RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2009 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010
2 Riihimäen kaupunki 2010 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita ISBN 978-952-5571-32-5 PDF Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2010
3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 6 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2009 10 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 10 Luonnonvaroista huolehtiminen 14 Ympäristöriskien hallinta 19 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 24 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 27 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 30 Ympäristötilinpäätös 2009 34 Tytäryhteisöt 37 Riihimäen ympäristön tila 39 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 43 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyön tuloksellisuus näkyy mm. Kuntaliiton julkaisemissa ympäristöbarometreissa. Niiden mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan erittäin hyvin suomalaisten kuntien vertailussa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 1.6.2010 Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö
4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus- Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä- valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen taajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi asuinalueeksi. Myös Vahteristoon on asutus laajentunut. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin Väkiluku 28 587 Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2400 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 2060 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 111 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 439 ha luonnonsuojelualuetta 156 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (890 ha) Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Kytöjärvi Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kermaala Hiivola Herajoki Arolammi Kytäjärvi koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin turvaamaan luonnon monimuotoisuutta taajama-alueen kaakkoiskulmaan vuonna 2008 ja Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 75 %, jalostusta 24 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2009 oli 1159. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Ekokem Oy Ab ja Ekokem Palvelu Oy:n jätteiden käsittelylaitokset, Versowood Riihimäki Oy: n sahateollisuus, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Riihimäen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2009 5 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jussi Savola Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Ympäristökeskus Seppo Lehtonen Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Perusasteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön koulutus Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Tekninen virasto Pertti Isokangas 31.1.2009 asti Yhteispalvelut Jouko Lehtonen 1.2.2009 lähtien Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Vesihuoltoliikelaitos Pertti Isokangas 31.1.2009 asti Kari Korhonen 1.2.2009 lähtien
6 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Johdon katselmuksessa kaupungin virkamiesjohto ottaa kantaa ympäristöjärjestelmän soveltuvuuteen, riittävyyteen ja tehokkuuteen sekä arvioi ympäristöpolitiikan, päämäärien ja muiden järjestelmän osien mahdolliset muutostarpeet. Viimeksi johdon katselmuksessa 8.6.2009 yhteenvetona todettiin, että ympäristöasioissa on edetty parempaan suuntaan ja siitä on tullut osa arkielämää ja jatkossa ympäristöteema otetaan vahvemmin mukaan kuntastrategiaan.
7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 19 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 85.
8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin uusin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.12.2009. Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilö, tavara, työkoneet) Kaupunkirakenne Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.12.2009 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäki strategiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. 2. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.
9 Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energiaasiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Kehittäminen Seuranta, raportointi Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen ympäristöpolitiikka Ympäristöpäämäärät: Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Ympäristön tilan paraneminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy
10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2009 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2009 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2009 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2010. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit sekä esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta otsikolla hallintokuntien toimenpiteet ja niiden jälkeen kyseisen päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Tekninen keskus Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen perusteella valmisteltiin vuonna 2009 Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma 2008 2016, joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 9.3.2010. Vuoden 2009 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö, sähkö, öljy) oli 40,6 KWh/rm 3. Kiinteistöissä mm. parannettiin ilmanvaihtoa ja tiivistettiin ovia ja ikkunoita sekä valmisteltiin joidenkin kiinteistöjen siirtämistä kaukolämpöön. Katuvalaistuksen yleissuunnitelmaa valmisteltiin vuonna 2009 ja se hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 16.2.2010. Vuonna 2008 aloitettua ARA:n Asumisen uudistaminen 2009 2012 -projektiin kuuluvaa Peltosaaren kehittämishanketta jatkettiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena
11 on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Hankkeeseen liittyvässä EcoDrive -projektissa kehitetään kiinteistöjen talousohjaus- ja peruskorjausurakointimenetelmiä. Alueen sähkölämmitteisten kiinteistöjen liittämisestä kaukolämpöverkkoon tehtiin selvitys. Riihimäen kaupunki on mukana Kotitalouksien ja rakentajien energianeuvontaa Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnissa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä -hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosiksi 2010 ja 2011. Riihimäen vesi Haapahuhdan saneeraus toteutuu, rakennuksesta tulee energiatehokkaampi lämmöneristyksen ja automaation myötä. Laitoksille ja pumppaamoille on asennettu taajuusmuuttajia, jotka optimoivat sähkönkulutuksen. Riihimäen vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Vuosina 2010 2011 osallistutaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävään CHAMP -hankkeeseen, jonka aikana Riihimäen kaupungille valmistellaan päästöjen vähentämisohjelma/ ilmasto-ohjelma. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta päivitettiin. Ympäristökeskus osallistuu kaupungin energiaryhmän työskentelyyn ja energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman valmisteluun. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentamisen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien energiatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa. Koulutuspalvelukeskus Valojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tietokoneiden sulkeminen päivän päätteeksi. Riihimäen kaupunki haastoi asukkaat ilmastotalkoisiin Riihimäen kaupunki osallistui maailmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan 28.3.2009. Kaupunki sammutti valaistuksen tunniksi mm. Graniitin aukiolta, kaupungintalolta, kirjastolta, Istuinkiven liikuntahallista sekä osasta keskustan kouluista ja päiväkodeista. Osallistumalla tapahtumaan kaupunki halusi haastaa kaikki riihimäkeläiset mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Illan aikana jaettiin myös Havin kynttilätehtaan lahjoittamia kynttilöitä Graniitin aukiolla sekä järjestettiin iltahetki Keskuskirkossa. Illan ohjelman järjestämisessä olivat mukana Riihimäen kaupunki, Riihimäen seurakunta, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Riihimäen Martat ry, Riihimäen Vihreät ry, Riihimäen yrittäjänaiset ry, Peltosaari-seura ry ja Havin kynttilätehdas. Earth Hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka aikana ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi samana päivänä samaan kellonaikaan. Kampanjan tarkoituksena ei ole säästää energiaa vaan viestiä huoli ilmastonmuutoksesta.
12 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekojään energiakäytön tehostaminen ei ole toteutunut. Hankesuunnitelma valmistui 2009, mutta kaupunginvaltuusto siirsi hankkeen vuoteen 2013. Latujen tekoon ja ylläpitoon hankittiin diesel-käyttöinen latukone. Sähkönkulutus Perusturvakeskus Energiankäytön tehostaminen on huomioitu pesulan kilpailutuksessa (energian ja veden kulutus sekä kuljetusten osalta auton ikä ja polttoaineen kulutus 1.1.2009 alk.) Kirjauksenmäen palvelukeskuksen peruskorjauksen III vaiheessa kiinteistön energiatehokkuutta on saatu paremmaksi. Ilmastointilaitteet ja lisääntyneet valvontalaitteet saattavat lisätä sähkön kulutusta. Kehitystä kuvaavat mittarit Kaupungin energiansäästötavoitteet Riihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä (KTM) vuodesta 2000 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa kaupunki on allekirjoittanut uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 750 MWh vuoden 2006 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsyä helpottamaan kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelma jossa määritellään hallintokunta kohtaiset energiansäästötoimenpiteet. Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2008 noin 0,6 % eli 123 MWh. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. Lämmitysenergian kulutus Energiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 14 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin 240 000 m 3. Vuonna 2009 ei energiakatselmuksia tehty, koska vuonna 2010 toteutetaan ESCO -tarjouskilpailutus energiansäästöinvestointien rahoittamiseksi. Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/ rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 2009 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 40,6 KWh/rm 3, joka on seurannan
13 aikaisista alhaisin. Keskitetyn kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön kulutus on vuonna 2009 laskenut noin 1 100 MWh, öljynkulutus on kasvanut noin 1700 litraa, sähkökulutus 330 MWh ja vedenkulutus noin 500 m 3. Vedenkulutus Vuonna 2008 kaukolämmön hankinta jakautui lähes puoliksi fossiilisen ja uusiutuvan energian kesken, vuonna 2009 uusiutuvan energian osuus oli laskenut noin 48 prosenttiin. Uusiutuva kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n Ekokemiltä hankkimasta biopohjaisen jätteenpolton lämpöenergiasta. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Ekokemin fossiilisen jätteen lämpöenergiasta ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta öljyllä ja maakaasulla tuotetusta lämmöstä. Riihimäen lämmitystapajakauma vuonna 2008 Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten määrällisesti vettä käyttävät uimala, perusturvakeskus ja koulutuspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset kolme vuotta ollut suhteellisen tasaista. Veden kulutus vaihtelee suurimman käyttäjän uimalan käytön mukaan. Kaukolämmön hankinta Lähde: Tilastokeskus, Riihimäen Kaukolämpö Oy Kerrosalan mukaan laskien Riihimäen alueen kiinteistöistä uusiutuvalla energialla lämpiää neljännes. Kaukolämpö ja uusiutuvat energiat kattavat kerrosalasta lähes puolet, 47 %. Koko kaupungin kerrosalasta kaukolämmön osuus vuonna 2008 oli 44 %, josta uusiutuvien osuus oli puolet. Ilman luvanvaraista peruskorjausta tehdyt lämmitystavan muutokset eivät välttämättä välity tilastoihin, joten esimerkiksi maalämmön osuus saattaa olla hivenen suurempi kuin yksi prosentti. Myöskään ilmalämpöpumput eivät näy tilastossa, vaan sisältyvät rakennuksen päälämmitystavan mukaiseen luokkaan. Lähde: Riihimäen Kaukolämpö Oy
14 LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Vuonna 2009 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi ovat toteutuneet 2-puoleisuuskopioinnin lisääntymisen myötä. Paperinkäytön vähentämiseksi kaupunginhallitus siirtyi 1.5.2009 paperittomaan kokouskäytäntöön. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2009 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä aktiivisesti vuosien 2008 ja 2009 aikana. Tekninen keskus Luonnonvaroihin liittyvistä selvityksistä on tehty maankäytön suunnittelun yhteydessä Riihimäen eteläisen liittymän koillissektorin luontokartoitus ja Riihimäen kauppapaikka Merkosta koskeva pohjavesiselvitys. Kaupungin metsäsuunnitelman laatimista jatkettiin ympäristönäkökohtien tarkentamisella. Suunnitelman hyväksyminen siirtyy vuodelle 2010. Riihimäen vesi Viemärien saneerauksia on tehty pohjavesialueilla. Vesijohtojen saneerauksella, jolla vähennetään pohjavesivarojen käyttöä. Riihimäen veden johtokunta siirtyi paperittomaan kokouskäytäntöön syyskuussa 2009. Ympäristökeskus Kierrätyskeskuksen asiakasmäärä ja kierrätetyn tavaran määrä kasvoi 20 % edellisestä vuodesta. Haja-asutusalueen aluekeräyspisteiden roskaantumista seurattiin ja ongelmaa ratkottiin yhdessä teknisen viraston kanssa. Siivoamiskehotuksia annettiin vuoden 2009 aikana 23 kpl, niiden noudattamisaste oli 96 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin Kapulan kaatopaikan pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Riihimäen pintavesien seurantaohjelman mukainen järvien vedenlaadun seurantatutkimus toteutettiin vuonna 2009. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa, ottamistoiminta oli vuoden 2009 aikana vähäistä. Koulutuspalvelukeskus Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat.
