VUOSIKERTOMUS 2015
SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus... 3 Toiminta-ajatus, arvot, visio... 4 Vuoden 2015 merkittävimmät tapahtumat... 5 Matkustajaliikenne palasi korkealle tasolleen... 6 Jalostettujen tuotteiden viennissä kasvua... 7 Investointeja ympäristöasioihin ja rahtiliikenteen palveluihin... 8 Satamaorganisaatiossa muutosten vuosi... 9 Kehitystyötä laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi... 10 Ympäristöasioissa yhteistyötä yli rajojen... 11 Ympäristötilinpäätös... 12 Graafit...14-15 Tulos parani toiminnan tehostumisen myötä... 16 Tuloslaskelma... 17 Tase...18-19 Rahoituslaskelma... 20
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2015 oli satamatoimialalle haastava. Yleinen taloustilanne Suomessa jatkui vaikeana, mikä heijastui maamme ulkomaankaupan kuljetuksiin. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta Turun Satama Oy paransi merkittävästi toimintansa tulosta tehostamalla omaa toimintaansa ja kuluja karsimalla. Liikevaihtoa Turun Satama Oy keräsi 20,5 miljoonaa euroa, mikä merkitsi noin miljoonan euron laskua edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan yhtiön tulos kasvoi kuitenkin noin puolella miljoonalla eurolla nousten hiukan yli 2,1 miljoonaan euroon. Investointeja vuoden 2015 aikana tehtiin yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla. Sataman matkustajaliikenne kasvoi matkustajamäärän noustessa 3,3 miljoonaan, mikä kertoo Turku-Maarianhamina-Tukholma-reittimme suosiosta vaikeinakin aikoina. Ulkomaankaupan tilanteesta johtuen tavaraliikenteen kokonaismäärä laski lähes 12 prosenttia päätyen 2,4 miljoonaan tonniin. Myönteistäkin kehitystä tapahtui rahtiliikenteen aluskapasiteetin lisäyksen ja uusien yhteyksien avautumisen ansiosta. Viime keväänä uudistettu strategiamme on jo osoittanut toimivuutensa. Turun Sataman kilpailukyky on vahvistunut erityisesti pitkälle jalostettujen kappaletavaratuotteiden kuljetuksissa. Matkailuliikenteessä näkyvin tulos on risteilyalusten palaaminen Turkuun vuoden tauon jälkeen. Vuosi 2016 on alkanut myönteisissä merkeissä. Tavaraliikenteen lisääntymistä ennakoi Turun ja Saksan välisen reitin kapasiteetin kasvu ja laivalähtöjen lisääntyminen. Matkustajaliikenteen kehitystä vahvistavat edelleen sekä varustamojen panostukset elämyksellisempään matkailukokemukseen myös Turun kaupungin matkailullisen vetovoiman kasvu. Aika on keskeinen osa Turun sataman kilpailukykyä. Nopeiden laivayhteyksien lisäksi se merkitsee joustavaa toimitusketjua, sujuvaa lastinkäsittelyä ja täsmällistä toimintaa. Näistä pidämme kiinni nyt ja tulevaisuudessa, yhteistyössä sataman muiden toimijoiden kanssa kaikkien asiakkaidemme eduksi. Christian Ramberg toimitusjohtaja 3
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT, VISIO TOIMINTA-AJATUS Turun Satama toimii joustavana meriliikenteen keskuksena edistäen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Luomme parhaat edellytykset matkustaja- ja rahtiliikenteelle. Yhtiön toimialana on sataman ylläpitäminen ja yleisen satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu liiketoiminta. Turun Satama Oy on Turun kaupungin kokonaan omistama konserniyhtiö. VISIO Turun Sataman toiminta keskittyy matkustaja- ja jalostettujen tuotteiden rahtiliikennettä tukeviin toimintoihin. Näillä osa-alueilla Turun satama on talousalueen paras vaihtoehto. ARVOT Turun Sataman toiminta perustuu luotettavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, osaamiseen, uudistumiseen, vastuullisuuteen ja kannattavuuteen. AVAINLUKUJA 2011 2012 2013 2014 2015 Liikevaihto, Meuro 22,8 22,0 21,5 21,5 20,5 Muutos % -4,0-3,3-2,5 0,2-4,6 Liikevoitto, Meuro 6,4 4,4 2,5 2,8 3,4 Liikevaihdosta % 28,3 19,8 11,8 12,9 16,6 Tulos, Meuro 0,1-2,1 1,1 1,5 2,1 Investoinnit 5,7 7,8 1,7 1,1 4,0 Omavaraisuusaste % 98,3 97,3 30,1 30,2 32,0 Henkilöstö keskimäärin 97 91 91 89 83 TUNNUSLUVUT 2015 2014 MUUTOS % Henkilöstö 31.12. 