tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus

tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus <Q"7/ Statistikcentralen U / Tiedustelut - Förfrägningar Päiväys - Datum N:o - Nr Pekka M yrskylä puh. 645 2/24. 8. 974 VÄ 974:2 TIETOJA VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUT TANEISTA KOULUTUSASTEEN, AMMATIN JA ELINKEINON MUKAAN UPPGIFTER OM PERSONER SOM FL YT TAT TILL AND RA NORDISKA LÄNDER AR 97 E F - TER UTBILDNINGSNIVA, YRKE OCH NÄRINGS- GREN J A K A J A : Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, Helsinki Puhelin 9-64 5 2/578 DISTRIBUTÖR: Statens tryckericentral, Annegatan 44, Helsingfors Telefon 9-645 2/578 65 7 4 /O M -8 /7 5 6

TIETOJA VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEISTA KOULUTUSASTEEN, AMMATIN JA ELINKEINON MUKAAN Pohjoismaihin muutti vuonna 97 lopullisten tietojen mukaan 6 42 henkilöä, joista 8 69 oli miehiä. Muuttaneista 72 % kuului ikäryhmään 5-4-vuotiaat ja vain 2 % oli yli 4-vuotiaita. Koko väestöllä vastaavat suhdeluvut ovat 2 % ja 4 %, joten muuttoliike käsittää etupäässä nuoria. Pohjoismaihin muuttaneiden %-osuus vaihtelee huomattavasti eri lääneissä. Suhteellisesti eniten oli muuttajia Lapin läänissä eli.2 % läänin koko väestöstä, Vähiten muutetaan Etelä Suomesta, silla esim. Kymen läänistä muutti vuoden 97 aikana vain, 2 % läänin koko väestöstä. Määrällisesti kuitenkin Uudenmaan läänistä lähtee lähes yhtä piiljon kuin Oulun läänistä, josta vuonna 97 muutti toisiin Pohjoismaihin 2 8 henkilöä. Vuonna 97 muuttaneille saatiin koulutusta, ammattia ja elinkeinoa koskevat tiedot..97 toimeenpannusta yleisetä väestölaskennasta. Kuitenkin eri syistä jää noin 4 sellaista muuttajan, joille ei saada näitä taustatietoja väestölaskennasta \ Tuntemattomien määrä aiheuttaa virhettä suhteellisissa jakaumissa. Muuttaneiden koulutusaste Kaikista Pohjoismaihin vuonna 97 muuttaneista vain neljäsosa on saanut enemmän kuin esitai perusasteen alempaa koulutusta (kansakoulu tai vähemmän). Ikäluokassa 5-4-vuotiaat, johon muuttaneista kuului 72 7«, oli koko väestöstä 5 'o saanut enemmän kuin esi- tai perusasteen koulutusta. Pohjoismaihin muuttaneet ovat siis selvästi heikomman koulutuksen saaneita kuin koko väestö keskimäärin. Vähiten koulutettuja ovat Pohjois-Suomesta muuttaneet. Lapin läänin muuttaneista vain 7 % on suorittanut enemmän kuin kansakoulun oppimäärän ja Oulun läänistä lähteneistäkin vain 2 Eniten koulutusta ovat saaneet Ahvenanmaalta lähteneet, silla näistä on 8 saanut jatkokou lutusta. Eniten koulutettuja on 2-24-vuotiaiden ikäryhmässä, joista lähes kolmasosa on saanut parem man kuin esi- tai perusasteen alemman koulutuksen. Vähiten koulutettuja ovat alle 5-vuotiaat. jotka ikänsäkään puolesta eivät ole ehtineet saada jatkokoulutusta. Yli 4-vuotiaista vain 4 "» on saanut jatkokoulutusta. Vanhemmissa ikäryhmissä on myös sellaisia, jotka ovat saaneet korkean asteen koulutusta, esim. 25-29-vuotiaista muuttajista 4.2 "» on saanut kandidaattiastoen tai sitä paremman koulutuksen. Kuitenkin suurin osa koulutetuista muuttajista on saanut perusasteen ylempää (keskikoulu) tai keskiasteen alempaa koulutusta (eri alojen ammattikoulut)..miesten koulutusaste on heikompi kuin naisten; laulut, ja 5. ) Tietoja ei saada väestölaskennasta, jos a) muuttaja on syntynyt vuoden 97 aikana, b) henkilö on muuttanut vuoden 97 aikana Suomeen ja saman vuoden aikana takaisin ulkomaille, c) henkilön tiedot on väestölaskennassa merkitty tuntemattomiksi, tai d) henkilöä ei muusta syystä löydetä väestölaskennasta.

- 2 - M uuttaneiden am m atti M uuttaneiden am m attitarkastelua haittaa su u ri tuntem attom iksi jääneiden joukko. J o s o le te taan, että tuntem attom iksi jääneet ovat yhtä su u relta osalta am m a tissa toim ivia kuin muutkin m uuttaneet, on 54 % m uuttaneista a m m a tissa to im iv ia. Koko v äestöstä o li a m m a tissa toim ivia 46 %. P ohjoism aihin m uuttaneet ovat s iis jo S u o m essa o lleet suurem m aksi o sa k si a m m a tissa toim ivia kuin koko väestö k esk im äärin. M uuttaneiden am m attitieto on vuoden 97 alkutilanteen mukainen eikä s iis se am m atti, johon muuton y h teydessä siirry tä ä n. P ohjoism aih in m uuttaneet ovat p ä ä a sia ssa läh töisin te o llisu u den, m aa- ja m etsätalouden sek ä palvelujen am m attiryh m istä. T eollisuustyöntek ijät m u od ostavat se lv ä sti suurim m an ryhm än, s illä heidän osuutensa k a ik ista m uuttaneista on 9 <&, m a l ja m etsätaloustyön tekijöid en osu u s on 8 % ja p alvelu am m ateista läh töisin on 4 %. M iehistä 5 T«on lähtenyt te o llis u u s - ja 25 % m a a - ja m etsätalousam m ateista. Koko v ä e s tö s tä kuului teollisu u sam m ateih in %, m a a - ja m etsätalou sam m atteih in % ja p alveluam m atteihin Tu. P o h jo is- ja E telä-suom en v ä lillä on su uria ero ja, s illä e sim. Lapin lään istä m uuttaneista y li % on m aa- ja m etsätaloustyön tek ijöitä, kun vastaava osuus Uudenmaan lään istä läh ten eillä on vain To. T eollisu u styöntek ijöitä on Lapin lään istä lä h ten eissä %, ja e sim. T uru n-p orin lään istä m uuttaneista 5 %. E telä-s u om esta läh ten eistä m ieh istä kuuluu valtaosa te o llisu u s- am m atteihin. Kymen lä ä n issä jopa 7 To m uuttajista on teollisu u sty ö v ä estö ä. P alvelu am m a te ista lähtenci&tä on 9 % n a isia, teo llisu u sty ö n tek ijö istä 79 To on m iehiä ja m aa- ja m e tsä taloudesta läh teneistä on 88 To m ieh iä. Vähiten koulutusta ovat saan eet m aa- ja m etsätaloudesta lähteneet m uuttajat, vain 5 % on saanut kansakoulua parem m an koulutuksen. T eollisu u styön tek ijöistä läh es k olm asosa on su o rittanut enem m än kuin kansakoulun oppim äärän. K orkeim m in koulutettu muuttujaryhm ä on tek n illisen ym s. tie te e llise n työntekijät, jo ista 86 To on saanut jatkokoulutusta. Tähän ryhmään tosin kuuluu vain 7 To a m m a tissa to im iv ista m uuttaneista. Taulut 2 ja. M uuttaneiden elinkeino E linkeinotark astelu a haittaa pahiten tuntem attom iksi jääneiden joukko. T ästä huolim atta käy ilm i, että eniten muuttavat te o llisu u s- ja m aatalou sväestö e li 7 % ja 4 To m uuttaneista kuuluu näihin elin k einoryhm iin. Kaupan ja palvelu jen elink einoryhm iin kuuluu m olem piin % m uuttaneista. Jos poistetaan tuntem attom iksi jääneet tark astelu sta, on m uuttaneista jonkin verran suurem pi osa teo llisu u d esta, m aa- ja m etsätaloudesta ja kaupasta toim eentulonsa saavia kuin koko v ä estö stä. L ään ittäiset erot ovat su u ria. M aa- ja m etsätalou sväestön osuus on E telä-s u om esta m uuttan eilla pieni (Uudenmaan lä ä n issä. 5 %) ja P o h jo is-s u o m essa suuri (Lapin lä ä n issä 25 %). T eollisuuden osuus on suurin Häm een lään istä läh ten eillä (29 To) ja pienin Lapin lään istä lä h te n eillä (9 To). P alvelu elin k ein ojen osuus v a ih telee lään eittäin 9-9 To:iin, suurin s e on A hvenanm aalta läh ten eillä.

