UKKO-LÄMMITYS SUUNNITTELU, MITOITUS, ASENNUS, KÄYTTÖ JA HUOLTO 2010
1. YLEISTÄ Ukko-lämmitys on painovoimainen eli vapaakiertoinen ilmalämmitysjärjestelmä. Sen periaatteet selviävät keskiaukeamalta seikkaperäisesti. Kertaamme vielä olennaiset periaatteet, joilla varmistetaan järjestelmän toimivuus. Painovoimaisen ilmankierron edellytykset ovat; 1. Riittävä lämmönjako tila. (esim. eteisen alaslaskettu katto). 2. Ilman paluukierto saunaan (esim. kynnysraot). 3. Riittävä korvausilma saunaan (esim. ulkoilmasta 150 mm putkella). LÄMMÖNJAON LÄHTÖVENTTIILI LV-1. Katso kuva 4. Ukko-uunin ja vesivaraajan lämmittämä ilma saunasta (tai mahdollisesti muusta tilasta) lämmönjakotilaan johdetaan metallirakenteisella lähtöventtiilillä, jota säädetään käsin lämmöntarpeen mukaan. Saunomisen aikana venttiili on suljettu. Lämmönjakokanavan on oltava poikkipinta-alaltaan riittävä, koska lämpöä ei normaalisti siirrä mikään puhallin. Kanavan ohjeellinen korkeus on 250 mm. Kanavan muodostaa useimmiten sisäaulan alaslasketun katon ja varsinaisen katon välinen tila. Tämä tila voidaan toteuttaa usealla muullakin tavalla. Sovellusesimerkeissä (kuvat 1-2) on esitetty vaihtoehtoja lämmönjakotilaksi. Olennaista on, että yhteys eri huoneisiin saavutetaan mahdollisimman yksinkertaisella ja esteettömällä, helpporakenteisella ja arkkitehtonisesti hyväksyttävällä tavalla. Kanavan rakenne voi olla rakennuslevyä, vaneria, panelia tai kierresaumaputkea. (Lämpötila kanavassa ei ole saunan lämpötilaa korkeampi!) LÄMMÖNJAKOTILA Eräs rakennevaihtoehto lämmönjakotilan poikkileikkauksessa on esitetty kuvassa 3. 2. LAITTEISTON SIJOITTELU Laitteiston perustus on tehtävä rakennusmääräysten mukaisesti tukevaksi ja paloturvalliseksi. Laitteisto sijoitetaan siten, että huoltotoimenpiteet, täyttö, tuhkanpoisto ja nuohous voidaan suorittaa esteettömästi. Huomioon on otettava myös seuraavat suojaetäisyydet palava-aineisiin rakenteisiin: vaakasuunnassa 150 mm, ylöspäin 250 mm ja alaspäin 50 mm. Kiukaan ja varaajan välinen yhdyshormi on luokiteltava HEHKUVAPINTAISEKSI, joten sen osan suojaus on tehtävä asianmukaisesti. (Huomioi Sisäasiainministeriön pelastusosaston luettelointipäätös SM 828/91 sekä RakMk E 8 ja Pelastusosaston julkaisu A 46, jotka ovat kuntasi palotarkastajalla). Suosittelemme käytettäväksi laitteiston läheisissä seinissä tiiltä tai betonia paloturvallisuussyistä, ja siksi, että tiili- ja/tai betonirakenteisiin varastoituu merkittävä määrä lämpöenergiaa, joka parantaa lämmön tasaisuutta. LÄMMÖNSÄÄTÖ HUONEVENTTIILI LV-2 kuva 6. Lämpö huoneisiin virtaa käsisäätöisistä venttiileistä. Ne sijaitsevat seinän yläosassa ja lähtevät kanavan sivusta tai päästä. On huomattava, että lämpö virtaa kanavasta painovoimaisesti vain sivulle ja ylöspäin. Lämmönsäätö-venttiilien tehtävä on toimia virtaussäätönä siten, että saunaa lähimpien huoneiden ja yläkerran huoneiden säätöventtiilit ovat