KIREITÄ SIIMOJA. Onginta, heittokalastus & pilkintä
|
|
- Katariina Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIREITÄ SIIMOJA Onginta, heittokalastus & pilkintä
2 KALASTUS ON JÄNNITTÄVÄÄ JA HAUSKAA Kalastus on ympärivuotinen harrastus, josta saa uusia kavereita ja hienoja luontoelämyksiä. Kalastuksen niksit on helppo oppia ja kalastaa voit melkein missä tahansa. Tästä kirjasesta löydät tarvittavan tiedon kalastusharrastuksen aloittamiseen. Kun olet oppinut kalastamaan, riittää sinulla tekemistä jokaiselle päivälle. Kireitä siimoja -oppaan on tuottanut Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Järjestö tekee jatkuvasti työtä sen eteen, että kaikilla olisi hyvät kalastusmahdollisuudet, ja että mahdollisimman moni löytäisi tämän hienon harrastuksen. Voit tutustua meihin osoitteessa Samasta osoitteesta löydät tietoa kalastusseuroista, joiden kautta voit saada uusia kalastuskavereita ja vinkkejä kalastuspaikoista ja -tavoista. Kireitä siimoja!
3 2010 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö sekä Berndt Sundsten ja Tor Jäger Teksti: Berndt Sundsten Käännös: Marcus Wikström Toimitus: Jaana Vetikko Kuvat: Tor Jäger Taitto: Markkinointipörssi Oy Painatus: Oy Painotalo tt-urex Ab ISBN
4 4 Milloin Milloin kalaan? kalaan? KEVÄTKALASTUS Kalat ovat usein jäiden lähdön jälkeen nälkäisiä. Syöntikiihkossaan ne eivät ole niin arkoja kuin muuten. Moni kalalaji myös kutee keväällä. Ravintoa etsiessään tai kutuun valmistautuessaan kalat siirtyvät matalampaan veteen. Jotkut lajit nousevat virtavesiin. Keväisin kalastus on tuloksekkainta iltapäivisin ja iltaisin auringon lämmitettyä veden. Varhais keväällä kala voi syödä hyvin myös keskellä päivää. KESÄKALASTUS Hyvää kalastusaikaa ovat usein aamu, yö ja ilta. Sään vaikutus kalojen ottihalukkuuteen on suuri. Vesien lämmettyä monet lajit hakeutuvat syvemmälle. Iltaisin ja öisin monia kala - lajeja voi tavoittaa myös pinnan läheltä. Lippa on hyvä kesäuistin. SYYSKALASTUS Syksy on monesti erinomaista kalastusaikaa. Vesi on viilentynyt ja kalaa saattaa löytää matalammilta vesiltä. Upeina syyspäivinä saalista saattaa saada koko päivän ajan. MUISTA! KALLIOT JA KIVET VOIVAT VUODENAJASTA RIIPPUMATTA OLLA ÄÄRIMMÄISEN LIUKKAITA.
5 Milloin Milloin kalaan? kalaan? 5 KELI Kalat aistivat nopeasti sään muutokset. Kalastus on monesti tuloksekasta juuri ennen kuin kelit paranevat. Lämpimän veden aikaan voi jäähdyttävä vesisade käynnistää syönnin. Keli, joka parantaa kalojen mahdollisuutta ravinnon hankkimiseen, on hyvä kalakeli. Ukonilmalla ei pidä koskaan kalastaa. YÖ, ILTA JA AAMU Kala etsii ruokaa ja saapuu matalammille vesille. Näinä hetkinä kalojen narraus on helpompaa, koska ne eivät ole niin arkoja. Lisäksi ne ovat jo muutenkin virittäytyneet saalistamaan. TUULI Kylmä pohjoistuuli ei ole hyväksi kalastukselle. Kalat löytyvät kovalla tuulella suojan puolelta. Tuulen samentamassa vedessä kannattaa käyttää kiiltäviä, voimakasvärisiä tai rämiseviä vieheitä. Koska tuuli kuljettaa mukanaan ravintoa ja vesi on happirikasta, viihtyvät kalat joskus myös tuulen puoleisilla rannoilla. Kalat voivat tällöin liikkua lähellä rantaa. Tuuli sekoittaa veden kerrostumat tehokkaasti. Kovalla tuulella kylmässä viihtyvät kalat löytyvät suojan puolelta, usein rannan läheisyydestä, kohdasta, josta aallot alkavat. Siellä kylmä vesi kohoaa pintaan. Peilityyni ja tuuleton sää tekee kalasta aran ja varovaisen. PÄIVISIN Kala oleskelee päivisin syvällä ja kaukana rannasta. Se näkee hyvin ja käyttäytyy varovaisesti. Pienemmät kalat ovat kuitenkin monesti aktiivisia myös päivisin. Kevät ja syksy ovat usein parasta aikaa päivällä kalastamiseen. Kannattaa kokeilla pieniä vieheitä.
6 6 Mistä kalat löytyvät? MISTÄ JÄRVIKALAT LÖYTYVÄT? Kalat syövät ja lepäävät eri aikoina eri paikoissa. Kalan oleskelupaikkaan vaikuttavat veden lämpötila, vedenkorkeus, vuodenaika ja kalalaji. Käy kalassa samassa vesistössä eri aikoina, niin opit kalojen oleskelupaikat. Jos saat jostain paikasta saalista, on siellä todennäköisesti seuraavallakin kerralla kalaa. Paljon kalastetuissa vesistöissä kalat ovat arkoja. Ne siirtyvät vesistön suojaisempiin osiin tai nappaavat vieheisiin vasta yöllä. Mikäli toisella puolella järveä on maastossa selkeä kulkupolku, kokeile kalastaa vastakkaisella puolella. Aloita aina kalastaminen rannan tuntumasta. Kalat oleskelevat keskellä päivää monesti syvemmällä tai kauempana rannasta. Iltaisin, öisin ja aamuisin monet kalat saalistavat rannan läheisyydessä. Järvistä löydät kalaa paikoista, joissa on ravintoa ja suojaa. Hyviä kohteita ovat esimerkiksi virtapaikat, niemenkärjet tai purojen suualueet. Muita kokeilemisen arvoisia
7 Mistä kalat löytyvät? 7 paikkoja ovat syvät vedet, aukot kaislikossa, vedenalaiset kivet, laitureiden tuntumat, silta-aukot, lumpeen ja muun kasvillisuuden ympäristöt tai syvään veteen rajoittuvat jyrkät rannat. AJATTELE NÄIN: Missä kalan on hyvä olla? EIKÄ NÄIN: Missä kalastajan on hyvä olla? MISTÄ VIRTAVESIEN KALAT LÖYTYVÄT? Kala viihtyy kohdissa, joissa se on suojassa kovalta virtaukselta. Lisäksi veden lämpötilan tulisi olla suotuisa sekä suojaa ja ravintoa riittävästi. Iltaisin, öisin ja aamuisin kala liikkuu saalistaessaan lähellä rantaa. Silloin kalastajalle tarjoutuu hyvät saalismahdollisuudet. Isot kalat ovat aina pienempiä tovereitaan varovaisempia. Siksi ne ovat kasvaneet isoiksi. Aloita virtapaikkojen kalastaminen aina rannan tuntumasta. Kalat lymyilevät kivien etu- ja takapuolilla, koskenniskoissa sekä koskien montuissa. Tyypillinen oleskelupaikka on myös kovan ja miedon virran rajalla. Kalat viihtyvät koskien alapuoleisilla osilla ja paikoissa, jossa virrat yhtyvät, sekä syvän ja matalan veden reunalla. Jos paikassa on kasvillisuutta, löytyvät kalat usein sen reunoilta tai veden yli roikkuvien puiden alta.
