16X OULUN VESI VE3 OULUN ALUEEN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA

28.4.2015 OULUN VESI VE3 OULUN ALUEEN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA

1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö 1 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 VEDENOTTORATKAISU... 3 2.1 Hangaskangas... 3 2.1.1 Vedenhankinnan toteuttaminen... 3 2.1.2 Raakaveden laatu ja käsittely... 4 2.2 Salonselkä... 5 2.2.1 Vedenhankinnan toteuttaminen... 5 2.2.2 Raakaveden laatu ja käsittely... 6 2.3 Saviaronkangas ja Kellonkangas... 7 2.3.1 Vedenhankinnan toteuttaminen... 7 2.3.2 Raakaveden laatu ja käsittely... 7 2.4 Ylikiimingin harjujakso... 8 2.4.1 Vedenhankinnan toteuttaminen... 8 2.4.2 Raakaveden laatu ja käsittely... 9 3 LUONTOARVOT... 9 3.1 Hangaskangas... 9 3.1.1 Vaikutukset Hangaskankaan luontoarvoihin... 10 3.2 Salonselkä... 11 3.2.1 Vaikutukset Salonselän luontoarvoille... 11 3.3 Kellonkangas ja Saviaronkangas... 11 3.3.1 Vaikutukset Kellonkangas ja Saviaronkangas luontoarvoille... 12 3.4 Ylikiimingin alueet... 12 3.5 Vaikutukset Ylikiimingin alueen luontoarvoille... 13 4 KUSTANNUKSET... 15 4.1 Investointikustannukset... 15 4.2 Käyttökustannukset... 16 5 LISÄTUTKIMUSTARPEET... 17 5.1 Pohjavesitutkimustarve... 17 5.2 Luontoarvot... 17 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 17 Piirustukset 1 Hangaskankaan pohjavesialue 1:20 000 2 Salonselän pohjavesialue 1:35 000 3 Saviaronkankaan ja Kellonkankaan pohjavesialueet 1:30 000 4 Ylikiimingin harjujakson länsiosa 1:50 000 5 Ylikiimingin harjujakson itäosa 1:60 000

2

1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 16X272189 Vuoden 2013 lopussa on valmistunut konsulttityönä laadittu selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Ko. selvityksessä on kartoitettu kattavasti Oulun ja lähialueen pohjavesivaroja ja luotu päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot, joilla Oulun vedenhankintaa voidaan varmistaa. Päätöksentekijät ovat pitäneet riittävänä varautumisen tasona varmuusluokan II alarajan saavuttamista. Vaihtoehtoisesta vesilähteestä kanta-ouluun saatavan vesimäärän tulee siten olla 11 000 m 3 /d. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisessa yhtenä ratkaisuna on tarkasteltu kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden hyödyntämistä (VE3). Lähimmät pohjavesialueet, joita on mahdollista käyttää vedenhankinnan varmistamiseen, ovat Haukiputaan alueelta Kellonkangas ja Saviaronkangas, Oulunsalon Salonselkä ja Hangaskangas Pikkaralassa. Näiltä alueilta kanta-ouluun saatava verkostoveden määrä on n. 6 000 m 3 /d. Tämä ratkaisu edellyttää lisäksi Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden laajamittaista hyödyntämistä. 3 2 VEDENOTTORATKAISU 2.1 Hangaskangas 2.1.1 Vedenhankinnan toteuttaminen Hangaskankaan pohjavesialueen antoisuus on ympäristöhallinnon järjestelmän tietojen mukaan n. 4 000 m 3 /d. Pohjavesialueella on voimassa olevia vedenottolupia yhteensä 4 060 m 3 /d. Alueen nykyinen vedenotto on keskimäärin n. 1 200 m 3 /d. Alueelta hyödynnettävä vesi käsitellään nykyisellään Hangas 5 läheisyydessä sijaitsevassa alkalointilaitoksessa. Vedenottoa joudutaan rajoittamaan, jottei rauta- ja mangaanipitoisuudet ylitä talousveden laatusuosituksia. Taulukko 1. Hangaskankaan pohjavesialueen vedenottamopaikat. Ottamo Lupa Otto v. 2014 Oton lisäys Nykytilanne Vedenhankinnan kehittäminen Hangas 1 560 412 0 laatu suht. hyvä vedenottoa ei lisätä Hangas 2 1 100 357 500 laatu suht. hyvä lisätään vedenottoa nykyisistä kaivoista Hangas 3 1 200 247 800 rautatien länsipuolella varakaivot Hangas 4 800 156 400 Fe- ja Mnpitoisuudet ylittävä usein raja-arvot Hangas 5 400-300 jätetty pois käytöstä, Fe- ja Mn-pitoisuuden takia Mikonaho - 0 koepumpattu, antoisuus 1 200 m 3 /d, Fe-pit. korkea n. 2 mg/l yhteensä 4 060 1 172 2 000 lisätään vedenottoa nykyisistä kaivoista, hyödynnetään varakaivot lisäkaivon rakentaminen lisäkaivon rakentaminen alapuolella lähde, ei suun. vedenottoa

