1
Eri kalastusmuodot edustavat yleisimpiä harrastuksia maassamme. Tuhansien järvien Suomesta löytyy runsaasti erilaisia kalavesiä, joilla kalastaa. Paneudumme tässä oppaassa onginnan, heittokalastuksen, perhokalastuksen ja pilkinnän perimmäisiin saloihin, jotta sinun olisi helppo harrastaa näitä jännittäviä urheilukalastusmuotoja. NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN Koho Siimaa Ohutta letkua Koukku Paino Matopurkki 2 Onkivapa, esimerkiksi lasikuituinen teleskooppivapa
NÄIN SYNTYY TOIMIVA ONKI Pujota siiman pää vavan kärkirenkaan läpi kahdesti. Kierrä siiman pää ainakin neljä kierrosta onkisiiman ympäri. Pujota siiman pää viimeksi muodostuneen siimalenkin läpi. Kostuta solmupunos kunnolla! Ja kiristä sen jälkeen solmu. Katkaise siima reiluun vavan mittaan. Katkaise pari pientä pätkää letkua......ja pujota ne siimaan. Näihin lenkkeihin kiinnitetään koho. Kohon ja koukun koko ja muoto valitaan kalastettavien kalojen mukaan. Sopiva määrä painoja puristetaan siimaan kohon ja koukun väliin. Koukku kiinnitetään siimaan samalaisella solmulla kuin siima vapaan. Muista kostutus ennen kiristystä! 3
ONKESI ON NYT TOIMNTAVALMIS... TÄSSÄ MUUTAMA EHDOTUS Lierot Maissinjyvä Toukat Leipä Korkinpalalla suojaat koukkua hyvin. Karikoiden kupeet Puronsuut Niemien nokat Salmet ja kapeikot Ongellasi voit pyytää kaikenlaisia kaloja, vaikkapa näitä. Eri koukkukoot: 12 10 8 4 1 Taimen 24 22 20 18 16 14 Muista valita koukku ongittavien kalojen mukaan. Vältä liian isokokoisia koukkuja, jotta kalat tarttuisivat hyvin. Täkyongessa taas käytetään usein isokokoisia polvikoukkuja. Muista myös, että nykyiset koukut ovat hirmu teräviä!!! 4 Särki
TARVITSET ENÄÄ SOPIVAN SYÖTIN. Nämä kohot on oikein painotettu. Pinnalla näkyy vain vähän kohon antennia. Kokeile onkimista myös lähellä pohjaa tai pohjalta. ONGI ERI PAIKOISTA Kaislikon reunat Laitureiden ympäristöt Lahna Ahven 5
HEITTOKALASTUS Heittokalastusvälinein voit helpommin ja nopeammin kalastaa isompia alueita kuin ongella. Yletyt pidemmälle ja syvemmälle. Lisäksi pystyt tarjoamaan kaloille erilaisia vieheitä monin eri tavoin. 6
HEITTO- KALASTUKSEEN TARVITSET Lusikkauistimia Vaappuja Lippoja Perukkeita ja viehelukkoja Jigejä Siimaleikkuri Varasiimaa Vieherasioita Puukko Haavi Avokela ja heittovapa Varustelaukku tai pakki 7
HEITTÄMINEN Heittämistä voi harjoitella vaikkapa nurmikolla ja tietysti rannalta veteen. Kannataa aloittaa heittopainolla tai lusikkauistimella ilman koukkua. 2. Asetu seisomaan edusta ja vapa heittosuuntaan, vie vapa tasaisella liikkellä ylös takaviistoon..ja 3. Aloita etuheitto välittömästi taivuttaen vapaa voimakkaasti eteenpäin. Muista käyttää vavan voimaa, ei niinkään omiasi! 1. Tartu vavan kahvasta niin, että kelanjalka on mukavasti sormien välissä. Nosta siima etusormellasi ja vapauta siimasanka. 8 4. Muista päästää siima etuheitossa oikein. Mikäli hellität otteesi liian aikaisin viehe ampaisee korkealle ylös. Jos taas liian myöhään, niin se läjähtää aivan eteesi.