8 8 Mistä kalat löytyvät? MISTÄ RANNIKON KALAT LÖYTYVÄT? Kalat löydät paikasta, jossa on suojaa ja ravintoa, esimerkiksi virtapaikoista, niemenkärkien tuntumasta tai puron purku- tai lähtökohdasta. Kalat oleskelevat myös syvissä paikoissa, kaislikon aukoissa, vedenalaisten kivien ympärillä, laitureiden tuntumassa, silta-aukoissa, ulpukan, lumpeen ja muun kasvillisuuden ympärillä tai syvään veteen rajoittuvilla jyrkillä rannoilla. Kalojen paikkavalintaan vaikuttavat myös vuodenaika, veden lämpötila ja tuuli.
9 Kalasta tehokkaasti 9 NÄIN SAAT ENEMMÄN SAALISTA Solmi viehe tarkasti siimaan ja tee uusi solmu ennen jokaista kalastusreissua. Aloita aina kalastaminen rannan tuntumasta. Kalasta aktiivisesti ja vaihda usein paikkaa. Tee heitot heittämällä eri suuntiin ja uita viehettäsi eri nopeuksin ja eri syvyyksissä. Tärkeintä eivät ole pitkät heitot, vaan että pystyt heittämään haluamillesi paikoille. Paikan vaihto parantaa saalismahdollisuuksia ja muutkin kalastajat saavat koittaa onneaan kalastamassasi paikassa. Mieti minne itse asettuisit, jos olisit kala. Jos takanasi on puita tai puskia tai pysyt matalana, kala ei näe sinua. Muista, että kalat huomaavat sinut nopeammin kuin uskotkaan. Kala huomaa nopeasti, jos jokin esine on syömäkelvoton ja sylkee sen pois. Pidä siima kireänä, jotta voit tartuttaa vieheeseen iskeneen kalan. Tartutus tehdään vastaiskulla nostamalla vapa, jolloin koukku pureutuu kalan leukaan. Pidä viehettä silmällä. Joskus saatat nähdä kalan seuraavan viehettä ja silloin on jännittävää. Jos kala ei ota, vaihda viehettä tai kalastustekniikkaa. Jos keli on kaunis, käytä pieniä vieheitä. Käytä huonommalla säällä keskisuuria, himmeitä vieheitä. Viuhkamaisesti heittämällä kalastat paikan tehokkaasti.
10 10 Kalastajan solmut SOLMUT Solmu on heikoin lenkki kalastajan ja vieheen välillä. Siksi hyvä solmu on perusta onnistuneelle kalastukselle. Solmujen harjoittelu värillisellä siimalla on helpointa, kunnes osaa solmia ne kuvia katsomatta. Solmi tarkasti ja käytä tarpeeksi siimaa. Kostuta aina solmu ennen kiristystä. Tarkista, että solmu on kiristynyt kunnolla. Leikkaa ylimääräinen siima pois. Vie siimanpätkät ja pakkaukset kotiin tai roskikseen. PUOLANAKSELISOLMU Puolatakseen kelalle uutta siimaa, on solmittava siima ensin kelan puolanakseliin. Siihen tarkoitukseen sopii hyvin oheinen solmu. PARANNETTU VIEHESOLMU Hyvä solmu siiman kiinnittämiseen onkivapaan tai viehelukkoon. Vesi tekee siimasta liukkaan, joten solmun pitävyyden varmistamiseksi se kierretään vähintään viisi kertaa itsensä ympäri. Viehelukkoa kannattaa käyttää, ettei siima ala kiertää esimerkiksi lipalla kalastettaessa. Viehelukko helpottaa myös vieheiden vaihtoa.
11 Kalastajan solmut 11 VERISOLMU Paras tapa liittää kaksi suurin piirtein saman paksuista siimaa yhteen. Jos toinen siima on ohuempi, sitä voi kiertää yhden ylimääräisen kierroksen tai käyttää kirurgin solmua. KIRURGIN SOLMU Hyvä solmu kahden eripaksuisen siiman liittämiseksi yhteen. PALOMAR-SOLMU Hyvä viehesolmu etenkin punotulle siimalle. Punottu siima on täysin venymätön, joten pienimmänkin hipaisun vieheessä tuntee heti. Ohuetkin punotut siimat ovat kestäviä.
12 12 Onkiminen ONKIMINEN ILMAN KELAA Tarvitaan 3-6 metrinen vapa, johon onkilaite kiinnitetään. Onkilaite koostuu siimasta, kohosta, painoista ja koukusta. Nykyään onkivavat ovat moniosaisia, super - kevyitä ja halpoja. Lyhyt vapa on tiheäkasvuisissa kalapaikoissa hyvä. Kannattaa käyttää suippenevaa kohomallia ja lyijyttömiä painoja. Isommalle kalalle kannattaa käyttää isompaa kohoa ja paksumpaa siimaa. Mato ja kärpäsentoukka ovat miltei aina toimivia syöttejä. Syötiksi kelpaavat kalalajista riippuen myös katkarapu, leipä, juusto, makkara, maissi ym. Siiman pitäisi olla hiukan vapaa lyhyempi ja paksuudeltaan 0,20 0,25 mm. Kohon, koukun koon ja siiman paksuuden on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan saaliskalaan. Herkäksi painotetulla onkilaitteella saa parhaiten kalaa. KOHO Jos koho makaa kyljellään veden pinnalla, koukku makaa pohjassa. Kalastussyvyyttä säädetään nostamalla tai laskemalla kohoa siimassa. Usein kalaa saa parhaiten läheltä pohjaa. Pieni koukku on aina parempi kuin liian iso. Pujota syötti koukkuun ja jätä koukun kärki näkyviin. Kohon värillä ei ole merkitystä kalalle. Valitse koho, joka sinun on helpointa nähdä. Laita painoja siimaan sen verran, että koho kelluu suorassa ja vain kärkiosa näkyy vedenpinnan yläpuolella.