Hangaskankaan alueella vedenottoa lisätään voimassa olevien lupien puitteissa. Alueen vedenottoa suunnitellaan lisättävän 2 000 m 3 /d, josta talousvettä saadaan n. 1 800 m 3 /d. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamiseen tästä vesimäärästä saadaan 1 400 m 3 /d. Vedenottoa tullaan painottamaan Hangas 2, 3 ja 4:lle. Vedenoton lisääminen alueelta ei edellytä laajempia pohjavesitutkimuksia. Hangas 5:llä, 4:lla ja 3:lla tarvitaan kaivopaikkatutkimuksia. Hangas 3:lle rakennetut varakaivot suunnitellaan otettavan käyttöön. Pohjavesialueen kaakkoiskulmassa on Mikonahon vedenottamopaikka, joka on koepumpattu. Vedenottamon antoisuusarvio on 1 200 m 3 /d. Rautapitoisuus on selvästi korkeampi (2 mg/l) kuin muilla pohjavesialueen ottamoilla. Välittömästi tutkitun vedenottamopaikan alapuolella on lähde, johon vedenotolla on merkittävä vaikutus. Edellä mainituista syistä Mikonahon ottamoa ei ole suunniteltu hyödynnettävän tässä yhteydessä. Hangaskankaalla muodostuva pohjavesi hyödynnetään hyvin tehokkaasti. 4 2.1.2 Raakaveden laatu ja käsittely Hangaskankaan alueelta otetaan nykyisellään pientä vesimäärää ja vedenottoa painotetaan niille ottamoille, jossa vesi on laadultaan parasta, koska vesille ei ole käsittelyä. Vaikka hyödynnettävä vesimäärä on pieni, rautapitoisuus on ylittänyt yksittäisissä näytteissä laatusuosituksen Hangas 1:llä, Hangas 3:lla ja Hangas 4:lla. Mangaanipitoisuus on ollut korkein Hangas 4:lla, myös Hangas 1:lla ja Hangas 2:lla pitoisuudet ovat olleet lähellä laatusuositusta. Hangaskankaan pohjavesien TOC-pitoisuudet ovat pienehköjä ollen 0,4 0,5 mg/l. Vedet ovat erittäin pehmeitä, kokonaiskovuus n. 0,2 mmol/l, ja alkaliniteetti on alhainen n. 0,4 mmol/l. Raakaveden hiilidioksidipitoisuudet ovat 0,2-7 mg/l. Veden rauta ja mangaanipitoisuudet ylittävät osin talousvesinormit. Taulukko 2. Raakaveden laatu Hangaskankaalla. Parametri Yksikkö Laatusuositukset Vaihtelu Keskiarvo ph 6,5-9,5 6,2-6,9 6,8 Rauta, Fe mg/l 0,2 0,02-0,37 0,14 Mangaani, Mn mg/l 0,05 0,002-0,11 0,026 TOC mg/l 0,4-0,6 0,5 Hyödynnettäessä pientä vesimäärää käsittelyksi on riittänyt kalkkikivialkalointi, jossa rautaa poistuu pieni määrä. Lisättäessä vedenottoa on ilmeistä, että rauta- ja mangaanipitoisuudet tulevat nousemaan entisestään ja vesi edellyttää raudan ja mangaanin poistokäsittelyä ennen alkalointia talousvesikäyttöä. Uusi käsittelylaitos on perusteltua toteuttaa nykyisen alkalointilaitoksen yhteyteen Hangas 5 lähelle, koska tällöin voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää alueen sisäistä verkostoa ja rakennettu syöttöjohto lähtee nykyiseltä laitokselta. Vedenkäsittely voidaan toteuttaa käyttäen esim. ilmastusta, suodatusta ja kalkkikivialkalointia. Tällöin voidaan hyödyntää myös olemassa oleva alkalointilaitos prosessin toteutuksessa.

2.2 Salonselkä 5 2.2.1 Vedenhankinnan toteuttaminen Oulunsalon vedenhankinta tapahtuu Salonselän pohjavesialueelta. Vettä otetaan Kurikan, Salonselkä I ja Salonselkä II vedenottamoilta. Salonselän pohjavesialueella on voimassa olevia vedenottolupia 3 350 m 3 /d. Salonselän alueelta hyödynnetään vettä nykyisin 1 300 m 3 /d. Salonselän alueella pohjavesi on rauta- ja mangaanipitoista. Kurikan vedenottamoalueella on 10 kaivoa, joista 2 on käytössä. Kaivoja on poistettu käytöstä pienen antoisuuden ja korkean rautapitoisuuden vuoksi. Kurikan vedenottamon vedet ja osa Salonselän vesistä käsitellään Kurikan vesilaitoksella, jossa käsittely perustuu kontaktihapetukseen. Salonselkä I vedenottamon vesi sisältää mangaania ja rikkivetyä, jota poistetaan vedenottamon paineilmastussuodatinlaitoksella. Salonpään vedenottamo ei ole nykyisellään käytössä. Taulukko 3. Salonselän pohjavesialueen vedenottopaikat. Ottamo Lupa Otto Oton lisäys Nykytilanne Salonpää 350-300 ei käytössä, veden laadun takia Salonselkä I 1 500 705 600 käsittely vo:lla ja Kurikan laitoksella Salonselkä II 500 291 - Salonselkä III - - 800 siiviläputkikaivo asennettu, vo alue hankittu, vaatii käsittelyn Salonselkä IV - - 1 000 tehty alustavia kairauksia Vedenhankinnan kehittäminen otetaan käyttöön lisätään vedenottoa nykyisen luvan puitteissa antoisuusarvio 800 m 3 /d, vaatii koepumppauksen antoisuusarvio 1 000 m 3 /d, vaatii koepumppauksen Kurikka 1 000 298 300 käsittely vo:lla Lentokenttä - - - ei käytössä - Karsikonkorpi - - - koepumpattu 700 m 3 /d, veden laatu heikko, Naturaalueen välittömässä läheisyydessä ei suunnitella vedenottoa Purnunnokka - - - koepumpattu 650 m 3 /d, veden laatu heikko, luontoarvoja lähialueella Yhteensä 3 350 1 294 3 000 ei suunnitella vedenottoa Vedenhankinnan lisäys painottuu Salonselkä I, III ja IV sekä Salonpään vedenottamolle. Salonselän alueelta vedenhankintaa on mahdollista lisätä n. 3 000 m 3 /d. Oulunsalon tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan vettä lisää 700 m 3 /d. Käsittelyssä syntyvä hävikki huomioituna Kanta-Oulun tarpeisiin vettä on mahdollista saada n. 1 800 m 3 /d. Karsikonkorpi ja Purnunnokka ovat koepumpattuja vedenottamopaikkoja. Niiden hyödyntämisestä on luovuttu luontoarvojen takia.