Aloita kasaamalla vapa ja kiinnittämällä kela vapaan. Pujota siima vaparenkaiden läpi ja kiinnitä siiman päähän peruke tai viehelukko. Tietysti käyttäen tuttua viehesolmua. Ota tavaksi epätasainen kelausnopeus ja anna vieheillesi lisäliikettä vavalla. Näin saat enemmän kaloja! 5. Anna vieheen lentää haluamaasi kohtaan ja aloita kelaaminen veden syvyyden mukaan. Matalassa vedessä aloitetaan heti, syvemmässä kannattaa odottaa kunnes viehe vajoaa kalojen ulottuville. 7. Kun kala on kiinni, muista antaa sen väsyttää itsensä kunnolla pitämällä vapa 45-90 asteen kulmassa siimaan nähden. Liian hätäinen yritys haavia kala johtaa useimmiten siiman katkeamiseen sekä kalan ja uistimen menetykseen. 6. Kun kala iskee, tee vastaisku ja tartuta kala nostamalla vapa rivakasti pystyyn. Muista aina ennen kalastusta: - tarkistaa siimasi kunto, eritoten siiman uloin pää. - säätää kelan jarru antamaan siimaa sopivalla kitkalla. 9
MISTÄ... Eri kalalajit viihtyvät eri paikoissa. Särjet ja salakat viihtyvät matalassa rantavedessä. Raitapaidat eli ahvenet liikkuvat samoissa paikoissa, mutta myös matalikoilla ja kareilla. Hauet viihtyvät vähän syvemmällä rantapenkan tai karikon tuntumassa. Keväisin ja syksyisin hauetkin löytyvät matalasta, joskus vain muutaman kymmenen sentin syvyydestä. Ankerias on puolestaan tyypillinen pohjakala, joten sitä kannattaa pyytää vain pohjan tuntumasta. Pysy mahdollisimman matalana ja piilossa jottei kalat näkisi sinua. Muista hiipiä varovasti rantaan kun menet kalaan. Älä mekasta kavereiden kanssa tai pidä muutakaan ääntä. Aloita kalastaminen aivan rantapenkan vierestä. Tässä kalat usein oleskelevat, ellet ole niitä pelästyttänyt. 10 Vältä kovin värikkäitä ja erottuvia vaatteita.
Lusikkauistimilla on ylensä potkiva uinti, anna lisäpotkua vavanliikkeillä. Käytä lämpimässä vedessä tiheäliikkeistä ja kylmässä vedessä hidaspotkuista lusikkaa....miten? Kelaa lippoja epästasaiseen tahtiin, välillä hitaasti ja välillä nopeasti. Vaaputkin kelataan vaihtelevin nopeuksin. Niiden uintia voidaan virittää taivuttamalla nokkalenkkiä varovaisesti pihdeillä eri suuntiin. Jigiä pompotetaan ja raahataan pohjalla ja sen tuntumassa tai kalastetaan välivedessä nykäyksittäin. Muista ettei kaloja saa kiduttaa! Päästä heti takasin liian pienikasvuiset ja muutkin sellaiset kalat joita et tarvitse. Otettu kala tainnutetaan heti kolauttamalla sitä silmien taakse, joko puukalikalla tai ns. papilla. Pistä eli verstä kala heti katkaisemalla kannas kidusten alapuolelta. Kalaa perattaessa käännä se selälleen, aukaise vatsa, poista sen jälkeen sisälmykset ja kidukset. Pyyhi kala puhtaaksi. Tässä muutama vinkki haavimiseen. Pidä vapaa pystyssä, se väsyttää kalaa. Älä kelaa kalaa liian lähelle vavan kärkeä, se katkaisee silloin siiman helposti. Vedä kala hosumatta haavin päälle ja nosta se vedestä kuvan osoittamalla tavalla. Muuten saatat katkaista koko haavin jos kala on iso. Varo hauen teräviä hampaita. Käytä puutikkua tai erikoista kidanaukaisijaa jos joudut sormin irroittamaan uistinta hauen suusta. Vieläkin parempi keino on käyttää kalapihtejä koukun irroitukseen. 11
