PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013
Sisäasiainministeriön esitys kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi Pelastustoimen osalta velvoitteet, joilla on kustannusvaikutuksia, olisivat olleet lähinnä kunnan velvoite järjestää pelastustoimi sekä mitoittaa se riskien mukaisesti. Sisäasiainministeriö ei pidä mahdollisena näiden kahden turvallisuuden kannalta keskeisen normin kumoamista. Sisäasiainministeriön pelastusosaston esitys 25.10.2013: - pelastustoimen alueiden yhdistäminen 22 alueesta - > 11 alueeseen (Poliisilaitosaluejako) - säästöt 13 milj. -> 7,5 milj. (hallintomenot, tilannekeskukset, hankinnat)?? Pelastusylijohtaja Esko Koskinen - ministeriöllä itsellään ei olisi tällä hetkellä mitään tarvetta tehdä pelastustoimeen muutoksia - esityksen taustalla on maan hallituksen suunnalta tuleva paine
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma? Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassa pelastustoimeen kohdistuvasta 13 milj -> 7,5 milj. euron säästötavoitteesta, Hallitus pitää ehdottoman tärkeänä sitä, että säästöt eivät vaikuta ihmisten saamaan apuun onnettomuuden tapahtuessa, Paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä palomiehistön määrää vähennetä, Lähtökohtana on, että muutosten myötä hälytysten vasteajat eivät pitene. Säästöt pyritään saamaan aikaan hallinnon tehostamisesta, kiinteistöja tietoliikennekustannuksista sekä aiempaa paremmin keskitetyistä hankinnoista. Uudistuksessa pelastustoimen järjestelmä säilyy kunnallisena järjestelmänä. Säästöjen toteuttaminen kuntien ja pelastuslaitosten vastuulla.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen organisaatio 1.1.2012
Hallintopalvelut Hämeenlinnan kaupungin konsernipalvelut / talous- ja hallintopalvelut / hallinnon tukipalvelut - Päätösvalmistelupäällikkö - Kaupunginlakimies - Palvelussuhdepäällikkö - Controller KuntaPro (talous- ja henkilöstöpalvelut, järjestelmäpalvelut, hankinta- ja kilpailutuspalvelut, logistiikkapalvelut, ICT-palvelut, rekrytointi- ja sijaispalvelut, puhelinvaihde ja asiakaspalvelu, asiantuntijapalvelut). K-H P-H Atk kustannukset (lisenssimaksut) 55104 Tietohallinnon kustannusten kulut (yleiskulut) 12300 Leasing maksut 23570 Kesk. hoidetut tehtävät 5940 Taloushallinnon kustannusten kulut 70400 Henkilöstöhallinnon kustannusten kulut 123 500 Tarkastustoimen kustannusten kulut 8800 Hallintopalvelujen kustannusten kulut 16000 Kehittämispalvelujen ja viestinnän kust. kulut 40900 332944 1299912 K-H 3,2 % P-H 8,6 %
Esimerkki, vuokramenot Päijät-Häme Kanta-Häme Vakinaiset paloasemat 6 kpl 4 kpl Sopimuspalokuntien paloasemat 20 kpl 29 kpl Pinta-alat, vakinaiset paloasemat 13 590 m 2 8 947 m 2 Pinta-alat, sopimuspalokuntien paloasemat 8 918 m 2 10 899 m 2 Paloasemien pinta-ala yhteensä 22 508 m 2 19 846 m 2 Vakinaisten paloasemien vuokramenot 1 920 449,08 644 931,00 Sopimuspalokuntien paloasemien 683 250,09 550 498,00 vuokramenot Vuokramenot yhteensä 2 603 699,17 1 195 429,00 Vuokra /m2 9,63 /m 2 5,02 /m 2 Yhdistetyn alueen vuokramenojen kustannukset asukaslukuun suhteutettuna olisivat 6,82 / asukas. Kanta-Hämeen vuokramenot nousisivat nykyisestä tasosta 315 774 (26,42 %).
