 B'. Kyberg 10 83 Pesäpalloliitto.... 515 64.189 K. Pellinen 5 78 Pyöräilyliitto.... 156 11.716 H. Fält 10 124 Jääkiekkoliitto... 35 2.916 O. Vnorio 17 125 Uimaliitto.... - 247 32.376 'F. Aro 15 235 Poika urheiluliitto 619 38.102 A. TyneU 20 251 Koripalloliitto... 86 19.879 J. Lappi Seppälä - - Luisteluliitto.... 73 17.605 E. Linna 14 156 Miekkailuliitto... 4 201 P. Antell 3 37 7. Kurssi-, neuvonta- ja opetu-stoiminta. Edellä on jo viitattu siihen sunreen merkitykseen, jonka liitto=e on aina antanut sisäiselle opetus- ja valistustyöle ja liikuntaharrastuksen levittämiseen tähtääväle propagandatoiminnalle. Nuorison mielenkiinnon ohjaaminen urheiluharrastusten piiriin, seuratoimitsijoiden kouluttamisen korkeatasoisen liikuntatoiminta=e moninaiaiin tehtäviin, edustusurheilijoittemme kunnon kohentaminen sodan vau- 5
rioista ja liikuntatoiminnan merkityksen selvittäminen sekä yleensä tätä toimintaa haittaavien esteiden tieltä raimaminen ovat olleet niitä kohteita, joihin liittomme työskentely on tänäkin toiminta kautena erikoisesti tähdännyt. Järjestötoiminnan tehostamistoimenpiteistä mainittakoon viiden päätoimellisen piiritoiminnanjohtajan lisääntyminen kahdeksaan, kahdet naisurheilutoimitsijain kurssit, kolmet poikauflheiluohjaajien peruskurssit. piiritoiminnan johtajien kahdet neuvottelupäiviit, piiri('n puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien yhteisot neuvottelupäivät ja kaikissa piireissä pidetyt seuratoimitsijain neuvottelupäivät. Jäsenliitot ovat vastaavasti tehostaneet ohjaaji~n ja toimitsijain koulutusta, urheilijain neuvontaa ja kilpailutoimintaa. Aivan erikoista huomiota on kaikissa liitoissa kiinnitetty nuori on urh('iluohjauksen entistä huqlitellumpaan hoitoon. Erilaisilla propaganda viikoilla ja urheilupäivillä on kiinnitetty laajojen kansalaispiirien huomiota liikuntakasvatukseen. Niinikään liiton julkaisu- ja muuta propagandatoimintaa on entisestään tehostettu. Liiton 40-vuotispäivä 11. 3. muodostui kohoittavaksi liikuntakasvatuksen merkkipäiväksi, jota niin pääkaupungissa kuin kaikissa maakunnissakin vietettiin liikuntakasvatusjuhlin. Merkittäväksi erikoistapaukseksi muodostui Vierumä('llä pidetty papiston ja urheiluväen yhteinen neuvottelutilaisuus. Vuoden loppupuolella antoivat Suomen Suurkisojen. j otka järjestetää;~ 29. 6.-3. 7. 19-!7, suunnittelu- ja järjestelyt yöt mitä suurimmassa määrin huolta ja työtä liiton kaikissa portaissa. Tästä kurssi-, neuvonta-, opetus- ja propagandatyöstä ja sen laajuudesta antavat kuvan seuraavat numerot.. ~ < 'äl U) ~ 0 o 1> ::l " Z l ~ -0011") co 0 N e N- 1")N 1")m NN ~ 1 -.- 0 - --------- ~00~ 1 1:3 ~;g;si~~ ~ ~~, - o! U) "":r. e-oo... m ::: 0 N'~ - N - f') ~ ml 1> ~i------- ------------------- :-- ~ ~ H ~. ~ 0 ~ 0.. --1------ o ~ o ) o o '<1" m -...; N'<"Nml1")O-'<"ooooo> 'gj Ö 00 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ N N ~ ~ ;;;... ~ 00 - m co '; ~ ~-------------- i---------------1-6 7