HEITTO-ONKI Heittovälineillä voit myös harrastaa onkimista. Heitto-ongella yletyt kalastamaan kauempaa rannasta kuin tavallisella ongella. Tarvitset antennikohon jonka alapäässä on silmukka. Stoparisolmulla voit säädellä onkisyvyttä liikuttelemalla solmua. Syvyyden säädön jälkeen siima ja stopparisolmu sen mukana kelataan normaaliin tapaan kelalle. Heitossa siima liukuu kohon silmukan läpi kunnes solmu pysähtyy kohon silmukkaan. PYSÄYTINSOLMU Erillisestä, noin 15 cm pituisesta siimasta muodostetaan U-muotoinen lenkki pääsiiman viereen. Kierrä lenkin toinen pää, viehesolmun tapaan pääsiiman ja toisen pään ympäri ainakin neljä kierrosta ja pujota pää takaisin muodostuneen lenkin läpi. Kostuta ja kiristä sekä katkaise siimanpäät noin 1,5 cm mittaan. SIVUPERUKESOLMU Käyttäen lusikkauistinta perukkeineen ja lisäksi yhtä tai useampaa sivuperuketta, voidaan heittovälinein kalastaa tehokkaasti kampelaa, ahventa tai vaikkapa silakkaa. Kampelaa ja ahventa kalastettaessa käytetään lieroja tai katkaa syöttinä, mutta silakkalitkassa joko kullan tai hopean värisiä paljaita kiiltäviä koukkuja. Koita myös jigejä sivuperukkeissa ahvenille! 12
MUUTAMIA VINKKEJÄ KALASTUSVÄLINEIDEN OSTAJALLE! Tärkeintä on koota varusteet, jotka sopivat yhteen kooltaan ja toiminnoiltaan! Vapoja ja keloja löytyy eri tarkoituksiin. Päätä aina ensin mihin tulet käyttämään omiasi. Silloin sinulle selviää myös pitääkö sinun hankkia pieni ultrakevyt varustus vai vaikkapa suurten haukien kalastukseen soveltuva varustus. Aloittelijan kannattaa kuitenkin yleensä hankkia mahdollisimman yleiskäyttöinen heittokalastusvarustus. Hanki mahdollisimman laadukkaita varusteita ja välineitä! Vapa: Kela: Hyvälaatuinen vapa-aihio on nykyään valmistettu hiilikuidusta tai hiili/lasikuitu seoksesta. Lisäksi laadukkaassa vavassa on korkkikahva, joka on miellyttävä käsitellä kaikissa lämpötiloissa. Vavassa tulee olla myös tukeva kelakiinnike ja laadukkaat keraamiset vaparenkaat. Hyvässä kelassa on tasaisesti toimiva ja riittävän tehokas jarru! Yleensä hyvä kela sisältää metallista työstettyjä rattaistoja ja kuulalaakereita. Hyvälaatuinen kela on varustettu ruostumattomasta metallista tai hyvästä komposiitista. Sen tulee myös tuntua jämäkältä eikä siinä pidä esiintyä väljyyttä tai kummallisia ääniä. Muista myös siima, perukkeet, leikarit ja lukot. Vieheiden koukkujen pitää olla teräviä, muuten kalat eivät pysy kiinni laadukkaillakaan välineillä! Aivan samansuuntaiset neuvot pätevät myös onki ja perhokalastusvälineitä hankittaessa. Ultarakevyt yhdenkäden varustus Vapa 1,0-1,70 m. Siima 0,10-0,20 mm. Viehepainot 0,5-10 g. Keskiraskas yhdenkäden varustus Vapa 1,80-2,30 m. Siima 0,20-0, 38 mm. Viehepainot 7-30 g. Raskas kahdenkäden varustus Vapa 2,40-3,50 m. Siima 0,28-0,60 mm. Viehepainot 10-60 g. Kevyt yhdenkäden varustus Vapa 1,50-2,10 m. Siima 0,12-0,25 mm. Viehepainot 3,0-15 g. 13