13 Onkiminen 13 Ongi paikasta, jossa oletat kalojen olevan. Tarkkaile kohoa herkeämättä. Jokainen liike kohossa saattaa olla kalan aiheuttama. Mikäli kala ei nappaa, vaihda hetken päästä paikkaa. Ongi kaislikon tai lumpeikon vierestä tai muusta paikasta, joka tarjoaa kaloille suojaa. Voit houkutella kaloja kalapaikallesi veteen heitettävien mäskipallojen avulla. Mäski tehdään esimerkiksi sekoittamalla vettä, jauhoja ja kärpäsentoukkia. Onkiminen ilman kohoa on äärimmäisen jännittävää. Kalat etsivät suurimman osan ravinnostaan pohjasta. Syötin sinne saamiseksi voit antaa sen kulkea virran mukana tai antaa sen vajota pohjaan ja ainoastaan näppituntumalla tai katseellasi seurata kalan tärppiä. Paino voi tällöin olla joko koukun ylätai alapuolella. Voit myös maata laiturilla ja katsoa kaloja samalla, kun ongit. Se on todella jännittävää puuhaa!
14 14 Onkiminen KELAONGINTA Heittovavalla voit onkia sellaisista paikoista, jonne et tavallisella onkivavalla yllä. Käytä heittokohoa ja solmi koukku tapsiin kohon alle. Tee tapsi noin 0,5 1 metrin mittaisesta monofiilisiimasta. Paino hankaloittaa hieman heittämistä. Tee heitto varovaisella ja pehmeällä liikkeellä. Pysäytä siima juuri ennen kuin koho osuu veteen, jotta tapsi suoristuisi. Anna syötin olla paikallaan tai kelaa hitaasti sisään. Pysäytyssolmu helpottaa kalastusta, sillä silloin ei tarvitse käyttää pitkää peruketta. Menetelmä helpottaa heittämistä ja voit kalastaa haluamastasi syvyydestä. Liukukohon heittäminen on helppoa. Kun koho osuu veden pintaan, uppoavat paino ja koukku kohon jäädessä pintaan. Solmi pysäytyssolmu niin, että syötti jää mahdollisimman lähelle pohjaa. VIRITÄ POHJAONKI Pohjalta onkiminen antaa monesti saalista. Alla kolme erilaista viritystapaa: 1) Liukupaino, jonka leikari pysäyttää 2) T-leikarin tai sivutapsin avulla. Vaihtoehtoisesti voit solmia verisolmun ja kiinnittää painon toisen siiman päähän. 3) Kiinnitä paino koukun yläpuolelle suoraan siimaan
15 Onkiminen 15 POHJAONGINTA Laita vapa haarukkaan tai puuoksaa vasten. Jos pidät siimaa sormien välissä, tunnet kalan ottaessa syötin. Kilistin tai langantupsu vavan kärjessä helpottaa tärpin huomaamista. Anna syötin olla paikallaan tai kelaa erittäin hiljaa sisään. Saalismahdollisuuksien parantamiseksi voit hankkia värinä- tai heilurikärjen, jonka kiinnität vapaasi. Silloin näet tai tunnet kalojen tärpit selkeämmin. Näitä erikoiskärkiä on olemassa sekä virtavesiin että järvikalastukseen.
16 16 Tavallisimpia kalojamme AHVEN Esiintyy erilaisissa vesistöissä melkein kaikkialla ja syö mitä milloinkin. Saalistaa mieluiten parvessa. Suurille ahvenille kelpaavat suuret vieheet. Kalasta ahventa kesäisin ja talvisin, kaikilla kalastustavoilla. Käytä matoa, lippaa, vaappua, jigiä tai pilkkiä. SÄRKI Esiintyy miltei koko maassa. Elää parvessa. Kalastus tapahtuu lähellä rantaa matalassa vedessä, mielellään kaislikon läheisyydessä. Särki syö hyönteistoukkia, kotiloita ja tiettyjä kasveja. Pyydä madolla, leivällä, kärpäsentoukalla tai maissilla. HAUKI Esiintyy kautta maan joissa, järvissä ja rannikolla. Hauki on petokala ja syö ainoastaan muita kaloja. Paras aika kalastaa on syksy, talvi ja kevät. Hauen löydät kaislikoista ja rantojen läheisyydestä. Käytä lusikkauistinta, vaappua, lippaa, jigiä tai pilkkiä. KUHA Pienet kuhat muistuttavat ahventa. Esiintyy Lounais- ja Etelä-Suomen rannikolla sekä monissa järvissä aivan pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Elää parvessa tai yksin vesistöjen syvemmissä osissa ja karttaa pääsääntöisesti rantoja. Kuha oleskelee lähellä pohjaa, syvänteiden reunoilla ja joskus virtavesissäkin. Pyydä kuhaa jigillä, lusikalla, vaapulla tai pilkillä.
