PÄÄTÖS POKELY/35/07.00 /2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2012 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Joensuun kaupunki, Tekninen virasto Muuntamontie 5 80100 JOENSUU KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS Kohde sijaitsee Joensuun kaupungin Hammaslahden kylässä Kerola nimisellä tilalla, jonka rekisterinumero on 167-409-91-17. Kohteen katuosoite on Sammontie 2. Kiinteistön kaavamerkintä on AR (asuinrivitalojen korttelialue). Kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä rakennuksia, eikä sille ole suunniteltu lähiaikoina käyttöä. KIINTEISTÖN OMISTAJA Joensuun kaupunki PL 59 80101 JOENSUU TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista Ilmoituksessa kerrotaan, että toimintahistoriaselvityksen mukaan kohdekiinteistöllä on harjoitettu huoltoasema- ja autokorjaamotoimintaa vuodesta 1954 alkaen. Polttones- POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu
2/11 teiden jakelutoiminta päättyi vuonna 1976 ja autokorjaamotoiminta 1977. Vuosina 1978-86 kohteessa ollut rakennus on ollut Pyhäselän kunnan sosiaalitoimen käytössä ja vuokrattu osittain asuinkäyttöön. Tämän jälkeen kiinteistö on ollut kunnan sosiaalitoimen työpajatoiminnan käytössä vuoteen 2009 saakka. Vuoden 2010 lopulla kiinteistöllä olleet rakennukset (entinen huoltoasemakorjaamorakennus sekä erillinen saunarakennus) purettiin. Samalla poistettiin vanha maanalainen lämmitysöljysäiliö. Polttonesteiden jakelutoimintaan liittyvät rakenteet (mittarit ja maanalaiset säiliöt) poistettiin kiinteistöltä huoltoasematoiminnan loppuessa vuonna 1976. Rakennusten purkamisen jälkeen kiinteistölle on tuotu puhtaita maa-aineksia kaivantojen täyttöön. Kohteessa ei ole tällä hetkellä rakennuksia eikä muuta käyttöä. Maasto on melko tasaista, loivasti länteen päin viettävää. Lähin asuinkiinteistö on naapurikiinteistö lännen puolella kiinteistörajan välittömässä läheisyydessä. Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Maaperätiedot Ilmoituksen mukaan perusmaa alueella on moreenia. Kiinteistöä on tasattu moreenimaalla 0,8-1,0 metriä olleesta maanpinnasta. Kiinteistöllä ei ole pinnoitteita. Pohja- ja pintavesitiedot Ilmoituksessa kerrotaan, ettei kohde sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 600 metrin päässä kiinteistöltä lounaaseen. Pohjaveden pinnan taso oli 26.1.2012 kiinteistön lounaiskulmaan koekuoppaan KK10 asennetussa pohjaveden havaintoputkessa 2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Muissa koekuopissa pohjavettä ei havaittu. Lähimmät vesistöt ovat kohteesta 700 m lounaaseen Haukilampi, koilliseen 1,6 km Hammasjärvi ja länteen 3 km Pyhäselän Veitsilahti. Selvitys pilaantumisen aiheuttaneesta aineesta, pilaantuneen maan määrä ja pilaantuneen alueen pinta-ala Ilmoituksen mukaan kiinteistöllä tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimus 26.1.2012. Tutkimusalueelta otettiin näytteet kaivinkoneella tehdyistä 12 koekuopasta. Tutkimuksessa kiinteistöllä todettiin kohonneita öljyhiilivetyjen ja raskasmetallien pitoisuuksia seuraavasti: Entisellä polttonesteen jakelualueella (koekuopat KK7 ja KK11), ei havaittu aistinvaraisesti pilaantuneisuutta. Raskasmetallien pitoisuudet alittivat kenttäanalysaattorin määritysrajat koekuopan KK11 pintanäytteessä syvyydeltä 0-0,5 m. Kokonaishiilivetyjen pitoisuudet olivat KK7 / 0-1,5 39 mg/kg ja KK11 / 0-0,5 m 685 mg/kg. Koekuopan KK11 0-0,5 m syvyydeltä otetun näytteen laboratorioanalyysissä todettiin raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus 240 mg/kg, öljyhiilivetyjen summan ollessa 260 mg/kg.