Salonselän alueen vedenhankinnan kehittäminen vaatii pohjavesitutkimuksia ja koepumppaukset Salonselkä III ja IV ottamoilla. 6 2.2.2 Raakaveden laatu ja käsittely Kurikan vesilaitoksella käsiteltävän raakaveden rautapitoisuus on keskimäärin n. 20- kertainen ja mangaanipitoisuus on n. 10-kertainen laatusuosituksiin verrattuna. Vesi on pehmeää, kovuus 0,6 mmol/l, alkaliniteetti matalahko, 0,9 mmol/l. Veden hiilidioksidipitoisuus ja orgaanisen aineen pitoisuus ovat selvästi kohonneet, CO 2 14 mg/l ja TOC 1,8 mg/l. Salonselkä I:llä mangaanipitoisuus ylittää talousveden laatusuositukset. Lisäksi Salonselkä I:llä raakavedessä on rikkivetyä. Salonselkä I:n orgaanisen aineen pitoisuudet ovat jonkin verran koholla, TOC 2,4. Veden hiilidioksipitoisuus on pieni, 1,6 mg/l ja vesi on keskikovaa alkaliniteetti jopa 2,1 mmol/l. Vedenoton lisääminen tarkoittaa huonompilaatuisten vesijakeiden käyttöönottoa ja on todennäköistä, että nykyistenkin ottamoiden vedenlaatu heikkenee pohjaveden oton lisäämisen seurauksena. Taulukko 4. Raakaveden laatu Salonselän pohjavesialueella. Parametri Yksikkö Laatusuositukset Vaihtelu Keskiarvo Salonselkä I ph 6,5-9,5 8,0-8,1 8,0 Rauta, Fe mg/l 0,2 0,03 0,03 Mangaani, Mn mg/l 0,05 0,09 0,10 0,09 TOC mg/l 2,2 2,5 2,4 Kurikka ph 6,5-9,5 6,9 7,0 7,0 Rauta, Fe mg/l 0,2 2,4 4,7 3,5 Mangaani, Mn mg/l 0,05 0,30 0,66 0,5 TOC mg/l 1,5 2,1 1,8 Kurikan vesilaitoksella käsitellään Kurikan vedenottamon vesi, Salonselkä II:n vesi sekä osa Salonselkä I vedestä. Osa Salonselkä I vedestä käsitellään vedenottamon läheisyydessä olevassa ilmastus-suodatuslaitoksessa. Salonselkä III:n veden laadun oletetaan olevan samaa luokkaa kuin Salonselkä II:ssa. Myös Salonselkä IV vedenottamon vesi vaatii raudan- ja mangaaninpoistokäsittelyn ennen talousvesikäyttöä. Kurikan vesilaitoksella käsiteltävän veden määrää on mahdollista nostaa arviolta 500 m 3 /d nykytasosta, joten siellä ei ole mahdollista käsitellä Salonselkä III ja IV hyödynnettävää vettä. Näiden vedenottamoiden vesi on suunniteltu käsiteltävän Salonselkä III läheisyyteen rakennettavassa käsittelylaitoksessa. Lisäksi uudelle käsittelylaitokselle johdettaisiin mahdollisesti myös Salonselkä I ja II vedet. Alustavan arvion perusteella raakaveden rauta ja mangaani voitaisiin poistaa kaksivaiheisella suodatuksella käyttäen kemiallista hapetinta. Mikäli uusien heikompilaatuisten pohjavesiesiintymien käyttöönotto ja nykyisten kaivojen lisääntynyt vedenotto nostavat pohjaveden orgaanisen aineen pitoisuutta, voi veden käsittely muuttua haastavammaksi ja vaatia kemiallisen flokkauksen.

2.3 Saviaronkangas ja Kellonkangas 7 2.3.1 Vedenhankinnan toteuttaminen Voimassa olevan luvan puitteissa Saviaron vedenottamolta on mahdollista ottaa vettä 2 500 m 3 /d. Pohjavedenotto Saviaronkankaalta pyritään pitämään nykyisellään mahdollisimman vähäisenä, koska Onkamon alueelta on saatavissa parempilaatuista raakavettä Haukiputaan tarpeisiin. Saviaro toimii samalla Haukiputaan alueen varavedenottamona. Saviaron vedenotto on keskimäärin 900 m 3 /d; suurimman kuukausikeskiarvon ollessa 1 100 m 3 /d. Kanta-Oulun tarpeisiin alueelta on mahdollista ottaa raakavettä maksimissaan 1 400 m 3 /d. Veden käsittelyssä syntyvä hukkavesi huomioituna kanta-ouluun johdettavissa olevan verkostoveden määrä on 1 250 m 3 /d. Taulukko 5. Saviaronkankaan ja Kellonkankaan vedenhankinta. Ottamo Lupa Otto Oton lisäys Vedenhankinnan kehittäminen Saviaronkangas 2 500 900 1 400 lisätään ottoa nykyisestä vo:sta Isonniemenkangas - - 800 vaatii koepumppauksen Isonsuonkangas - - 900 vaatii koepumppauksen Yhteensä 2 500 900 3 100 Kellonkankaan alueella on kaksi alustavasti tutkittua vedenottamopaikkaa, joiden alustava antoisuusarvio on yhteensä 1 700 m 3 /d. 2.3.2 Raakaveden laatu ja käsittely Saviaronkankaalla raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat hyvin korkeat. Rautapitoisuus on 75-100-kertainen laatusuositukseen verrattuna. Mangaanipitoisuudet ovat keskimäärin 10-kertaiset laatusuositukseen verrattuna. Veden orgaanisen aineen pitoisuus on koholla, TOC n. 4,0 mg/l ja KMnO 4 -luku 18. Vesi vaatiikin kohonneen orgaanisen aineen määrän takia täydellisen kemiallisen käsittelyn raudan ja mangaanin poiston hapetin- ja alkalointikemikaaleineen. Taulukko 6. Raakaveden laatu Saviaronkankaalla. Parametri Yksikkö Laatusuositukset Vaihtelu Keskiarvo ph 6,5-9,5 6,5-6,6 6,6 Rauta, Fe mg/l 0,2 15-19 18 Mangaani, Mn mg/l 0,05 0,26 0,72 0,56 TOC mg/l 3,1 4,8 3,9 Kellonkankaan aluetta on alustavasti tutkittu; varsinaisia koepumppauksia ei ole suoritettu. Alustavien tutkimusten perusteella raakaveden laatu on todennäköisesti samaa tasoa kuin Saviaronkankaalla; rautapitoisuudet ovat tasolla 10-20 mg/l. Saviaronkankaalta hyödynnettävä vesi on mahdollista käsitellä Saviaron vesilaitoksella. Veden johtaminen Kanta-Oulun alueelle edellyttää siirtokapasiteetin lisäämistä verkostopumppauksessa ja putkijärjestelyitä.