pienemmällä kuin kauimmaisten huoneiden. Säädöt suoritetaan yleensä ensimmäisten lämmityspäivien aikana, eikä niihin ole tarvetta myöhemmin puuttua. Säädöissä voi apuna käyttää lämpömittareita tai omia tuntemuksia. Huoneisiin lämpö virtaa siis yläkautta. Paluuilma takaisin saunaan tapahtuu oven kynnysraosta (30 mm) tai erillisistä virtaussäleiköistä, joiden on oltava lattian rajassa. Näin lämpö leviää huoneisiin tasaisesti. Lämmönjako-tilan puhdistus tapahtuu venttiiliaukoista silloin kun on tarpeellista. Painovoimainen ilmankierto kierrättää pölyä todella vähän, joten lämmönjakotilan puhdistustarvekin on vähäinen. KIERTOILMASÄLEIKKÖ PS-1 kuva 5. Oviin, joista kynnystä ei voi poistaa (esim. kodinhoitohuone, pesuhuone, pukuhuone), asennetaan kuvan mukainen säleikkö. Kiertoilmasäleikön voi asentaa myös oven viereen. Saunan oven pitää olla alta auki vähintään 200 mm. Olennaista on, että paluuilma pääsee kaikista huoneista saunaan takaisin. Osa ilmasta poistuu ilmanvaihdon mukana ulos. Ilmanvaihto suoritetaan siihen liittyvien rakennusmääräysten mukaisesti. (RakMk D2). Raitisilma, jota tarvitaan sekä palamiseen, että talon korvausilmaksi, otetaan suoraan ulkoa saunatilaan riittävän suurella putkella, yleensä vähintään 150 mm. Putken päähän asennetaan lautasventtiili, jota säädetään tarpeen mukaan. Putken sijoittelu tarkemmin SAUNAN POIKKILEIKKAUS kuva 9 ja 10. Kaakeloiduissa seinissä on perusteltua jättää uunin ja varaajan vastaiset seinäpinnat puhtaaksimuuraukselle tai rappaukselle, koska lämpö voi irrottaa kaakeleita. Teräshierretty betonipintainen lattia pysyy uunialueella siisteimpänä. Kattoon laitteiston kohdalle asennetaan asianmukainen tulenkestävä levy 50 mm ilmaraolla, Laitteiston ja palomuurin suojaverhouksen väliin on jätettävä liikkumavaraa vähintään 30 mm. Uunin suuluukun eteen on jätettävä huollon vaatimaa tilaa vähintään 1 metri. Sama pätee sijoitettaessa uuni siten, että uunin täyttö ja tuhkanpoisto tapahtuvat toisen huoneen puolelta. Seinään asennetaan tällöin A 60-luokan palo-ovi, kooltaan sellainen, että uunin vaatimat toimet voidaan siitä suorittaa, esimerkiksi PO-1 PALO-OVI (1000 mm x 600 mm). SIJOITUSVAIHTOEHTOJA kuva 18. Ukko-uuni ja vesivaraaja voidaan sijoittaa usealla eri tavalla käytettävissä olevan tilan mukaan. Sijoittelusta kaavakuvat.
3. LAITTEISTON ASENTAMINEN 3. HUOM: KÄYTÄ HENGITYSSUOJAINTA JA SUOJA- KÄSINEITÄ KUN KÄSITTELET KERAAMISIA TAI LASIKUITUISIA MATERIAALEJA, VAIKKA NE EIVÄT SISÄLLÄKÄÄN ASBESTIA! Tuo sisään ensiksi vesivaraajan pohjaosa sekä uuni. Säädä ne vaakasuoraan säätöjalkojen avulla. Sovita savukanavan laipat kohdalleen. Asenna keraaminen tiiviste laipan väliin. Kiristä laipan pultit paikoilleen (KUVA 13). Asettele varaajan alaosan sisään valumassaelementit (KUVA 14). Ne tulevat pohjalle ja reunuksia kiertämään, eivät kuitenkaan nuohousluukuksi jäävän laipan kohdalle. Samoin aseta savukaasujen