Edelläole,aa koulutustoiminnan loppusummaa, 5!J.094 0 allottajaa,.er- 11lttal'ss.'\ viimevuotiseen (55.232), todetaan osanottajain luvun noubseen 3.862. Kun huomioidaan, että hiihdon neuvontatilaisuuksien osanottajien määrä on vähentynyt ikäyttövarojen puuttnessa 17.848: lla viimevuotisesta, voidaan ilolla merkitä koulutustoiminnan muilta kohdilta huomattavasti lisään tyneen. Edellä. olevasta taulukosta ilmenevän lisäksi ovat liittomme valmentajat ja koulutusohjaajat antaneet opetusta Yliopiston Voimistelulaitoksen, Suomen Urheiluopiston n.s. pitkän kurssin, puolustusvoimien, kansakoulunopettajien ym. kurssien oppilaille. Uinnin opetus on käsittänyt varsinaisen uinti taidon opettamisen lisälksi hengenpelastusuinnin ja hukkumistapausten varalta tekohengityksen antamistaidon kouluttamisen. Niinikään on.kiinnitetty huomiota erilaisiin varokeinoihin vedenvaaraan jouduttaessa. Opettajavoimat ko!~lutustoimin1tassa. Liitto on edelleenkin ollut siinä ounellise sa asemassa, että sen käytettävänä. on ollut kunkin urheilualan parhaat kouluttajavoimat. Niinpä liiton valmentajina., opettajina, neuvojina, luennoitsijoina ja esitelmöitsijöinä ovat toimineet mm. seuraavat henkilöt: Järjestötoiminta: toimitusjohtaja Lauri Santala, järjestötarkastaja Aaro Laine, eversti!. K E. Levä.lahti, lehtori Lasse VEWsäläinen, sosiaalijohtaja Ak eli Kaskela, tri Lauri Tanner, maisteri Lauri Pihkala, kouluneuvos Arvo Vartia. Nai s toi m i n ta i n j al a edellisten lisäksi maisteri Annikki Karvonen ja voim.op. Siru Vehmersalo. Ra,ta- ja kenttäurheilu: ylivalmentaja Armas Valste, aluevalmentajat Asser Mar'kkanen (1. 1.-31. 8.) ja Jukka Uunila (1. 9.- 31.. 12.). Piirivamentajina ovat kesäkuukausina toimineet seuraavat liiton palkkaamat henkilöt: Kalevi Heinilä, Jouko Peltola, Rusko Juvonen, Hamnes Torpo, Arvo Osola, Ossi R<'l.jasaari, Otto Rantala, Veikko Virtanen, Yrjö Eliala, Jukka Uunila, Veikko 'l'avastila, Eino Julkunen, Pentti Salksanen, Yrjö Reiko, Eino Leino, Yrjö Vuori, Yrjö Valjus, Olli Virho, Viljo Airaksinen, Usko Mäkinen, Eino Piiroinen, Pekka Valtavaara, Paavo Saurala, eikki Taskinen, Kalevi Hyvärinen, Palle Virtanen, Akseli Helenius, Jouko Pesola, Kalervo Toivonen, Martti Patero, Pauli Sajamo. Koulutustoimintaan ovat lisäksi osallistuneet Suomen Urheiluliiton Valmennus- ja Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja insinööri Arvo Tanila sekä. jäsenet sosiaalijohtaja A. Kaskela, laivanselvittäjä Alan Mustonen, ekonoomi ssu Reinikka, konttoristi Erik Vilen, voimistelunopettaja Y. Nora ja kauppias Paavo Nurmi sekä Ju'kka Lehtinen, Heikki Valjakka, 8 A. Haahtela, Erkki Lohto, },{atti Järvinen, Risto Kuutsi, Onni Rajasaari, Kalevi Kotkas. Volmari so-hollo, Paavo