K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava
Kansalaisyhteiskunta, kulttuuriperintö ja katastrofit Tutkin museologian väitöskirjassani kiinteän, irtaimen ja asiakirjallisen kulttuuriperinnön kokoelmien suojelu-, pelastus-, evakuointi- ja jälkihoitotyötä onnettomuustilanteissa. Tarkastelen esityksessäni kulttuuriperintöä ja kansalaistoimintaa kahden onnettomuuden näkökulmasta: 1. Tyrvään pyhän Olavin kirkon tuhopoltto, 1997 2. Hyvinkään Valvillan tehdasmuseon arkiston tulipaloa vuonna 2003.
Kulttuuriperintö kenen menneisyyttä? Mitä on kulttuuriperintö? Kulttuuriperinnön ulottuvuudet: Yksilön ja yksilöiden Yhteisöiden Instituutioiden Yhteiskuntien Globaalin maailman, koko ihmiskunnan ulottuvuus. Institutionaalinen kulttuuriperintö on yhteiskunnallisen kehityksen tulosta juuret nationalismin aikakaudessa edustaa kansallisvaltiota: on luonteeltaan poliittista ja yhtenäistävää.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Onnettomuuden taustat: Kirkolla on ollut ja on suuri merkitys sekä paikallisesti että kansallisesti Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa 1990- luvun alkupuolella Sastamalan seurakunnassa oli kehittynyt talkoilla tekemisen perinne: Kirkon paanukate oli restauroitu talkootöinä juuri ennen tuhopolttoa.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tuhopoltto, 1997 Kirkon tuhopoltto: Tuhoutui hyvin pahoin tulipalossa, joka sytytettiin sunnuntaina aamuyöllä syyskuun 21. päivänä viisi vuotta myöhemmin kirkon tuhopoltosta tuomittiin paikallinen henkilö.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentaminen vuosina 1997-2003 Suuri osa Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentamisesta tehtiin vapaaehtoisvoimin Vapaaehtoistöitä kirkon jälleenrakentamiseksi tekivät mm. Yksityishenkilöt: eri taustoista ja alueilta Asiantuntijat Instituutiot Oppilaitokset ja yliopistot Yhdistykset.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentaminen vuosina 1997-2003 ja 2005-2009 Vapaaehtoistöinä tehtiin muun muassa: Kirkon dokumentointia Restauroinnin suunnittelua Varojen keruuta Restaurointitöitä Kirkon sisäosien maalausohjelma toteutettiin vuosina 2005-2009.
Valvillan tehdasmuseon arkisto Onnettomuuden taustat: Villatehtaalla on ollut suuri merkitys etenkin alueen ihmisille Villatehdas lopetti toimintansa 1990- luvun alussa, Hyvinkää-seuralla oli merkittävä välittäjän asema villatehtaan museon siirtymisessä Hyvinkään kaupungin omistukseen Hyvinkää-seuran aktiivijäsenet toteuttivat museon arkiston esiluetteloinnin.
Valvillan tehdasmuseon arkiston tulipalo, 2003 Arkiston tulipalo: Tulipalo syttyi ilmeisesti hitsauskipinästä. Arkistokokoelma oli ainoastaan esiluetteloitu eikä kokoelman pelastustyötä oltu suunniteltu kokoelman pelastus- ja jälkihoitotyöt jouduttiin toteuttamaan spontaanisti paljolti vapaaehtoisvoimin.
Onnettomuuksia yhdistävät ja erottavat tekijät Mikä näitä kahta tapausta yhdistää: Molemmat kohteet olivat vaikuttaneet voimakkaasti: 1. yksittäisten ihmisten ja paikallisyhteisön elämään 2. paikkakunnan kehittymiseen Molemmilla kohteilla voidaan arvioida olevan merkitystä alueen asukkaiden paikallisidentiteetille Mikä näitä kahta tapausta erottaa: Kohteiden ikä Kulttuuriperintökonteksti Onnettomuuden luonne Kohteen pelastustyöhön liittyneen kansanliikkeen laajuus Pelastustyöhön liittyneen kansanliikkeen saama yhteiskunnallinen tunnustus.
Lopuksi Kiitokset: Väitöstutkimustani ovat taloudellisesti tukeneet: Jenny ja Antti Wihurin Rahasto Alfred Kordelinin Rahasto sekä Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Arvokasta palautetta esityksestäni ovat antaneet väitöstutkimukseni ohjaajat museologian dosentti FT Susanna Pettersson ja taidekasvatuksen professori Pauline von Bonsdorff Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta.