Sähköpajan elektroniikkaa

Samankaltaiset tiedostot
Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa

Arduino ja perusteita

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

ESMART202 Teholähde ja akkulaturi

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Transistoreiden merkinnät

Sähköpajan komponentit

Verkkodatalehti. T4000-1RBA01 T4000 Standard TUOTEVALIKOIMA

Verkkodatalehti. T4000-1RBA01 T4000 Standard KOSKETUKSETTOMAT TURVARAJAKYTKIMET

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Adafruit Circuit Playground Express

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A

MultiPlus-II 48/3000/ V (aiempi tuotenimi: MultiGrid-II)

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje

DR-3528FX30-12W COOL WHITE 3528(1210) 30 LED/m 8mm 2.4W K DC 12V IP20 3M Teippi

Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

Jännitelähteet ja regulaattorit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

VIM RM1 VAL / SKC VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

Pitkien etäisyyksien induktiivinen suorakulmainen lähestymiskytkin. Lähtö NO + NC 20 mm suojattu

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Näytteen liikkeen kontrollointi

Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit

Radioamatöörikurssi 2017

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET

Talomat-järjestelmän sähkösuunnittelu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Elektroninen ohjainkortti sähkösolenoidilla ohjattuun flektiin Suunnittelu Capriceman & EPK

Elektroniikan komponentit

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

Kodin sähköjärjestelmän asennusohje

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Käyttöohje DENVER PBA-12000BLACK

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

HPM RM1 VAL / SKC HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Signaali Tila Tyypillinen arvo. Kiinnitetty piikki - ei testitietoja saatavilla tai satunnainen digitaalinen signaali

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö Keskus Pienoislogiikat

TEKNISET TIEDOT LED-NAUHA, VARSIVALO, VALOLISTA JA LISÄVARUSTEET

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

Sähkötekniikka ja elektroniikka

5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A

U-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Ilmanvaihto Säätimet 7/2016

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Sähkötekiikka muistiinpanot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

DEE Sähkötekniikan perusteet

Oletus Sinulla on Raspin Geany-IDE konfiguroituna toimimaan SSH-etäkäytössä.

Transkriptio:

Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X)

Pajan aukioloajat I periodilla Pajalla tehdään Arduino-harjoituksia ja projetia! Kimmolta voi pyytää pääsyä Pajalle ennen virallista alkamisaikaa. Aikoja voidaan tarvittaessa venyttää. Ma klo 12 14 & 16 18 AIT 1 9 Ti klo 10 12 & 12 14 AIT 1 9 Ke klo 12 14 AIT 1,8,9 To klo 12 18 AIT 1 9 Pe klo 10 14 AIT 1,5,6,7,8,9 Tätä tai muita ryhmäjakoja ei tarvitse noudattaa! Pyytäkää ryhmällenne nimikkoassari heti, kun ryhmä on kasassa! Nimikkoassari perehtyy projektiinne hyvin ja pystyy auttamaan tehokkaasti. Aiemmin meni muutama projekti (ja vaarallinen akku) kokemattomuuden takia pilalle, kun opiskelijat eivät olleet yhteydessä assistenttiin. Page 2 (12)

"Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut 1,25 V /kenno LiPo-akut 3,7 V /kenno, vaarallisia väärin käytettyinä! USB-liitäntä 5 V. USB3: 900 ma (150 ma), USB2: 500 ma Energiankeräimet: pieni teho tai lyhyt käyttöaika, IC-toteutus Verkkolaitteet, esim. 5 V tai 12 V, on liittimessä keskellä Napaisuus! Osien rikkoutuminen on tavallista, jos 1,25 3,75 1,25 Page 3 (12)

Arduinon käyttöjännite Neljä akkua 5 V, mutta neljä paristoa 6 V UNO: V CC = 5 V. Liitin (V IN ): 7 12 (6 20) V Akut olisi liitettävä 5 V liittimeen Max I OUT = 40 ma (3,3 V DC-out: 50 ma) GND (ground) on käyttöjännitteen miinusnapa Lepovirta yli 40 ma (ilman kuormaa) Teensy 2.0: 2,7 5,5 V (6 V?, akut, ei paristot!) Max I OUT = 40 ma (output) Max I IN = 200 ma (syöttöjännite) Lepovirta 6 15 ma (ilman kuormaa) Akkujen ja paristojen kapasiteetti (AA, LR6, myös sarjaankytkentä) on tyypillisesti yli 2000 mah; suurella virralla pienempi. Page 4 (12)