- - Sam oin kuin am m attiryh m issä m yös e lin k ein o issa ovat m aa- ja m etsätaloudesta lähteneet heikoim m in koulutettuja, s illä 8 % h eistä on saanut vain e s i - tai p eru sa steen alem m an koulutuksen. T eo llisu u selin k ein o ista läh ten eistä noin k olm asosa on saanut kansakoulua parem m an koulutuksen ja p a lv elu elin k ein o ista läh es puolet. Taulut 4 ja 5. T au lu ssa 6 tark astellaan m uuttaneiden osuutta lähtöalueiden v ä estö stä elinkeinoryhm ittäin. P ohjoism aihin muutti vuoden 97 aikana noin, 6 p ro m illea koko v ä estö stä. M uuttaneiden su h te e llisia osuuksia e r i elin k ein o ry h m issä pienentää tuntem attom ien suuri m äärä. K arkea sti voidaan arvioida, että elin k ein oryhm ittäiset m uuttaneiden osuudet ovat noin 25 % liian pienet, koska koko ain eistostak in jä i 25 % tuntem attom ik si. Näm ä tuntem attom at ovat nyt kaikki elin k ein oryhm ässä, joka lis ä k si sis ä ltä ä ne m uuttaneet, joiden elinkeino on v ä e stö lask en n assa m erkitty tuntem attom aksi. T untem attom aksi jääneitä on se lv ä sti eniten Itä- ja P ohjois-s u om esta m u u ttaneissa. S u h te e llise sti eniten muuttavat k aivannaistoim innasta ja kaupasta toim een tulon sa saavat. E telä -S u o m essa m uutetaan s u h te e llis e sti eniten kaupan ja teollisuuden elink einoryhm istä, Itä- S u om essa kaivannaistoim innan, kaupan ja teollisuuden elinkeinoryhm istä ja P o h jo is-s u o m essa m aatalouden, teollisuuden, kaupan ja kaivannaistoim innan p iir istä. L ään ittäisct vaihtelut ovat e r i elin k ein oryhm issä erittäin suuret, e s im. T u ru n-p orin läänin m aatalou selin k ein oista on muuttanut. 6 p rom illea jal apin lä ä n issä vastaava luku on.8 p rom illea. L isä k si Lapin lä ä n istä m uuttaneiden osu u k sia p ienentää suurin tun tem attom ik si jääneiden m äärä. T iedot perustuvat vuoden 97 m u u ttoliik etilastoih in ja.. 97 toimeenpantuun y le ise e n väestölask en taan. M uuttoliiketaulujen rahoitukseen ovat o sa llistu n eet m yös työvoim am in isteriö ja op etu sm in isteriö. KOULUTUSASTELUOKITTELU S eu raa v assa valaistaan m uutam in esim e rk ein kutakin koulu tu sastetta. 2 Perusasteen ylempi koulutus - keskikoulututkinto, peruskoulututkinto (9 luokan su oritu s) Keskiasteen alempi koulutus - kansankorkeakoulu, eri alojen am m attikoulut (e sim. levysep pä), n uoriso-ohjaaja, apuhoitaja, p o liisi, m erkantti 4 Keskiasteen ylempi koulutus - yliop p ilas, diakoni, m erkonom i, teknikko, lentoem äntä, sairaanhoitaja, k anta-aliu p se e r in tutkinnon suorittanut 5 Korkean asteen alin koulutus - graafikko, kansakoulunopettaja, lä ä k ä rin sih teeri, sosionom i, toim ittaja, in sin ööri, len to p erä m ies, lääk in tävoim istelija, agrologi, k eittiö m esta ri 6 Alempi kand idaatti asteen koulutus - kielenkääntäjä, h u m an ististen tieteid en kandidaatti, k otitalousopettaja, a lem p i o ik e u s tutkinto, ekonom i, luonnontieteiden kandidaatti, yo-pohjainen in sin ööri, m e r i- tai lentokapteeni, lää k etieteen kandidaatti, u p se e r i

- 4-7 Ylempi k a n d id a at t i a e t e e n koulutus - teologian-, filosofian-, oikeustieteen-, valtiotieteen- ym s. kandidaatit, dipl. insinööri, lääketieteen lisen sia a tti, m etsänhoitaja, esiu p seeri 8 Tutkijakoulutus - teologian-, filosofian-, oikeustieteen-, valtiotieteen-, ym s. lisensiaatit ja tohtorit, tekniikan lisen sia a tti ja tohtori, erik oislääk äri ja lääketieteen tohtori, m aa- ja m etsä tieteen tohtori, yleisesik u n tau p seeri 9 Muualla luokittelematon koulutus - sellainen koulutus, jota ei voida luokitella koulutusasteen mukaan 999 Luokka sisältää ryhmät ja, esi- ja perusasteen koulutus - leikkikoulut, lastentarhat, alem pi p erusaste eli a lle 9 vuotta koulutusta AMMATTILUOKITUS Teknillinen, luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, humanistinen ja taiteellinen työ Hallinnollinen, tilinpidollinen ja konttoritcknillinen työ 2 Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 4 Kaivos- ja louhintatyö 5 Kuljetus- ja liikennctyö 6/7 Teollinen työ, koneenhoito ym. 8 Palvelutyö 9 Muualla luokittelematon työ ja työvoima Sotilastyö ELINKEINONIMIKKEISTÖ ( -NUMEROTASOLLA) M aa-, m etsä- ja kalatalous, m etsästys 2 Kaivos- ja muu kaivannaistoiminta Teollisuus 4 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5 Rakennustoiminta 6 Tukku- ja vähittäiskauppa, ravitsem is- ja majoitustoiminta 7 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8 Rahoitus-, vakuutus, kiinteistö- ja liike-eläm ää palveleva toiminta 9 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset Elinkeino tuntematon