3/11 Ko. näytteen kevyiden ja keskiraskaiden jakeiden sekä VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorioanalyysimenetelmän määritysrajat. Entisellä säiliöalueella ja polttonesteen jakelupisteellä (koekuopat KK8, KK9 ja KK12), ei havaittu aistinvaraisesti pilaantuneisuutta. Koekuopan KK9 0-1,8 metrin syvyydeltä otetusta näytteestä mitattiin kokonaishiilivetyjen pitoisuus 119 mg/kg. Koekuopan KK12 pintakerroksesta otetusta näytteestä tehdyissä kenttäanalyyseissä raskasmetallien pitoisuudet alittivat määritysrajat ja kokonaishiilivetyjen pitoisuus oli 182 mg/kg. Lämmitysöljysäiliön alueella, koekuopassa KK10, havaittiin maaperässä vähäisiä määriä jätteitä, kuten lasia ja voiteluöljytuubeja 0-0,7 metrin syvyydellä. Ko. kerroksesta otetusta näytteestä tehdessä raskasmetallien kenttäanalyysissä todettiin lyijyä 121 mg/kg ja sinkkiä 389 mg/kg. Kokonaishiilivetyjä todettiin kenttäanalyysillä 1480 mg/kg. Kerroksessa 0,7-1,7 m raskasmetallien pitoisuudet alittivat analysaattorin määritysrajat. Näytteen KK10 / 0-0,7 m laboratorioanalyyseissä todettiin keskiraskaita öljyhiilivetyjakeita 440 mg/kg ja raskaita jakeita 5100 mg/kg, öljyhiilivetyjen summan ollessa 5540 mg/kg. Jäteöljyjen imeytyskaivon alueella, koekuopassa KK5, havaittiin jätteitä, kuten metallia, lasia, vanhaa sähkökaapelia syvyydellä 0-0,9 metriä sekä välikerroksessa noin 30 cm paksuudella syvyydellä 1,2 metriä. Välikerroksessa jätteitä oli selkeästi enemmän kuin pintakerroksessa. Koekuopassa havaittiin vanha vesiputki, muoviputki sekä vanhoja sähkökaapeleita. Vesiputki on todennäköisesti rakennukseen tullut vesiputki ja muoviputki lienee saunarakennukseen mennyt vesijohto. Sähkökaapeli oli kiinteistön sisäisiä kaapeleita. Kenttäanalyysein pintakerroksessa 0-0,9 m todettiin lyijyä 78 mg/kg. Välikerroksessa todettiin kuparia 367 mg/kg, lyijyä 313 mg/kg ja sinkkiä 587 mg/kg sekä kokonaishiilivetyjä 1632 mg/kg. Alimmassa kerroksessa 1,2-2,0 m raskasmetallien pitoisuudet alittivat kenttäanalysaattorin määritysrajan, kokonaishiilivetyjen pitoisuus oli 109 mg/kg. Välikerroksen laboratorioanalyyseissä todettiin keskiraskaita öljyhiilivetyjakeita 30 mg/kg ja raskaita jakeita 2600 mg/kg, öljyhiilivetyjen summan ollessa 2630 mg/kg. Tämän koekuopan läheisyydestä oli poistettu kiinteistön lämmitysöljysäiliö, mutta viitteitä säiliön olemassa olosta ei koekuopassa havaittu. Korjaamon huoltokuilun alueella, koekuopassa KK6 ei havaittu aistinvaraisesti pilaantuneisuutta, vain muutama tiilen pala ja koekuopassa esiintynyt kellarin / homeen haju. Raskasmetallien kenttäanalyyseissä pitoisuudet alittivat analysaattorin määritysrajat molemmissa koekuopasta otetuissa näytteissä syvyyteen 1,5 m saakka. Pintakerroksessa 0-0,8 m todettiin kenttäanalyysein kokonaishiilivetypitoisuus 251 mg/kg. Kiinteistön pohjoisosassa entisellä "takapihalla", koekuopissa KK1 - KK4 havaittiin aistinvaraisesti vain yksittäisiä jätejakeita. Raskasmetallien kenttäanalyyseissä todettiin pitoisuuksia vain koekuopassa KK2 syvyydellä 0-0,2 m, pitoisuudet olivat kupari 364 mg/kg, lyijy 308 mg/kg ja sinkki 1343 mg/kg. Kokonaishiilivetypitoisuudet olivat KK1 / 0-0,2 m 1480 mg/kg, KK1 / 0,2-1,2 m 40 mg/kg, KK3 / 0-0,2 m 195 mg/kg ja KK4 / 0-0,3 m 137 mg/kg. Laboratorioanalyyseissä todettiin raskasmetallien pitoisuudet kadmium 1,3 mg/kg, koboltti 11 mg/kg, kromi 46 mg/kg, kupari 153 mg/kg, lyijy