Karikko. Voi m i s tel u: everstiluutnantti K. E. Levälahti, lehtori Väinö Lahtinen, voimistelun opettajat Leevi Lehtokangas ja Paavo 'l'!'räsvirta, ham maslää.käri Birger Stenman, huoltopäällikkö Erkki Palolampi ja piirisihteeri Juti kävalko. P a i n i: päävalmentaja Onni Sirenius ja vaparupai~ivalmentaja Eino Leino sekä Jalle Vallikari, Lauri Anttila, Vilho lkka, Arvo Viljanen, johto Yrjö Vartio. Ny r k k e i y: valmentaja Nlllo Somerkoski, valmentaja Jukka Laaksonen (15.' 2. lähtien), maisteri Viktor Smed~, kauppia Valle Resko ja tarku~taja Kuusela. P a i n 0 n no s t 0: työnjohtaja Bruno Nyberg, johtaja J. Nappuri ja. herra J. Vellamo. P y Ö r ä i 1 y: T. Kokkola (2 kk. palkattuna neuvojana), toimistosihteeri Atlc Salokangas, tullivirk..1.ilija Arvid Romi. Uin ti: Varsinaisissa uimakouluissa toimineiden opettajien lisäksi opettajina ja luennoitsijoina ovat liiton puolesta toimineet: Toivo Aro, Bertil A.ulanko, Pehr Fors~('ll, Lisa a~elberg, Altte urma, Heikki ic1anen, Bruno (}kkanen, Birger Kivelä. Vilho Malin('n, Aksel Mikkola, Paavo ja Yilho Kurmi, Unto Palonen, elml'1' Saxbcrg, Eioo Simpanen, K. V. rramminen, Paavo rreräsviita, Pekka Tiilikainen, Aaro Tynell, P. E. Viden ja Toivo Virtanen, Matti Saarniala, Olavi Oksanen, Martti Uotila, Sven Lindström, Jarl Forsell, Mauno ]\fartiala. U. Vaaja, Unto Lindgren, John enriksson, Åke Bergman, V. Sy"älahti, A. Lae~virta ja Erkki Lehtonen. P ea ä p al 0 i l u: pääyalmentaja Osmo Kupiainen, T. Luomi, alut! valmentajat O. Laukkonen ja O. Salminen, Eero Palomäki, Vil10 Kokko nen, Toivo Lanamäki ja E. Lylykorpi, K. Karvonen, V. Heiklcinrn, O. Kemppainen, A. assinen. S. Sinkku, S. Kauppi, M. Visuri, O. Rantala ja Erkki Merinen. Jää k i e k koi 1 u: Erkki Saarinen ja Risto Lindroos. Suu n n i s t a m i n en: S. E. Fagerholm, O. Veijola, E. Sorakuru, J. Vallikari, L. Antero, Y. K. Salo, Arvo Kallio, Birger Lönnberg, Raymond Sell ja Allan Kari. P 0 i k a u r hei u: Aaro Laine, Aaro Tynell, K. E. Levälahti, Lasse Vepsäläinen, nto Harju, Aarne Peltonen Uuno Viljanen, Asseri Markkanen. Esko Palmio, Väinö Lahtinen, Niilo Somerkoski, Veli Saarinen, Uolevi Kemppainen, Tauno Juurtola, Mauri Lintera, Jarl Carpellan, Y. K. Salo, Aatto Kaljunen ja Eino Leino.. i i h t 0: y, Saarinen, Y. Kaloniemi, Lauri Pietikäinen, Remo Nur- 9
mincn, 'rauno JUurtohL, Paavo Nuotio, Kalle Vicl'to, Erland Almkvi"t (Ruotsi), Einari Arohonka, Oiva Valonen, Aaro El')ranta, Onni Palaste. 