77 85-9,4 Josta vakituisia 76 83-8,4 Hallinto- ja talous 26 28-7,1 Alusliikennepalvelut 11 15-26,7 Käyttöpalvelut 12 13-7,7 Tekniset palvelut 28 29-3,4 Liikevaihto / hlö 266 431 252 943 5,3 4
VUODEN 2015 MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 5.1. Stena Foreteller aloitti liikenteen Turusta 23.1. Pansion LNG-terminaaliin asemakaavavalitukset hylättiin KHO:ssa 25. 26.3. Finnish German Logistics Days, Hampuri 14.4. Mv Mini Star aloitti liikenteen Baltic Linen Turku Puola Norja Tanska-reitillä 21. 24.4. TransRussia 2015 -näyttely, Moskova 5. 8.5. Transport Logistic 2015 -näyttely, Münchenissä 11.5. Risteilyalus AidaCara avasi Turun risteilykauden 25.5. Risteilyalus AidaCara vieraili Turussa 1.6. Uusi satamajärjestys astui voimaan 8.6. Turun sataman yöpäivystyskäytäntö muuttui 11. 13.6. Logistiikka-Kuljetus-näyttely Helsinki 15.7. Risteilyalus Balmoral vieraili Turussa 29.7. 2.8. Classic Yachts Regatta, Turku 7. 8.8. Power Truck Show, Alahärmä 29.8. Risteilyalus Saga Sapphire vieraili Turussa 20.9. 4.9. Turun Satama Open -golfturnaus, Naantali 9. 11.9. Seatrade Europe 2015, Hampuri 14.9. Risteilyalus AidaCara vieraili Turussa Avoin rahtisatama -tapahtuma, Turku 28.9. Risteilyalus AidaCara vierailu Turussa 9.10. 1. 2.10. DNV:n määräaikaisauditointi Finnlines ilmoitti lisäävänsä merkittävästi Turun ja Travemünden välistä vuorotiheyttä vuoden 2016 alusta 12.10. Risteilyalus AidaCara vieraili Turussa 13. 15.10. SWP-markkinointi- ja verkostoitumismatka Saksaan 30.10. ScanMed-projekti alkoi 26.11. Satamakalenterin julkaisujuhlat 16.12. Schenker Oy:n toimitusjohtaja Jouni Sopula valittiin vuoden 2015 Satamahampuusiksi 17.12. Talvipäivänseisaus-asiakastilaisuus 22.12. Schenkerin uusi halli otettiin käyttöön Pansiossa 5
MATKUSTAJALIIKENNE PALASI KORKEALLE TASOLLEEN Turun satama on matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin satama ja selkeä ykkönen Ruotsiin suuntautuvassa liikenteessä. Turun satamasta lähtee päivittäin Tukholmaan neljä nykyaikaista matkustaja-alusta, kaksi aamulla ja kaksi illalla. Ainutlaatuisista saaristomaisemistaan tunnetun reitin tiheän liikenteen mahdollistavat lyhyt merimatka ja tehokkaat terminaalipalvelut. Matkaan lähtö Turun satamasta tapahtuu nopeasti ilman odotusta ja niin matkustajien kuin ajoneuvojenkin siirtyminen aluksiin ja niistä pois on sujuvaa. Vuonna 2015 Turun sataman matkustajamäärä palasi pienen laskun jälkeen entiselle korkealle tasolleen. Vuoden aikana sataman kautta kulki noin 3,3 miljoonaa matkustajaa, missä on 1,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli kesäsesongin aikana, jolloin varustamojen matkustajamäärät nousivat ennätyslukemiin. Nousu kertoo laivamatkailun lisääntyneestä kilpailukyvystä muihin matkailun ja vapaa-ajanvieton muotoihin verrattuna. Matkustajamäärän kasvussa merkittävä rooli oli myös risteilyalusliikenteellä. Kesäkaudella 2015 Turun satamassa oli kahdeksan risteilyaluskäyntiä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin kahtena edeltävänä vuonna yhteensä. Matkailijoiden kiinnostusta Turun ja Tukholman välisen reitin tarjontaan on pitänyt yllä uudistunut aluskanta ja varustamojen eri asiakasryhmille suunnitellut elämyspalvelut ja