17 Tavallisimpia kalojamme 17 TAIMEN Esiintyy meressä, järvissä ja virtavesissä. Taimen vaatii kylmää ja happirikasta vettä. Elää yksin omalla reviirillään. Kasvu riippuu elinympäristöstä. Pyydä lipalla, vaapulla, perholla, lusikalla tai jigillä. KIRJOLOHI Lohikala, joka on peräisin Amerikan länsirannikolta. Kaikki Suomessa esiintyvät yksilöt ovat peräisin viljelystä. Kirjolohen löydät varmimmin nk. istuta ja ongi -vesistä. Pyydä lipalla, madolla, perholla, katkaravulla tai lusikalla. Voit myös pilkkiä mormuskalla tai pienikokoisella lusikalla. HARJUS Harjus korkeine selkäevineen on helppo tunnistaa. Esiintyy etenkin Pohjois-Suomen järvissä ja virtavesissä. Harjus elää parvessa ja viihtyy kylmässä ja happirikkaassa vedessä. Harjusta pyydetään pienillä lipoilla tai perhoilla ja talvisin pienillä pilkeillä. Kuinka isoiksi voivat kalat kasvaa? Katso Suomen ennätyskaloja osoitteessa
18 18 Heittokalastus HEITTOVAPA Heittokalastusvälinein voit kalastaa useimpia kalalajeja. Heittäessäsi sinun tulisi antaa vieheen roikkua noin kahdenkymmenen sentin verran vavankärjestä, jonka jälkeen teet heiton pehmeällä liikkeellä. Kalastuksessa heittojen tarkkuus on tärkeämpää kuin pitkät heitot. Kuivaa vieheet kalastusreissun jälkeen. Mikäli olet kalastanut merellä, kannattaa kela ja vieheet huuhtoa vesihanan alla. Vaihda säännöllisesti vieheitä kalastaessasi. Heitä kalan oletetun lymypaikan yli ja anna vieheen uida sen ohi. Muista vaihtaa kelasi siima vuosittain. LIPPA Lipan pyörivä lehti välittää kaloja houkuttelevia värähtelyjä ja heijastuksia. Käytä hyvällä säällä ohutta siimaa ja pieniä lippoja. Huonojen kelien vallitessa käytä paksumpaa siimaa ja isompia lippoja. Kovalla tuulella on vaikeampaa heittää lippaa kuin lusikkaa. Kiinnitä lippa viehelukkoon, ettei siima kierrä itseään kelauksen aikana. Kun lippa osuu veteen, tee pieni nykäys, jotta lipan lehti alkaa pyöriä. Kelaa lippaa eri nopeuksilla sisään. Tee silloin tällöin pysähdyksiä ja kalasta eri syvyyksissä.
19 Heittokalastus 19 LUSIKKA Lusikoita on helppo heittää ja ne ovat hyviä petokalojen pyynnissä. Valitse matalaan veteen kevyitä lusikoita. Käytä voimakkaassa virrassa tai syvässä vedessä raskaita lusikoita. Uita viehettä eri syvyyksissä ja vaihtele kelausnopeutta. VAAPPU Vaappuja löytyy sekä kelluvia että uppoavia. Uppoava vaappu on helpompi heittää painonsa vuoksi. Kelluvaa vaappua pitää kelata sisään, jotta sen saa sukeltamaan ja houkuttelemaan kaloja. Anna vaapun upota ja nousta pintaan silloin tällöin, ja kelaa vieheesi epäsäännöllisesti sisään. Vaappu matkii haavoittunutta pikkukalaa, joka on petokalalle helppo saalis. Kalasta eri syvyydestä ja erikokoisilla vaapuilla. Pinnassa vipeltävä pikkuvaappu voi herättää esimerkiksi ahvenen syöntihalut. JIGI Jigillä kalastetaan nykien, jolloin se muistuttaa ruokailevaa pikkukalaa. Kumista tehty jigi liikkuu hyvin kalamaisesti. Matalassa vedessä voidaan jigin kanssa käyttää leijaavia ja kevyitä jigipäitä, syvässä vedessä vuorostaan raskaampia. JERKKI Raskaanpuoleisia jerkkejä uitetaan lyhyillä, jämäköillä vavoilla. Käytä myös jäykkää peruketta. Jerkistä puuttuu uintilevy ja saat ne uimaan lyömällä vavankärjellä kohti vedenpintaa. Vapa ei saa osua veteen ja sitä nostetaan ja lasketaan vuoron perään. Nosta, kelaa, tee nykäys, jne.
20 20 Veneestä kalastaminen VENEESTÄ KALASTAMINEN Veneestä kalastaessa pelastusliivien tulee olla päällä ja kaveri mukana. Koska vesillä on aina kylmempää kuin maissa, voit tarvita lämpimiä vaatteita, istuinalustan ja lakin. Kalaa löydät esimerkiksi kaislikon reunasta, lahdista tai läheltä rantaa. Kala kuulee kaikki veneestä lähtevät äänet värähtelyinä vedessä. Istu aina veneessä ollessasi, äläkä mene vesille kovassa tuulessa. Hanki pitkävartinen haavi, jottei sinun tarvitse nojata laidan yli. Ota mukaan voileipiä, hedelmiä ja juomaa. On mukavaa rantautua välillä ruokatauolle, ojennella jalkoja ja saada uutta voimaa kalastukseen. Veneestä voit kalastaa kaikilla tavoilla ja myös pilkkiä. Monia kalalajeja voidaan pyytää pilkillä aivan kuin talvellakin. Käytä tavallista pilkkivapaa tai heittovapaa. HEITTOVAPA Kalastakaa veneessä istuen niin, ettette osu koukuilla toisiinne. Käyttäkää aurinkolaseja, jotta näkisitte paremmin. Lisäksi ne toimivat silmien suojana. Sinun ei tarvitse heittää pitkälle saadaksesi kalaa. Heitä viuhkamaisesti eri suuntiin ja vaihda sitten kalastuspaikkaa. Kokeile samalla vetää uistinta veneen perässä.
21 Veneestä kalastaminen 21 SOUTU-UISTELU Soutu-uistelussa veneellä kuljetaan hitaasti soutamalla ja vetämällä veneen perässä lusikkaa tai vaappua. Tällä tavalla saat helpoksi kalastetuksi laajoja alueita. Säädä kelan jarru niin, että kala tarttuu koukkuun tärpistä. ONKIMINEN Veneestä onkiminen on hyvin tehokasta. Kokeile onkimista eri syötein ja menetelmin.
22 22 Kalasta perholla PERHOKALASTUS VIRVELILLÄ Tämä on hyvä menetelmä etenkin virtavesillä, mutta myös järvellä ja rannikolla. Hanki ensin perhokoho (muovipallo). Solmi noin 60 cm siimatapsi perhokohon perään ja toiseen päähän uppoperho. Tee heitto pehmeällä liikkeellä. Pysäytä siima juuri ennen kuin koho osuu veteen, pysäytä siima, jotta tapsi perhoineen suoristuu. Järvellä ja merellä kelaa perho hyvin hitaasti sisään. Virtavesillä heitä virtaan yläviistoon ja anna perhon ajelehtia kaaressa. Pidä siima kireänä koukataksesi kalan. Mitä voimakkaampi tuuli, sitä lyhyempi tapsi toimii. PUNTTIPERHOKALASTUS Kiinnitä paino siimaan ja perään streameri tai putkiperho. Heitä virtaan yläviistoon ja anna perhon ajelehtia kaaressa alavirtaan. Kelaa perhoa tyynessä vedessä eri syvyyksissä ja nopeutta vaihtelemalla. Siirrä vavan kärki vuoronperään vasemmalta oikealle. Näin saat perholle sivuliikkeen. Kelaa nopeasti matkiaksesi pakenevaa pikkukalaa. Painoa vaihtelemalla voit kalastaa eri syvyyksissä. Mikäli huomaat kalan, heitä sen yli ja uita perho sen vierestä.