Kellonkankaalta hyödynnettävälle vedelle tulee järjestää tehokas käsittely vedenottamon läheisyyteen. Kellonkankaan alueelta hyödynnettävän veden rautapitoisuudet ovat niin korkeat, että saostuva rauta tukkii nopeasti putkistot. Vedenkäsittelyprosessina voidaan käyttää täydellistä kemiallista prosessia hapetin-, saostus- ja alkalointikemikaaleineen. 8 2.4 Ylikiimingin harjujakso 2.4.1 Vedenhankinnan toteuttaminen Ylikiimingin harjujakso on pääosin kapea harjumuodostuma, joka koostuu useista pitkänomaisista pohjavesialueista. Harjujakson pohjavesialueista laajin on harjujakson itäpäässä sijaitseva Puolivälinkangas-Tervolankangas alue. Yksittäisten pohjavesialueiden antoisuudet ovat pieniä, joten vedenotto tulee sijoittumaan pitkälle matkalle harjujaksolla. Vedenottamot sijoittuvat noin 35 kilomerin matkalle. Taulukko 7. Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden nykytilanne. Pohjavesialue Alueen kokonaisantoisuus*) Suun. otto Nykytilanne Vedenhankinnan kehittäminen Isokangas 2 000 Sanginsuun vosk ei suun. vedenottoa ottamo, otto 37 m 3 /d, luonnonsuojelualue, 2 lähdettä Lamukangas 450 ei suun. vedenottoa Rekikylä 1 500 riskeinä maaainestenotto, liikenne, lähde ja pieniä lampia Juminkangas 1 100 300 1 tutkittu vo 1-2 vo Valkeaisenkangas 1 000 2 vo? Syväojankangas 800 Vepsänkangas 1 500 2 kpl Oulun Veden ottamoa, otto 266 m 3 /d, lupa I 250 m 3 /d, lupa II 500 m 3 /d vedenottoa ei lisätä, varattu Ylikiimingin paikalliseen vedenhankintaan Kohisevankangas 1 600 800 2 tutkittua vo vedenotto 800 m 3 /d Isokangas 1 800 1 000 otto 206 m 3 /d Oulun Vesi hakee lupaa olemassa olevaan paikalliseen vedenottamoon Konttikangas 400 antoisuus pieni, ei hyödynnetä Jauhokangas A 900 900 2 kpl Oulun Veden ottamoa, jätetty pois käytöstä rautapitoisuuden takia vedenottamot otetaan käyttöön, ottamoilla ei ole lupaa Jauhokangas B 200 antoisuus pieni, ei hyödynnetä Keihäskangas 1 000 300 alueella lähde pieni vedenotto 300 m 3 /d Puolivälinharju- 4 000 2 500 1 kpl Utajärven 3 vo, otto 2 500 m 3 /d Tervolankangas ottamo, otto 255 m 3 /d Yhteensä 18 250 5 800 *) ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta Ylikiimingin harjujaksolle suunniteltu vedenotto on pitkälti samanlainen kuin v. 2010 lupakäsittelyssä ollut vedenottoratkaisu. Juminkankaan, Isokankaan ja Keihäskankaan alueilla vedenotto on esitetty toteutettavan vastaavalla tavalla. Kohisevankankaalla oli lupakäsittelyssä 1 ottamo (400 m 3 /d). Tässä tarkastelussa alueelle on esitetty 2 ottamoa

(400+400 m 3 /d). Tässä vedenottoratkaisussa on esitetty hyödynnettävän Jauhokankaalle rakennetut ottamot (900 m 3 /d). Näiden ottamoiden hyödyntämistä ei ole esitetty aikaisemmassa ratkaisussa. Puolivälinharju-Tervolankangas alueen vedenottoa on pienennetty lupakäsittelyssä olleesta ratkaisusta 1 000 m 3 :llä/d. Yhden vedenottamon (1 000 m 3 /d) hyödyntämisestä on luovuttu Keihässuon SL-1 alueen takia. 9 2.4.2 Raakaveden laatu ja käsittely Ylikiimingin harjujakso koostuu useista peräkkäisistä muodostumista, joiden koko ja geologinen rakenne poikkeavat toisistaan. Harjujakso on n. 40 km pitkä ja maanpinta laskee lähes 50 metriä Tervolankankaan ja Juminkankaan välillä. Alueellisesti eri harjujen ja osin samojen harjujen eri osissa pohjaveden laatu vaihtelee. Alueella tehdyissä tutkimuksissa yleisenä piirteenä on, että vedenlaatu on heikentynyt jo 4-6 viikon koepumppausjaksolla. Taulukko 8. Raakaveden laatu Ylikiimingin harjujaksolla. Parametri ph Rauta, Fe Mangaani, Mn Yksikkö mg/l mg/l Laatusuositus 6,5-9,5 0,2 0,05 Juminkangas 5,6-6,3 0,6-0,8 0,03-0,05 Kohisevankangas 5,9-6,6 0,001-0,02 0,001-0,05 Isokangas 5,9-6,0 0,001-0,08 0,001-0,4 Jauhokangas 6,5 0,02-0,05 0,001-0,02 Keihäskangas 5,9-6,1 0,01-0,05 0,001-0,005 Puolivälinharju-Tervolankangas 6,5-6,7 0,005-0,05 0,001-0,01 Laadultaan paras raakavesi on harjujakson itäpäässä sijaitsevilla pohjavesialueilla. Jauhokankaan ja Vepsänkankaan alueilta vedenotosta saatujen kokemusten perusteella vedenlaatu tulee todennäköisesti heikkenemään pumppauksen jatkuessa pitempään. Ylikiimingin vedenotossa tulee järjestää raudan ja mangaanin poisto sekä alkalointi. Haasteena vedenoton järjestämisessä on, että hyödynnettävät pohjavesialueet sijoittuvat laajalle alueelle. Minimoitaessa johtolinjarakentaminen käsittely tulee sijoittaa harjujakson länsipäähän. Käsittelylaitos mitoitetaan vesimäärälle 5 800 m 3 /d. Rautapitoisen veden johtaminen pitkiä matkoja aiheuttaa haasteita raakavesijohtojen käyttöön ja kunnossapitoon. Raakavesiputket edellyttävät säännöllistä puhdistusta. 3 LUONTOARVOT 3.1 Hangaskangas Pohjavesialueen läheisyydessä ei ole Natura- tai luonnonsuojelualueita. Karttatarkastelun perusteella pohjavesialueella on kaksi lähdettä alueen kaakkoiskulmassa, jotka ovat vesilain mukaisia suojeltavia vesiluontotyyppejä. Lähteet sijaitsevat Mikonahon suunnitellun vedenottamon läheisyydessä. Pohjavesialueen sisällä on 3 erityisesti suojeltava-, direktiivi- ja rauhoitettu statuksella olevaa uhanalaisesiintymää. Em. kasvit eivät ole suolajeja. Muut lajiesiintymät eivät ole uhanalaisia. Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty pohjavesialueiden karttoihin kuvan 1 mukaisin symbolein.