PERHOKALASTUS Perhokalastus ei ole kovinkaan vaikea kalastusmuoto vaikka usein niin luullaan. Perhokalastus ei ole myöskään sen kalliimpi kalastusmuoto kuin heittokalastus. Perhoilla voi pyytää monia muitakin kalalajeja kuin lohikaloja, vaikkapa haukia! Polaroivat aurinkolasit PERHOKALASTUKSEEN TARVITSET Kellutusainetta pintaperhoille Perhorasioita pinta-ja uppoperhoille Perhokalastusliivit ja haavi Perhosiima Vaihtoperukkeita Pohjasiima Siimaleikkurit ja kärkiperukesiimat Kahluusauva Kahluusaappaat tai housut Perhovapa Perhokela Kartioperuke 14
PERHOKALASTAJAN PERUSHEITOT Perhokalastajan on syytä oppia hallitsemaan muutamia heittoja hyvin. Näillä heitoilla selviää jo varsin hyvin erilaisissa kalastustilanteissa. Muista oikea ote vavasta, älä heiluta rannetta vaan anna vavan tehdä työ. Perusheitto ja voimaheitto ovat hyviä valintoja, kun tarvitaan pitkiä heittoja ja heittotilaa on paljon. Muista oikea ote! Voimaheitossa tehdään siimakädellä kiihdytysvetoja ja ammutaan siima menemään. Vavan liikkumasektorin tulee olla pieni. Rullausheitto on hyvä vaihtoehto saada perho kalan ulottuville kun takaheittotilaa ei ole. Serpentiiniheitto on tarpeellinen kun perholle pitää saada suora viistämätön kulku alavirtaan. Sivuttaisheitto on käytännössä perusheitto sivulla ja se on hyvin usein käyttökelpoinen heitto. 15
MISTÄ LÖYTYVÄT VIRRAN KALAT? Perhokalastajan kannattaa aina ennen kalastusta tutkia miltä virta näyttää. Tätä kutsutaan veden lukemiseksi ja näin yritetään löytää kalojen todennäköisimmät olinpaikat virrassa. Näitä oleskelupaikkoja tai Hot Spotteja löytämällä saat varmemmin kalaa. Koskenniskat Kuopat Koskenkuohut Suvannot Vedenalaiset kivet ja kuopat voi paikantaa alavirtaan muodostuvista peileistä, joissa vesi on ajoittain sileää pinnaltaan. Hyvä ottipaikka! Jokainen näkee pinnan yläpuolelle ulottuvan kiven helposti. Niiden ympärillä kannataa aina perhojaan uittaa! Sivupurojen suut Virranreunat Päivisin kalat usein piilottelevat veden kovertamien rantapenkkojen katveessa. Uita perhojasi aivan rannassa, penkan alla. Kivien huopeet Rantakasvillisuus on kalojen mieleen kahdestakin syystä. Kasvuston alle voi piiloutua hyvin ja siitä putoaa erilaisia hyönteisiä syötäväksi. Perhot uitetaan kasvuston alle ylävirrasta käsin. 16
PERHOT JA NIIDEN SIDONTA Kannataa aina hankkia mahdollisimman hyviä perhonsidontatyökaluja ja tavikkeita. Huonoilla ei saa sidottua hyviä perhoja ja sidonta ei ole mielekästä. Perhoja löytyy kahta eri tyyppiä, pintaperhoja sekä sekä uppoperhoja. Molempia sidotaan usean eri kokoisina. Oikealla näkyy pari isoa uppoperhoa taimenelle ja kirjolohelle, mutta ne kelpaavat hauillekin. Piilosolmutyökalu Häkilähöyhenet Sidontaneula Häkiläpihdit Karvat ja pohjavillat Sakset Sidontavaha ja lakkapullo Dubbausaineet Perhonsidontapenkki Tinselit ja silkit Sidontalangat ja rullapitimet Näin sidotaan kuuluisa suomalainen pintaperho nimeltä Nalle Puh. Osien värejä vaihtamalla pystyy sitomaan monenlaisia ottiperhoja. Erilaiset perhot jäljittävät kaloille mieluisaa ravintoa, kuten hyönteisten eri kehitysasteita ja kalanpoikasia. Pintaperhoilla jäljitellään yleensä veden pinnalla liikkuvia hyönteisiä. On todella jännittävää seurata kun kala nousee ja tarttuu perhoon! 17
KALALAJI SOPIVA VIEHE AHVEN Lipat TAIMEN Lusikat SÄRKI Lierot HARJUS Perhot HAUKI Vaaput SIIKA Perhot KUHA Vaaput 18