Anturit ja toimilaitteet Anturit (sensor) mittaavat mm. lämpötilaa, kiihtyvyyttä, etäisyyttä, kaasun tai nesteen virtausta, ym. Digitaalisia ja analogisia (luento ja harjoitus tulossa!) Toimilaitteet (actuator) toimivat usein sähkömekaanisesti. Esim. moottorit, servot, kaiuttimet, ym. Lisäkortit (shield) mahdollistavat erikoistoimintoja. Arduinolla voi mitata tai säätää mitä tahansa! sensors Arduino? actuator Page 5 (12)

Displays In general, displays are acquired when needed LCD displays require low dc operation power Alphanumeric or pixel matrices TV sets and computer monitors available Touch screens are rather expensive Resistive touchpads without a display are much cheaper (5 $) Page 6 (12)

Polaarisuus ja terminaalit GND U MAX =? Oikea napaisuus on tärkeä! Vältä ylijännitettä! signaali Tyypillisesti miinus on kytketty "maahan", laitteen kuoreen? Maa ground on erikseen määritelty johdin virtapiirissä. Signaalijännite (analoginen tai digitaalinen) kytketään yleensä "kuuman" navan ja maan väliin. Signaalin kuljettamiseen tarvitaan kaksi johdinta tai johdin ja maa (sama asia). Page 7 (12)

Erilliskomponentit ja regulaattorit (luento tulossa) anodi katodi C B G E D S i Regul. Vältä ylijännitettä ja liikaa virtaa tai tehoa! Tunnista liitäntänavat Googlen kuvahaulla! Vain harvat passiiviset komponentit (R, kuiva C, L) voidaan kytkeä kummin päin tahansa. Transistoreilla (BJT) on 3 terminaalia: kollektori (c), kanta (b, base), emitteri (e). Kanavatransistoreilla (MOSFET, JFET) nielu (d, drain), hila (g, gate), lähde (s, source). Regulaattoreilla on myös 3 terminaalia: input, output, common (usein maa). c o Page 8 (12)

Mikropiirit, esim. operaatiovahvistin IC, Integrated Circuit in in DC output DC u IN u OUT Yksittäisissä (single) operaatiovahvistimissa on 8 liitäntää, vähintään 5 tarvitaan: ja input, output, DC, DC. Silti opari on helpoimpia komponentteja soveltaa käytäntöön! Usein kaksikko (dual) tai nelikko (quad), jos ei single MOSFETit ja CMOS IC:t ovat herkkiä staattiselle sähkölle älä koske liitäntäjohtoihin! Lähtöjen (output) puskurointi: transistoreista saa suurempia virtoja kuin esim. digitaalilähdöistä Page 9 (12)

Käytännön ohjeita floating 1? 0 Digital Kelluvien (floating) tulojen (input) tilaa ei ole määritelty Digitaalitulot pitää kytkeä nollaan (maa) tai ykköseen (käyttöjännite) open R 1 0 closed 0 1 R i 0 i 0 Digital Digital Joskus tarvitaan ylösveto (pull-up) tai alasveto (pull-down) -vastus (R 10 kω) Page 10 (12)

Rakenne Printti, (paino)piirilevy (PCB, printed circuit board) PCB-suunnittelu: Fritzing, Eagle, ym. Radiaalinen komp. vs. pintaliitos (SMD, surface mount device) Leipälauta, koekytkentälevy (breadboard), ei juotoksia Mikropiiri (IC) vs. (diskreetit) erilliskomponentit Kytkimiä on digitaalisia ja analogisia, mekaanisia tai sähköisesti ohjattuja, painonappi, on-off tai npole mthrow (SPDT, 2P4T) on/off SP3T Page 11 (12)

Binääri ja heksadesimaaliluvut 2-järjestelmä, 10- järjestelmä ja 16-järjestelmä: "10" on aina kantaluku Bitti: "1" tai "0"; jännitetasot tapauskohtaisia. Positiivinen logiikka: "1" = jännite, "0" = alempi tai negatiivinen jännite, yleensä noin nolla. Viiden voltin logiikka: "1" 5 V. 8 4 2 1 8a 4b 2c d a b c d 10-järj. Heksa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 0 0 1 0 2 2 0 0 1 1 3 3 0 1 0 0 4 4 0 1 0 1 5 5 0 1 1 0 6 6 0 1 1 1 7 7 8 4 2 1 8a 4b 2c d a b c d 10-järj. Heksa 1 0 0 0 8 8 1 0 0 1 9 9 1 0 1 0 10 A 1 0 1 1 11 B 1 1 0 0 12 C 1 1 0 1 13 D 1 1 1 0 14 E 1 1 1 1 15 F 16 10 Page 12 (12)