4/11 300 mg/kg, nikkeli 42 mg/kg, sinkki 1143 mg/kg ja vanadiini 37 mg/kg. Muiden raskasmetallien pitoisuudet olivat alle laboratorioanalyysimenetelmän määritysrajojen. Koekuoppaan KK10 asennetusta pohjaveden havaintoputkesta otetussa pohjavesinäytteessä VN1 26.1.2012 öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorioanalyysimenetelmän määritysrajat. Raskasmetallien pitoisuudet olivat barium 29 μg/l, nikkeli 361 μg/l ja sinkki 87 μg/l. Muiden raskasmetallien pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat. Ilmoituksen mukaan pilaantuneisuutta esiintyy arvioituna 170 m 2 :n alueella. Pilaantuneen maan määrä yhteensä kiinteistön alueella on noin 120 m 3 ktr. Pilaantuneisuudet voivat ulottua naapurikiinteistöjen puolelle kiinteistön lounas- ja pohjoisrajoilla. Pilaantuneiden alueiden ja massamäärien arvioon sisältyy suuri epävarmuus, koska pilaantuneita alueita ei varsinaisesti rajattu. Rajaukset tehdään kunnostustyön aikana. Pilaantuneeksi luokiteltavan maan määrä tarkentuu kunnostuksen yhteydessä ja toteutuneet massamäärät raportoidaan sijoituspaikkoineen kunnostuksen loppuraportissa. SELVITYS PUHDISTUSTYÖN SUORITTAMISESTA Selvitys puhdistustavoitteesta Ilmoituksessa kerrotaan, että maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, ettei niistä aiheudu kunnostuksen jälkeen ympäristötai terveyshaittaa kohteen käyttömuoto huomioiden. Ajantasa-asemakaavassa kiinteistö on merkitty asuinkiinteistöksi, joten kiinteistön maaperä esitetään kunnostettavaksi Vna 214/2007 mukaiseen haitta-ainepitoisuuksien alempaan ohjearvotasoon saakka. Tällöin kohteen maaperästä poistetaan mahdollista terveys- ja ympäristöhaittaa aiheuttavat haitta-ainepitoisuudet ja se voidaan kunnostuksen jälkeen ottaa asuinkiinteistökäyttöön. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Ilmoituksen mukaan kohonneet haitta-ainepitoisuudet sijoittuvat kohdekiinteistön pintamaakerrokseen ollen siten helposti poistettavissa, on tehokkain kunnostusmenetelmä massanvaihto. Massanvaihdossa poistettavat pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvan omaavalle vastaanottajalle puhdistettavaksi hyväksytyllä menetelmällä tai laitteistolla (jolloin vastaanottaja vastaa loppusijoittamisesta), tai laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä ko. massoja. Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Selvitys puhdistustyön suorittamisesta, työn valvonnasta ja aikataulusta Ilmoituksessa kerrotaan, että pilaantuneen maaperän puhdistus suoritetaan kaivutyönä. Pilaantuneiden maiden kaivun yhteydessä maaperässä tutkimuksen aikaan havaitut jätteet on seulottava kaivinkoneen seula-/harakauhalla tai jätemäärien ollessa vähäisiä, erottelevana kaivuna >150 mm halkaisijaltaan olevat palat erilleen, pilaantuneista maa-aineksista ja toimitettava omina kuorminaan vastaanottajalle.