- 5 - UPPG IFTER OM PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTER UTBILDNINGSNIVÄ, YRKLE OCH NÄRINGSGREN E nligt slu tg iltig a uppgifter flyttade 6 42 p erso n er t ill andra nord iska länder är 97 och av d e ssa var 8 69 m än. Av dem som flyttat var 72 % i äldern 5-4 &r och endast 2 % var Over 4 ä r. F ör heia befolkningen är m otsvarande rela tio n sta l 2 % och 4 %, varför fly ttn in g a rö relsen huvudsakligen om iattar unga p erso n er. Den p rocentu ella andelen p erso n e r som flyttat till andra nordiska länder v a riera r a v sev ä rt olika län. R elativt sett stö r st var antalet utflyttande i Lapplands län där de utgjorde.2 % av län ets h eia befolkning. M inst fly tta r man frän sö d ra Finland och t. ex. frän K ym m ene län flyttade endast.2 7o av lä n ets h eia befolkning under är 97. A n talsm ässigt är dock fly ttningen frän N ylands län nästan lik a stö r som frän U leäb orgs län. varifrän 2 8 p erso n er flyttade t ili andra n ordiska län der under ä r 97. För de p ersoner som flyttjit under är 97 e r h ö lls uppgifter om utbildning, yrk e och n ä rin g s- gren ur den allm ünna folktjäkning som föran staltad es den.. 9 7. Av olika o rsa k er k varstä r dock om kring 4 utjflyttande, för vilka d e ssa bakgrundsuppgifter inte er h ä lls ur folkräkningen.^ gden okända fö ro rsa k a r fe i i de re la tiv a fördelningarna. De u tflyttan des utbildningsnivä A v alla dem som flyttat tili andra n ord iska län der är 97 har endast en fjärdedel fätt m era utbildning än pä fö r- e lle r lä g re grundstadiet (folk sk ola e lle r m indre). I äldcrsgruppen 5-4 är, dit 72 7«av de flyttande hörde, hade 5 % av h eia befolkningen fätt m era utbildning än pä fö r- e lle r grundstadiet. De p erso n er som flyttat tili andra nordiska länder var sä le d e s b e- ty d lig t sänvre utbildade h eia befolkningen i gen om sn itt. De p ersoner som flyttat frän n orra Finland var m inst utbildade. Av dem som flyttat frän Lapplands län hade endast 7 % genom gátt m era än folkskola och av dem som flyttat frän U leäb orgs län ocksä bara 2 i. M est utbildade var de som flyttat frän Aland, ty av d e ssa h a de 8 % e r h ä llit fortutbildning. De m est utbildade finns i äld ersgru ppen 2-24 är och av d e ssa har nästan en tred jed el fätt en bättre utbildning än pä fö r- e lle r lägre grundstadiet. De m inst utbildade är p ersoner under 5 är, som redan p. g. a. «iv sin äld er inte har hunnit erh ä lla fortutbildning. Av p erson er över 4 är har endast 4 e r h ä llit fortutbildning. I de äldre a id e r sgrupperna finns Sven p e r son er, som erh ällit utbildning pä h ögstad iet, t. ex. av de flyttande i äldern 2 5-2 9 är har 4.2 % erh ällit utbildning pä kandidatnivä e lle r h ögre utbildning. Största delen av de utbildade e m i- granterna har dock erh ällit utbildning pä högre grundstadiet (m ellanskola) e lle r utbildning pä lägre m ellanstadiet (olik a b r a n sch e fs y r k e s sk o lo r ). M annens utbildningsnivä är lägre än kvinn orn as. T ab ellerna, och 5. ) U ppgifter er h a lls inte ur folkriikningen, om a) den p erson soxn flyttat Sr fodd under ar 97, b) personen har flyttat under ar 97 till Finland och under sam m a ar tillb aka utom lands, c) p ersonen s uppgifter har anteck nats som okiinda i folkrakningen, d) p erson en h itta s ej i folkriikningen av n&gon annan orsak.

- 6 - De u tflyttandes yrk e En granskning av de utflyttandes yrk e fö r s v ir a s av det sto ra antalet okända. Om man antar, att de som förb livit okända är y rk esv erk sa m n ia i sam m a utsträckning som övriga p erso n er som flyttat, är 54 T» av de flyttande y rk esv erk sa m m a. A v heia befolkningen var 46 % y r k e s - verk sa m. D e som flyttat t ili andra n ord iska län der har sä le d e s redan i Finland tili stö r r e d el varit yrk esverk sam m a än h eia befolkningen i gen om snitt. U ppgifterna om de utflyttandes yrk e g ä lle r Situationen i början av är 97 och a v se r sä le d e s inte det yrk e man ö v erg a r tili i sam band m ed flyttn ingen. De som flyttat tili andra n ord iska länder härstam m ar huvudsakligcn frän yrk esgru p p ern a in dustri, jord - och skogsbruk sam t S erv ice. Industriarbetarna utgör den k lart stö r sta gruppen, ty d eras andel av alla flyttande ä r 9 %, lan tbruks- och sk ogsarb etarn as andel är 8 % och 4 % h ärstam m ar frän s e r v ic e - yrkena. A v m ännen kom 5 % frän industrin och 25 % frän jo r d - och skogsbruk syrken. Av heia b efolk ningen hörde To tili in dustriyrkena, 2 To tili jo r d - och skogsbruksyrkena och T> tili s e r - viccyrk cn a. S killnaderna är sto ra m ellan n orra och söd ra F in land, ty t. ex. av dem som flyttat frän Lapplan ds län är Over To la n t- och sk ogsb ru k sarb etare, m edan m otsvarande andel av dem som flyttat frän N ylands län är endast To. Av dem som flyttat frän Lapplands län är % in - O d u striarb etare och t. ex. av dem som flyttat fran Abo och B jörneborgs län är 5 % in d u stri- arb eta rc. Av de män som flyttat frän söd ra Finland hör stö r sta delen tili industriyrken, i K ym m ene län hör heia 7 % av de flyttande tili in d u strin s arbetarbefolkning. Av dein som läm nat serv icey rk en är 9 T> kvinnor, av in du striarbetarna är 79 % män och av dem som lä m - nat jord - och skogsbruket är 88 To m än. M inst utbildade är de utflyttande som läm nat jo rd - och skogsbruket, endast 5 To har erh ällit m era än folkskoleutbildning. Av in du striarbetarna har nästan en tredjedel genorngätt m era än folkskola. Den högst utbildade utflyttargruppen är tek niska o. dyl. vetcnskapliga a rb etstagare, av vilk a 86 T> har erh a llit fortutbildning. T ill denna grupp hör v iss e r lig e n endast 7 % av yrk esverk sam m a em igranterna. T ab ellern a 2 och. De u tflyttandes n ärin gsgren En granskning av de utflyttandes n ärin gsgren fö r sv ä r a s n iest av dem som förblivit okända. T rots detta fram gär det, att in d u stri- och jordbruksbefolkningen flyttar m est d.v. s. 7 % och 4 To av de flyttande hör tili d e ssa n ä rin gsgren sgru p p er. Bade tili handeln och tili tjänsterna hörde T> av de flyttande. Om de som förb livit okända bortläm nas ur granskningen, erh ä ller en nägot stö r r e del av de flyttande sin utkom st frän industrin, jo rd - och skogsbruket och handeln än av heia befolkningen. De lä n sv isa skillnaderna är stora. Jord - och sk ogsbruk sb efolkn in gen s andel är liten av dem som flyttat frän söd ra Finland (.5 To i N ylands län) och sto r i norra Finland (25 % i Lapplands län). Industrins andel är stö r st för dem som läm nat T avastehus län ( T>) och m inst för dem som läm nat Lapplands län (9 To). S ervicen ärin garn as andel v a ricr a r län svis frän 9 t ili 9 T>, o stö r st är den för dem som läm nat A land.