15 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Liikuntapaikoilla on käytetty edelleen luontoystävällisiä lannoitteita. Riihisalo on osallistunut Kaartjärven tilan parantamiseen kaislan ja muun kasvillisuuden poistolla. Kehitystä kuvaavat mittarit Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu Kierrätyskeskustoimintaa Riihimäellä vuodesta 1989 9.10.2009 tuli tasan kaksikymmentä vuotta kuluneeksi siitä kun Riihimäen kierrätyskeskus avasi ensi kertaa ovensa. Toiminta Kanavapolun tiloissa oli vilkasta alusta asti ja tavarat vaihtoivat omistajaa nopeasti. Varsinaisia kirpputoreja ei Riihimäellä ollut ja toiminnan aloittaminen täytti niin tavarasta eroon haluavien kuin etsivienkin tarpeen. Kanavapolulta siirryttiin nykyisiin tiloihin Mattilan teollisuusalueelle Kylänraitille vuonna 1995. Kolme vuotta tämän jälkeen saatiin vihdoin ensimmäinen vakituinen työntekijä kierrätyskeskuksen hoitajan aloitettua työnsä 1998. Tähän asti oli toimintaa pyöritetty työllisyysvaroin palkatuilla työntekijöillä, ympäristösuojeluyksikön vastattua toiminnan ohjauksesta. 2000-luvulla toimintaa on kehitetty edelleen ja palvelua saa päivittäin noin yhdeksänkymmentä asiakasta. 20-vuotisjuhlapäivää vietettiin ansaitusti kakkukahvien merkeissä. Kutsuvierastilaisuuden jälkeen noin 250 asiakasta sai nauttia kakkukahveista ja juhlatunnelmasta. Juhlia jatkettiin koko seuraavan viikon ajan kierrätykseen liittyvien teemapäivien merkeissä. Juhlaviikon ohjelmassa pääsi osallistumaan mm. kierrätystaidetapahtumaan, kokeilemaan graffi - timaalausta ja sai huonekalujen korjausvinkkejä. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2009 mm. Kirjauksenmäen palvelukeskuksen digilaitehankinnassa, kalustehankinnassa ja satokausituotteissa. Vuonna 2009 vuosisopimuksia on yhteensä 36 kpl, niistä 17:ssä on ympäristöasioita huomioitu, eli 47 prosentissa.
16 Kaupunkiorganisaation toiminnan jätteet Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli vuonna 2009 5 868 tonnia. Vähennystä oli 226 tonnia eli vajaa neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä väheni 174 tonnia ja biojätteen 52 tonnia. Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Syntyvän jätteen määrää seurataan jäteastioiden tyhjennyskertojen ja astiakokojen avulla kiinteistökohtaisesti. Toiminnasta syntyneiden jätteiden kuutiotilavuus laski vuonna 2009 14 % edellisestä vuodesta, lasku johtui lähinnä seka-/kuvajätteen vähenemisestä. Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Lähde: Kiertokapula Oy Riihimäellä on vuoden 2007 loppupuolelta alkaen kuiva- ja sekajäte sekä hyödyntämiskelvoton rakennusjäte toimitettu Ekokemille polttoon energiana hyödynnettäväksi. Jätteen määrän kehityksessä näkyy selkeästi taloustilanne. Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 2006 tilanteesta, 349 kg/ asukas, vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 2009 enää 24 kg/asukas.
17 Kaupungin paperinkulutus kpl 4000 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä 3500 3293 3389 3000 2500 2000 Arkkia/työntekijä Monistamon paperikulutukseen sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Hallintokeskuksen, kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksen ja ympäristökeskuksen kaikki paperinkäyttö sisältyy monistamon kulutukseen. Monistamon paperinkulutuksen vähenemiseen on vaikuttanut mm. kaupunginhallituksen siirtyminen toukokuun alussa paperittomaan kokouskäytäntöön. Paperinkulutuksen kasvu, noin 3 % työntekijää kohti, johtuu koulutuspalvelukeskuksen ja koulujen paperinkulutuksen kasvusta. asiakasta Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät vuosina 2005 2009 Vuodesta 2007 lähtien kierrätyskeskuksen myynti on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2006 notkahdus johtuu osaltaan tavaroiden puutteellisesta kirjauksesta. Myös tavaraa ostaneiden asiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 2007 lähtien.