5/11 Pilaantuneet maa-ainekset pyritään lastaamaan suoraan kuorma-autojen lavalle ilman välivarastointia. Kaivusyvyyden arvioidaan olevan syvimmilläänkin alle 1,5 m, jolloin tarvetta kaivantojen tukemiselle ei ole. Kuljetuskaluston reitti suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostettavien alueiden ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään puhdasta maa-ainesta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin rekka- tai kuormaautoilla kuormat peitettyinä peitteillä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Mikäli sade- / kaivantovesiä kunnostuksen aikaan muodostuu siinä määrin, että ne haittaavat kaivua ja ovat ilmeisen pilaantuneita sekä vaativat käsittelyä, on tehokkain käsittelymenetelmä imeä vedet imuautolla ja toimittaa ne luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Pohjaveden käsittelyyn ei katsota olevan tässä vaiheessa tarvetta. Pohjavedestä otetaan lisänäytteitä kunnostuksen aikana pitoisuuksien selvittämiseksi. Ilmoituksen mukaan työn valvojaksi nimetään ennen kunnostustöiden aloittamista ympäristöasiantuntija. Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. Ympäristöasiantuntija suorittaa työmaalla kenttäanalyysein pitoisuusvalvontaa ja määrittelee kaivannon jäännöspitoisuudet kenttäanalyysien lisäksi laboratorioanalyyseihin lähetettävin näyttein. Samoin tarkistetaan pois kuljetettavien massojen pitoisuudet vastaanottajan hyväksymin toimenpitein. Öljyhiilivetyjen määrittämiseen työmaalla käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttäanalytiikkaa (PetroFLAG) ja raskasmetallien määritykseen Niton Xli-analysaattoria. Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa kaikista työn aikana käsiteltävistä pilaantuneista maa-aineksista massamäärineen ja sijoitus / toimituspaikkoineen. Kunnostuksen päätyttyä valvoja laatii loppuraportin, jossa esitetään toteutetut pilaantuneiden maiden käsittelyt valvontatuloksineen. Raportti toimitetaan Pohjois-Karjalan ELYkeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ilmoituksessa kerrotaan, että pilaantuneiden maa-ainesten kunnostustyö vastaa normaalia maanrakennustyötä, eikä sillä ole erityisiä haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Kunnostustyöstä aiheutuu normaaliin maarakentamiseen verrattavaa melua. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään varoituskyltein sekä aitauksin / lippusiimalla. Etenkin kiinteistön itäreunalla oleva kevyen liikenteen väylä on eristettävä kaivettavilta alueilta. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi.