- 7 - L iksom inom yrkesgrupperna är även inom n ärin gsgren arn a de som läm nat jo rd - och sk o g s- bruket de säm st utbildade, ty 8 % av dem har en d ast fatt utbildning pä fö r- e lle r lägre m e l- lan stad iet. Av dem som läm nat in d u strin ärin gsgren ar har om kring en tred jed el fätt högre utbildning än folkskola och av dem som läm nat serv icen ä rin g a rn a nästan hälften. T ab ellern a 4 och 5. I ta b ell 6 granskas de utflyttandes andel av u tflyttn in gsom rld en as befolkning enligt n ärin gsgrensgrupp. Under är 97 flyttade c.. 6 p ro m ille av h ela befolkningen tili andra nordiska län der. Det stora antalet okända m inskar de flyttan des andel inom olika närin gsgrensgru pper. Grovt kan man uppskatta, att de utflyttandes an delar en ligt n ärin gsgrensgru pp är om kring 25 % för sm ä, ty ävcn av heia m aterialet förblev 25 % okända. D ecsa okända finns nu a lla i n ärin gsgrensgru pp, som även innehsller de utflyttande, v ilk a s n ärin gsgren antecknas som okänd i folkräkningen. A ntalet okända är klart stö r st av dem som flyttat frän ö stra och norra Finland. R elativt se tt m est flyttar de som erh ä ller 6in utk om st av b rytn in gsverk sam h et och handel. I söd ra Finland flyttar man relativt sett m est frän handelns och industrins n ärin gsgren sgru p p er, i Östra Finland frän b rytn in gsverk sam h eten s, handelns och in d u strin s n ärin gsgren sgru p per och i n orra Finland m est frän jordbruket, industrin, handeln och b rytningsverksam heten. V ariation erna lä n sv is är m ycket stora i olika n ärin gsgren sgru p p er, t.e x. frän Abo och B jö r n eb orgs läns jordbruksnäring har. 6 p rom ille flyttat och frän Lapplands län är m otsvarande tal.8 p ro m ille. De utflyttandes andelar i Lapplands län m in sk as dessu tom av det stö rsta antalet okända. Uppgifterna b aserar s ig pä Statistiken över fly ttn in g srö reisen är 97 och den allm änna folk - räkning som v crk stä lld es den.. 97. Även a r b e tsk ra ftsm in isterie t och u n d ervisn in gsm in iste r ie t har d eltagit i fin an sierin gen av fly ttn in g srö relseta b ellern a. UTBILDNNGSNIVAKLASSIFICERING det följande b e ly se s varje utbildningsnivä m ed nägra ex em p el. 2 Högre utbildning pi grundstadiet - m ellansk olexam en, gru n dsk olexam en(klass 9 genom gängen) Lägre utbildning p äm ella n stadiet - folkakadem i, y rk essk o lo r pä olika om räden (t. ex. p lä tsla g a re), ungdom sledare, hjälp sk ötare, p olis, m erkant 4 Högre utbildning pä mellanstadiet - Student, diakon, m erkonom, teknfker, flygvärdinna, sju k sk ötare, person soin avlagt under off icersex a m en 5 Utbildning pa lägsta högstadiet - grafik er, folk sk ollärare, lä k a rsck reterare, socionom, redaktör, ingenjör, flygstyrm an, m edikalgym nast, agrolog, k üksm ästare

- 8-6 Utbildning pi lägre kandidatnivä - tra n sla to r, kandidat i hum anistiska veten sk ap er, lä rare i h u slig ekonom i, lägre r ä ttsexam en, diplom ekonom, kandidat i n atu rveten sk aper, ingenjör (stud. e x. ) s jö -e lle r flygkapten, m ed icin e kandidat, officer 7 Utbildning pi högre kandidatnivä - teo lo g ie, filo so fie, ju ris, p o litices o. a. kandidater, d ipl. ingenjör, m ed icine lie ent iät, fo rstm ä sta r e, sta b so fficer 8 F o r s k a r u t b i l d n in g - teo lo g ie, filo so fie, ju r is, p o litices o. a. lie en tia te r och d oktorer, tek nologie lieen tiat och doktor, sp ecia llä k a re och m ed icine doktor, agr. o. forstdoktor, gen eralsta b so fficer 9 Utbildning som inte kan k la s s i f i c e r a s utbildning so m in te kan k la ssific e r a s efte r utbildningsnivä 999 Klassen innehäller grupperna och, utbildning pä för- och grudstadiet - lek sk o lo r, barnträdgärdar, lä g re grundstadiet d. v. s. k ortare utbildning än 9 är YRKESKLASSIFICERNG T ekniskt, naturvetcnskapligt, sam h ällsvcten sk apligt och k onstnärligt A d m in istra tivt, kam eralt och kontorstekniskt arb ete 2 K o m m ersiellt ' L antbruks-, sk o g s- och fisk eria rb ete 4. G ruv- och sten brytn in gsarb ete 5 T ra n sp o rt- och kom m unikations 6 /7 T illverk n in gsarb ete, m ask in sk ötsel m. m. 8 S erv icea rb ete 9 A rbetskraft och, ej hänförbart tili annat yrk esom räde M ilitärt NÄRINGSGRENSNOMENKLATUREN (-SFFRG KOD) Jordbruk, skogsbruk, fisk c och jakt 2 B rytning av in in eralisk a produkter T illverk nin g 4 E l-, g a s- och vattenförsörjnin g 5 B yggnadsverksam het 6 Varuhande), rcstaurang- och h otellverk sam h et 7 S am färd sel, p o st- och telekom m unikationer 8 B ank-, försäkringsfastighete- och u ppdragsvcrksam het 9 S a m h ä lls- och p ersonliga tjän ster N ärin gsgren okänd