ohjauskivet siten, etteivät savukaasut mene suorinta tietä hormiin, vaan joutuvat virtaamaan koko varaajan pohjan alan. Savukaasuohjaimella voidaan myös säätää vetoa. Jos piippu on pitkä, voidaan savukaasujen pakkokiertoa tehostaa, lyhyellä piipulla ohjataan savukaasut suoremmin. Varaajan alaosan valumassat alentavat varaajan alaosan pintalömpötilaa, tehostavat varaajan veden lämpenemistä ja toimivat lisämassana. Käyttö lopulta osoittaa savukaasuohjainten optimiasennon. Valumassaelementit asennetaan uunin sisälle oikeassa järjestyksessä (KUVAT 16 ja 17). Savukynnys sijoitetaan paikoilleen muutaman viikon kuluttua lämmityksen aloittamisesta. Sillä säädetään kiuaskannen lämpenemistä. Jos talossa on pitkä savupiippu, kynnys voidaan työntää aivan taka-asentoonsa. Lyhytpiippuisessa talossa sitä vedetään 5-10 cm uunin etuseinää kohti. Jos veto on jostakin syystä heikko, jätä savukynnys kokonaan pois! Kiinnitä varaajan alaosan reunuksen päälle lasikuituinen tiivistenauha (KUVA 14). Aseta ruostumaton varaajasäiliö alaosansa päälle. Hormiliitosputki asetetaan paikalleen. Putken ulkohalkaisija on 168,3 mm. Kun liitytään muurattuun savuhormiin, huomioidaan liikkumis/laajenemisvara siten, ettei hormiliitosputki revi itseään irti tiilestä (KUVA 15). Jos hormina on tyyppihyväksytty elementtipiippu, huomioidaan sen tukemisessa valmistajan ohjeet ja ettei sen paino kohdistu vesivaraajan päälle! OHJEELLINEN HORMISUOSITUS: (Huomioi RakMk E3) -pyöreä; halkaisija vähintään 150 mm. -uusi muurattu, 1/1- tai 3/4-kiven hormi. -saneerauskohteissa 1/2-kiven hormi, mikäli pituutta on vähintään 5 m hormiliitoskohdassa. LIITETTÄESSÄ VANHAAN HORMIIN ON PAIKALLISEN PALOVIRANOMAISEN TARKASTETTAVA HORMIN KOKO, KUNTO JA LIITÄNTÄ! Hormiliitosalueen tarkka korkeus lattiasta riippuu varaajan läpi tulevan savuputken ja muuratun hormin välisestä etäisyydestä. Peruskorkeus on 190 cm keskelle. Hormiliitosputken nousu on 8 % eli 8 cm/1 metri. SÄHKÖ- JA PUTKITYÖT kuvat 11 ja 12. SÄHKÖ- JA PUTKITYÖT ON SUORITETTAVA AMMATTI- TAITOISESTI JA VOIMASSA OLEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA HYVÄKSYTTYJÄ LVIS-SUUNNITELMIA NOUDATTAEN! Vesivaraajassa on putkiyhde R 2 sähkövastukselle. (Lisävarusteena toinen putkiyhde). Muut kuusi yhdettä ovat R 3/4. Sähkövastus voi olla teholtaan 4,5...6 kw, pituus MAX. 450 mm. Huomioi paikallisen sähkölaitoksen ohjeet! Vesivaraaja on ruostumatonta terästä ja sisältää kuumaa vettä, joten kytkentäosien on oltava näitä vaatimuksia vastaavia. Silloin kun taloon halutaan asentaa erillinen sähköinen lämminvesivaraaja (kuva 21), kannattaa se kytkeä sarjaan Ukko-varaajan kanssa siten, että Ukko-varaajan lämminvesiputki tulee erillisen varaajan tulovedeksi. Näin tulovesi on useimmiten vähintään esilämmitettyä ja sähköenergiaa säästyy. UKKO-VARAAJA EI OLE PAINEASTIA! Sähkö- ja putkimiehen suoritettua varaajan kytkennän, täytetään varaaja vedellä.