6/11 Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen ja työkoneiden tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Selvitys puhdistamisen aikataulusta Ilmoituksen mukaan työ on tarkoitus toteuttaa keväällä / kesällä 2012. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön arvioidaan kestävän pilaantuneiden maiden poiston osalta 2 työvuoroa. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 6.3.2012. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 1. Tutkimuksessa pilaantuneeksi havaitun alueen maaperästä on poistettava maaaines, jonka kevyiden öljyjakeiden öljyhiilivetypitoisuus ylittää 100 mg/kg (kuivaainetta kohti), keskiraskaiden 300 mg/kg, raskaiden 600 mg/kg, bentseenin 0,2 mg/kg, tolueenin 5 mg/kg, etyylibentseenin 10 mg/kg, ksyleenin 10 mg/kg ja MTBE/TAME (summa) 5 mg/kg. Maaperästä on myös poistettava maa-aines, jonka metallien ja puolimetallien pitoisuus ylittää alemmat ohjearvopitoisuudet. Mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan maaperässä muita haitta-aineita, on maaperä puhdistettava myös niiden osalta alempaan ohjearvopitoisuuteen. Mikäli maaperän puhdistamisessa ei jostain kaivutöitä rajoittavasta tekijästä saavuteta, tulee puhdistamistarve ja jatkotoimenpiteet arvioida riskiarvioinnin avulla. 2. Maamassat, joiden pitoisuus alittaa yllä esitetyt arvot, voidaan jättää paikalleen ja käyttää täyttöinä alueelle tuotavan puhtaan maa-aineksen lisäksi. 3. Määräyksen 1 tarkoittamat puhdistustasot on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä, joiden ottaminen ja analysointi on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän valvojan kontrolloimana. Myös pohjaveden puhtaus
7/11 on varmistettava työn aikaisella näytteenotolla. Laboratorionäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa. 4. Mikäli pohjavedessä todetaan öljy-yhdisteitä tai muita haitta-aineita, tulee asiasta ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mahdollisesta pohjaveden puhdistustarpeesta sovitaan erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 5. Määräyksen kohdassa 1 tarkoitettu pilaantunut maa-aines tai jäte ja alueelta mahdollisesti poistettava pilaantunut vesi on toimitettava sellaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tällaista toimintaa varten. Pohjaveden käsittelystä paikanpäällä on sovittava erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 6. Jos alueelle välivarastoidaan ylös kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia, tulee toimenpiteen yhteydessä huolehtia riittävästä maaperän suojauksesta. Varastokasat on suojattava tuulelta ja sateelta ainesten kulkeutumisen estämiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen poistossa, välivarastoinnissa, lastauksessa kuljetuskalustoon ja kuljetuksessa on huolehdittava ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisystä. 7. Alueelta siirrettävien pilaantuneiden maa-ainesten, jätteiden ja veden määristä, laadusta sekä sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. 8. Kunnostuksesta on ennen töiden aloittamista ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tässä yhteydessä tulee antaa myös tieto määräyksessä 3 edellytetystä kunnostuksen valvojasta. 9. Maaperän puhdistamisesta kustannustietoineen ja lupamääräyksen 3 tarkoittamien analyysien tuloksista on esitettävä loppuraportti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viiden kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Samalla tulee toimittaa määräyksen 7 tarkoittama kirjanpito valvontaviranomaiselle tiedoksi. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
8/11 Asetuksen mukaan öljyhiilivetyjen kevyiden tisleiden alempi ohjearvo on 100 mg/kg, keskitisleiden 300 mg/kg, raskaiden 600 mg/kg, bentseenin 0,2 mg/kg, tolueenin 5 mg/kg, etyylibentseenin 10 mg/kg ja ksyleenin 10 mg/kg. MTBE:n ja TAME:n yhteispitoisuudelle alempi ohjearvo on 5 mg/kg. Asetuksen mukaisesti metallien ja puolimetallien alemmat ohjearvot ovat antimonille 10 mg/kg, arseenille 50 mg/kg, elohopealle 2 mg/kg, kadmiumille 10 mg/kg, koboltille 100 mg/kg, kromille 200 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg, nikkelille 100 mg/kg, sinkille 250 mg/kg ja vanadiinille 150 mg/kg. Ilmoituksen tekijän kunnostussuunnitelma ja päätöksessä annetut määräykset voidaan katsoa riittäviksi kiinteistön maaperän ja pohjaveden puhdistamiseksi. Määräysten perustelut Määräykset 1 ja 2 Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n