Taulu. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEET KOULUTUSASTEEN MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIf Tabt-ll. PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTER UTBILDNNGSNIVA; HELA LANDET, LÄNEN Lähtöalue Utflyttningsomräde Yhteensä Summa Ylempi perusaste Högre grundstadiet (2) Alempi keskiaste Lägre m ellanstadiet () Ylempi keskiaste Högre m ellanstadiet (4) Alin korkea-aste Lägsta högstadiet (5) Alempi kand. aste Lägre kand. nivä (6) Ylempi kand. aste Högre kand. nivä (7) Tutkijakoul. Forskarutbildning (8) Muualla luokittelematon koulutus Utbildning som ej kan grupperas (9) Muu, tuntematon Annan, okänd (999) Kaikki muuttaneet Alla flyttade 6 42* 245 62 898 92 82 57 28 2 97 %.... 7. 6 9. 8 5. 5. 6. 5...2 75. 5 Uudenmaan lääni Nylands Iän 2 658 28 247 25 2 2 22 5 884 %.... 7. 8 9. 8.. 2.2. 8.2. 5 7. 9 Turun-Porin lääni Äbo-Björaeborgs Iän... 464 6 5 9 4 4 %.... 7. 7. 7. 9. 6. 9... 2 7. 6 Ahvenanmaan maakunta Landskapet Ä lan d... 49 8 2 7 2 92. ^.... 2..4 4. 7 2.. 2..7 2. Cl. 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän 42 9 64 5 9 9 6 9 Bf, /O.... 8. 4. 5 7. 4. 6. 6...4 7. 9 Kymen lääni Kymmene Iän... 588 67 57 6 5 48 *5k..... 4 9. 7 6.. 9.2. 5..2 7. Mikkelin lääni ~ S:t Michels Iän 45 8 24 ' 56 %.... 8.4 6. 7 5..2.2... 79. Pohjois-Karjalan lääni N orra- Karelens I ä n... 5 7 8 29 2 4 7..... 7.2 7.4 5. 7.2.2.4.. 78. 9 Kuopion lääni Kuopio Iän... 748 52 64 45 2 4 58 7*. 7. 8.6 6... 5... 77. 7 Keski-Suomen lääni M ellersta Finlands I ä n... 77 2 5 4 6 ] 788 %.... 7. 5 9. 9 5..4. 6... 76.4 Vaasan lääni Vasa Iän... 2 8 25 6 5 6 2 557 %.... 8. 5. 9 5.4. 5.2... 7. Oulun lääni U leiborgs Iän... 2 8 89 267 9 6 7 5 2 2 266 g* 7.... 6.7 9.4.2.2. 2.2. 8. Lapin lääni Lapplands Iän... 2 46 47 27 62 9 2 9 %... C. 6. 8. 5 2.5.4.... 82. 5 ) Lukuun sisä lty y n. 4 koulutukseltaan tuntem attom aksi jäänyttä, jotka ovat ryh m ässä 999. ) I talet ingär c. 4 p erson er m ed okänd utbildning, vilka finns i grupp 999.

Taulu 2. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEET AMMATIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIT Tabeli 2. PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTEIl YJIKE OCH KÖN; HELA LANDET, LÄNEN Lähtöalue Utflyttningsomräde Yhteen sä Sammanlagt»OJ, HMA Kaikki muuttaneet Aila flyttad e... 6 42 To... Uudenmaan lääni Nylands Iän 2 658 T,.,o.... Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs Iä n... 464 To... Ahvenanmaan maakunta Landskapet A lan d... 49 To... Hämeen lääni Tavastehus Iän 42 To... Kvmcn lääni Kymmene Iän... 588 To... Mikkelin lääni S:t Michels Iän 45 %... Pohjois-Kurjalan lääni N orra- Karelens I ä n... 5 To... Kuopion lääni Kuopio Iän.... 748 Ti Keski-Suonien lääni M ellersta Finlands I ä n... To...... Vaasan lääni Vasa I ä n... 2 To... Oulun lääni Uleaborgs Iän... 2 8 <r Lapin lääni Lapplands Iän... Of{t 2 46 uglalj smaiwj 8 69 254 757 74 78 2 2 5 29 42 575 9 565 4 Amma tissa toimiv a väestö Yrkest terk- sam b< sfolk- ning ----------»o a»mä 6 65. 5. 568. 64. 558. 22. 74. 2. 22. 48. 99. 8. 94 7. eiqaijm 4 5'. C 47. c 2.C. C... C 4. C 2. C 282. C 592. C 78Í. 64. Ammatti Yrke UAj + ef *umq * ' tuomioni ' *u5ix «)»OjJ»ma 486 7. 4. 4 5. 2 2 8. 8 48 8. 6 24. 5. 2 5.2 6 5. C 2' 6. 6 62 6. ' 4. 4. **u> x qae *;suo^ USIM BMHM 7 4. 2 4. 9. 2 6. 6 5.4 8 5. 9 8 6. 5 4. 4 2. 7. 8 2. 8 8. 2 2. 5 2. Hallinn., tilinp. ja kontt. tekn. työ Admin. o. kontorstekn.»ox»ma 42 6. 9 8. 4 6. 4 6. 6 6.5 8.4 5 2. 9 6 2. 9.4 6. 9 46 4. 9 24 2. 22 2. USIAI etqaijai 74. 8 5 7. 4 9 2. 7 2 5. 6 2.. 8.4. 7.2 G. 2. Kaupallinen työ Kom m ersiellt»ox»ma 54 8. 96 9. 6 6. 4. 7 54 9. 7 6 6. 9 2 6. 9 9 9. 27 8. 4 8 9. 82 8. 7 8. 7 54 5. 7 UBIM etqailv 24 5. 9 8.2 5 4. 5 25 8. 2 2. 5 4. 5 6 4.2 5. 2 4 5. 4 5. 7 8 4. 8 6 2. 5 Maa- ja m etsätal. työ, kalastus Lantbruks-, skogsoch fiskeriarb.»ox»ma 62 7. 5. 2 5. 4 6. 22. 9 2 5. 2 28 6. 6 29. 86 26. 7 99 24. 76 8. 7 26 27. 6 5 2. 2 U?AI 27 25. 2. 25 7. 5 4. 2 6. 5 9 6.8 25 22. 57 9. 9 74 4. 7 9. 9 47 24. 8 277 5.2 288 44. 7 Kaivos- ja louhintatyö Gruv- och stenbrytn.»ox»ma. 5 2. 2.2, 2.4 i [simollm 2 2..4 2 2. 6. 9 ) Lukuun sisältyy n. 4 ammatiltaan tuntemattomaksi jäänyttä, jotka eivät ole mukana am m atissa toimivien m äärässä. ) I talet ingär c. 4 personer med okänt yrke, vilka inte ingar i antalet yrkesverksam m a. 5.2. 6. 5 7. 7 29. 7 2.4... 8 5. 8. 5 6. 8 6. 9 Kuljetus- ja liikennetyö Transport o. kommun ikation u»ox!»ma 9 5. 9 75 7. 5. 7. 27 4. 8 7 7. 5 8. 6 4. 8 24 7. 5 4.4 57 6. 64 5.4 49 5. 2 L. I! usjm 8. 2 56. 8 27 8. 9 2. 2 7. 5 9. 8 8. 8 9 G. 2 9. 9 2 4. 5 8. 4 57 7. 44 6. 8 Teollinen työ Tillverkning C5»OX»MA 2 56 8. 5 8 2. 2 289 5. y 2. 286 5. 2 9 47. 77 44. 2 67. 9 4 2. 6 9. 5 9 4. 5 49 5. 5. 7 uyiv TIM-MIV 2 27 5. 2 5 52. 9 2 64. 2 8 46. 95 6. 7 9 69. 9 65 57. 5 6 42. 7 7 4. 42 5. 2 99 5. 5 49 44. 4 2 55 9. 5 Palvelu työ Se rv ie e».»'-ia 928. 9 7 6. 2 75. 2 5. 6 7. 4 7. 7 26 4. 9 2 6 2.4 45 4. 44. 8 9 9. 9 7 4. 7 52 6. nihm HMOJM 9 2. 2 25 5... 2. 2. 8. 7. 5 5. 8 2. 2. 7 7. Muualla luokittelematon työ, sotilastyö Ari), ej hänförb. tili annat yrk. omr. Militärt arb. '»ox»ma 9... 2. 2. 6. 2. 2 -- tiu tv!um->»m 9. 2. 6... 9. 2 2. *»«j )MA 4 2. 2 2. 2 Tuntematon Okönt 4 2. 5. 8 4. 7. 6. 8 7 2. 2 4. 2 8. 2. 7 24 2. 5 S!HM'HIV n. IM 95 2. 9. 9 9 2. 7 7 2. 2.. 9 4 2. p, 7.. 2. 4?. 2. 4 2. 2 - -