teemaristeilyt. Reitin aluskannan uudistumisen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Sataman, varustamojen, Turun kaupungin ja muiden matkailutoimijoiden yhteistyön ansiosta sataman matkustajaliikenteen odotetaan kehittyvän edelleen myös tulevaisuudessa. Matkustajaliikenteen lisäksi Turun ja Tukholman välinen reitti palvelee tehokkaasti Suomesta Skandinaviaan ja päinvastoin suuntautuvaa rekkaliikennettä. Erinomaisten aikataulujen ansiosta reitti on myös omalla autolla tai tilausliikenteen busseilla Skandinaviaan ja Eurooppaan matkustavien suosiossa. Sataman hyvät ja ruuhkattomat maantieyhteydet tekevät Turun kautta matkaan lähtemisen helpoksi ja nopeaksi. Vuoden aikana sataman kautta kulki noin 3,3 miljoonaa matkustajaa, missä on 1,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli kesäsesongin aikana. 6
Baltic Linen reitillä kapasiteetti kaksinkertaistui, kun varustamo toi m/s Link Starin rinnalle sen sisaralus m/s Mini Starin. JALOSTETTUJEN TUOTTEIDEN VIENNISSÄ KASVUA Tavaraliikenteessä vuosi 2015 oli haasteellinen yleisestä taloustilanteesta johtuen. Turun sataman kokonaisliikenteen tonnimäärä laski, mutta vuoden aikana tavaraliikenteen liiketoiminta-alueella tapahtui myös positiivista kehitystä. Vientiliikenteessä lisääntyivät erityisesti teräs- ja konepajateollisuuden tuotteiden kuljetukset. Sataman kilpailuasemaa pitkälle jalostettujen tuotteiden vientikuljetuksissa kohensivat Mann Linesin ja Baltic Linesin kapasiteetin nostot. Mann Linesin linjaliikenteessä vuoden alussa aloittanut Stena Foreteller kasvatti varustamon rahtitilaa 700 kaistametrillä ja käynnisti samalla nopean yhteyden Turusta Rotterdamiin. Baltic Linen reitillä kapasiteetti kaksinkertaistui, kun varustamo toi m/s Link Starin rinnalle sen sisaralus m/s Mini Starin. Kahdella aluksella liikennöinnin myötä varustamo siirtyi viikoittaisiin lähtöihin avaten laivayhteyden Turusta Norjan lisäksi Puolaan ja Tanskaan. Varustamon hyvin kehittyneen liikenteen tukena on toiminut myös kasvava pientonnistoalusliikenne, mikä on Turun sataman liikenteessä uusi, positiivinen ilmiö. Kertomusvuoden aikana varmistui lisäksi Finnlinesin laivakäyntien lisääntyminen yhdestä neljään. Kasvaneen käyntimäärän odotetaan tuovan merkittävää lisäystä Turun ja Saksan välisen liikenteen rahtimääriin vuonna 2016. Turun ja Tukholman välisen tavaraliikenteen merkittävin muutos oli m/s SeaWindin poistuminen liikenteestä vuoden alussa. Tavaraliikenteen tueksi Turun satamassa on vuokrattavana runsaasti erilaista varastotilaa. Uusimpana valmistui Pansion logistiikka-alueelle 7 000 neliömetrin suuruinen varastohalli Oy Schenker Ab:n tarpeisiin. Lisäksi satama-alueen varastosuojia kunnostettiin ja yhteen suojaan rakennettiin rautatie, mikä palvelee erityisesti teräskuljetusten tarpeita. Kaikkiaan Länsisatamassa on nyt neljä rautatieyhteydellä varustettua suojaa. Sataman alueella sijaitsevien varastojen ja terminaalien käyttöasteet ovat suhdanteet huomioiden vähintään tyydyttävällä tasolla. Kysynnän kasvua ennakoiden on yhteistyössä Turun kaupungin kiinteistöhallinnon kanssa tutkittu mahdollisuutta Turun lentoaseman ympäristön hyödyntämiseen uusien jakeluterminaalisen ja varastojen sijoittumisalueena. 7