Hangaskankaan alueella on muinaismuistoja, hautapaikkoja ja muinaisjäännösryhmiä. 10 Kuva 1. Uhanalaisten kasviluokkien symbolit. 3.1.1 Vaikutukset Hangaskankaan luontoarvoihin Alueen kaakkoiskulmalla sijaitseviin lähteisiin ei kohdistu vaikutuksia hankkeesta, koska lähteiden läheisyyteen sijoittuvaa Mikonahon vedenottamoa ei tässä vaiheessa suunnitella hyödynnettävän. Myöskään muille alueen luontoarvoille ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia vedenotosta. Vaikutukset Hangaskankaan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuus on arvioitu kuuteen luokkaan, jotka on esitetty alla. VAIKUTUSTEN VOIMAKKUUDEN TARKASTELU 1 merkittäviä vaikutuksia 2 kohtalaisia vaikutuksia 3 vähäisiä vaikutuksia 4 vaikutukset erittäin vähäisiä / kohdistuvat pienelle alalle 5 ei vaikutuksia 6 vaikutusten arviointi vaatii lisäselvityksiä HANGASKANGAS Vaikutuksen voimakkuus Natura 2000 ei ole Luonnonsuojelualueet ei ole Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava ei ole Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit kaksi lähdettä Mikonahon läheisyydessä 5 Huomioitavat kasvilajiesiintymät Pohjavesialueen sisällä on 3 erityisesti suojeltava-, direktiivi- ja rauhoitettu statuksella olevaa uhanalaisesiintymää, eivät suolajeja. Muut lajiesiintymät eivät ole uhanalaisia. 5

3.2 Salonselkä 16X272189 Liminganlahden Natura-alue (FI1102200, SCI/SPA-alue) sijaitsee pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Alueeseen kuuluu pohjavesialueeseen ulottuva suoalue. Oulunsalon Liminganlahden puoleisella ranta-alueella on myös useita pieniä yksityisiä luonnonsuojelualueita. Pohjavesialueella ei ole karttatarkastelun perusteella vesilain mukaisia suojeltavia vesiluontotyyppejä. Pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsevat uhanalaiset tai huomioitavat kasvilajit eivät ole suolajeja. 11 3.2.1 Vaikutukset Salonselän luontoarvoille Liminganlahden Natura-alueen lähintä vedenottamoa Karsikonkorpi ei olla hyödyntämässä tässä hankkeessa. Tästä johtuen Natura-alueelle tai yksityisille luonnonsuojelualueille ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia hankkeesta. Vaikutukset Salonselän alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuuden asteikko on sama kuin kappaleessa 3.1. esitetty. SALONSELKÄ Vaikutuksen voimakkuus Natura 2000 Liminganlahti (FI1102200, SCI/SPA 5 Akionlahti (FI1103200, SCI/SPA) 5 Luonnonsuojelualueet Liminganlahden luonnonsuojelualue (sisältyy Liminganlahden Natura-alueeseen, YSA200162) 5 Päätalon laidun (YSA203882) 5 Pajulahden luonnonsuojelualue (YSA202954) 5 Pusikkoinun luonnonsuojelualue (YSA202682) 5 Pajukankaan luonnonsuojelualue (YSA202774) 5 Linnun lento (YSA203577) 5 Alatalon luonnonsuojelualue (YSA202878) 5 Anttilan luonnonsuojelualue (YSA202860) 5 Karsikkokorpi (YSA207349) 5 Peltolan luonnonsuojelualue (YSA203071) 5 Peuhun luonnonsuojelualue (YSA203062) 5 Prokkolan luonnonsuojelualue (YSA202752) 5 Liminganlahdenrannan luonnonsuojelualue (YSA203715) 5 Akionlahden luonnonsuojelualue (sisältyy Akionlahden Natura-alueeseen, YSA200169) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava ei ole Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit ei ole (karttatarkastelu) Huomioitavat kasvilajiesiintymät Uhanalaiset tai huomioitavat kasvilajit pohjavesialueen läheisyydessä eivät ole suolajeja. 5 3.3 Kellonkangas ja Saviaronkangas Pohjavesialueilla ei ole karttatarkastelun perusteella vesilain mukaisia suojeltavia vesiluontotyyppejä.