23 Näin saat kalan ylös 23 TARTUTA KALA Pidä siima aina kireällä. Pidä mahdollisuuksien mukaan viehettä silmällä, niin kalan tartutus helpottuu. Kun kala iskee, tee vastaisku nostamalla vavankärki pystyyn. Pidä siima kireänä koko väsytyksen ajan. MIKSI KALA IRTOAA? Kalan irtoaminen koukusta voi johtua esimerkiksi siitä, että kalan isku vieheeseen oli huono tai epäonnistuit tartuttamisessa. Väsyttäessäsi kalaa pidä siima kireänä ja vapa pystyssä, jotta kala saa taistella nimenomaan vapakaarta vastaan. Silloin kalan irtoamisen mahdollisuus pienenee oleellisesti. Jos siima katkeaa, se oli vahingoittunut, kelasi jarru oli liian kireällä tai solmu oli huono. Tarkista siis sekä kela ja siima että solmu ennen jokaista kalastusreissua. Leikkaa pätkä siimasta pois ennen uuden solmun solmimista. POHJATÄRPPI Saadaksesi vieheen irti pohjasta voit kävellä eri suuntiin ja nykiä siimasta. Älä vedä liian kovaa, kun vapa on kaaressa. Se voi rikkoontua tai viehe voi lentää kovalla vauhdilla sinua kohti. Joskus voit joutua vetämään siiman poikki. Nailonsiiman voit kiertää kyynärpään ympäri takin ulkopuolelle ja perääntyä hitaasti, kunnes siima katkeaa. Punottua siimaa ei saa ikinä vetää kädellä poikki venymättömänä se saattaa tehdä pahaa jälkeä. Punottu siima kierretään esimerkiksi puuklapin ympäri ja kiskotaan klapista kiinni pitäen. Tarkista siima, leikkaa metrin verran pois ja solmi siihen uusi viehe.
24 24 Näin saat kalan ylös KALA TALTEEN Pienemmät kalat voit vetää suoraan ylös. Jos sinulla on haavi, laita se veteen ja johdata kala siihen. Nosta haavi ja kala on sinun. Mikäli haluat pitää kalan, tainnuta se välittömästi ennen kuin irrotat vieheen. Käytä kalan tainnuttamiseen pientä nuijaa (pappi). Lyö kerran tai kaksi kalan takaraivoon hieman silmien tasalta taaksepäin. Laske sen jälkeen kalasta veret katkaisemalla puukolla kidusten ja sydämen välinen verenkierto. Pienet kalat voidaan lopettaa pujottamalla sormi kalan suuhun ja taittamalla niska kalan selkää päin. KALA TAKAISIN VETEEN Älä koske kalaan kostuttamatta ensin käsiäsi. Kalan limakerros vahingoittuu herkästi. Käytä pieniä kalanirrotuspihtejä, jotka helpottavat vieheen irrotusta kalan suusta. Jos kala on uuvuksissa, sen selviytymismahdollisuudet huononevat. Tämä koskee erityisesti isoja kaloja, jotka ovat taistelleet siiman päässä hetken aikaa. Irrota viehe kalan ollessa vielä vedessä ja ota varovainen ote kalan pyrstöstä ja vatsan alta. Pidä kalan pää virtaa vasten tai pumppaa hiukan edes takaisin, kunnes kala virkoaa, eikä huoju vedessä. Sen jälkeen voit päästää kalan menemään.
25 Kalan perkaus 25 KALAN PERKAUS Kala tulee perata mahdollisimman nopeasti, ettei se pilaantuisi. Katso alla olevista kuvista mallia kalan perkaukseen. Aloita leikkaamalla kalan kurkku auki. 1. Avaa kalan maha. Älä leikkaa liian syvälle. 2. Vedä sisälmykset ulos. 3. Kaavi munuainen pois. 4. Pyyhi kalan vatsaontelo. 5. Irrota kalan pää, jos se on tarpeen 6. Jos esimerkiksi savustat kalan, voit ripotella vähän suolaa sen vatsaan. Säilytä kala viileässä, kunnes voit laittaa sen jääkaappiin tai pakastimeen. Kierrä se vaikka sanomalehteen, kunnes pääset kotiin. Huuhdo veitsi huolellisesti, kuivaa ja laita takaisin tuppeen.
26 26 Pilkkiminen Pilkkiminen Kala syö silloinkin, kun jää on paksua. Joidenkin kalalajien on vaikeaa löytää tarpeeksi ruokaa, joten ne ottavat hanakasti kiinni tarjoamisiisi vieheisiin. Kalastukseen tarvitset yksinkertaisella kelalla ja lasikuitukärjellä varustetun pilkkivavan. Tarvitset myös jääkairan reikien kairaamiseen ja kenties sohjokauhan reikien puhdistamiseen. Jäällä on aina kylmempää kuin uskoisikaan, joten tarvitset kunnolliset ja lämpimät vaatteet, kengät tai saappaat, lakin, hanskat ja reilun annoksen kärsivällisyyttä. Ennen kaikkea: älä unohda jäänaskaleita! Varusta saappaasi jääkengillä, niin et liukastu. Jaksat kalastaa pidempään, jos istut jonkin lämpimän päällä. Lämmin istuin auttaa myös keskittymään kalastukseen. Pilkillä voit tavoitella suurinta osaa kalalajeistamme. Jollet saa saalista, vaihda reikää, kalastussyvyyttä ja kokeile uusia vieheitä. Reikään tuijottaminen kalastaessa lämpimän taljan päällä maatessa on erittäin jännittävää. Tiputa kananmunankuoria pohjalle ja laita takki tai huopa pään päälle, niin näet paremmin mitä alhaalla tapahtuu. Syötitä madolla tai kärpäsentoukalla. Säilytä kärpäsentoukat jääkaapissa, muuten purkissasi on pian iso kärpäsjoukko.