INVESTOINTEJA YMPÄRISTÖASIOIHIN JA RAHTILIIKENTEEN PALVELUIHIN Turun Satama on osa Euroopan unionin logistista TEN-T-ydinverkkoa. Yhdessä Naantalin, HaminaKotkan ja Tukholman satamien sekä Viking Linen kanssa Satama on käynnistänyt yhteistyöprojektin pienentääkseen laivaliikenteen ympäristövaikutuksia Itämereen. EU:n tukema The Northern ScanMed Ports - Sustainable Maritime Links -hanke sisältää jätevesin vastaanottomahdollisuuksien valmistelua ja rakentamista sekä roro- ja ro-pax-alusten maasähkön käyttöön liittyviä investointeja. Turun Sataman koordinoimalla hankkeella edistetään myös LNG:n käyttöä Itämeren laivaliikenteessä, mihin liittyen Viking Line kehittää uutta ro-ro-aluskonseptia Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Hankkeen kokonaisinvestoinnit tulevat olemaan runsaat 8 miljoonaa euroa. Sataman rahtiliikenteen palvelujen edelleen tehostamiseksi investoitiin nosturitoiminnan kehittämiseen. Osana tätä Länsisatamassa sijaitseva Ansaldo-konttinosturi nykyaikaistettiin täysin vuoden 2015 lopulla. Työn yhteydessä koko nosturin logiikka uudistettiin ja käyttöjärjestelmät modernisoitiin. Lisäksi kaikki moottorit, vaihteistot, jarrut ja hydrauliikkakomponentit huollettiin, jolloin nosturille saatiin lisäkäyttöikää ainakin 10 15 vuotta. Modernisoinnilla kohotettiin nosturin käytettävyys uudelle tasolle, mukaan lukien tiedonkeruu, käytettävyyslaskenta ja etähallinta. Jatkossa nosturin toimintaa voidaan seurata suoraan tietokoneelta. Uudistettu nosturi soveltuu konttien käsittelyn lisäksi erinomaisesti myös teräskelojen ja vastaavien käsittelyyn. Sataman maantieyhteyksien kehittäminen jatkui myös vuonna 2015. Länsirannikon tavaraliikenteen valtaväylänä toimivan 8-tien perusparannustyöt etenivät suunnitellussa vauhdissa ja uusi moottoritietasoinen osuus Raisiosta Maskuun avattiin liikenteelle aivan vuoden lopulla. Seuraava, Nousiaisiin ulottuva tieosuus valmistuu vuoden 2016 aikana ja työt eri kohteissa jatkuvat Rauman ja Porin päässä edelleen vuoteen 2018 saakka. Uudistettu nosturi soveltuu konttien käsittelyn lisäksi erinomaisesti myös teräskelojen ja vastaavien käsittelyyn. 8
SATAMAORGANISAATIOSSA MUUTOSTEN VUOSI Turun Sataman palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 77 henkilöä, joten henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kuudella henkilöllä. Henkilöstömäärän laskuun vaikuttivat keväällä käydyt yt-neuvottelut, joihin johtivat markkinanäkymien epävarmuus ja heikkeneminen. Neuvottelut koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Vähennyksistä kolme toteutettiin irtisanomisten kautta ja loput eläkkeelle siirtymisten avulla. Satamaorganisaation sisällä toteutettiin lisäksi toiminnallisia muutoksia. Käytännön toimintaa ja asiakaspalvelua tehostettiin tiimityön uudistamisella ja työtehtäviä tarkentamalla. Lisäksi luovuttiin satamavalvonnan yöpäivystyksestä siirtämällä se ulkopuolisen vartiointiliikkeen hoidettavaksi. Alusliikenteen ympärivuorokautisesta ohjaamisesta ja valvonnasta vastaa lisäksi Archipelago VTS, joten sataman palvelutaso pysyi ennallaan muutoksista huolimatta. Henkilöstön ja johdon välisinä vaikuttamiskanavina toimivat sataman yhteistoimintatyöryhmä sekä työsuojelutoimikunta, jotka osallistuivat aktiivisesti henkilöstöasioiden kehittämiseen. Vuoden 2015 keskeisiin aiheisiin kuului muun muassa koulutusasioiden linjaus, jonka tavoitteena on varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen myös tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Toimintavuoden aikana toteutettiin myös työterveys-hyvinvointitutkimus. Joka toinen vuosi tehtävällä tutkimuksella sekä seurataan sataman työterveys- ja tykytoiminnan tuloksia että kehitetään niihin liittyviä asioita. Toimintavuoden aikana tehty asiakastyytyväisyystutkimus kertoo henkilöstön sitoutuneisuudesta Sataman strategisiin tavoitteisiin. Syksyllä valmistuneessa tutkimuksessa Turun Satama sai parhaat arvosanat muun muassa palveluhalukkuudesta ja yhteydenpidosta asiakkaisiin, minkä ansiosta Turun Satamaa arvostettiin helppona ja luotettavana yhteistyökumppanina. Turun Satama Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä ovat toimineet Arja Iho, Satu-Maarit Hilden, Turja Lehtonen, Jukka Mikkola, Maria Puhakka ja Jarmo Tamminen. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Marjukka Karttunen. Hallitus kokoontui toimintavuoden 2015 aikana viisitoista kertaa. Kokousten keskeisiä asioita olivat satamayhtiön liiketoimintastrategian päivitys sekä investoinneista päättäminen. Käytännön toimintaa ja asiakaspalvelua tehostettiin tiimityön uudistamisella ja työtehtäviä tarkentamalla. 9
Turun Sataman turvallisuusjärjestelmän tavoitteena on taata matkustajien, asiakkaiden, rahdin ja palvelujen suorittajien turvallisuus. KEHITYSTYÖTÄ LAADUN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI Turun Sataman toimintaa ohjaa DNV GL:n sertifioima toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristö- ja turvallisuusmenettelyt. Viimeisin järjestelmäsertifiointi tehtiin vuonna 2013 ja vuoden 2015 lokakuussa toteutettiin sen määräaikaisarviointi. Arvioinnin painopisteenä oli Sataman ylläpito ja kehittäminen, joiden osalta sertifiointilaitos ei havainnut poikkeamia. Turun Sataman turvallisuusjärjestelmän tavoitteena on taata matkustajien, asiakkaiden, rahdin ja palvelujen suorittajien turvallisuus. Vuoden 2015 aikana pidettiin erilaisia turvallisuusharjoituksia lain edellyttämin väliajoin. Harjoitusten aiheina ovat olleet muun muassa terrorismintorjuntaan laadittu ISPS-koodi, valmius poikkeusoloissa, palo- ja pelastustehtävät sekä työturvallisuus. Tarvittaessa on annettu myös muuta koulutusta. Suuronnettomuusharjoitus pidettiin 15. syyskuuta yhdessä pelastuslaitoksen, poliisin ja Teboil Oy:n Pansion varaston kanssa. Harjoituksen aiheena oli palava säiliövaunu varastoalueella ja sen tuloksena parannettiin muun muassa Pansion pumppuhuoneen ohjeistusta ja kylttimerkintöjä. Satamavalvonnan yöpäivystys siirtyi ISS:n valvomon ja kiertovartijan hoidettavaksi kesäkuun alussa. Arkipäivisin kulunvalvonnasta on huolehtinut myös kaupunkiliikennekeskus. Näiden lisäksi on seurattu päivittäisillä kierroksilla vaarallisten aineiden, aitojen ja porttien sekä yleisen satamaturvallisuuden valvontaa. Yöaikaan vartioinnista on huolehtinut ISS:n kiertovartija. Kertomusvuoden aikana satamassa ei ole tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia eikä vakavia loukkaantumisia. 10
YMPÄRISTÖASIOISSA YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN Turun Sataman ympäristöohjelman painopistealueina ovat ruoppausmenetelmien kehittäminen, satamassa vierailevien alusten jätevesien vastaanoton parantaminen sekä energiatehokkuus. Sataman suorittamat kunnossapitoruoppaukset varmistavat väylille ja satama-altaille vahvistetut kulkusyvyydet ja samalla alusten turvallisen ja tehokkaan liikennöinnin. Säännöllisen ruoppaustarpeen takia Turun ja Naantalin satamat ovat yhteistoimin kartoittaneet ruoppausmassoille uutta yhteisläjitysaluetta Turun sataman nykyisen läjitysalueen luvan päättyessä vuonna 2019. Tehtyjen tutkimusten perusteella satamat esittävät uutta läjitysaluetta nykyisen Rajakarin läjitysalueen länsi- ja luoteispuolelle. Ehdotettu alue sijaitsee kaukana syväväylistä eikä se ole ankkurointialuetta. Alueella ei myöskään sijaitse tunnistettuja kalojen kutualueita. Paikan soveltuvuutta ruoppausmassojen läjitykseen puoltavat myös pohjadynaamiset mallit, joiden mukaan sedimenttien kulkeutuminen on