Kellonkankaan pohjavesialueen läheisyydessä on kaksi erityisesti suojeltava-, direktiivija rauhoitettu statuksella olevaa uhanalaisesiintymää sekä Hietaperän suojeltu luontotyyppi pohjavesialueen reunalla. 12 3.3.1 Vaikutukset Kellonkangas ja Saviaronkangas luontoarvoille Vedenotolla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen luontoarvoille. SAVIARO, KELLONKANGAS Vaikutuksen voimakkuus Natura 2000 Kiiminkijoki (FI1101202, SCI, Natura-alue kattaa koko vesistöalueen) 5 Kiiminkijoen suisto (FI1101202, SCI) 5 Luonnonsuojelualueet ei ole Suojellut luontotyypit Hietaperä (LTA110070) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava ei ole Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit ei ole (karttatarkastelu) Huomioitavat kasvilajiesiintymät Saviaron pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä 2 erityisesti suojeltava-, direktiivi- ja rauhoitettu statuksella olevaa uhanalaisesiintymää. 5 3.4 Ylikiimingin alueet Kiiminkijoki Natura-alue (FI1101202, SCI-alue) ulottuu pohjavesialueille tai niiden läheisyyteen useammassa paikassa. Torvensuo Viidansuo Natura-alue (FI1106005, SCI/SPA-alue) sijaitsee noin 2 km Puolivälinharju Tervolankankaan pohjavesialueelta koilliseen. Alueella on lisäksi Torvensuo-Viidansuo luonnonsuojelualue (YSA117741) Kalliomaa Natura-alue (FI1106605, SCI) sijaitsee noin 2,5 km Keihäskankaan pohjavesialueelta pohjoiseen. Ylikiimingin harjujakson länsiosan Isokankaan alueella on Isokankaan luonnonsuojelualue sekä vieressä Asmokorven luonnonsuojelualue. Isokankaan alueella on vesilain mukaisina kohteina kaksi lähdettä. Lisäksi Isokankaan pohjavesialueella tai sen läheisyydessä on 2 uhanalaista ja 1 rauhoitettu kasvilajiesiintymä. Rekikylän pohjavesialueella sijaitsee kaksi vesilain mukaista lähdettä ja alueen läheisyydessä on 1 huomioitava kasvilajiesiintymä. Valkiaisenkankaan pohjavesialueella on vesilain mukaisia pieniä lampia. Ylikiimingin harjujakson itäosan Isokankaan pohjoispuolella sijaitseva Pikku Heinisuo on esitetty maakuntakaavaehdotuksessa luo1-alueena. Pikku Heinäsuolla on kuvauksen perusteella lettoisuutta ja hetteisyyttä. Alueella on uhanalaisia kämmekkälajeja. Kuvauksen perusteella ei pystytä tarkemmin yksilöimään, mihin pohjavesivaikutteiset alueet sijoittuvat. Keihäskankaan pohjavesialueella on vesilain mukainen lähde.

Puolivälinharjun länsipuolella sijaitseva Keihässuo on esitetty maakuntakaavaehdotuksessa SL-1 alueena. Keihässuo on ravinteisuudeltaan karu. Pohjoiskulmassa on piilopuron kaltainen muodostuma ja sen yhteydessä karu hete. Kuvauksen perusteella suojeluarvoissa ei ole muuta pohjavesivaikutteisuutta. 13 3.5 Vaikutukset Ylikiimingin alueen luontoarvoille Oulun pohjavesihankkeen yhteydessä on v. 2009 laadittu Ylikiimingin harjujakson vesitasetarkastelu. Ylikiimingin harjujaksolta tuolloin hyödynnettäväksi suunniteltu vesimäärä on ollut 5 500 m 3 /d. Pohjavedenoton (5 500 m 3 /d) vaikutuksien on todettu kohdistuvan lähinnä Keihäsojan, Vepsänjoen ja Kiiminkijoen valuma-alueille. Vaikutukset ovat merkittävimmät Keihäsojan valuma-alueella. Muilla Kiiminkijoen osavaluma-alueilla pohjavedenoton vaikutuksia ei ole tai oton vaikutus on hyvin vähäinen. Pohjavedenotolla ei ole vaikutuksia Iso-Vuotunkiin tai Vähä-Vuotunkiin. Ylikiimingin harjujakson vedenoton kokonaisvaikutukset Kiiminkijoki Natura-alueelle arvioidaan vähäisiksi. Natura-alueelle tulee kuitenkin laatia tarkempi Natura-arviointi ennen lupakäsittelyä, jotta mahdollisten vaikutusten merkittävyys Natura-alueen suojeluperusteille saadaan selville. Torvensuo Viidansuo ja Kalliomaa Natura-alueille ei kohdistu vaikutuksia vedenotosta. Pohjavesialueiden ja Natura-alueiden välissä on Kiiminkijoki, joten vedenoton vaikutukset eivät ulotu ko. alueille. Ylikiimingin harjujakson länsiosan Isokankaan alueella sijaitseville luontoarvoille (lähteet, Isokankaan ja Asmonkorven luonnonsuojelualueet, huomioitavat lajit) ei kohdistu vaikutuksia hankkeesta, koska alueen vedenottamoa ei hyödynnetä. Rekikylän ja Valkiaisenkankaan luontoarvoille (lähteet, pienet lammet ja lajiesiintymät) ei kohdistu vaikutuksia hankkeesta, koska alueilta ei oteta vettä. Ylikiimingin harjujakson itäosan Isokankaan pohjoispuolella sijaitsevalle Pikku Heinisuo luo-1 alueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia vedenotosta johtuen pitkästä etäisyydestä. Puolivälinharjun länsipuolella sijaitsevalle Keihässuon SL-1 alueelle ei kohdistu vaikutuksia vedenotosta, koska alueen lähintä vedenottamoa Koirakumpu 4 ei hyödynnetä tässä vaiheessa. Keihäskankaan alueella sijaitsevan Keihäsojan lähteessä virtaama todennäköisesti pienenee, mutta kuivuminen ei ole todennäköistä, koska pumppausmäärä alittaa selvästi alueella muodostuvan pohjavesimäärän. Alivirtaamakautena vaikutus voi kuitenkin olla havaittava. Vaikutukset Yli-Kiimingin alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuuden asteikko on sama kuin kappaleessa 3.1. esitetty.