4.a. LÄMMITYS ENSIMMÄISEN VIIKON AIKANA 4. Tulenkestävistä valumassoista poistuu ensimmäisen lämmitysviikon aikana kosteutta. Kosteus on massojen valun jälkeistä tai varastoinnin aikana muodostunutta kosteutta, kidevettä, joka vaatii poistuakseen jonkun verran lämmitystä. Lämmitys on aloitettava varovasti, jotta kosteus voi poistua rauhallisesti. Voimakkaasti lämmitettäessä voi kidevesi höyrystyessään aiheuttaa valumassakappaleen sisälle suuren paineen. Tällöin valumassa voi jopa räjähtää syntyneestä höyrynpaineesta. Jos valumassoista alkaa kuulua kiehumisen ääniä, on tulta heti hillittävä. Lämmitys voidaan aloittaa, kun varaaja on täynnä vettä. Ensimmäisen viikon aikana poltetaan pari kourallista puuta, kahdesta kolmeen kertaan päivässä. Tänä aikana on savupelti pidettävä auki. Löylykupu ja kivet kannattaa asettaa paikoilleen vasta kuivumisen jälkeen. Valumassoista lähtee kostea tuoksu niiden kuivuessa. Tuoksun hävittyä voidaan vähitellen lisätä polttopuumääriä. HUOM! HUOLIMATTOMAN ALKULÄMMITYKSEN AIHEUTTAMIA VALUMASSOJEN VAURIOITA EI TAKUU KORVAA! 4.b. YLEISIÄ LÄMMITYSOHJEITA Ukko-uunin monipuolisuutta korostaa se, että lämmitysaineina voidaan käyttää puuta klapina, pellettejä ja puuhiiltä, sekä veden lämmittämiseen myös sähköä. Seuraavat ohjeet klapilämmitykseen: 1. Avaa savupelti (savupellit). Silloin kun uuni on pitkään ollut käyttämättömänä ja tuntuu ettei ole vetoa, polta varaajan alaosassa tai hormin nuohousluukussa paperitukko. 2. Tarkasta, ettei tuhkalaatikko ole täynnä. Täysi tuhkalaatikko estää ensiöilman virtauksen ja heikentää palamistapahtumaa. Arina voi vaurioitua. Tuhkalaatikko on tyhjennettävä tarpeeksi usein. 3. Arinan puhdistaminen tapahtuu parhaiten pyöräyttämällä se ympäri. Tällöin tukokset varisevat tuhkalaatikkoon. 4. Uuniin ladotaan puita korkeintaan suuaukon puoleen väliin asti. Alimmaiseksi voidaan pinota lämpimitaltaan suurempia puita. Puiden päälle esim. sanomalehdestä rypistelty sytyke. Sytykkeiden päälle muutama pieni klapi. Sytytä tuli ja sulje luukku. 5. Sytytysvaiheessa, pidä tuhkaluukkua auki n. 5 cm. Kun tuli on varmasti syttynyt, säädä ensiöilma eli tuhkaluukun rako n. 1 cm:ksi. Toisioilman saantia säädetään uuninluukussa olevalla venttiilillä. 6. Lisää puita vasta sitten, kun edellinen pesällinen on palanut kuumaksi hiillokseksi. Silloin puun lisäyksen aikana savuttaminen on vähäisintä. Paras tulos saadaan, kun poltettava puumäärä syötetään useammassa erässä. 7. Uunissa voidaan hävittää polttamalla, ja samalla muuttaa lämmöksi, kaikki poltettavaksi sallittu talousjäte. Jätteiden poltto vaatii korkean (>400ºC) lämpötilan, joten polta ensin 1-2 pesällistä puita, ja vasta sitten jätteet. Varmista ympäristöviranomaislta, mitä talousjätteitä saa polttamalla hävittää. 