alueella vähäistä. Nykyisillä läjitysmäärillä ehdotetun alueen kapasiteetti riittää satamien ruoppaustarpeisiin jopa 20 vuodeksi. Osana Euroopan Unionin tukemaa The Northern ScanMed Ports - Sustainable Maritime Links -hanketta Turun Satama investoi erityisesti alusten jäteveden vastaanottokapasiteetin kehittämiseen. Tähän liittyen Satama suunnittelee ja toteuttaa kiinteät viemäriyhteydet sekä Länsisataman että Linnanaukon puolelle. Kiinteällä viemäriyhteydellä pystytään tulevaisuudessa varmistamaan riittävä jäteveden vastaanottokapasiteetti kaikille Turussa käyville rahti- ja matkustaja-aluksille. Alusten maasähkössä panostetaan nopeaan maasähkövalmiuksien tarjoamiseen Linnanaukon puolella. Maasähkön käytöllä pystytään vähentämään muun muassa alusten satamassa olon aikaisia melu-, hiukkas- ja typpipäästöjä. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut EU-rikkidirektiivi on vähentänyt näkyvästi satamatoiminnan ympäristövaikutuksia. Sen tuloksena alusten laiturissa olon aikaiset päästöt alenivat typen oksidit, hengitettävät hiukkaset ja rikkidioksidi mukaan lukien runsaat 10 prosenttia vuoden 2014 lukuihin verrattuna. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut EU-rikkidirektiivi on vähentänyt näkyvästi satamatoiminnan ympäristövaikutuksia. 11
YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 2015 2015 Tuotot Kulut Investoinnit 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 36 877 417 096 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 100 264 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 58 564 80 434 5 957 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta 6 513 17 355 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 3 085 102 357 71 720 YHTEENSÄ 61 649 326 444 512 128 9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Jätevero 514 Polttoainevero 16 030 Sähkövero 52 405 YMPÄRISTÖTOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 68 949 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus 3 435 Täyttöpenkereet 46 515 Toimitalon perusparannus 10 518 Ympäristörakentaminen, Pansio 2 811 Pengerallas, stabilointi, Pansio 138 873 Ympäristörakentaminen, Länsisatama 7 959 Muiden investointien poistot 38 739 POISTOT YHTEENSÄ 248 850 KAIKKI YHTEENSÄ 61 649 644 243 512 128 12
AVAINLUVUT JA GRAAFIT TALOUS JA TILINPÄÄTÖS
TAVARALIIKENNE (Mt) 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2011 2012 2013 2014 2015 16% 16% Tavaraliikenne 2,4 milj. tonnia 68% Autolautta Ro-Ro Muut REKKALIIKENNE (kpl) 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2011 2012 2013 2014 2015 MATKUSTAJALIIKENNE (Mhlö) 5 4 3 2 1 0 2011 2012 2013 2014 2015 14
ALUSKÄYNNIT (kpl) 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 KESKIMÄÄRÄINEN ALUSTEN NETTOVETOISUUS (tn) 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0 2011 2012 2013 2014 2015 TURUN SATAMAN HENKILÖSTÖ 140 120 100 80 60 40 20 0 2011 2012 2013 2014 2015 LIIKEVAIHTO/hlö 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 2014 2015 15
TULOS PARANI TOIMINNAN TEHOSTUMISEN MYÖTÄ Turun Satama Oy on Turun kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiö muodostettiin jatkamaan ja kehittämään Turun Satamaliikelaitoksen toimintaa vuoden 2013 alusta. Yhtiön toimialana on sataman ylläpitäminen, satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu liiketoiminta. Vuosi 2015 oli satamayhtiön kolmas varsinainen tilivuosi. Turun Satama Oy:n liikevaihto oli 20,5 milj. euroa (2014: 21,5 milj. euroa) ja liikevoitto 3,4 milj. euroa (2014: 2,8 milj. euroa). Haastavista markkinaolosuhteista huolimatta liikevoitto ja tulos paranivat edellisestä vuodesta. Tilikauden tuloksen myönteiseen kehitykseen vaikutti Sataman oman toiminnan tehostuminen. Yhtiön investoinnit päättyneellä tilikaudella olivat 4,0 miljoonaa euroa (2014: 1,1 milj. euroa), joista merkittävimmät investoinnit olivat 7 000 m2 varastohallin rakentaminen DB Schenkerin käyttöön, Tallink Siljan lastausrampin vaihtaminen uuteen ja Ansaldo-konttinosturin modernisointi. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 83 (89) henkilöä. Turun Sataman tavaraliikenne oli yhteensä 2,4 milj. tonnia vuonna 2015. Tästä oli vientiä 1,3 milj. tonnia ja tuontia 1,1 milj. tonnia. Kokonaisliikenne laski 11,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Matkustajia kulki sataman kautta yhteensä 3,3 miljoonaa, nousua viime vuodesta 1,4 prosenttia. Satamassa kävi yhteensä 1 888 alusta, mikä oli 297 alusta vähemmän kuin 2014. LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO (Me) 25 20 Liikevaihto Liikevoitto 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 INVESTOINNIT (Me) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2011 2012 2013 2014 2015 16
Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 20 515 159.44 21 511 146.06 Valmistus omaan käyttöön 32 234,04 39 492,97 Liiketoiminnan muut tuotot 820 767,84 328 570,32 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -487 384,12-339 929,19 Ulkopuoliset palvelut -3 437 653,58-1 495 072,36 Materiaalit ja palvelut yhteensä -3 925 037,70-1 835 001,55 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 589 323,15-3 818 688,94 Henkilösivukulut Eläkekulut -931 198,52-952 105,08 Muut henkilösivukulut -147 519,90-185 887,79 Henkilöstökulut yhteensä -4 668 041,57-4 956 681,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 777 721,14-5 697 362,67 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -5 777 721,14-5 697 362,67 Liiketoiminnan muut kulut -3 586 340,88-6 609 503,49 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 3 411 020,03 2 780 659,83 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 40,28 Muilta 3 869,23 6 742,33 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -1 264 538,82-1 284 824,47 Muille -5 577,38-5 345,62 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 266 246,97-1 283 387,48 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 144 773,06 1 497 272,35 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 144 773,06 1 497 272,35 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lis. (-) tai väh.(+) 0,00 0,00 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0,00 0,00 Tuloverot Tilikauden verot 0,00 0,00 Tuloverot yhteensä 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO 2 144 773,06 1 497 272,35 17
Tase 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 22 104 415,44 25 262 189,08 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 22 104 415,44 25 262 189,08 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 13 509 307,99 11 850 029,50 Kiinteät rakenteet ja laitteet 36 398 519,59 37 026 780,34 Koneet ja kalusto 2 095 676,31 1 678 957,33 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 28 069,70 63 621,32 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 52 031 573,59 50 619 388,49 Sijoitukset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 121 880,00 0,00 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 600 000,00 600 000,00 Sijoitukset yhteensä 721 880,00 600 000,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 74 857 869,03 76 481 577,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 