Keynes, kokonaiskysyntä ja raha Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto, 3.10.2011
Luentomuis?inpanot LadaAavissa osoiaeesta hap:// rahajatalous.wordpress.com
Luennon sisältö 1. Rahateoria ennen Keynesiä 2. Tuotannon rahateoria 3. Kysynnänsäätely: iso val?o ja iso pankki
Rahateoria ennen Keynesiä (1) Rahan kvan?teejteoria (b) Nikolaus Kopernikusta (1473 1543) pidetään ensimmäisenä rahan kvan?teejteorian muotoilijana Myös Jean Bodin ja David Hume olivat varhaisia kvan?teejteorian kehiaäjiä Modernin kvan?teejteorian keskeisimpiä nimiä Milton Friedman ja Knut Wicksell Varhainen kvan?teejteoria: raha saa arvonsa jalometalleista rahamäärän lisääminen johtaa rahan arvon laskuun
Rahateoria ennen Keynesiä (2) Rahan kvan?teejteoria (b) Moderni kvan?teejteoria: rahamäärän kasvaaaminen ei paranna lainkaan kokonaistuotantoa tai työllisyyaä Wicksell: talous aina täystyöllisyys?lanteessa Friedman: rahamäärän lisääminen voi parantaa työllisyysasteaa ja kokonaistuotantoa lyhyellä aikavälillä, muaa pitkällä aikavälillä ainoastaan työvoiman määrä ja työn tuoaavuus määriaävät kokonaistuotantoa
Rahateoria ennen Keynesiä (3) Sayn laki Jean- Bap?ste Say (1803, Trea?se on Poli?cal Economy) pyrki systema?soimaan Smithin teoriaa vaihtokaupasta Tarjonta luo oman kysyntänsä. Kokonaiskysyntä (=kulutuksen, investoin?en ja viennin yhteissumma kansantaloudessa) ei voi koskaan muodostua ongelmaksi, koska kokonaiskysyntä on aina maksimaalista Jos jonkin?etyn hyödykkeen kysyntä vähenee, kohdentuu kysyntä automaajses? uusiin hyödykkeisiin kokonaiskysyntä ei vähene
Rahateoria ennen Keynesiä (4) Sayn laki ja uusklassinen talous?ede Smithin ja Sayn käsitys taloudesta vaihtokauppana siirtyi myös uusklassiseen talous?eteeseen Carl Menger (1871, Principles of Economics): raha tekee vaihtokaupasta nopeampaa ja tehostaa talouaa Léon Walras (1876 1899, Elements of Pure Economics) Raha toimii kaupankäynnin tehostajana Rahaa tarvitaan periaaaeessa myös halutun käteistasapainon aikaansaamiseksi, eli tulevien laskujen maksamiseksi Tulevat transak?ot kuitenkin?edetään jo etukäteen, joten raha säilyy vaihdon välineenä
John Maynard Keynes Matemaa?kko ja filosofi, joka vasta uransa keskivaiheilla alkoi keskiayä talousteoriaan (1883 1946) Pitkäaikainen sosiaaliliberaali sekä kapitalismin ja marxismin krii?kko Capitalism is the astounding belief that the most wickedest of men will do the most wickedest of things for the greatest good for everyone. To understand my state of mind you have to know that I believe myself to be wri?ng a book on economic theory, which will largely revolu?onise the way the world thinks about economic problems In par?cular, the Ricardian founda?ons of Marxism will be knocked away. Deflatorisen talouspoli?ikan vastustaja The Economic Consequences of the Peace, 1919 The Economic Consequences of Mr. Churchill, 1925 Näki ortodoksisen talouspoli?ikan haitalliset seuraukset, muaa ei pystynyt vielä teoreejses? perustelemaan interven?onis?sempaa poli?ikkaa Alkoi vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen keskiayä tutkimuksessaan rahajärjestelmään Julkaisi vuonna 1936 mullistavan pääteoksensa The General Theory of Employment, Interest and Money
Keynes ja epävarmuus Kapitalis?sta toimintaa määriaää keskeises? tulevaisuuteen liiayvä epävarmuus Ei ole olemassa tulevaisuuaa koskevaa informaa?ota, ainoastaan tuntumaan perustuvia ennustuksia Tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut: se voi sisältää mitä tahansa By "uncertain" knowledge, let me explain, I do not mean merely to dis?nguish what is known for certain from what is only probable. The game of rouleae is not subject, in this sense, to uncertainty; nor is the prospect of a Victory bond being drawn. Or, again, the expecta?on of life is only slightly uncertain. Even the weather is only moderately uncertain. The sense in which I am using the term is that in which the prospect of a European war is uncertain, or the price of copper and the rate of interest twenty years hence, or the obsolescence of a new inven?on, or the posi?on of private wealth- owners in the social system in 1970. About these maaers there is no scien?fic basis on which to form any calculable probability whatever. We simply do not know. Nevertheless, the necessity for ac?on and for decision compels us as prac?cal men to do our best to overlook this awkward fact and to behave exactly as we should if we had behind us a good Benthamite calcula?on of a series of prospec?ve advantages and disadvantages, each mul?plied by its appropriate probability, wai?ng to be summed. (John Maynard Keynes)