8. Sulje savupelti tunnin kuluessa siitä kun hiillos on kokonaan sammunut. Vakiosavupellissä on aukko, joka estää pellin täydellisen sulkeutumisen. 4.c. UKKO-UUNIN KESTÄVYYTEEN JA LÄMMITYKSEN TALOUDELLISUUTEEN LIITTYVIÄ SEIKKOJA MILLOIN RAKENNUKSESSA ON PITKÄ (yli 5m) JA HYVÄVETOINEN HORMI, ON VETOA HILLITTÄVÄ: Erityisesti kaksi- tai useampikerroksisissa rakennuksissa voi esiintyä liian voimakasta vetoa. Sitä hillitään pienentämällä ensiö- ja toisioilmaa ja savupellillä kuristamalla. Liiallisesta vedosta aiheutuu tulipesälle liian suuri lämpökuormitus. Tällöin valumassojen kestoikä pienenee ratkaisevasti. Hormin veto vaihtelee myös rakennusta ympäröivän maaston mukaan. Jos talo on matalassa laaksossa, tarvitaan pitkä hormi vedon takaamiseksi, kun taas korkealla mäellä lyhytkin hormi riittää. Tarkkailemalla palamistapahtumaa saadaan veto sopivaksi. SAHAPINNAN JA PIENEN PUUN POLTTO: Sahapintojen ja muiden pieniläpimittaisten puiden poltossa on muutama huomionarvoinen seikka. Ukko-uunin tehoksi on suunniteltu 30 kw. Kun poltetaan 10 kg puita (eli n. 1 kantamus) tunnissa, saadaan uunin tehoksi noin 30 kw (85 % teholla). Kuivia risuja ja sahapintoja on mahdollista polttaa jopa 20 kg tunnissa, koska ne palavat nopeasti. Tällöin tulipesä saa liian suuren lämpökuormituksen, josta seuraa VARAAJAN VEDEN KIEHUMINEN: Jos varaajan vesi alkaa kiehua, saa sen loppumaan nopeasti, avaamalla kuumavesihanan. Normaalissa käytössä ei ole yleensä vaaraa veden kiehumisesta. Veden lämpötila on normaalisti ennen lämmitystä 30-40 C ja lämmityksen jälkeen 60-80 C. Varaajan lämpötilan nousu on normaalisti 8-12 C tunnissa lämmityksen aikana.
5. MILLAISET OVAT PARHAAT LÄMMITYSTAVAT PALAMISEN KANNALTA? Uunin ja poltettavan puun tavoille on opeteltava. Jos uunin sisusta (erityisesti väliseinä) loimottaa punaisena, on todennäköisesti syötetty liian paljon puuta uuniin, joten pienennetään kerralla syötettävän puun määrää. Savukaasulämpömittari (103009 400ºC) hormiliitosputkessa on toinen hyvä tarkkailuväline. Mittarin tulisi optimioloissa näyttää 200-250ºC, tällöin ei mene lämpöä harakoille. Jos lukema selvästi ylittää 250 C, on syytä nuohota varaajan putki esimerkiksi harjalla NS-1 NUOHOUS- HARJA VARAAJAAN. Savupiipusta tulevan savun väri tulisi olla vaalean harmaata, lähes väritöntä, tällöin palamisen voidaan sanoa tapahtuvan lähes täydellisesti. Savu voi sytytys- ja lisäyshetkellä olla näkyvämpää. 5. SAUNOMINEN Sauna on kylpykunnossa lämmitys jakson loppupuolella ja muutamia tunteja sen jälkeen. Ennen lämmityksen aloittamista suljetaan lämmönjaon lähtöventtiili LV-1, jolloin saunan lämpötila alkaa kohota lämmityksen edetessä. Kiuaskannen keston kannalta on suositeltavaa, että löylyvesi on kuumaa ja heitettävät annokset kerrallaan pieniä. Tämä vähentää kanteen kohdistuvaa lämpöshokkia ja lisää saunomisnautintoa. VTT: suorittamassa testissä poltettiin täysi pesällinen koivuhalkoja. Hiilloksen päälle lisättiin 30 min. välein 3 kg halkoja. Kokeen aikana puuta poltettiin noin 30 kg ja kokeessa paloaika oli 3 tuntia 20 min. Eli keskimäärin tunnin aikana paloi noin 10 kg puuta. VTT:n testiin viitaten näin saat parhaan ja taloudellisimman tuloksen: -Polta aluksi yksi pesällinen. -Lisää hiilloksen päälle 2-4 kg puuta 15-30 min. välein (puiden koosta riippuen). -Tarkkaile tunnissa poltetun puun määrää (tulisi olla 7-12 kg). -Veden lämpötilan tulisi nousta kolmen tunnin aikana 25-35 C, tällöin säädöt ja poltetun puun määrät ovat kohdallaan. -Normaalin omakotitalon lämmitys vaatii talvella 20-50 kg puita päivää kohden. Mitä paremmin hallitset lämmityksesi niksit, sitä vähemmän kuluu puita. Sauna kuivuu nopeasti saunomisen jälkeen, koska sen rakenteet ovat jatkuvasti lämpimät, joten lämmönjaon lähtöventtiilin LV-1 voi avata tarvittaessa melko pian saunomisen jälkeen. Pesuhuone on erinomainen pyykinkuivaustila. 6. HOITO- JA HUOLTO-OHJEITA UKKO-UUNI-laitteisto on helppohoitoinen. Seuraavat toimenpiteet ovat kuitenkin tarpeen. Suorittamalla ne tunnollisesti saat lämmityksestäsi parhaan tehon ja hyödyn: 1. Tuhkalaatikon tyhjennys palamattomaan ja kannelliseen astiaan. Tuhka on hyödyllistä ainetta luonnonlannoitteena. Se sopii hyvin sellaisille kasveille, jotka eivät ole kloorinarkoja. 2. Savukanavan nuohous. Vesivaraajan pohja on hyvä nuohota usein omatoimisesti sopivalla teräsharjalla. Varaajan läpi kulkeva savuhormi puhdistuu parhaiten NS-1 nuohousharjalla. Puhdistus parantaa laitteiston vedenlämmitystehoa ja uunin vetoa. Nuohousaukot sijaitsevat varaajan alaosassa sekä hormiliitosputkessa. Puhdistustöiden ajaksi avaa savupelti ja sulje huoneisiin johtava lämmönjaon lähtöventtiili LV-1. 4. Polttopuun säilyttäminen. Suosittelemme polttopuun säilyttämistä erillisessä, ilmavassa ja kuivassa varastossa. Määräykset sanovat polttopuun säilyttämisestä uunin läheisyydessä seuraavaa: -Puita ei saa säilyttää tulipesän yläpuolella. -Puuvarastoa tai -laatikkoa ei tarvitse suojata jos sen ja tulisijan väliin jätetään 150 mm ilmarako. -Jos varasto sijoitetaan uuniin kiinni, väliin on tehtävä suojamuuri. -Puuvaraston pintalämpötila ei saa ylittää +80 C. 5. Elektronisen UKKO-AIR ilmanpuhdistimen (lisävaruste) puhdistus laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. 6. Lämmönjakotilan puhdistus tarpeen mukaan pölynimurilla. 3. Viranomaisten ohje: - nokipalosta, sammuneestakin, on aina ilmoitettava aluehälytyskeskukseen!
UKKO-LÄMMITYKSEN SOVELLUSESIMERKKEJÄ 6. KUVA (1): ASUINKERROS parveke tupa mh PIIRUSTUSMERKKIEN SELITYKSIÄ KÄSINOHJATTAVA LÄMMÖN- SÄÄTÖVENTTIILI. NUOLI ILMAISEE ILMAVIRRAN SUUNNAN. keittiö kodinh. wc vh vh NOUSUHORMI. KIERTOILMASÄLEIKKÖ. NUOLI ILMAISEE ILMAVIRRAN SUUNNAN. LÄMPÖKANAVISTON LÄHTÖPÄÄ. mh mh LÄMMÖNJAKOTILA. (toteutettu alaslaskettuna kattona) KUVA (2): KELLARIKERROS taimikasv. takkah. mh tk nousuhormi vh vh kellari työvaatt. wc sauna kodinh. sk pesuh. puuvarasto korvausilma ovi alta auki 200 mm