14 YLIKIIMINGIN HARJUJAKSO Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Kiiminkijoki (FI1101202, SCI, Natura-alue kattaa koko vesistöalueen) 4 Torvensuo-Viidansuo (FI1106005, SCI/SPA) 5 Kalliomaa (FI1106605, SCI) 5 Luonnonsuojelualueet Torvensuo-Viidansuon luonnonsuojelualue (sisältyy osin Naturaan, YSA117741) 5 Isokankaan luonnonsuojelualue (YSA112696) 5 Asmonkorven luonnonsuojelualue (YSA112615) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pikku Heinäsuo (luo-1) 5 Keihässuo (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit Valkiaisenkankaan pienet lammet 5 Isokankaan lähteet (2 kpl) 5 Rekikylän lähde 5 Keihäslähde 3 Huomioitavat kasvilajiesiintymät Muutamia huomioitavia kasvilajiesiintymiä pohjavesialueen (Isokangas ja Rekikylä) läheisyydessä. Kaksi uhanalaista ja 1 rauhoitettu lajiesiintymä Isokankaan lähellä. 5

4 KUSTANNUKSET 16X272189 Vedenottoratkaisun kustannusarviot on päivitetty vastaamaan tarkennettua vedenottoratkaisua. Kustannukset on laskettu kaikissa vaihtoehdoissa samoilla periaatteilla. 15 4.1 Investointikustannukset Pohjavesialueiden hyödyntämisen kustannukset on arvioitu maaliskuun 2015 hintatason mukaisina. Kustannusarvio on laadittu suunnittelutason mukaisena pääkohteittain eriteltynä. Investointikustannuksiin ei sisälly maanhankinta, korvaukset, sähköliittymät eivätkä mahdolliset lupahakemusvaihetta varten tarvittavat lisäselvitykset. Taulukko 9. Oulun alueen vedenhankintaratkaisun investointikustannukset. Nimike Yks. Määrä á hinta Kustannus Hangaskangas varakaivojen koneistaminen kpl 2 20 000 40 000 lisäkaivojen rakentaminen kpl 2 30 000 60 000 käsittelylaitos, 3 200 m 3 /d kpl 1 1 823 000 1 823 000 välittömät kustannukset yhteensä 1 923 000 Salonselkä vedenottamo kpl 2 132 000 264 000 vedenottamoiden saneeraus kpl 2 50 000 100 000 alueen sisäiset johtolinjat -PEH110 m 570 28 16 000 -PEH160 m 4 660 38 177 100 käsittelylaitos, 2 500 m 3 /d kpl 1 1 520 000 1 520 000 vesijohto Salonselkä-Maikkula PEH300 m 17 000 96 1 623 000 paineenkorottamo kpl 1 75 000 75 000 välittömät kustannukset yhteensä 3 775 000 Saviaronkangas, Kellonkangas vedenottamo kpl 2 92 000 184 000 alueen sisäiset johtolinjat PEH150 m 2 730 38 103 700 käsittelylaitos, 1 700 m 3 /d kpl 1 1 013 000 1 013 000 vesijohto Kellonkangas-Oulu PEH200 m 3 660 51 186 700 Saviaron vesilaitoksen järjestelyt erä 1 304 000 304 000 välittömät kustannukset yhteensä 1 791 000 Ylikiiminki vedenottamo kpl 9 92 000 828 000 vedenottamon kunnostus kpl 2 25 000 50 000 alueen sisäiset johtolinjat -PEH110 m 2 920 28 81 800 -PEH160 m 330 38 12 500 -PEH200 m 1 930 51 98 400 -PEH250 m 4 040 67 270 700 -PEH315 m 10 560 96 1 014 800 -PEH400 m 22 010 138 3 037 400 käsittelylaitos, 5 800 m 3 /d kpl 1 2 800 000 2 800 000 vesijohto PEH400 Ylikiiminki-Oulu m 29 600 137 4 055 200 välittömät kustannukset yhteensä 12 249 000 välittömät kustannukset yhteensä 19 738 000 yleiskulut ja arvaamat. kustannukset 20% 3 948 000 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (sis. alv 0%) 23 686 000 Hangaskankaan vedenhankintaa kehitetään hyödyntämällä olemassa olevia ottamoita. Hangas III olevat varakaivot otetaan käyttöön. Kahdelle vedenottamolle rakennetaan

lisäkaivot. Hangas V yhteyteen rakennetaan käsittelylaitos, joka mitoitetaan koko alueelta hyödynnettävälle vesimäärälle. Salonselän alueelle rakennetaan 2 uutta vedenottamoa ja nykyisten ottamoiden käyttöä tehostetaan. Alueelle rakennetaan käsittelylaitos. Kellonkankaalle rakennetaan 2 uutta ottamoa sekä käsittelylaitos. Saviaronkankaalla vedenotto tapahtuu nykyisestä ottamosta. Ylikiimingin harjujaksolle rakennetaan 2 uutta ottamoa ja Jauhokankaan rakennetut ottamot otetaan käyttöön. harjujaksolta hyödynnettäville vesille rakennetaan käsittelylaitos. Hankkeen kokonaisinvestointikustannukset ovat 23,7 milj. (sis. alv 0%). Käsittelylaitosten osuus investointikustannuksista on 38 %:ia. 16 4.2 Käyttökustannukset Vaihtoehdon käyttökustannukset on tarkennettu päivitetyn vedenottoratkaisun mukaiseksi. Käyttökustannusarvio sisältää vedenhankintajärjestelmän pääkohteiden käytön kustannukset. Kustannusarvioon ei sisälly hallinnon kustannuksia. Taulukko 10. Oulun alueen vedenhankintaratkaisun käyttökustannukset. Nimike Investointi ( ) Kerroin Vesimäärä (m 3 ) á hinta Käyttökustannus Hangaskankaan 584 000 0,041 23 900 vedenottamot Hangaskankaan verkoston 5 200 puhdistus Hangaskankaan 584 000 0,46 268 600 raudanpoistolaitos Saviaron vedenottamo 511 000 0,041 21 000 Saviaro vesilaitos 456 250 0,46 209 900 Kellonkankaan vedenotto 620 500 0,041 25 400 Kellonkankaan verkosto 124 400 0,0025 300 Kellonkankaan verkoston puhdistus 5 500 Kellonkangas raudanpoistolaitos 620 500 0,46 285 400 Kellonkangas siirtojohto 224 000 0,0025 600 Salonselkä vedenottamot 766 500 0,041 31 400 Salonselkä verkosto 231 700 0,0025 600 Salonselkä verkoston puhdistus 5 200 Salonselkä käsittely 766 500 0,46 352 600 Salonselkä-Maikkula 1 938 000 0,0025 4 800 vesijohto paineenkorottamo 14 400 Ylikiiminki vedenottamot 2 117 000 0,061 129 100 Ylikiiminki verkosto 5 418 700 0,0025 13 600 Ylikiiminki verkoston puhdistus 41 800 Ylikiiminki raudanpoistolaitos 2 117 000 0,41 868 000 Ylikiiminki-Hintta vesijohto 4 866 200 0,0025 12 200 tarkkailut yms. 4 599 000 0,061 280 500 Käyttökustannus 2 600 000 yhteensä Yksikkökustannus 0,648 /m 3 Käsittelykustannukset ovat 2,6 miljoonaa euroa vuodessa, käyttökustannuksista käsittelyn osuus on 76 %. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa investoinneissa