8. Ylfinen propaganda ja valistustyö. Kun liittomme tarkoituksena on olla sellaisten liikuntakaslatukspd alalla toimivien jäsenliittojensa aatteellisena keskusliittona ja yhdys siteenä, jotka edistäyät Suomen kansan liikuntabarrastusta, on se aina katsonut yhdeksi tärkeimmistä toimintamuodoistaan työskentelynsä liikuntakasvatuksen eri muotojen lcvittämiseksi mahdollisimman laajoiksi piireiksi kansamme keskuuteen. Tätä valistustyötä on jatkuvasti tehnyt liittomme viikottain julkaisema äänenkannattaja "Urheilu", jonka toimitnstapaa on koetettu kehittää edelleen liittokokouksen lausumien t oivomusten mukaisesti. Lehteä o\at jatkuvasti avustaneet kaikki huomattavimmat urheilukynäilijät ja nousi sen levikki päättyneenä toiminta vuotena kaikissn. liittomme piirikunnissa. ollen tämä nousu edellisen vuoden tilaajamäärään verru.ttuna keskimiiäl'id 16,4 prosenttia. Huomattavana propagandatilaisuutena on pidettävä liiton toimintakauden aikana viettämää 40-vuotisjuhlaa, minkä pii.ätilaisuus oli 11. 3. Helsingissä Kansallisteatterissa, mutta mitä lisäksi vietettiin 4. 3. Porissa teatteritalola, 9. 3. Kärkölässä Kansalaispirtissä, Vaasassa kaupungintalossa ja Jyväskylässä, ]0. 3. Keravalla keskuskans.'lkoululla, Turussa VPK:n juhlasalissa, Kuopiossa työväentalolla, Savonlinnassa seurahuoneella ja Kokkolassa Vartiolinnassa, 11. 3. Hämeenlinnassa, 15. 3. Haminassa, 11. 3. Joensunssa 'kaupungintalossa ja 24. 3. J"outsenossa Riento ]assa. 'l'ämän lisäksi järjestivät lukuisat seurat juhlia liittomme juhlavuoden merkeissä. Kun näitten juhlien lisäksi, joissa Sillo tettiin liittomme toimintaa olemassaolonsa taipaleella ja sen suorittaman työn tuloksia, maammo lehdistö samanaikaisesti käsitteli työtämme kirjoituksi saan, tuli tänä ajankohtana yleisön huomio kiinuitetyksi liittoomme ja sen toiminta Ml varsin tehokkaalla tavalla. Liitto lyötätti erikoisen 40-vuotisjuhlamerkkinsä, jota jaettiin liiton toiminnassa ansioi tulleille ja sen työtä erikoisesti tukplleille henkilöille seurojen tekemien ja piirijohtokuntien antamien lausuntojen perusteella. :Merkin sai kaikkiaan 3.890 henkilöä ja jaettiin se yleensä edellä mainituissa julkisissa juhlissa tahi seurojen tarkoitusta varten jäsenilleen järjestämissä juhlatilaisuuksissa. Mutta tässä propagandatyössä. joka pyrkii vetämään m3ihdollisimman suuret joukot mukaan varsinaiseen aktiiviseenkin lii:kuntatoimintaan, on huomattava sija niillä useilla urheilun harrastus- ja taitomerkeillä, joita 10 jäsenliitoilla on j aetiavmaan. Y uoden 19,16 kuluessa suol'i tetti in r.äiden merkkien saannin edellyttämiä vaatimuksia s('uraavasti: 11 1 U V Harr. Muut Yht. m lk. lk. lk. lk. ja m m m nl Prop. Rata- ja kenttäurheilu Miesten urh.m. 8 68 205 755 8,13 79.. 2.613 Naisten urh.m. 4 32 63 99 Suwnnistautu1n. 2,! o 162 275 7.84 8.3 9 Voimistelu Miesten taitom. 1 6 43 ]55 14 263 Poikain " 148 453 1.047 ]A:l2 3.080 Hiihto ja 7näenl. Hiihtomerlkki.. 9 203 595 2.055 2.862 " naist. 1 21 31 296 8 34g Harrastajamerk. 61 240 453 1.951 2.105 Mäenlaskumerk. 4 14 ]14 242 434 Yhd.kilp.merk. 4 22 32 82 140 Pujottelumerk. 1 14 25 45 85 Paini Taitomerkki _Vyrkkeily Taitomerkki 2 4 6 Pesäpalloilu Poik.pesäp.m. 158 21 37f) Yl.harr.m. 68 68., tai tom.... 12 2,1 ]0 46 Poikaurheilu Urh.merk. 660 3.22.