18 Luonnonsuojelualueiden pinta-ala Metsien ikä Riihimäellä Lähde: Metinfo Metsikön ikä vuosissa Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue, perustettiin Riihimäen kaupungin hakemuksesta Hämeen ympäristökeskuksen rauhoituspäätöksellä 26.5.2008. Alueen suojelu on tarpeellista luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vahteriston luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 121 hehtaaria. Suolijärven pohjoisrannan SL alueelle on 3.4.2009 perustettu Hämeen ympäristökeskuksen päätöksellä 34,6 hehtaarin kokoinen, kaksi erillistä palstaa käsittävä Vatsian luonnonsuojelualue. Metsissä tulisi olla kaikkia ikäluokkia, jotta metsien monimuotoisuus ja kestävä puuntuotanto olisi turvattu. Vanhoissa metsissä elää satoja eläin-, kasvi- ja sienilajeja, joita ei esiinny muissa elinympäristöissä. Nämä lajit tarvitsevat luonnontilaisia vanhoja metsiä monesta syystä. Vanhojen metsien monipuolinen puulajikoostumus, puiden luonnonmukainen ikärakenne ja vanhan metsän pienilmasto tarjoavat ekologialtaan erikoistuneillekin lajeille elinmahdollisuuden. Riihimäen metsät ovat suhteellisen nuoria, vuonna 2005 vain noin 41,5 % metsistä on yli 60 -vuotiaita. Vanhojen metsien osuus on samaa luokkaa, noin 40,7 %, myös koko Hämeen - Uudenmaan metsäkeskuksen alueella.
19 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. Hallintokuntien toimenpiteet Tekninen keskus Ympäristöriskien hallitsemiseksi on kaavoituksessa otettu huomioon tulvavaaraalueet. Peltosaaressa on tehty hulevesiselvitys ja Riihimäenportti III:n kaavaalueella sekä Merkoksen liikealueella hulevesitarkastelut. Paloaseman osalta on tehty rakennuttavuusselvitys ja Asunto Oy Riihimäen Tornin maaperän pilaantuneisuusselvitys. Kunnallisteknisessä rakentamisessa syntyviä massoja pyritään käyttämään maisema- ja meluvallien rakentamiseen lähellä syntypaikkaa. Hankinnoissa kiinnitetään huomiota tuotteisiin, jotka kuluttavat vähän luonnonvaroja. Riihimäen vesi Pohjavesiensuojelutoimenpiteet. Riihimäen vesi osallistuu HAPPI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. POLA- RIS-hankkeessa selvitetään pohjavesialueen kokonaisvaltaista hallintaa ja sitä on tarkoitus soveltaa Herajoen pohjavesialueelle. Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui Jätevedenkäsittelyssä muodostuu lietettä, joka kuivataan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lietettä muodostuu vuodessa noin 4 000 tonnia. Aiemmin liete on kompostoitu puhdistamon tontilla olevalla lietekentällä. Vuonna 2008 marraskuussa lietteen kuljetus aloitettiin Ekokem Oy:lle polttoon. Marraskuussa 2009 lietteen käsittelyn yhteistyö aloitettiin VamBio Oy:n kanssa. VamBio Oy rakennutti Vampulaan biokaasulaitoksen, jossa lietteestä saatavaa biokaasua hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. VamBio Oy:n biokaasulaitos valmistui keväällä 2010 ja ennen laitoksen valmistumista liete kuljetettiin Köyliöön kompostoitavaksi. Vesihuoltoliikelaitos teki neljän vuoden sopimuksen VamBio Oy:n kanssa lietteen käsittelystä. Ympäristökeskus Ympäristöluvallisten laitosten tarkastukset toteutuivat valvontasuunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui Vantaanjoen riskikartoituksen laadintaan. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutettiin yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Jätevesisuunnitelmia hyväksyttiin vanhojen järjestelmien uusimiseen liittyen viisi kappaletta, ja uudisrakentamiseen liittyen kuusi
20 kappaletta, näistä yksi oli kahden kiinteistön yhteinen järjestelmä. Kiinteistöjen liittymistilanne Riutan vesiosuuskunnan verkostoon selvitettiin ja suurin osa vapautushakemuksista käsiteltiin, vuonna 2010 jatketaan vielä liittymättömien kiinteistöjen valvontaa. Pohjavesialueella ja ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta tiedotettiin. Jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimusten täyttyminen käsittelyteho Koulutuspalvelukeskus Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille / kierrätyskeskukseen. Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen jätevesikuormitus vuorokaudessa (g/asukas) g/as/vrk Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus oli vuonna 2009 87,4 %. Yllä olevassa kuvassa esitetään Riihimäen jätevesien aiheuttama jätevesikuormitus Vantaanjokeen riihimäkeläistä kohden laskettuna.