250 LÄMMÖNJAKOTILA 7. KUVA (3) : LÄMMÖNJAKOTILAN POIKKILEIKKAUS MAHDOLLINEN NOUSU YLÄKERTAAN 250 LÄMMÖNJAKOTILA 100 HUONEVENTTIILI LV-2 KEHYS LÄMMÖNJAON LÄHTÖ- VENTTIILI LV-1 SAUNA SISÄVERHOUS MAHD. JATKO-OSA (TIIVISTYS ILMASTOINTI- TEIPILLÄ) MATERIAALIESIMERKKI: KOVALEVY 3.2 MM LÄMMÖNJAKOTILA HUONETILA KUVA (4) : LÄMMÖNJAON LÄHTÖVENTTIILI LV-1 Kääntyvä säätöläppä Kehys 450 250 490 Mahdollinen jatko-osa tai eletroninen UKKO-AIR ilmansuodin (lisävaruste) KUVA (5) : KIERTOILMASÄLEIKKÖ PS-1 -puurakenteinen -upotetaan oven alaosaan tai seinään (vaihtoehtoisesti voidaan käyttää toisentyyppisiäkin virtaussäleikköjä). 50 500
LÄMMÖNJAKOTILA (jatkuu) 8. KUVA (6) : HUONEVENTTIILI LV-2 -Käsinohjattava -Huonekohtainen -Sijoitetaan suunnitelmassa määriteltyyn kohtaan AUKKO 400 mm X 100 mm 145 475 KUVA (7) : A Huoneventtiili LV-2 Säätölevy (kerrosten välinen tasapainotus) esim. 20 mm vaneri Lämminilmakanava (500 mm x 250 mm) Aukko, jonka virtausta säädetään säätölevyllä (koko esim. 300 mm x A KUVA (8) : A 70 mm eriste (esim. selluvillaa) Välipohja 200 mm eriste, kanavan ja saunan osalta asuinkerrosten välillä (esim. selluvillaa) Väliseinä 3.2 mm kovakuitulevy (sileäpuoli kanavaan päin) esim. paneli A
SAUNA 9. KUVA (9):: Iso UKKO-UUNI, lämmönjaon periaate. Kevyt suojaus, esim. 10 mm LUJA A + ilmaväli 50 mm 400 Lämmönjaon lähtöventtiili LV-1 Raitisilmaputken hattu (putken pää nostetaan lumirajan yläpuolelle) Raitisilmaputki PALO-OVI ABO PO-1 Vapaa tila väh. 1000 mm Oven alaosa auki 200 mm Rei itys veden poistumista varten (kondenssivedon takia) Esim. PVC--150 (maan alla) ja saunassa metalliputki. Putken pää lattiatasosta 1800 mm. KUVA (10): Takka-Ukko, lämmönjaon periaate Lähtöventtiili 250 mm Huoneventtiili LV-2 Raitisilmaputken hattu (putken pää nostetaan lumirajan yläpuolelle) Raitisilmaputki Rei itys veden poistumista varten (kondenssiveden takia) Esim. PVC-150 (maan alla) ja saunassa metalliputki. Putken pää lattiatasosta 1800 mm.
ISON UKON VESIVARAAJA 10. KUVA (11) : Liitäntä-esimerkit: R 3 / 4 (täyttö) R 3 / 4 (lämpömittari) 150 R 3 / 4 (lattialämmitys) 200 R 2 (sähkövastus, pituus max. 450 mm) 230 R 3 / 4 (lattialämmitys) R 2 (sähkövastus, lisävaruste) R 3 / 4 (lattialämmitys) R 3 / 4 (tyhjennys) 230 200 150 1450 40-100 KUVA (12) : 610 Asennusaukko LV-kierukalle 27 mm läpivientireiät LK 35 ja LK 35 A kierukoille 710 Savuhormi HUOM! KÄYTETTÄVIEN KYTKENTÄOSIEN ON OLTAVA KUUMANKESTÄVIÄ JA YHTENSOPIVIA RST-YHTEIDEN KANSSA! SÄHKÖ- JA PUTKITYÖT ON SUORITETTAVA AMMATTITAITOISESTI JA VOIMASSAOLEVIA MÄÄRÄYKSIÄ NOUDATTAEN!