SIIMA Ø ESIINTYMINEN SAA MYÖS NÄILLÄ Rantavyöhykkeet, niemet, matalikot Virtavedet, luusuat, merimatalikot, niemet Lierot, lusikat, vaaput, jigit Lipat, vaaput, perhot Matalat rantavedet, lumpeikot ja korteikot Perhot, leipä, toukat ja lierot Virtavedet ja rantavyöhykkeet Lipat, jigit, lierot Ruovikot, niemet, salmet, karikot Lusikat, jigit, putkiperhot Virtavedet, jokisuut, karikot Minivaaput, lipat Sameat sisälahdet, selkäkarit, ulapat Painouistimet, jigit 19
TALVIPILKILLÄ ON HAUSKAA!!! Talviset pilkkireissut ovat kovassa suosiossa etenkin kevättalvisin. Pilkkivarustus on varsin yksinkertainen ja edullinen hankkia. Ehdottomasti tärkeää on pukea lämpimät vaatteet ja jalkineet. Jäänaskalit ovat pakolliset varusteet, jotka pidetään aina kaulassa roikkumassa! Jääkaira Pilkkijakkara Reppujakkara Sohjokauha Viehelukko Pilkkivapa Tasapainopilkki Vara- ja perukesiimat 20 Pystypilkki Toukkarasia
PILKKI KUNTOON Pääsiimaan solmitaan sivuperuke jonka päähän perholukolla kiinnitetään vaikkapa perho. Siikaa ja harjusta voi yrittää virtojen suvannoista tai järvien rantavesistä, vaikkapa morrilla. Syöttinä voi käyttää toukkaa tai madonpätkää. Ahventa löytää karikkojen ja pakkojen ympäriltä, kaislikkojen reunamilta, niemien nurkilta ja syvänteiden reunoilta. Ahventa voi narrata morrin lisäksi sekä pysty, että tasapainopilkeillä. Pääsiimaankin on usein kätevää sitoa perho- tai viehelukko. Rautua eli nieriää kannattaa hakea kareilta, niemien ympäriltä ja järvien luusuoista. Sopivia vieheitä ovat kirjavanväriset rautulusikat, joihin pilkin ja koukun väliin sidotaan siimaperuke. Syötteinä kannattaa kokeilla matoja, toukkia tai perhoja. Taimenet elävät samoilla paikoilla kuin raudutkin. Taimenta kannattaa kokeilla tasareilla ja pystypilkeillä. Syötteinä voi kokeilla matoja, toukkia tai perhoja. Rannikoillamme aika ajoin esiintyvä turska liikkuu yleensä parvissa. Turskaa kannattaa pilkkiä syvältä syvänteiden reunoilta. Pilkkinä käytetään isoa turskapilkkiä eli juksaa. Siimaan kannattaa sitoa useitakin sivuperukkeita. Koukkuihin kannattaa laitta syötiksi kalanpaloja tai kestosyöteiksi värikkäitä letkunpätkiä. 21
LUONNOSSA OLLESSA... ON SALLITTUA! Liikkua vapaasti Onkia ja pilkkiä maksutta Poimia marjoja ja sieniä Kerätä kuivia oksia ja risuja Käydä uimassa ja peseytyä Leiriytyä ja telttailla Käyttää retkikeittimiä, valaisu- ja lämmityslaitteita Kerätä kukkia, maustekasveja ja yrttejä, paitsi rauhoitettuja lajikkeita 22
... ON KIELLETTYÄ! Rikkoa kenenkään rauhaa Aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai häiriötä Sytyttää avotulta ilman lupaa Roskata ympäristöä Häiritä eläinten pesiä ja poikasia Pitää koiria kytkemättä ilman lupaa Liikkua moottoriajoneuvolla maastossa Liikkua pihamailla, kasvavilla pelloilla tai istutuksilla 23