Taulu. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEET AMMATIN, KOULUTUSASTEEN JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA Tabell. PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTER YRKE, UTBILDNINGSNIVA OCH KÖN; HELA LANDET Koulutusaste Utbildnin gsniva Yhteensä Samm anlagt i A m m atissa toimivia Y rkesverksam m a Ammatti Yrke T ekn., luonnont.. yht. k. t., hum. ja tait, työ T ekn.. vetensk., konst. arb. () H allinn., tilinp. ja kontt. tekn. työ Admin, o. kontorstekn. () Kaupallinen työ Kommersiellt (2) Maa- ja m etsätal. työ, kalastus Lantbruks-, skogs- och fiskeriarb. () Kaivos- ja louhintatyö Gruv- och stenbrytn. (4) M an Kuljetus- ja liikennetyö Transport o. kommunikation (5) Teollinen työ Tillverkning T ot. (6/7) Palvelutyö Service (8) Muualla luok. työ, sotilast. Arb. ej hänförb. tili annat yrk. omr. Militärt arb. (9) Tuntematon Okänt (9)!! Kaikki muuttaneet Alla flyttade 6 42 8 69 6 65 4 57 486 7 42 74 54 24 62 27 29 9 2 56 2 27 928 9 9 9 4 95 %........................ Perusasteen ylempi koulutus Högre ut bildning pa grundstadiet (2) 245 94 566 25 55 87 68 7 46 4 28 6 5 8 6 9 5 % 7. 6 4.5 8. 5 5.. 7. 6 2. 6. 5 2. 6 8.. 9... 7.. 6. 5. 2. 6 6. 6.. 6. 5. Keskiasteen alempi koulutus Lägre utbildning pä mellanstadiet () 62 99 255 777 27 77 9 92 8 6 99 5 5 44 4 67 525 79 2 8 % 9.8. 6 8. 9 9. 2 22. 8 5. 9 9. 2 2. 2 7. 8. 6. 9. 6 6. 7 7. 2. 2 2. 24. 25. 9 9. 25... 7. 7 8. 4 Keskiasteen ylempi koulutus Högre utbildning pa mellanstadiet (4 898 42 8 49 22 4 5 26 6 25 8 2 2 5 4 8 6 T> 5. 5. 9 5. 8. 7 25.' 2. 28.6 5. 6. 7 2.. 9. 8 -. 5. 9. 6.4. 5. 4.4.. 5. 6 6. Korkean astee n alin koulutus - Utbildning pa lägsta högstadiet (5) 92 4 72 4 55 22 8 5 2 2 4 4 2 %. 6. 5.. 8 '. 2. 9 2. 6. 8.4...4 - - - -...2 Alempi kand. asteen koulutu Utbildning pä lägre kandidatnivä (6) 8 82 27 5 2 24 8 9 6 4 4 2 2 2 %. 5.. 8. 5 4. 9 4. 7 4. 7 8.. 7 2. - - - -. 5. 6 -. 2 - _ - II -

Taulu. Tabell. Jatkuu F ortsätter Koulutusaste Utbildningsnivä Yhteensä A m m atissa toim ivia Yrkesverksamma Ammatti Yrke T ek n., luonnont., yht. k. t., hum. ja tait. työ T ekn., vetensk., konst. arb. () Hallinn., tilinp. ja kontt. tekn. työ Adm. o. kontorstekn. () Kaupallinen työ K om m ersiellt (2) Maa- ja m etsätal. työ, kalastus Lantbruks-, skogs- och fiskeriarb. (9) Kaivos- ja louhintatyö Gruv- och stenbrytn. (4) Kuljetus- ja liikennetyö Transport o. kommunikation (5) Teollinen työ Tillverkning (6/7) Palvelutyö Service (8) M iehiä; Muualla luok. työ, sotilaat. Arb. ej hänförb. tili annat yrk. omr. Militärt arb. (9) T untematon Okänt (9) Ynt. j Man Ylempi kand. asteen koulutus - Utbildning pa hög- re kand id at - niva (7) 57 29 46 27 6 2 6 4 2. C %... 7. 7 7.4. 8. 5 5. 4.4. 5 - - - - - -.. - -.. Tutkijakoulutus - Forskarutbildning (8) 8 7 6 7 6 *»... '..4. 5 - - - - - - - - - - - - - - _ Muualla luokittelematon koulutus Utbildning soin inte kan k lassu iceras (9) 28 2 7 4 2 %.2...2 2. 4..7 - - - - - -. - -. 2..2 _. 7 E siaste ja alempi, perusaste Förstadiet och lägre grundstadiet (999) 2 97 6 98 4 25 2 829 66 87 4 6 7 986 882 22 2 296 266 74 6 64 58 4 76 7. 75. 5 79. 6 6. 9 69. 7. 6 9.4 2. 6 8. 9 62.2 57. 84. 9 85. 9 7. 72. 4 75. 8.4 68. 67. 65. 6. 7.. 79. 7 8. EI

