Arto Salminen,

Samankaltaiset tiedostot
2. Laitteistorajapinta

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen,

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Arto Salminen,

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmän rakenne

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Yleinen arkkitehtuuri

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

1. Keskusyksikön rakenne

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia , pva

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

Sulautetut järjestelmät

Väylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio,

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen,

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti pva

Luento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken

SENAATTILA uudistuu keväällä 2015

Prosessi (4) Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessin elinkaari (10) Prosessin vaihto (4) Prosessin esitysmuoto järjestelmässä (4)

Laitteistonläheinen ohjelmointi

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia

Kontrollerin tehonsäätö

Käyttöjärjestelmät II

Luento 2: LAITTEISTOSTA

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

FinFamily Installation and importing data ( ) FinFamily Asennus / Installation

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Prosessi (4) Suorituksessa olevan ohjelman esitysmuoto järjestelmässä. Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä. Prosessin elinkaari (9)

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä

Luento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5

Petri Koivulahti. Intel mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka

Nopeuden mittaaminen

Monipuolinen esimerkki

Käyttöjärjestelmät II

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

KÄYTTÖOHJE HLS 35. Versio (6) TOIMINTOKAAVIO

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

Tietotekniikan kaupallistuminen (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss )

ARM CORTEX-M-ARKKITEHTUURI

////// VENETIETO.FI \\\\\\ //// Autopilotti 2014 \\\\ //-PID säätimellä. #include <EEPROM.h> #include <SoftwareSerial.h>

MASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

MB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään.

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka

MB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään.

Arto Salminen,

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Transkriptio:

2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä

Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä 8-64 bittisiä suorittimia RISC ARM, MIPS CISC x86

von Neumann John von Neumann, First Draft of a Report on the EDVAC, 1945. In W. Aspray and A. Burks, editors, Papers of John von Neumann on Computing and Computer Theory, vol 12 in the Charles Babbage Institute Reprint Series for the History of Computing. MIT Press, 1987.

von Neumann vs Harvard von Neumann arkkitehtuurin pullonkaula on suorittimen ja muistin välinen tiedonsiirtoväylä. Siksi Harvard-arkkitehtuuria käytetään yleisesti esim. signaalisuorittimissa

Yksinkertainen kone Suoritin Kontrolliyksikkö ALU Rekisterit Muisti

Load-Store arkkitehtuuri

Akku

Tilajärjestelmä Suoritusoikeudet Rekisterisarjat ARM User, FIQ, IRQ, Supervisor, System, Undefined

Keskeytysjärjestelmä Ohjelmavirhekeskeytys Ohjelmoitu keskeytys Ulkoinen keskeytys Käynnistys

Toiminta keskeytyksen tullessa 1. Tallennetaan tila 2. Selvitetään keskeytyksen syy 3. Palvellaan keskeytys 4. Palautetaan tila ja jatketaan suoritusta

Keskeytyksen havaitseminen 1 0

Keskeytyksen palveleminen Tallennetaan ohjelmalaskuri ja tilaliput Joskus myös rekisterisetti vaihdetaan toiseksi Kielletään muut samantasoiset keskeytykset Hypätään keskeytysvektorin osoittamaan palvelualiohjelmaan

Ohjelmisto tunnistaa keskeyttäjän Oheislaitteilla yhteinen IRQ-linja Ohjelmisto käy lukemassa oheislaitteiden tilarekisterit

Esimerkki keskeytyspalvelusta void UART0Handler (void) irq { BYTE IIRValue, LSRValue; volatile BYTE Dummy = Dummy; IIRValue = U0IIR; IIRValue >>= 1; /* skip pending bit in IIR */ IIRValue &= 0x07; /* check bit 1~3, interrupt identification */ if ( IIRValue == IIR_RLS ) /* Receive Line Status */ { /* Handle received data here */ Dummy = U0RBR; /* Dummy read on RX to clear interrupt, then bail out */ IDISABLE; VICVectAddr = 0; /* Acknowledge Interrupt */ return; } if ( LSRValue & LSR_RDR ) /* Receive Data Ready */ { /* Another situation */...

2. Esimerkki ; Reset- and Interrupt-vectors RJMP Start ; Reset-vector RJMP IInt0 ; External Interrupt Request 0 RJMP IInt1 ; External Interrupt Request 1 ; ************** Interrupt service routines ******** ; External Interrupt 0: Started by a negative edge ; on the DCF input IInt0: PUSH rmpr IN rmpr,sreg SBRS rdtf,bdcfsync RJMP IInt01 CBR rdtf,mdcfsync ; Synchronize DCF and internal tickers CLR rtckl CLR rtckh IInt01: CLR rdcfl OUT SREG,rmpr POP rmpr RETI

Laitteisto tunnistaa IACK-linja keskeyttäjän Keskeytysväylä (priorisoitu keskeytys)

Suorittimen alustus RESET-linja

Kylmä reset vs lämmin reset 1. Reset alustaa laitteet 2. Suoritettava ohjelma siirretään keskusmuistiin 3. Keskeytysvektoria voidaan muokata -> Reset voi toimia eri tavalla lämpimänä

Oheislaiteliitynnät Oheislaitteen käyttöliittymänä rekisterit: Ohjausrekisterit Tilarekisterit Datarekisterit

Rekisterien käyttö laitteen ohjaamiseen Jos tila- ja ohjausrekisterit ovat samassa muistiosoitteessa, lukeminen ohjautuu tilarekisteriin ja kirjoitus ohjausrekisteriin -> ohjaus = ohjaus KESKEYTYS_BITTI ei toimi oikein! Vanha arvo täytyy ensin lukea tempmuuttujaan

Suora muistisiirto, DMAohjaimen toiminta Ennen siirtoa kerrotaan lohkon koko/osoite ohjaimelle DMA request -signaali ohjaimelle laitteelta Pyydetään väylän käyttöoikeus Saadaan käyttöoikeus Kerrotaan oheislaitteelle, että osoite on väylällä Kirjoittaminen/lukeminen Luovutetaan väylä

Esimerkki DMAohjaimesta ATMEL Xmega A4 http://www.atmel.com/images/doc8069.pdf Luku 8 http://www.atmel.com/images/doc8077.pdf Luku 5

PIO SIO Timer AD/DA Oheislaitepiirejä Väyläohjauspiirejä: CAN, SPI, 3-wire, TWI, jne.

AT91SAM7X Esimerkkejä http://www.atmel.com/images/doc6120. pdf PIO luku 27 (UI 27.6.) USART luku 30 (UI 30.7) TC luku 32 (UI 32.6) ADC luku 35 (UI 35.6)

Yhteenveto Sulautettu arkkitehtuuri Keskeytykset Oheislaitteet