käyttökustannusten merkitys korostuu. Investointikustannus ja 30 vuoden ajalta diskontatut käyttökustannukset ovat tässä vaihtoehdossa yhteensä 74,6 miljoonaa euroa. 17 5 LISÄTUTKIMUSTARPEET 5.1 Pohjavesitutkimustarve Hangaskankaan alueella vedenottoa tullaan kehittämään nykyisillä vedenottamoilla. Alueella ei ole tarvetta varsinaisiin pohjavesitutkimuksiin. Kaivopaikkatutkimuksia tarvitaan Hangas 3, 4 ja 5:lla lisäkaivojen rakentamista varten. Salonselän alueella koepumppaus tulee tehdä Salonselkä III ja IV:lla Salonselkä III on tehty alustavia tutkimuksia, mutta Salonselkä IV on kokonaan tutkimatta. Kellonkankaan pohjavesialueella on tehty geofysikaalisia tutkimuksia, joilla on kartoitettu kalliopinnan topografiset vaihtelut sekä määritetty muodostuman päällä olevan maaperän rakennetta (Nevalainen, 2013). Kellonkankaalla tulee tehdä pohjavesitutkimukset ja kaivopaikkatutkimukset kahdessa kohteessa. Ylikiimingin harjujaksolla koepumppaukset on tehty. Pohjavesitutkimukset on tehty pääosin vuosina 1981-1996. Taulukko 11. Pohjavesialueiden lisätutkimustarpeet. Pohjavesialue Pohjavesitutkimustarve Luontoselvitystarve Lupatilanne Hangaskangas Salonselkä kaivopaikkatutkimuksia nykyisillä vo-alueilla, laajempiin tutkimuksiin ei tarvetta koepumppaus kahdella ottamolla ei tarvetta ei tarvetta toimitaan nykyisten lupien puitteissa edellyttää luvan hakemisen kahdelle ottamolle Saviaronkangas ei tarvetta ei tarvetta lupa olemassa Kellonkangas koepumppaus kahdella ottamolla ei tarvetta edellyttää luvan hakemisen kahdelle vedenottamolle Ylikiiminki ei tarvetta lisätutkimuksille Kiiminkijoen Naturaarviointi edellyttää luvan hakemisen 10 vedenottamolle 5.2 Luontoarvot Ylikiimingin harjujakso Kiiminkijoen Natura-alueelle on tarpeen laatia Natura-arviointi, jossa tarkastellaan vedenoton vaikutuksia alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vedenottoratkaisua on tarkennettu siten, että on luotu ottamokohtainen vedenottoratkaisu. Vedenotto 11 000 m 3 /d on suunniteltu Hangaskankaan, Salonselän, Kellonkankaan ja Ylikiimingin alueille. Suunniteltu vedenotto ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia suojelukohteisiin. Vaikutusarviointi perustuu asiantuntijatyöhön, maastokartoituksia ei ole tehty. Oulun lähialueella sijaitsevat pohjavesiesiintymät ovat pieniä ja pohjavesi sisältää rautaa ja mangaania. Vedenlaadun pysyvyys tunnetaan alueilla olevien vedenottamoiden käytön perusteella. Tässä hankkeessa tarvittava vesimäärä on niin

suuri, että vedenotossa ei voida välttää laadun heikkenemistä. Vesi vaatii kaikilta osin raudan- ja mangaaninpoistokäsittelyn. Vaihtoehto on investointikustannuksiltaan halvin. Hajautetun ratkaisun käyttökustannukset ovat korkeimmat, koska vesi joudutaan keräämään useasta kohteesta ja kaikilta osin käsittelemään tehokkaasti. Korkeat käyttökustannukset syövät vaihtoehdon kilpailukykyä ja pitkäaikaisessa käytössä vaihtoehto on kalliimpi kuin Viinivaara (VE1), mutta halvempi kuin Yli-Ii (VE2). Hankkeen vedonotto vaatii pohjavesitutkimuksia Kellonkankaan ja Oulunsalon alueella. Hangaskaaalle on tehty pohjavesimallinnus, jota voidaan käyttää vedenoton suunnittelussa. Ylikiimingin jaksolla vedenottamot on koepumpattu, mutta alueella on mahdollisesti tarve tehdä pitempikestoisia koepumppauksia. Natura- ja suosuojelukohteiden arvioinnit Ylikiimingin alueella tulee tehdä maasto inventointeihin pohjautuen. Luontoarvioinneille ja hydrogeologisille tutkimuksille olisi hyvä varata aikaa 1-2 vuotta. Vedenhankintajärjestelmästä on syytä laatia yleissuunnitelma, jossa ratkaistaan syöttöjohtojen liittäminen kanta-oulun vedenjakeluun, käsittelylaitosten tarkempi sijoittaminen ja tehdään järjestelmän tarkempi mitoitus. 18 Oulussa, 28. huhtikuuta 2015 Pöyry Finland Oy DI Hanna Sandqvist DI Kari Pellikka FM Ella Kilpeläinen FM Sari Ylitulkkila