T aulu 4. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN M UUTTANEET ELINKEINON (ISIC) JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIT T a b ell 4. PERSONER SOM FL Y T T A T TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFT E R NÄRINGSGREN (ISIC) OCH KÖN; HELA LA ND ET, LÄNEN L ä h tö a lu e U tfly ttn in g so m r id e Y h te e n sä Sam m an la g t Y ht. E lin k ein o N ä r in g sg r e n M a a -, m e t s ä - ja k a la ta lo u s J ord b ru k, sk o g sb ru k och fisk e () M iehiä K a iv o s- ja muu kaivan n. toim. B rytning av m in er. p r o - dukter (2) fh t. Jlie h iä ro t. 5Iän T e o llis u u s T illv e r k n in g () lie h iä Iän Säh kö-, k a a s u - ja v e s i h u olto E l-, g a s - och v atten försörj (4) 5 lie h iä T ot. U Iän R aken n u s toim inta B y g g n a d s- v e rk sa m h e t T ot. (5) M iehiä K auppa, ra v, - ja m a jo itu s - to im. H and el, r e s - ta u ra n g - och h o te lv e r k s. (6) Y ht. K u ljetu s ja tie to liik e n n e T ra n sp o rt och k o m m u - n ik a tio n er T ot. (7) M iehiä ia h o itu s -, v a k.- y m 8. o im in ta B ank-, f ö r - säkr. o. d y l. v e r k sa m h e t (8) M iehiä I» än Y h teisk. ja henk. koht. palv. S a m h ä lls~ o. p e r s.tjä n s te r Elinkeino tuntematon N ärin gsgren okänd Itsenäiset animati:tom< Självständig. y rk eslö sa (9) ( M iehiä ; I: e h: T ot. i ;!? Iän K aikki m u u ttan eet'* A lla fly tta d e '... %... U udenm aan lä ä n i N yland* I ä n... *... O 6 42. 8 69. 2 64.2 8 5. 9 58.4 8.4 2 6 6. 42 6. 5 5. 27. 9 6. 6 74. 8. 6 2 658 254 7 24 2 2 46 29 8 5 48 4 5 2 5 82 9 59 96 9 495 > 82 84...4. 9.. 2 6. 4 6. 7.. 4 5. 6 8. 2. 6 9. 6 5. 6 6. 5. 4 2. G. 5 7. 6 4. 9. 5 6. 8 6. 7 574 9. 6 589 6.8 74 4. 42 4. 9 79. 57.7 58 9. 6 44 5. 5 78. 9 4 5. 6 8. 55 5. B jö r n e b o rg s I ä n... 464 757 62 6 2 2 99 24 2 58 9 5 59 7 8 4 2 4 497 289 48 %..... 4.2 4. 8.. 27. 28... 4. 5. 8. 9 7. 4. 4. 9. 2. 5 8.4 4. 5. 9 8.2 7. 7 6. o L an d sk a p et A la n d... 49 74 9 5 4 2 7 5 7 6 2 2 26 9 9 7 5 %..... 6. 6. 7 - - 9.4 6. 2. 7. 4 4. 7 6.7. 4 8. 4. 7. 6.,4 7.4 2.2 26.2 2. 8. 7 6.8 - C l - I ä n... 42 78 54 4 26 5 6 42 4 5 7 22 8 2 8 9 45 26 29 5 *......8 4. 6 - - 28. 2..4. 4. 2 5. 8 9. 8 7. 2. 6.. 6. 9.7 5.4.7 6.2 9.. 4 K ym en lä ä n i - K ym m ene Iän 588 2 26 2 8 69 2 48 7 45 7 27 2 5 62 9 9 24 44 4 *..... 4.4 4. - - 2. 5 22. 8. - 8. 2 2. 7. 7 2. 4. 6 6. 6. 8 -.5 6. 2. 5 4. 7. 5 4. 6 I ä n... 4 5 25 49 6 2 2 65 9 2 8 44 7 2 47 2 42 97 46 4 %...... 9 4. 2.4. 8 4.4 5.4. 2-7. 7. 9. 8 6.7 4. 7 4..2 -. 4 7. 9.6 8.. 2 5. 5 K o r r a K a r e len s I ä n... 5 29 9 79 2 5 2 2 8 22 4 7 2 6 2 48 89 2 9 6 %..... 2. 2 7.2.4. 9. 8. - - 6. 5 7. 2 7.4 4. 5 4. 4. 8.4. 7 2. 7. 9 29.. 7 5. 7 5. 5 Kuopion lääni - K uopio Iän. 748 42 5 85 8 99 54 5 6 8 29 6 2 7 57 2 25 52 57 22 %....... 8. 2.2. S.9.2 2. 9 - - 6. 7 8. 6. 8 6. 9 4. 8 5.. 9.2 7.6 2. 9 2.7 6.2 7. 6 5.2 lera ta Finland* Iän... 575 84 2 26 74 6 4 66 5 95 6 2 2 8 4 79 5 26 22 6 6 %..... 7. 8 2... 5 2. 2 2. 9. 6. 7 6.4 8. 7 9.2 6... 5. 8. 7 7. 7 2.6. 6 6. 9. 6. V aasan lääni V asa Iän... 2 9 5 2 5 46 227 2 5 4 2 24 89 65 7 2 7 52 594 44 54 65 %..... 6. 6 8. 7.2. 9. 9. 9. 6.4 6. 6 9.. 7. 8.. 2. 6.2 8. 4. 6 27. 9.2 7. 2 5. 7 Oulun lääni U ie ib o r g * Iän 2 8 565 572 6 8 8 8 82 7 225 52 262 9 49 9 7 242 68 796 48S 24 94 %..... 2. 2 2. 2. 6.5. 9. 6.4.4 7. 9 9. 7 9. 2 7. 5. 5. 9.2. 8.5 4. 28..2 S. 6 6. L apin lääni L applands Iän 2 46 4 564 7. 9 9 4 5 22 7 72 6 85 54 7 22 56 768 476 9 64 %..... 2.2 2 7. 8. 5. 7 7. 8 7. 7.2. 2 9.2. 2 7. 4. 5. 5 4.. S.5 8.7 4.2. 5 5. 4 7.8 4. 8 ) Lukuun s is ä lt y y n. 4 elin k ein o lta a n tu n tem a tto m a k si jään yttä, jo tk a ovat e lin k e in o r y h m ä s sä. ) I ta le t in g ir c. 4 p e r a o n e r m ed okänd n ä r in g s g r e n, v ilk a lin n a i n ä r in g sg r e n sg r u p p.