Suomineidon helmoihin kätkeytyy lähes 200 000 upeaa järveä! Meillä on noin 20 000 km jokia ja kymmeniätuhansia puroja. Rantaviivaa on yli 180 000 km josta merenrantaa on 40 000 km. Kalavesistämme on tavattu noin 100 eri kalalajia! Suomesta löytyy todella monipuoliset kalastusmahdollisuudet. Meillä on vaihtelevaa merialuetta, reheviä sisävesiä ja karuja suuria järviä. Vesistöistämme löytyy hyviä olosuhteita niin karujen kuin rehevienkin vesistötyyppien kaloille. Kalastuslakimme takaa nykyisin kaikille myös hyvät kalastusmahdollisuudet! Kun lähdet kalaan niin muista aina hankkia tarvittavat luvat ja noudattaa voimassa olevia alamittasäädöksiä. Oheisesta kartasta näet millaisia kaloja voit pyytää eripuolilta Suomea. Pohjoisen vedet ovat karuja lohikaloja suosivia alueita. Lapissa voit kalastaa mm. taimenta, harjusta, rautua ja siikaa. Tietenkin myös ahventa ja haukea. Lisäksi useisiin mereen laskeviin virtavesiimme nousee lohta. Eteläisemmässä Suomessa vedet ovat rehevämpiä ja suosivat särkikaloja, haukea, ahventa sekä mm. kuhaa. Lisäksi jokapuolelta maatamme löytyy sopivia vesiä taimenten ja siikojen kalastamiseen. Merialueemme on vaihtelevaa ja tarjoaa samoja kalalajeja kuin sisämaan vedet. Lisäksi mereltä voit pyytää mm. kampelaa ja silakkaa. 24
KAVERIN KANSSA KALAAN KAMPANJASSA TOIMITAAN! Kaverin Kanssa Kalaan -kampanjan tarkoituksena on innostaa nuoria hyvän harrastuksen pariin. Vuodesta 1998 asti toiminut kampanja on tarjonnut kalastustietoutta ja mukavia kalastuspäiviä jo yli 200 000:lle peruskoulun 4.-6. -luokkalaiselle! Käytännön toiminnasta vastaavat kalaseurojen aktiivijäsenet - koulutetut kalakummit. Kampanjassa ovat mukana myös näyttelijät Jasper Pääkkönen ja Tuomas Reunanen, sekä uusimpana mukaan tullut toimittaja Mikko Peltsi Peltola. Suosituimpia toimintamuotoja ovat : Koulaisille järjestettävät kalapolkuteemapäivät... Opetustuokiot kouluilla ja koulujen lähivesillä... Mukavat kesäleirit kalaisten vesien äärillä... 25
Lisäksi järjestetään LEIKKIMIELISIÄ KILPAILUJA! Vuonna 2002 kilpailtiin hauskimmista kalastusaiheisista valokuvista... Vuonna 2004 kilpailtiin kirjoitus- ja piirustuskilpailussa aiheesta Hauskin kalajuttu. Fasaani parka Vuosi sitten kesällä paras kaverini ja minä lähdimme ongelle erään joen rantaan. Ongimme vähän aikaa, ja sitten kaverini lähti kävelemään eteenpäin joenreunaa onki kädessä. Kun hän huomasi, että koho painui veden alle, hän havahtui ja otti askeleen taaksepäin. Hän astui heinäpuskaan. Yhtäkkiä puskasta kuului kova ja kimeä rääkäisy. Pelästynyt fasaaninaaras lähti lentoon äkisti ja keverini pelästyi niin, että putosi jokeen. Onneksi vesi ei ollut syvää ja kaverini pääsi takaisin rannalle. Nauroin kippurassa kaverini märkiä vaatteita ja pelästynyttä ilmettä. Onneksi fasaanille ei käynyt pahasti, mutta pelästynyt se oli. Se saattoi myös olla hautomassa munia ja toivon, että se palasi pesälleen. Kotimatkalla vitsailin, että jos kaverini olisi astunut kovempaa, olisi hauskaa palata kalareissulta fasaani kädessä. Siinä olisi ollut isällä ihmettelemistä. P.S. Tämä todella on totta. 26 On kaunis kesäpäivä ja Petteri istuu ongella laiturilla. Koho painuu hetkeksi pinnan alle ja Petteri kiskaisee ylös pienen särjen ylös tietämättä, että 5,7 kiloinen hauki oli juuri haukkaamassa särkeen kiinni. Hauki jäi saamatta, mutta se ei haitannut Petteriä pätkääkään!