-W6 6.0,. ]8.382 iihtomerk..,. 555 2.964 3.039 1.575 8.133 Pyöräily Taitomerk... Harrast.mer'k... Retkeilymertk. ]3 13 Propagaudam. ;\.090 3.090 7'aillon1tosto Taitomerk.... 2 35,15 82 Propagandam. 220 220 [TinH 'l'aitodprk... 69 8 52 203 l."1.uiutimerk. 1 ;3.935 15.935 Xuorten,. 15.691 ] 5.697 Maisterimerk. 2.3!-l2 2.392 Kanditaatt.'11. 4.102 4.102 Prim.maist.m.. 55 55 Yhteensä 112 2.327 8.669 18.396 9.250 12.113 39.612 90.419 Yllä.oleva toimintavuoden aikana suoritettujen urheilulllerkkien kokonaismäärä 90..,119 on suurempi kuin mitä koekaan aikaisemmin yhden vuoden aikana on suoritettu. Aikaisempi ennätysluku 81.422 on vuodelta 11 - - - ---
1945. ilahduttavana piirteenä on pidettävä sitä, että eniten suosittuja urheilumerkkejä ovat kansanurheilua edistävät nuorten, uinti ja suun. nistamismerki t. Siitä huolimatta, että koulut ja eri järjestöt ovat tehostaneet omien urheilumerkkiensä suorituttamista, on liiton merkkien menekki yhä lisään. tynyt, mikä on omiaan osoittamaan liiton järjestötoiminnan t~hostumista ja sitä, että yhä laajemmat kansalaispiirit on todella saatu mukaan liikuntatoimintaan. Propagandatoiminnassa on annettava suuri arvo myöskin niille päiville ja viikoille, jotka vuoden varrella olivat erikoisesti osotetut määrätyn liikuntamuodon harrastuksen kohottamiseen tähtäävään toimintaan. Tällaisina erikoistilaisuuksina ja ajankohtina on syytä toiminta kaudelta muistiin merkitä seuraavat: Poikavoimistelupäivät. Suomen V poikavoimistelupäivät järjestettiin yhteistoinlillu3sm Tyijväen Urheiluliiton, Suomen Poikaurheiluliiton, Suomen Oppikoulujen Urheiluliiton ja Suomen Voimistelunopettajaliiton kanssa. Lohkokilpailut pidettiin 5. 4. 12 paikkakunnalla, joka on uusi ennälyslllku. Loppukilpailut järjestettiin Savonlinnassa 4.-5. 5. Osanottajamäärä 174 niinikään oli uusi saavutus. Poikavoimistelupäivien todettiin kehittyneen jatkuvasti samoinkuin koulutussuunnan vakiintuneen. Nuorten 1~l'hei.luviikko 9.-16. 6. Liiton järjestämä toinen Nuorten Urheiluviikko pidettiin 9.-16. 6. Viikon tunnuksena oli: "Voimaa, kuntoa urheillen " ja kuului viikon ohjelmaan barjoitusten merkkisuoritustilaisuuksien ja kilpailujen järjestäminen nuorille allo 18 vuotiaille pojillo ja tytöille, samoinkuin nuorten voimin järjestetyt objelmalliset juhlat ja urboilukenttien, uimarantojen ym. urheilupaikkojen kunnostamistalkoot. Kunnostamistalkoot voitiin korvata myöskin auttamistalkoilla vähävaraisten hyvä'ksi. Viikon aikana myytiin erikoista pahvista propagandamerkkiä a 5 :-. Viikon tulokset ja piirien välinen kilpailu olivat: os.ott. merk.suor. juhlat talk. Pst. yht. 1. Viipuri... 1.597 1.140 2/261 227 3.972.6 2. Uusimaa....... 1.676 664 10/3257 501 3.271 3. Etelä-Pohjanmaa.. 1.737 265 5/1306 399 2.450 4. Keski-Pohjanmaa.. 