T aulu 5. T abell 5. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN M U UTTA N EET KOULUTUSASTEEN, ELINKEINON (ISIC) JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA PERSONER SOM FLYTTAT T IL L ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 E F T E R UTBILDNINGSNIVA, NÄRINGSGREN (ISIC) OCH KÖN; HELA LANDET K oulutusaste Utbildningsniva Y hteensä E lin k e in o N ä r in g sg ren Sam m an lagt M a a -, m e ts ä - ja k a la ta lo u s Jord b ru k, sk o g sb ru k och fisk e () K a iv o s - ja muu kaivan n. to im. B rytn in g av m in er. p r o - dukter (2) T e o llis u u s T illv e r k n in g () S ä h k ö -, k a a R a k en n u s s u - ja v e s i to im in ta huolto B y g g n a d s- E l-, g a s - och v erk a a m h et vatten försörj (4) (5) K auppa, r a v.- ja m a jo i tu s - to im. H and el, r o s - ta u ra n g - och h otelverka. (6) K u ljetu s ja tie to liik e n n e T ra n sp o rt och k o m m u - n lk a tio n er (7) Y ht. I R a h o itu s-, vak. y m s. to im in ta B a n k -, fö r - sä k r. o. d y l. v e rk sa m h e t (8) T ot. Y h te isk. ja henk. koh t. palv. S a m h ä lls - o. p e r a, tjä n s te r (9) M än E lin k ein o tuntem aton N äringggren okänd T ot. () Kaikki m uuttaneet A lla flyttade 642 8 69 2 64 8 58 8 2 6 42 5 27 9 74 574 589 74 42 79 57 58 44 5 78 4 T i......................... P e r u s a s t e e n y lem p i k ou lu tu s (2) H öcre utbildning pa gru n d stad i- et (2)... 245 94 4 58 9 5 25 9 9 4 9 44 97 76 26 24 6 24 42 49 2 e", 7. G 4. 5 6. 6 4. 2 5. 5. 2 9. 5 6.4 7. 4. 8. 5. 9 2. 5 5. 6.8 6..4. 5 2.9 9.5.. 7 K esk ia steen alem pi koulutus ( ) L ä g r e u tb ild n in g pa m e lla n s ta - d ie t ( '... ^2 99 28 42 7 6 429 288 5 5 4 244 89 7 44 2 S 249 66 4 75 9.8. 6 9. 6. 2. 5. 8 6. 2. 8. 9 8.5. 7 8. 5. 5 5. 9.9.4.7.5 5.7 4.9 2. 2. 5 K e s k ia s te e n y lem p i k o u lu tu s (4) H ogre u tb ild n in g pa m e ll& n sta - d iet (4 )... 898 42 7 4 62 25 27 56 6 28 4 6 8 4 4 7 r#... 5.5. 9. 4 2.4 5.2 2. 6 5.4 4. 5.7.7 2.. 7 8. 9.5 8. 5 6.8 9.. 5.6 9.7.7. 6 K orkean a s te e n koulutus (S) U t bildnin g p l lägsta h ö g sta d iet (5) 92 4 4 4 6 4 2 2 7 6 2 47 4.... 6. 5.2. - -.2. - -... 8.2 - -.4.5..2.. A lem pi kand. asteen koulutus (6) U tbildning pa U gre kandidatniv i ( 6... 82 27 2 9 9 5 2 2 26 7 2 tr. 5....7 2. 6.. 2 - - - -.6.2.4.2..5. 6.6.. Y lem pi kand. asteen koulutus (?) U tbildning pa högre kand idät n i- vä ( 7 )... 57 29 5 4 4 4 2 4 6 2 r....... -. 7 -.2. - - - -.. 7...7.5 2.2.6.. T u tk ija k o u lu tu s (8) - F o r s k a r u t- b ild n in g ( 8 )... 8 6 5 ' e..... - - - - - - - - - - - - - - - -.4... M uualla lu o k itte le m a to n k ou lu tu s (9) - U tb ild n in g so m in te kan k la s s iiic e r a s ( 9 )... 28 7 4 2 4 2 n....2. - - - -.4.5 - - - -.2.2. 6.5.6 _..5. E s ia s t e ja a le m p i p e r u s a s te (999) -* F ö r s ta d ie t och lä g r e grund - s ta d ie t ( 9 9 9 )... 2 97 6 98 7 42 7 25 78 97 7 84 55 978 9 8 ' 48 8 ~ 88 ' 828 246 4 878 2 922 tr 75. 5 7 9. 6 8. 82. 7 6. 8 65. 8 6 7.6 67. 9 58. 5 6. 7. 7 74. 62. 67. 6 68.6 75.2 49. 2 5 7.9 52.4 5 6. 96. 96. -»I - Lukuun s isä lty y noin 4 elink ein oltaan tu n tem attom ak si jäänyttä, jotka ovat elin k ein o ry h m ä ssä. ) I ta let ingar c. 4 p e r so n er med okänd n ä rin g sg ren. vilk a finns i näringagrenagrupp.

Taulu 6. POHJOISMAIHIN MUUTTANEIDEN OSUUS (o/oo) LÄHTÖALUEEN VÄESTÖSTÄ ELINKEINON (ISIC) MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIT Tabell 6. ANDELEN (o/oo) PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AV UTFLYTTNNGSOMRADETS BEFOLKNING EFTER NÄRINGSGREN, (ISIC); HELA LAN DET, LÄNEN Lähtöalue F lyttningsoinräde Yhteensä Summa Maa-, m etsäja kalatalous Jordbruk, skogsbruk och fiske () Kaivos- ja muu kaivann. toim. Brutning av miner. produkter (2) Teollisuus Tillverkning () Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto El-, gasoch vattenförsörj. (4) Rakennustoiminta Byggnadsverksamhet (5) Kauppa, rav.- ja majoitustoim. Handel, restaurang- och hotel verks. (G) Kuljetus ja tietoliikenne Transport och kommuni kationer (7) Rahoitus-, vak. - yms. toiminta. Bank-, försäkr. o. dyl. verksamhet (8) Yhteisk. ja henk. koht. palv. Samhälls- o. pers. tjänster (9) Elinkeino tuntematon Näringsgren okänd. <o)j Itsenäiset ammatittomat Självständiga yrkeslösa Kaikki muuttaneet Alla flyttade. 6 2. 7.4 2. 8. 2.7.2 2.2. 6 2.5 2,2.6 Uudenmaan liiani Nylands Uin 2. 6.8. 2..8. 7 2. 2 2..5.9 88.2. Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs Iän 2.2. 6. 2..4. 2...4.5 82.8. 9 Ahvenanmaan maakunta O Landskapet Aland 7.2 2.2 _ 8.4 7.2 4. 4 7. 6 5.7 5. 9. 48.9.4 Hämeen lääni Tavastehus Iän 2. 2. 7 _ 2.. 9. 2... 7. 7. 5.2 Kymen lääni Kymmene Iän. 7. 5 _. 6. 7. 7.4. 9..5 77. 9. 7 Mikkelin lääni S:t Michels Iän 2.. 8. 5 2.. 7. 8 2.4.4.4.9 58.. Pohjois-Karjalan lääni Norra Karelens Iän 2. 8 2.. 7. 2.2 2. 4 2.. 2.9 76..7 Kuopion lääni Kuopio Iän 2.9.9 6.. 2. 2. 6 2.4. 9.8 7.2. Keski-Suoni en lääni Mellersta Finlands Iän 4.. 5 4.2 2. 8 2. 8. 4.4 2. 2. 2.6 5. 9 2.4 Vaasan lääni Vasa Iän 5... 5 5. 5. 6 4.4 5.4 2. 5 2.2.8 48. 2. Oulun lääni Uleaborgs Iän 7. 5.2. 6 6. 8 2. 5. 4 7. 5. 6. 4.7 6. 5. 5 Lapin lääni Lapplands Iän 2.4. 8 9. 6 8. 8.4. 9. 6 5. 5.4 7. 8 24. 5.7 - SI - I) R yhm ässä muuttaneiden osuus on näin suuri sik si, että ryhm ä sisä ltä ä n. 4 elinkeinoltaan tuntem attom aksi jäänyttä. ) I grupp är de flyttandes andel sä stor, emedan gruppen innehäller c. 4 personer m ed okänd näringsgren.