Vuonna 2006 valokuvattiin kesäisiä kalamuistoja. Kilpailun voitti 15-vuotias Mikael Marjanen kuvallaan hyppäävästä hauesta. Kivan kuvan otti myös 16-vuotias Anniina Hakkarainen, jonka kuvassa kissa nimeltä Miuku-Antero tarkistaa Anniinan saaman taimenen hampaiden puhtauden. Vuoden 2008 valokuvauskilpailun tuotokset. Kilpailun voitti Aarni Kotolan ottama kuva iloisesta pikkusiskostaan Kaislasta. Kuvassa Kaisla on juuri onkinut elämänsä ensimmäisen kalan. Toiselle sijalle ylsi Aleksi Vuokniemen kännykkäkameralla ikuistama otos veljestään Samulista yöllisellä kalareissulla Simojoella. Kati Jalovaaran ottama kuva ahventa esittelevästä pikkusiskostaan Siiristä tuli kilpailussa kolmannelle sijalle. Mistä kilpaillaan seuraavaksi? Lisätietoa kampanjasta löydät kotisivuilta osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi 27
SUOMEN VAPAA-AJAN KALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ Kalastusharrastuksen etu Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on kaikkien suomalaisten vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö. Sen tehtävänä on kouluttaa ja tiedottaa jäsenistöään sekä valvoa kaikkien vapaa-ajankalastajien etuja maassamme. Tule mukaan toimintaan! Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöön kuuluvissa seuroissa on 65 000 jäsentä noin 700 eri kalastusseurassa. Kalastusseuroissa opetellaan eri kalastusvälineiden valmistusta, harrastetaan ja opetellaan kalastusta eri pyyntimenetelmin, tehdään kalastusretkiä kivoihin kalapaikkoihin ja järjestetään mukavia leirejä vesien äärellä. Halukkaille järjestetään myös monipuolista kilpailutoimintaa. Kalastuseuroista löytyy usein myös uusia kalakavereita! Koska kalaseuroja löytyy jokapuolelta maatamme, niin sinunkin asuinpaikkasi lähistöllä saattaa toimia kalaseura. Lisätietietoa ja yhteystietoja löytyy vapaa-ajanakalastajien kotisivuilta www.vapaa-ajankalastaja.fi Ota yhetyttä ja tule mukaan kerhotoimintaan! Kaverin Kanssa Kalaan kampanjan yhteistyökumppaneina olemme olleet edistämässä nuorison kalastusharrastusta! 28
SAALISPÄIVÄKIRJA Pitämällä kalastustapahtumistaan saalispäiväkirjaa saa kalastaja koottua itselleen ja muidenkin käyttöön paljon tietoa mitkä asiat vaikuttavat onnistuneen kalaretken syntyyn.kalastaja oppii paljon paremmin, selkeämmin ja nopeamminkin oivaltamaan mitä seikkoja tulee huomioida jos mielii herkutella kalaruualla. Kalojen käyttäytyminen on tunnetusti sidoksissa erilaisiin muuttuviin tekijöihin, kuten lämpötilaan, ilmanpaineeseen ja tuuleen. Lisäksi kalat kelpuuttavat erilaisia pyydyksiä eri olosuhteissa. Esimerkiksi edelliskerran ottiväri ei seuraavalla kerralla maistu kaloille ollenkaan. Kalastuspäiväkirjaan merkityistä seikoista pystyy ajan myötä selvästi näkemään milloin kannattaa uittaa mitäkin viehettä jonkun kalalajin saamiseksi. Näin päiväkirjan pitäjästä kehittyy kalastaja joka ymmärtää luontoa hyvin ja saa myös kaloja retkillään. Perustyökaluina tarvitaan muistiinpanovälineet ja päiväkirja, joko itse tehty tai valmiina hankittu. Muita tarvittavia välineitä ovat lämpömittari ilman ja veden lämmön mittaamiseen, kalojen mittaamiseen mittanauha ja punnitsemiseen vaaka, sekä hyvää tarkkaavaisuutta luonnossa liikuttaessa, jotta saadaan myös muut olosuhteet muistiin. Nykyisin löytyy myös tietokoneelle tehtyjä kalastuspäiväkirjaohjelmia. Tietokoneen avulla on myöhemmin erittäin helppoa kerätä kalasaaliiseen vaikuttavia asioita ja tapahtumia. MALLISIVU KALASTUSPÄIVÄKIRJASTA 29