1.083 511 7/1310 233 2.252.7 5. Varsinais Suomi.,. 1.447 323 6/903 277 2.245,3 6. Häme...,.... 1.207 345 2/ 325 1]2 1.954,3 7. Keski-Suomi 976 421 5/ 515 114 1.906 8. Satakunta... 779 450 3/240 56 1.721,7 12 9. Pohjois-Karjala.,. 10. Suur-Savo.... 11. Kymenlaakso.... 12. Lahti........... ]3. Kainuu...... 14. Pohjois-'Savo...... 15. Oulu.... 16. Lappi.... 8titi 981 732 744 483 306 17 162 Yhteen~ä 14.954 M urtomaajuoksu1\ propaganda vi ikko. 311 177 308 264 243 66 79 66 5.63fl 6/8110 268 3/274 208 3/3fi5 Jil2 3/750 220 4/739 342 ]/60 12 1/]00 G!l kplh'leiröä t\"i\ twt. 61/11.2:i6 3.liO 1.649,3 1.434,3 1.422 1.275,3 1.133 452 369 294 K t edellisenäkin vuonna järjestettiin murtomaajuoksun tchostamiu en k " seksi propagandaviikko. Kilpailuaika oli toukokuun 19. p:n. ja ~ak uun ""." "lo' en :Mainittuna aikana järj stetyissä tlalsuuksssa. ~. palvan va ~.,... oli mukana yht. 33.342 osanottajaa. Piirien välinen kilpalu selvlaa kokonaisuudessaan allaolovasta taulukosta: Järj. Piiri Osanotto määrä Osanotto % 1. Keski,>ohjanmaa.... 4.120 144,2 2. Uusimaa... 3.801 78,3 3. Kainuu.... 1.232 71,6 4. Lappi.... 735 67,9 5. Viipuri.... 3.416 67,6 6. Lahti.... 3.245 52,9 7. Pohjois-Sa.vo.... 2.714 44,1 Pohjois-Karjala............. 1.412 40,3 9. Varsinais-Suomi........ 3.191 33.8 ]0. Oulu................ 1.158 33,4 1. 73 24,3!1. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Häme... "...... 1 436 22,6 Etelä-Pohjanmaa....... 1:276 22,2 Suur-Savo...... 1.153 18,8 Keski-Suomi... 799 18,2 Satakunta............................. 530 12,9 Helsinki... 12,4 Kymenlaakso...:.,.:.:.;.:.;...:..,;..:.. :..-..::1::,:.2::5:..:1...:.._ Yhteensä 33.342 Suunnistamisc7 propagandavi.i.kko. Suunnistamisen propagandayiikkoa vietettiin 26.-30. 5., jolloin. ~~u -. t 'mesta J'ärJ' estettiin eri paikkakunnille lähinnä suurelle yleisolle rojen 01 k' 't k' V'ikon harjoitustilaisuuksia, propagandajtilpai1uja. ja ~crlc ' ~uor~ U s.la.. 1. ks l' t hdä tunnetuksi suunnlstamlscn kllpalutoldlntaa Ja tarkotu ena Ole.... " tarjota tilaisuus suorittaa "Jokamiehen suunlllstaltlsmerkkl. 13
Yleisu.rheiluvii1c1co 16.-f4. 6. Seurojen yleisurheilutoiminnan yilkastuttamiseksi pidettiin yleisurheiluviikko 16.-24. 6., jolloin seuroissa järjestettiin urheilumerkkien suorituskokeita ja jäsenten välisiä kilpailuja. Painin pl'opagandapäivä. Tammikuun 20 päivää vietettiin koko maassa painin propagandapäi vänä, jolloin mm. järjestettiin piirien paillimestaluuskilpailnt kokonaisosanottajamäärän noustessa 1.054: ään. Samalla myytiin painipäivii.n ipropagandamerkkiä 8.155 kpl. Yleinen pyöräilypäivä. 'roukokuun 12. päivä oli omistettu pyöräilyle jo. järjestettiin silloin kautta maan pyöräilyretkiä ja pyöräilymerkkien snoritnskilpailuja. Yleinen hiihtovii1cko. 24. 2.