pilaamiskielloista seuraa, että pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava sellaiseksi, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Määräyksen 1 maaperän puhdistustasot asetuksen mukaisiin alempiin ohjearvoihin perustuu siihen, että puhdistettaessa maaperä nyt puheena oleviin pitoisuustasoihin, poistetaan kohteesta ympäristö- ja terveyshaitat ja maankäyttörajoitukset. Mikäli maaperän pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistön alueelle ja pilaantuneisuus aiotaan puhdistaa nyt puheena olevan työn yhteydessä, tulee maaperän puhdistamiseen hankkia naapurikiinteistönomistajan kirjallinen suostumus. Määräys 3 ja 4 Kunnostukselle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavan maan ja veden laatu ja sen pilaantuneisuusaste siten, että se voidaan tarvittavissa määrin ohjata asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kontrollinäyttein määritellään myös pilaantumisen laajuus maaperässä ja varmistetaan, ettei mahdollisesti jäävästä likaantuneisuudesta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Laboratoriotutkimuksilla tarkistetaan kenttämittausten oikeellisuus. Määräykset 5 ja 6 Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentin 3 kohdan mukaista haittaa ei aiheudu, jos jätteet kootaan ja poistetaan kiinteistöltä tiiviissä kuljetusvälineissä peitettyinä asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa on muutoinkin syytä riittävästi varautua mahdollisten ympäristöhaittojen (muun muassa melun ja pölyn) ehkäisyyn noudattamalla yleisiä hyväksi koettuja toiminta- ja työskentelykäytäntöjä.
9/11 Pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua viedä poistettavat maamassat ja vesi sekä alueella muutenkin mahdollisesti olevat jätteet sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Vesi voidaan kuitenkin käsitellä muullakin määräyksellä tarkoitetulla asianmukaisella tavalla. Ennen kuin vesi voidaan johtaa maastoon tai yleiseen viemäriin, on puhdistamisprosessista lähtevän, viemäriin johdettavan veden haitta-ainepitoisuudesta ja arvioidusta määrästä oltava tieto. Lisäksi haitta-aineita sisältävän veden viemäriin johtaminen edellyttää viemärilaitoksen erillistä lupaa. Määräykset 7, 8 ja 9 Annetut määräykset perustuvat jätelain 51 ja 52 :ään, missä säädetään selvilläoloja kirjanpitovelvollisuudesta sekä viranomaisen tiedonsaantioikeudesta jätehuollossa. Jätteen tuottajan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneen ja käsitellyn jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä, sekä toimitettaessa jäte muualle, sen syntypaikasta samoin kuin toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljetus- ja hyödyntämistavasta tai käsittelytavasta. Kunnostushankkeen kaikkien työvaiheiden huolellinen ja selkeä dokumentointi on tarpeellinen jätelain mukaisen viranomaisvalvonnan ohella myös puhdistamisprosessin loppuraportin laatimiseksi. Ennakkoilmoitus kunnostuksen aloittamisesta ja sille edellytetystä valvojasta on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Kunnostukselle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Loppuraportin pohjalta arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen hyväksyttävyys sekä mahdollinen jälkiseurantatarve. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut säädöksien säännökset Jätelaki (JL) 1, 2, 3, 6, 9, 52 ja 77 Jäteasetus (JA) 3 a Ympäristönsuojelulaki (YSL) 4, 7, 8, 14, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 24-27 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 53 ja 78 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011)
10/11 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Joensuun kaupungin ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 250 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1097/2010 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (5 tuntia x 50 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Juha Aho Ympäristönsuojeluyksikön päällikön sijainen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
11/11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 9.4.2012. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa - päätös, johon haetaan muutosta ja * miltä kohdin muutosta haetaan * mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä * millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 26.7.1993/701 nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15