Säästöt hankinnoissa? Raskaan ajoneuvokaluston ja pienkaluston ja varusteiden hankintarenkiaasassa on kahdeksan pelastuslaitosta ja pelastusopisto (9), lisäksi on useita pienempiä hankintarenkaita, Ensihoidon varusteiden hankintarenkaassa on mukana kaksitoista pelastuslaitosta, pelastusopisto, sairaanhoitopiiri ja sairaalapesula HUS (15) Toiminnassa kuntien yhteiset hankintarenkaat (Kuntahankinnat)
Sisäasiainministeriön esitys pelastustoimen aluejaoksi 1. Helsingin pelastuslaitos (sama kuin nykyinen alue) 2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (sama kuin nykyinen alue) 3. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa) 4. Lounais-Suomen pelastuslaitos (Varsinais-Suomi, Satakunta) 5. Hämeen pelastuslaitos (Kanta-Häme, Päijät-Häme) 6. Kaakkois-Suomen pelastuslaitos (Kymenlaakso, Etelä-karjala) 7. Itä-Suomen pelastuslaitos (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) 8. Sisä-Suomen pelastuslaitos (Pirkanmaa, Keski-Suomi) 9. Pohjanmaan pelastuslaitos (Etelä-Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa, Pohjanmaa) 10. Pohjois-Suomen pelastuslaitos (Kainuu, Oulu-Koillismaa, Jokilaaksot) 11. Lapin pelastuslaitos (sama kuin nykyinen alue) Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä, Asikkala, Hartola, Hollola, Heinola, Hämeenkoski, Kärkölä,Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (22 kuntaa)
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, pelastustoimen säästöt? Alueet ja aikataulu? 31.12.2015 mennessä Yhteistoimintasopimus 2014 - talous - henkilöstö - hallinto - tieto- ja viestiliikenne Budjettivalmistelu, kevät 2015 Pelastustoimen järjestelmät Ensihoito- ja sairaankuljetus Yhdistymisen kustannusvaikutuksista ei ole luotettavia arvioita (20 milj. )
Vaikutukset Kanta-Hämeessä, esimerkkinä käyttötalousmenot (netto) Kuinka tehokkaasti toteutamme tehtäväämme suhteessa meille osoitettuihin voimavaroihin? Yhdistetyn alueen käyttötalousmenojen kustannukset asukaslukuun suhteutettuna olisivat 66 / asukas. Kanta-Hämeen kustannukset nousisivat nykyisestä tasosta 1 677 252 (17 %).
Kuntien maksuosuudet Yhdistetyn alueen käyttötalousmenojen kustannukset asukaslukuun suhteutettuna
Esimerkki, henkilöstörakenne Työntekijöitä / 1000 as. Päijät-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Kanta-Häme Hallinto 6 2,75 0,030 0,010 johto 2 1 muu henkilöstö 4 1,75 Pelastustoiminta 150 102 0,741 0,582 johto 1 - päällystö (myös asiantuntija) 20 18 alipäällystö 21 17 miehistö 108 67 Riskienhallinta 8 5,5 0,040 0,028 johto 1 - päällystö (myös asiantuntijat) 3 5,5 asiantuntijat 4 - Tekninen 10 5 0,049 0,028 johto 1 - päällystö 1 esimies/asiantuntija 2 1 muu henkilöstö 7 3 Yhteensä 174 115,25 0,859 0,648
Talousnäkökulma Palkkojen harmonisointi maksaa yli 200 000 vuodessa.
Pelastustoiminta Riskeihin, uhkiin ja toimintavalmiusaikoihin perustuen operatiivisen toiminnan yhteistoiminta on suuntautunut pääosiltaan Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan suuntaan. Päijät-Hämeen merkitys on valmiuden kannalta neljään muuhun naapurialueeseen verrattuna selvästi vähäisin.
Lausuntopyyntö 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? Tällä hetkellä ei ole. 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. Nykyinen aluejako mahdollistaa kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset pelastustoimen palvelut koko maakunnan alueelle. Esitetty aluejakouudistus ei tuo taloudellisia säästöjä eikä paranna alueen pelastustoimen palvelutasoa. Ensihoito ja sairaankuljetus on toteutettu kiinteässä yhteistyössä pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin kanssa (yhteiset virat, siirtokuljetuspalvelu, kuljetusten ohjauslogistiikka) 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Toistaiseksi säilytetään nykyinen aluejako. Pelastustoimen aluejakoa arvioitaessa huomioidaan tulevat kuntarakenteen muutokset. Samassa yhteydessä huomioidaan selvitettävänä oleva sote- aluejako, jolla on merkitystä erityisesti pelastuslaitosten tuottamien ensihoitopaleluiden kannalta.
Ensihoitopalvelut pelastuslaitoksissa ENSIHOITOPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAPA KUNTIEN MÄÄRÄ: Yhteistoimintasopimus, pelastuslaitos 125 Sairaanhoitopiirin omana toimintana 79 Hankinta, muu palveluntuottaja 100 ASUKASLUKU: Yhteistoimintasopimus, pelastuslaitos 3869534 Sairaanhoitopiirin omana toimintana 851744 Hankinta, muu palveluntuottaja 667991
Ensivastepalvelut pelastuslaitoksissa ASUKASLUKU: Kyllä on 5333387 Ei ole 55882 Ensivastetehtäviä vuodessa lähes 29 000 Toiseksi yleisin onnettomuustyyppi
Osaamisesta vahvuus (H+P) Pelkästään välittömän valmiuden ensihoitoyksiköissä työskentelee lähes 1 500 ensihoitajaa ja palomiestä! -säästötoimien kohdentaminen??