-3. "3. järjestettiin yhteistoiminnassa eräiden muiden järjestiijpn kanssa yleinen hiihtoviikko, jolloin erikoisten paikallistoimikuntien toi mesta järjestettiin viikon merkin snoritustilaisuuksia. Yleinen tlintiviil.:7.:o. Yhteisloiminna sa eräiden muiden järjestöjen kanssa järjestettiin yleinen uintiviikko 21.-28. 1., jolloin koko maassa uitiin Hihes 100.000 "kansanuintisuoritusta ". Maakunnan mestaruusuinnit pidettiin Hämeenlinnassa 10-11. 8. 46. 9. Kilpailutoiminta. Liiton kilpailutoiminto. on toimintavuoden aikana huomattavasti vilkastunut edelliseen vuoteen verrattuna ja rinnan tehostuneen koulutusja valmennustoiminnan kanssa myöskin tulostaso on vastaavasti noussut. Siitä huolimatta, vaikka liiton toiminnan pääpaino onkin ollut yleisen urheiluharrastuksen voimistuttamises a ja järjestötoiminnan tehostami sessa siten, että urheilun kasvatuksejlisiin tekijöihin on kiinnitetty suurta huomiota. on liitto pitänyt suures 0. arvossa myöskin kilpailu urheilun kaikinpuolista edistämistä. Edustusurheilumme perinteiden vaaliminen ja edelleen kehittäminen ovatkin aina kuuluneet liiton tehtäviin ja liitto pitää niitä jatkuvasti itseään velvoittavina. Liiton kilpailutoiminnasta esitetään tässä yhteydessä seuraavat yhteen \7etotiedot: Sarjaottelut : Sarjaotteluja on toimeenpantu pe äpalloilussa j}~äkiekkoilussa, vesipalloilussa ja 'PRinissa. 14, P e s ä p 0. 11 0 i 1 u B S 0. olivat sarjajaot jo. osanottajamäärät seuraavat: 1. Mestaruussarja... 11 joukkuetta (lisäksi TUL:sta 3) 2. Suomisarja............ 34 " 3. Piirisarja... 411 " 4. Nuortensarja... 226 " 5. Naistensarja... 148 " Yht. 836 joukkuetta Näissä. sarjoissa pelattiin eri puolilla maata yhteensä n. 3.500 pesäpallo-ottelua..' Jää k i e k koi 1 u s 8 a pelattiin seuraavissa sarjamuodostelmissa.: 1. Mestaruussarja...... 9 joukkuetta 2. Suomisarja.... 4 (lisäksi 2 TUL:stä) " 3. Maakuntasarjat.... 29 " 4. Nuorten mest.sarja... 26 -------- " Yhteensä 68 joukkuetta Pelattujen sarjaottelujen yhteinen lukumäärä oli 186. P 0. i n i s s 0. järjestettiin koko maan käsittävät sa.rj0.0 ttelut, johon osallistui 14 seurajoukkuetta. V e s i p 0. lo il u s s 0. järjestettiin koko maan käsittänyt mestaruussarja, johon osallistui 4 1 lk. joukkuetta. Lisäksi j.ärjestettiin Maakuntain vesipallomestaruuskilpailu, johon osallistui 11 Joukkuetta. Kansalliset.ja kansainväliset kilpailut. Edellämainittujen kansallisten sarjaottelujen lisäksi liitto toimeenpani kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja seuraavasti: Kansain välisiä Kansallisia Yhteensä 223 15 1. Rata- ja kenttäurheilu... 49 114 2. Voimistelu.... 3 14 3. iihto.'.......... 10 88 98 4. Jääkiekkoilu...,... 10 55 65 5. Paini.......... 21 62 83 6. Pesäpalloilu...,. 22 1. Nyrkkeily... 12 49 8. Painonnosto...., 2 8 9. Pyöräily.'... 13 24 10. Uinti... 1 22 22 61 10 31 29 11. Suunnistaminen...,. 15 18 33 12. Poikaurheilu.... 3 3 Yhteensä 140 539 619 15