ISON UKON KOKOAMINEN / VESIVARAAJA 11. KUVA (13) : KUVA (14): Kiukaan metallikuoret Valumassat ladotaan varaajan alaosaan pohjalle lappeelleen ja reunukselle syrjälleen. P2 Keraaminen tiiviste P3 P3 Savukanavan suojakivi P2 Varaajan alaosa P1, 3kpl P4, 2kpl P3 ILMA P2 P3 Nuohousluukku Säätöjalat Keraaminen tiiviste 8x20, 4 kpl Savukaasun ohjauskivet P2 ja P3 säädetään siten, että pakkokierto saavutetaan ja toisaalta veto säilyy hyvänä. 3kpl P1 290x185x30 3kpl P2 300x160x45 6kpl P3 200x 160x40 2kpl P4 480x180x30 KUVA (15): Hormiliitosputki, Ø 168, 3mm Nuohousluukku Savupelti Lämminvesikierukka Varaaja Löylykupu Mahdollinen sähkövastus Keraaminen tiiviste
TAKKA UKON KOKOAMINEN 12. KUVA (16): 11 Kansi, 3 osaa 7 Takaosa, yläpuoli 10 Väliseinä, yläpuoli 9 Väliseinä, alapuoli 3 Takaosa, alapuoli 6 Vasen sivuosa, yläpuoli 4 Vasen sivuosa, alapuoli 2 Arinaelementti Savukynnys 6 Oikea sivuosa, yläpuoli 8 Etuosa, yläpuoli 4 Oikea sivuosa, alapuoli 5 Etuosa, oikea puoli 1 Etuosa, alapuoli 5 Etuosa, vasen puoli Luukun arinakivi ISON UKON KOKOAMINEN KUVA (17): 11 Kansi, 3 osaa 7 Takaosa, yläpuoli 10 Väliseinä, yläpuoli 9 Väliseinä, alapuoli 3 Takaosa, alapuoli 6 Vasen sivuosa, yläpuoli 4 Vasen sivuosa, alapuoli 2 Arinaelementti Savukynnys 6 Oikea sivuosa, yläpuoli 8 Etuosa, yläpuoli 4 Oikea sivuosa, alapuoli 5 Etuosa, oikea puoli 1 Etuosa, alapuoli 5 Etuosa, vasen puoli
SIJOITUSVAIHTOEHTOJA 13. KUVA (18) : 800 1300 Mittakaavassa 1:20 SUUNNITTELUVAIHEESSA OLENNAISIA TIETOJA OVAT: -Mille kulmalle varaajan yhteet. -Savuputken sijainti. -Uunin ja varaajan sijainti toisiinsa nähden. -hormiliitosputken pituus. VARAAJA JA KIUAS VOIDAAN SIJOITTAA ERI TILOIHINKIN SEURAAVIN EHDOIN: -Varaajatilasta on oltava yhteys hormiin. -Varaaja- ja saunatila koteloidaan samaksi ilmatilaksi (yhteys venttiileillä).
PIKKU-UKON KOKOAMINEN 14. KUVA (19) : 5/ 6 5/ 8 5/ 3 5/ 4 5/ 3 5/ 1 5/ 7 5/ 5 5/ 7 5/ 5 5/ 1 5/ 2 Salmiakki 5/ 9 Pohjaelementit 6 kpl Huom. 5/3 kivet ovat kannessa kiinni
Periaatekaaviot 15. KUVA (20) : Lämminvesikierukka 400 Lämpömittari 3/4 1300 Lattialämmitys lähtö 3/4 Uunin pohja päältäpäin katsottuna 890 Lattialämmitys paluu 3/4 Sähkövastus 2 Tyhjennys 3/4 500 800 20-70 Periaatekaavio, pikku Takka-Ukko sähkövaraaja KUVA (21): Sähkövaraaja Hormiliitosputki Ø 127 lämmin vesi kylmä vesi
UKKO-UUNIN ASENNUSPERIAATE: -Polttoaineen syöttö puuvaraston puolelta seinän läpi. 16. KUVA (22): 88 mm kevytharkko, esim. Siporex Löylyhuone Tiiliseinä Puurunkoinen väliseinä Korvausilmaventt. Puuvarasto Levy A60, vrt oheinen det. 1 Palo-ovi A60, 1000 x 600 mm Huoltoluukku lattiatasossa nuohousta varten sekä mahd. sähkövastuksen kohdalla säätöä ja huoltoa varten. Detalji 1, 1:10 Siporex 88 mm Eriste Runkotolppa Sisäverhouslevy Kaksinkert. n.k. kiukaantaustalevy 8 mm, upotetaan Siporexiin n. 30 mm
Periaate-piirrokset: 17. KUVA (23): Ukko-uuni ja aurinkolämpökerääjät Aurinkolämpökerääjät Lämpökanava LK-35A Pumppu- ja säätö yksikkö RAITISILMAPUTKI KUVA (24): Ukko-uuni ja LTO = lämmönjaon lähtöventtiili =huoneventtiili LTO Lämpökanavointi 2425 RAITISILMAPUTKI
Lämpimästi puulla Ruisaumantie 19, 71800 Siilinjärvi GSM 040 5885311 E-mail: eskonenonen@ukko-uuni.fi www.ukko-uuni.fi