Tuotannon rahateoria (1) Kapitalis?sen järjestelmän kolme keskeisintä elemenjä ovat epävarmuus, velka ja raha Tuotanto edellyaää työntekijöiden palkkaamista Työntekijöiden rahapalkat on makseaava ennen kuin kapitalis? saa tuotannosta kerääntyvät voitot kapitalis? aloiaaa tuotantoprosessin vain, jos hän oleaaa tuotannosta kerääntyvien rahamääräisten tulojen yliaävän tuotannon rahamääräiset kustannukset Jokaisesta pääomaerästä kertyvän tuoton on yliteaävä vallitseva korkotaso, joaa kapitalis?n kannaaaa ryhtyä investoin?in Vaihtoehtona investoin? varallisuusmarkkinoille EpävarmuuAa lisää se, eaä investoinneista makseaavat kustannukset (palkat, korot, lainanlyhennys) on makseaava varmas?, muaa investoinnista saatavat tulot eivät ole varmoja
Tuotannon rahateoria (2) Kokonaiskysynnän vähentyessä en?stä harvempi kapitalis? voi odoaaa investoinneista saatavien rahamääräisten tulojen yliaävän tuotannon rahamääräiset kustannukset Myös ko?talouksien säästäminen lisääntyy Epävarmuuden oloissa tärkeintä on jatkuvas? huoleh?a omasta maksukykyisyydestä rahan hamstraaminen (hoarding) krooninen kysyntävaje Näin ollen talouspoli?ikan tehtävänä on jatkuvas? ylläpitää riiaävää kokonaiskysyntää Keskeisessä roolissa julkiset investoinnit, verotus ja tulonsiirrot Look aqer unemployment, and the budget will take care of itself. Julkiset investoinnit ovat tehokas kysyntäs?mulaa?on väline kerroinvaikutuksen ansiosta Investoin? lisää kansantuloa investoidun summan edestä Kerroinvaikutuksen ansiosta kansantulo kuitenkin lisääntyy enemmän kuin alun perin oli investoitu Investoin? johtaa kohonneen tulotason ja parantuneen työllisyys?lanteen myötä kulutuskysynnän lisääntymiseen Kulutuskysynnän lisääntyminen voi johtaa vielä uusiin investointeihin
Tuotannon rahateoria (3) Vaihtokauppataloudessa ei ole työaömyyaä tai suhdannevaihteluita Laskusuhdanteet ja työaömyys ovat kuitenkin rahatalousjärjestelmän välaämäaömiä elemenaejä Reaalimaailmassa investointeja ei voi tehdä ilman velkapääomaa Lainaa ei haluta oaaa, mikäli talous?lanne vaikuaaa epäsuotuisalta Toisaalta rahan luonteen vuoksi myöskään rahasäästöjä ei haluta epävarmassa?lanteessa investoida Raha ei ole pelkästään vaihdon väline Raha on myös arvon säilyaäjä Raha on väline, jolla voidaan suoritua kaikista oikeustaloudellisista velvoiaeista rahan säästäminen on yksilölle mielekästä Hyödykkeiden säästäminen on yleensä järjetöntä
Kysynnänsäätely: iso val?o ja iso pankki Val?o voi budjejvajeita tekemällä lisätä kokonaiskysyntää ja yksityisen sektorin neaovarallisuuaa BudjeJvajeita voidaan saada aikaan joko ak?ivisella finanssipoli?ikalla tai automaajsten vakauaajien avulla AutomaaJset vakauaajat viiaaavat menoihin, jotka lähtevät laskusuhdanteessa automaajses? kasvamaan Val?o voi pyrkiä elvyaämään myös yksityistä kysyntää turvaamalla jatkuvan luotontarjonnan Keskuspankki viime käden lainaajana
Yhteenveto Vaihtokauppataloudessa raha on ainoastaan vaihdon väline, joka lisätään sujuvoiaamaan tuotantoprosessia Rahatalousjärjestelmässä tuotanto kuitenkin lähtee kuitenkin liikkeelle vasta rahan luonnin jälkeen Rahaa ei kuitenkaan luoda pessimis?sen ilmapiirin vallitessa, koska rahan luon? edellyaää luotonlaajennusta Velkaa ei haluta oaaa, mikäli velan takaisinmaksu vaikuaaa epävarmalta Epävarmuus tuoaaa rahalle myös sen toisen funk?on eli arvon säilyaämisen rahaa on mielekästä hamstrata epävarmoina aikoina kokonaiskysynnän hidastuminen Val?on on toimillaan turvaaava riiaävä kokonaiskysyntä Iso val?o ja iso pankki ovat tehokkaimmat finanssipoli?ikan keinot