27 Pilkkiminen 27 PILKIT On olemassa erilaisia pilkkejä. Tavallisin on pystypilkki. Se on yksitai kolmihaarakoukulla varustettu ja sopii erinomaisesti muun muassa ahvenelle. Syötitä koukku madolla, kärpäsentoukalla, juustolla tai leivällä. Tee vavalla houkutusliikkeitä ja odota tärppiä. Tasapainopilkki muistuttaa pikkukalaa. Se on erityisen toimiva matalan veden kalastuksessa. Siima kiinnitetään vieheen selässä olevaan lenkkiin. Kun liikutat vapaa, pilkki ui vedessä edes takaisin. Tasapainopilkkiä ei tarvitse syötittää. Pilkki toimii erinomaisesti ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Rautulätkät ovat isoja ja monesti kiiltäviä pilkkejä. Koukku roikkuu lyhyessä siimatapsissa lätkän alapuolella. Syötitä madolla tai kärpäsentoukalla. Päästä lätkä pohjaan, nosta noin 10 cm. Tee vavalla pari houkutusliikettä ja odota. Pari pientä houkutusliikettä ja taas odotus. Tärpit ovat usein erittäin varovaisia. Isot lätkät ovat erinomaisia raudulle ja taimenelle, pienemmät vuorostaan ahvenelle ja harjukselle. Mormuska (morri) on painokoukku, joka ohuella siimalla ja herkällä vavalla uitettuna on tehokas pyyntiväline. Syötitä kär päsen toukalla, surviaissääskentoukalla tai katkaravunpalasella. Päästä morri pohjan tuntumaan, väristä vavalla, odota, ja väristä taas. Tehokas viehe muun muassa särjelle, ahvenelle, harjukselle, kirjolohelle ja taimenelle.
28 28 Pilkkiminen LÖYDÄ KALAT TALVELLA Etsi kalaa kaislikkojen tuntumasta, niemien ympäriltä, järven matalikoista sekä syvänteistä. Kalasta usein samalla järvellä, niin opit kalojen oleskelupaikat. Hyvä houkuttelutapa on pudottaa pieni määrä syöttejä reikään. Vesi on kylmempää jääkannen tuntumassa kuin pohjassa, joten pohjan tuntumassa kalastaminen on tuloksellisempaa. Mikäli saat ahvenen tai muun parvessa viihtyvän kalan, pudota pilkki mahdollisimman pian takaisin avantoon saadaksesi niitä lisää. Kovalla pakkasella ei ylös otettuja kaloja tule päästää takaisin. Kalan silmät voivat vaurioitua pahasti kylmästä. Tainnuta ottamasi kalat välittömästi. VINKKI: Jos syönti on heikkoa, päästä viehe pohjaan ja anna sen möyriä pohjamudassa. Kokeile erivärisiä koukkuja. Punainen lankatupsu koukussa voi houkutella kalan iskuun.
29 PILKI TURVALLISESTI Pilkkiminen 29 Liiku ainoastaan jäillä, jotka tiedät turvalliseksi. Kaveri mukana kalaretkellä lisää turvallisuutta ja kalastus on muutoinkin kivaa seurassa. Muista laittaa jäänaskalit kaulaasi. Järven tai merenlahden jään paksuus voi vaihdella paljonkin. Tarkista paksuus heti rannan tuntumassa. Siinä kohtaa tulisi jään paksuuden olla vähintään 10 cm, mutta muista ettei sekään ole takuu jään kestävyydestä. Kysy siis joltain joka tietää. Vaarallisia paikkoja ovat muun muassa laitureiden, purkuojien, siltojen ja niemien ympäristöt. Jos vesi alkaa jossain kohtaa nousta jäälle, älä mene sinne, vaan käänny heti ympäri.
30 30 Kalastusluvat Voit onkia ja pilkkiä iästäsi riippumatta maksutta lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikkoja ja erityiskohteita. Maksutta voi yleensä onkia ja pilkkiä seisovassa vedessä järvessä, meressä ja virtavesien suvannoissa. Onkimiseen kelaongella tarvitsee vuotias valtion kalastuksenhoitomaksun sekä joko läänikohtaisen viehekalastusmaksun tai kalavedenomistajan luvan. Erityiskohteissa kaikki kalastajat tarvitsevat kalavedenomistajan luvan. Alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat voivat kalastaa yhdellä heittokalastusvavalla maksutta lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikkoja ja erityiskohteita vuotiaat tarvitsevat heittokalastukseen valtion kalastuksenhoitomaksun sekä joko läänikohtaisen viehekalastusmaksun tai kalavedenomistajan luvan. Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa ja viehettä, sekä vetouistelussa lisäksi yhtä painoviehettä. Lähes kaikille vesialueille on saatavissa vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan myymiä kalastuslupia, jotka oikeuttavat kalastamaan seisovien vesien lisäksi virtavesien koski- ja virtapaikoissa.
31 Pidä huolta luonnosta 31 Jokamiehenoikeudet ovat tärkeitä kaikille luonnossa viihtyville myös muiden omistamilla alueilla. Jokamiehenoikeus on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Meidän tulee kunnioittaa luontoa. Emme esimerkiksi saa häiritä muita ihmisiä tai eläimiä, emmekä vahingoittaa luontoa tai toisen omaisuutta. Metsästys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Roskaaminen ja luonnon tuhoaminen on kielletty. Tärkeitä alueita kutsutaan kansallispuistoiksi tai luonnonsuojelualueiksi. Niiden käytössä on jokamiehenoikeuksista poikkeavia määräyksiä. Haluathan tulla takaisin paikkoihin, joista pidät ja kun sinne saavut, pitäisi kaiken olla niin kuin ennenkin. Kaikki me kalastamme, koska pidämme kalastuksesta, jännityksestä ja luonnossa olemisesta. Vinkkejä ja tietoja kalastussäännöistä saat keskustelemalla kokeneempien kalastajien kanssa. On tärkeää, että seuraamme sääntöjä. Mieti, miten haluat asioiden olevan ja käyttäydy sen mukaisesti. Osoita kunnioitusta, älä roskaa. Sen, minkä olet paikalle kantanut, jaksat myös kantaa takaisin kotiin tai lähimpään roskikseen. Roskat rumentavat luontoa ja voivat olla niin ihmisille kuin eläimillekin vaarallisia. Älä seiso liian kauan yhdessä kalapaikassa. On jännittävää kokeilla uusia paikkoja. Kenties löydät mahtavan kalapaikan, jossa kukaan ei ole hetkeen kalastanut. Samalla annat muille mahdollisuuden kokeilla äskeistä paikkaasi. Älä mene liian lähelle toisen kalastuspaikkaa. Aloita virtavesillä kalastus toisen kalastajan yläpuolelta. Muutaman heiton jälkeen ota pari askelta myötävirtaan ja tee jälleen pari heittoa, jotta kaikilla olisi samat mahdollisuudet kalastukseen. Älä koskaan ota enempää kalaa kuin tarvitset ja lopeta heti talteen ottamasi kalat. KUNNON KALASTAJA EI JÄTÄ JÄLKIÄ LUONTOON!