Kalastusluvat kuntoon! Kalastaminen on mielekästä kun tietää toimivansa lupasäädösten mukaisesti. Nuorilla on melko vapaat kalastusoikeudet, mutta kaikki kalastus ei kuitenkaan ole maksuista vapaata. Myös 65 vuotta täyttäneillä on samat oikeudet kuin alle 18-vuotialla. ILMAN MAKSUA NUORET SAAVAT: Harrastaa ongintaa... pilkkimistä......sekä viehekalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä. Luvanavaraista on kalastaminen passiivisilla pyydyksillä, kuten verkolla ja katiskalla sekä uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla ja vieheellä! Myös kalastaminen lohi- ja siikapitoisissa virtavesissä sekä erikseen kielletyissä kohteissa on kiellettyä ilman lupaa. Aikuiset 18-65 vuotiaat tarvitsevat kalastuksenhoitomaksun muuhun kuin ongintaan tai pilkintään. Lisäksi aikuiset tarvitsevat viehekalastukseen läänikohtaisen vieheluvan tai vesialueen omistajan luvan. Onkiminen ja pilkkiminen ovat kaikille maksuttomia yleiskalastusoikeuksia! Tämän oppaan julkaisjat ovat: Suomen Vapaa-ajanakalastajien Keskusjärjestö Alkuperäisteoksen idea: Evald Ingerhed Kuvitus: Tommy Gustavsson Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Suomenkielinen toteutus, kartta ja perhokalastusosa: Wild fly, Lenne Törnqvist Piirustukset ja valokuvat s. 26-27: KKK-kilpailuarkisto Valokuvat s. 25, 30: KKK-kilpailuarkisto, Sami Kainulainen, Janne Rautanen, Kalervo Saarinen 30
MUISTA TURVALLISUUS! Tutustu kalojen maailmaan käymällä uimassa. Harjoittele uimaan kunnolla, aseta itsellesi tavoite. Aluksi vaikkapa 100 m ja pikkuhiljaa pidemmälle. Muista uida pituustesti rannan suuntaisesti. Istu tai seiso polvillasi veneessä aina kun se on mahdollista. Haaviminenkin sujuu helposti istuen kunhan pysyt rauhallisena. Jos veneesi kaatuu, niin on yleensä viisasta pysyä veneen luona kunnes saa apua. Muista pukea kelluntaliivit kun nouset veneeseen! Älä milloinkaan kuormita pienvenettä liian monella ihmisellä! Tarkkaile rantojen pelastusvälineistöä ja jos huomaat niissä puutteita, niin ilmoita asiasta viranomaisille! Hädän yllättäessä äyskäri on oiva apu. Älä tee tarpeitasi yli laidan! Pelastusköysi on erinomainen apuväline vuoden ympäri! On hyvä käyttää liukuesteitä jalkineissa aina kalastaessasi kalliorannoilta. Pitkävartisesta haavista tai nostokoukustakin voi olla paljon apua jos kompuroi. Kaverin kanssa kalassa on sekä hauskempaa, että turvallisempaa! ÄLÄ IKINÄ HUUDA APUA ELLET TODELLA TARVITSE SITÄ! 31
KÄYTTÄYDY FIKSUSTI! Älä kalasta ilman lupaa. Noudata kaikkia määräyksiä. Älä ota kalaa enempää kuin tarvitset. Älä tapa turhaan. Jätä kalojen myynti ammattikalastajille. Älä aiheuta turhaa häiriötä. Huomio myös muita. Älä roskaa ympäristöä. Muista aina turvallisuus. Kunnioita ja vaali herkkää luontoa. Lähde usein kaverin kanssa kalaan. SVK 32