165 902,07 93 204,36 Myyntisaamiset muilta 1 462 314,17 1 415 854,03 Muut saamiset Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä 8 244 726,26 5 440 240,78 Muut saamiset muilta 909 114,55 363 353,85 Siirtosaamiset Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä 28 330,00 0,00 Siirtosaamiset muilta 1 939 163,71 1 937 302,51 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 12 749 550,76 9 249 955,53 Rahat ja pankkisaamiset 5 475,20 3 611,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 12 755 025,96 9 253 566,68 VASTAAVAA YHTEENSÄ 87 612 894,99 85 735 144,25 18
Tase 31.12.2015 31.12.2014 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 100 000,00 100 000,00 Maksullinen osakeanti Muut rahastot Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 23 241 479,82 23 241 479,82 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 556 689,40 1 059 417,05 Tilikauden voitto (tappio) 2 144 773,06 1 497 272,35 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 28 042 942,28 25 898 169,22 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 55 800 000,00 56 800 000,00 Muut pitkäaikaiset velat 9 571,57 1 216,12 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 55 809 571,57 56 801 216,12 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Saman konsernin yrityksille 214 781,94 99 839,21 Muille 844 184,31 194 842,08 Muut velat Saman konsernin yrityksille 1 000 000,00 1 000 000,00 Muille 246 994,44 160 102,76 Siirtovelat Saman konsernin yrityksille 245 859,87 405 309,45 Muille 1 208 560,58 1 175 665,41 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 760 381,14 3 035 758,91 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 59 569 952,71 59 836 975,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 87 612 894,99 85 735 144,25 19
Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut 20 396 001,59 22 173 540,60 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 820 767,84 328 570,32 Maksut liiketoiminnan kuluista -11 807 476,78-13 288 342,91 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 9 409 292,65 9 213 768,01 Maks. korot ja maksut muista liiketoim. rahoituskuluista -1 461 116,20-1 339 170,09 Saadut korot liiketoiminnasta 3 869,23 6 782,61 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 7 952 045,68 7 881 380,53 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 0,00 0,00 Liiketoiminnan rahavirta (A) 7 952 045,68 7 881 380,53 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin aineettomiin hyödykkeisiin -4 032 132,60-1 068 169,39 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutus 0,00 1 364,50 Investoinnit muihin sijoituksiin -121 880,00 0,00 Myönnetyt lainat / takaisinmaksut 0,00 0,00 Investointien rahavirta (B) -4 154 012,60-1 066 804,89 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA Maksullinen oman pääoman lisäys 0,00 0,00 SVOP pääomanpalautus 0,00-1 900 049,86 Omien osakkeiden hankkiminen 0,00 0,00 Omien osakkeiden myynti 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot 8 355,45 1 216,12 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 000 000,00-1 000 000,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako 0,00 0,00 Rahoituksen kassavirta (C) -991 644,55-2 898 833,74 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) 2 806 388,53 3 915 741,90 Rahavarat tilikauden alussa 5 443 812,93 1 528 071,03 Rahavarat tilikauden lopussa 8 250 201,46 5 443 812,93 20
VUOSIKERTOMUS 2015 Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 TURKU turkuport@portofturku.fi Puh. 02 2674 111