32 Lue lisää kaloista ja kalastuksesta osoitteessa Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.
Kalastaminen. Ruotsissa. Esitteen on rahoittanut Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto
Kalastaminen Ruotsissa Esitteen on rahoittanut Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto (Naturvårdsverket) Kalastaminen Ruotsissa Kalastaminen on hauska ja jännittävä harrastus, josta voi nauttia ympäri vuoden.
LisätiedotOnginta kilpailulajina
Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,
LisätiedotKoskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus
Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Oppilas tutustuu koskikalastukseen, kaloihin ja niiden elinympäristöön erityisesti Ruunaalla, kalojen rakenteeseen, ravintoon sekä aisteihin. Kokonaisuudesta
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotSuomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot
Kevätohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on oppia solmu nimeltään kirurginsilmukka. Lisäksi opetellaan laittamaan onkivapa onkikuntoon valmistamalla jokaiselle kerholaiselle omat onkilaitteet. 1) Solmun
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotSuomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot
1. KERHOKERTA Ensimmäisen kerhokerran tavoitteena on opetella kalastuksessa käytettävät perussolmut sekä tutustuttaa osallistujat solmujen käyttötarkoituksiin. Lisäksi osallistujille kerrotaan erilaisten
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotPerhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com
3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotKalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat
Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta
LisätiedotMerkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
LisätiedotSaimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.
Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Kalastuslupa Kalastuslupa muodostuu kahdesta erikseen maksettavasta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta
LisätiedotYksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotMerkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotJousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry
Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus
LisätiedotKALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012
Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotKalalle nyt! Opas kalastuksen aloittamiseen
Opas kalastuksen aloittamiseen Sisällysluettelo...3 Mitä tulee ottaa huomioon kalastusretkeä suunniteltaessa?...4 Kalastusmuodot ja välineet...6 Onkiminen...6 Pilkkiminen...8 Viehekalastus...9 Muita kalastusmuotoja...11
LisätiedotSaimaannorppa ja sen elinalue
SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotMerkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriölle
Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö antoi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tulostavoitteeksi vuodelle 2009 laatia selvityksen kalastuslain kokonaisuudistusta varten
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotTutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy
1 Yhteen kaulakoruun tarvitset: 40 cm makeanvedenhelminauha TAI vastaava/haluttu määrä irtohelmiä 2 m valmiiksi neuloitettu helmisilkki 0,6 0,65 mm TAI paksuutta, joka mahtuu kerran helmien läpi helmilukko,
LisätiedotKoskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2
Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2 Esipuhe Tervetuloa tutustumaan Koskikalastuksen oppaaseen! Opas on kirjoitettu pohjautuen omiin kokemuksiin jokikalastuksessa vuosien varrella. Käymme
LisätiedotEräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.
Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotPORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019 sivu 1 / 2 1. Porvoon kaupungissa tai Askolan kunnassa asuville sekä Porvoon kaupungissa sijaitsevan vapaaajanasunnon omistajille tai vuokralaisille
LisätiedotAUEN JÄTTILÄIS- PERHOILLA HEITTOKALASTUS
AUEN HEITTOKALASTUS Tekeekö mielesi kokeilla jotain uutta? Kokeile siinä tapauksessa jerkkisetin vaihtamista haspelivälineisiin ja jättizonkeriin. Ruotsalaisen pioneerin ja jerkkikalastuksen edelläkävijän,
Lisätiedot5. Tuo siima viimeisen lenkin sivussa olevan helmen läpi ja pujota 3 helmeä. Muodosta lenkki kuvan mukaan. Tutustu. Innostu. Luo!
1 Ystävään tarvitset: 90 kpl pyöreitä, heijastavia helmiä yhtä kokoa (mallissa 8 mm) 3 kpl isompia, pyöreitä heijastavia helmiä (mallissa 10 mm) 5 m siimaa 0,3-0,4 mm 60-80 cm 1 mm puuvillanyöriä pyöriväkantainen
LisätiedotYksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
LisätiedotAlkusanat. Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään!
1 Kalastusopas 2015 2 Alkusanat Tämän oppaan tarkoitus on antaa uudelle harrastajalle mahdollisuus helpompaan aloitukseen harrastuksen parissa. Samalla opas toivottavasti antaa vinkkejä ja/tai ideoita
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. ver. 1.2
KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä
LisätiedotTutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy
1 Yhteen (avain)kaulakoruun tarvitset: 1-2 m 0,6 tai 0,8 mm metallilankaa (valitse paksuus helmien reikäkoon mukaan) erilaisia ja kokoisia helmiä, riipuksia, korunosia, renkaita kalotteja, mikäli käytät
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.
LisätiedotPOLVISUKAT NEULEKONEELLA
POLVISUKAT NEULEKONEELLA Ohjeen avulla pystyt neulomaan polvisukat mittojesi mukaan Ohje on koneneulontaa harrastaneille Ohjeen valmistamiseen riittää yksitasoinen neulekone. Jos haluat sukan suuhun joustinneuletta,
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotJAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT
JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotHARJOITEPANKKI VOIMA
HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,
LisätiedotLintujentarkkailu. Tammikuu
Lintujentarkkailu Lintujentarkkailu on hauskaa ja halpaa puuhaa. Se onnistuu ympärivuoden eikä ole sidoksissa paikkaan. Lintujen tarkkailua voi harrastaa omassa pihapiirissä, voi lähteä linturetkelle tai
LisätiedotLiikkeitä joka lähtöön
Julkaistu Eläkeläinen-lehdessä 5/2016 Hyvät Eläkeläinen lehden lukijat! Tällä palstalla aloitetaan uusi virikesarja liikkeitä, joita voitte tehdä yhdistyksien kerhoissa, kaverin kanssa lenkillä tai vaikkapa
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotGOLFIN ETIKETTI 1. Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista. b) Olen oman pelini tuomari
GOLFIN ETIKETTI 1 Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista b) Olen oman pelini tuomari c)huomioin toiset pelaajat GOLFIN ETIKETTI 2 Mitä seuraavista asioista teet
LisätiedotPikkuisten Mindfulness-kortit
Pikkuisten Mindfulness-kortit Leikkaa kortit irti. Taita poikkiviivan kohdalta sanallinen ohje kuvan taakse. Laminoi kortiksi. Kortteja voi käyttää kahdella eri tapaa. Silmät voi sulkea ja kuvitella tilanteen
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotTrimmiä rintalihaksiin Istu tukevasti penkillä, työnnä kahvoista eteenpäin. Liike vaikuttaa rintalihaksiin. Tee toistoa, 2 3 sarjaa.
Ohjeita ulkokuntoilulaitteiden käyttöön Lämmitä lihaksesi ennen lihaskuntotreeniä. Tee vaikka 5 10 minuutin pyrähdys, että saat lihakset lämpenemään ja veren kiertämään. Muista venytellä lopuksi. Laitteet
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotOpas omatoimiseen harjoitteluun
Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
Lisätiedot1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1
1 / 10 1. PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1 1. Liikkeen nimen perässä on kerrottu treenattava lihas 2. Tee kaikissa liikkeissä sarjat loppuun saakka 3. Oikeat sarjapainot ovat ne, jotka ovat isoimmat painot, joilla
LisätiedotVAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!
VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun
LisätiedotFX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy
FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotSelkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!
Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään
LisätiedotKiinnittäytyminen, solmut. Käytännön veneilykurssi 12.3.2015
Kiinnittäytyminen, solmut Käytännön veneilykurssi 12.3.2015 KIINNITYSVÄLINEET Köysimateriaalit Kiinnitysköyden tulee olla joustava. Se voi olla joko kelluva (polypropeeni) tai uppoava (kumipunoksella varustettu
LisätiedotNÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN
1 Eri kalastusmuodot edustavat yleisimpiä harrastuksia maassamme. Tuhansien järvien Suomesta löytyy runsaasti erilaisia kalavesiä, joilla kalastaa. Paneudumme tässä oppaassa onginnan, heittokalastuksen,
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 1. KERHOKERTA Ensimmäisen kerhokerran tavoitteena on opettaa oppilaille pilkinnässä käytettävät perussolmut samalla kun tutustutaan toisiin kerholaisiin. Lisäksi
LisätiedotPotkutekniikka: vinkkejä 1. N. 45 asteen vauhti, potkaiseva jalka 45 kulmassa (varpaat eivät osoita suoraan maahan) 2. Tukijalka jättää tilaa potkaisevalle jalalle. Tukijalka on lähes pallon tasalla. 3.
LisätiedotKalastussääntöjä ja lupien hinnat otteita tulevasta Tenoinfo esitteestä
Kalastussääntöjä ja lupien hinnat otteita tulevasta Tenoinfo 2017 -esitteestä III Ulkopaikkakuntalaisten kalastussääntöjä Tenojoessa Tenojoen rajajokiosuudella on voimassa vuonna 2017 Suomen ja Norjan
LisätiedotHeippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot
TALVIOHJELMA 1. KERHOKERTA Tavoitteena on tutustua pilkkivälineisiin, opetella eri pilkkivapojen ja pilkkien oikeanlainen käyttö sekä oppia tekemään unisolmu. 1) Välineet, syötit, varusteet käydään lävitse
LisätiedotTekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta
Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotOHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN
OHJE / PELIOHJE 1 (5) Pelityyppi: tasapainoharjoitukset Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille Peliaika: - SISÄLTÖ 8 tasapainokorttia, joissa yksi asento molemmilla puolilla o 2 vihreää (aloittelijataso)
LisätiedotMelojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi
Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotTakaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje
Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto
LisätiedotAla-Jokanga Miksi lohi ottaa? Suurharjusta sopuliperholla. Suits all styles... 4/2009 9,90E POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009
POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009 4/2009 9,90E Suits all styles... PPK.4.2009.indd 1 Mill River Oy 633404-0904 PAL.VKO 2009-43 www.guidelineflyfish.com I E-mail info@guidelineflyfish.com I Phone +46 31 92
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
LisätiedotVALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen
VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotTAITAVA PERHOKALASTAJA
Perhokalastus on arvostettu urheilukalastustuksen muoto. Se tarjoaa hienoja elämyksiä, luonnonläheisyyttä, virtakalojen sulavaa kauneutta, hyönteismaailman ja perhosidosten väriloistoa. Siinä koetaan heittosiiman
LisätiedotOpinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen
Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa
Lisätiedot1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5
K O K O VARTALON TEHOTREENI - N. 60MIN - 2-3 X VIIKOSSA Tee tämä harjoitus kolme kertaa viikossa ja lepää vähintään yksi päivä harjoitusten välissä. Voit siis tehdä harjoituksen esimerkiksi maanantaisin,
LisätiedotKalastuslainsäädäntöä
KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä
LisätiedotIMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS
IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat
LisätiedotNiskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:
Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,
LisätiedotAutoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet
Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet KUVAUS MALLINRO # 3,7 x 6 x 2,4 m Garage-in-a-Box Original harmaa 62790 SUOSITELLUT TYÖKALUT 11mm + /- 45 cm Lue ohjeet läpi ennen töiden aloittamista. Teltta
LisätiedotMotonet opettaa kuinka kalastetaan! Sisällysluettelo
Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Oletko kalastanut hyvin vähän tai et lainkaan? Tartu tähän esitteeseen ja katso kuinka helppoa kalastus loppujen lopuksi onkaan. Opetamme sinulle, miten heitetään virvelillä
LisätiedotLisää toiminnallista voimaa
1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä
LisätiedotPrepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59
Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: 10.05.2017 07:59 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS, - Istuen/seisten ilman kenkiä - Pyöritä nilkkaa ja vaihda välillä suuntaa - Heilauta rennosti jalkaa suorana eteen
LisätiedotLANKAKERÄ NEULOMINEN
LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotLiikkeitä joka lähtöön
Julkaistu Eläkeläinen-lehdessä 5/2016 Hyvät Eläkeläinen lehden lukijat! Tällä palstalla aloitetaan uusi virikesarja liikkeitä, joita voitte tehdä yhdistyksien kerhoissa, kaverin kanssa lenkillä tai vaikkapa
LisätiedotLiikkeitä joka lähtöön
Julkaistu Eläkeläinen-lehdessä 5/2016 Hyvät Eläkeläinen lehden lukijat! Tällä palstalla aloitetaan uusi virikesarja liikkeitä, joita voitte tehdä yhdistyksien kerhoissa, kaverin kanssa lenkillä tai vaikkapa
LisätiedotSAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA
Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon
Lisätiedot