21 Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa on annettu ehdot jäteveden käsittelyteholle sekä vesistöön laskettavan jäteveden enimmäiskuormitukselle. Vuosina 2007-2009 jätevedenpuhdistamon prosentuaalinen puhdistusteho on ollut lupamäärysten mukainen vuosikeskiarvona laskettuna, myös vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet (mg/l) ovat pääosin alittaneet lupaehdoissa annetut kuormitusrajat. Lupaehtojen on kuitenkin täytyttävä myös neljännesvuosittain. Tältä osin puhdistustulos ei ole ollut yhtä hyvä kuin koko vuoden keskiarvona tarkasteltuna. Esimerkiksi vuonna 2009 jaksoittaista puhdistustulosta heikensi aktiiviliete- ja selkeytysaltaiden huoltotyöt. Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi ja vuotoprosentti Jätevedenkäsittelyn ohitukset Jäteveden ohituksia tapahtuu verkostossa ja jätevedenpuhdistamolla rankkasateiden ja lumen sulamisien aikoina. Jätevesiverkosto on osa sekaviemäröintijärjestelmää, missä hule- ja kuivatusvedet johdetaan jätevesiverkostoon. Vuosi 2009 oli vähäsateinen, eivätkä sulamisvedetkään aiheuttaneet ongelmia. Puhdistetun jäteveden aiheuttama vesistökuormitus palasi normaalille tasolleen puhdistamolle vaikean vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2009 ohituksia oli yhteensä 505 m 3, ne tapahtuivat 60 prosenttisesti viemäriverkosta. Ohitukset johtuivat suurista virtaamista (sulamisvedet ja rankkasade) ja sähkökatkosta pumppaamolla.
22 Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit Järjestetyn jätteenkuljetuksen valitukset tilastointiviikkoa kohti vuosina 2001 2009 Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sadevesiviemäreiden rakentamista. Vuoden 2009 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 184,44 km, sadevesiviemäriverkoston pituus 105,46 km ja jätevesiverkostosta sekaviemäriä 78,98 km. Sekavesiviemäriverkoston pituudessa ei ole huomioitu pääviemäreiden pituutta. Pääviemäreiden rinnalla ei tarvita sadevesiviemäriä, joten todellinen sekaviemäröintimäärä on hieman pienempi. Riihimäellä jätteen keräyksestä vastaa kaupunki ja kiinteistöt tekevät sopimuksen kaupungin kanssa. Kaupunki kilpailuttaa aika ajoin keräyksen, vuonna 2009 keräyksen hoiti Sita Finland Oy. Kaupungin taajama-alueella yhdyskuntajätteen keräys toteutetaan kiinteistökohtaisena ja haja-asutusalueella kaupungin järjestämä jätteenkuljetus toteutetaan käyttäen yhteisiä keräyspisteitä. Jätehuollon toimivuutta koko Riihimäen kaupungin alueella seurataan kirjaamalla järjestetystä jätteenkuljetuksesta tehdyt valitukset. Jätehuollon toimivuus tehtyjen valitusten suhteen on kehittynyt suotuisasti.
Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2005 2009 23 PANOKSET 2005 2006 2007 2008 2009 Raakaveden hankinta m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 pohjavesi Herajoki 1 433 681 1 355 180 1 391 192 1 118 565 1 123 781 jälleenimeytykseen 243 660 202 066 215 562 215 472 231 099 Piirivuori 1 298 674 1 303 420 1 357 458 1 331 999 1 229 150 Kormu - - 76 781 391 361 442 884 Yhteensä 2 976 015 2 860 666 3 040 993 3 057 397 3 026 914 Käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tn Vedenkäsittely Herajoki juraperle-kalkkikivi 35 54 48 48 48 natriumhydroksidi 15 13 31 14 25 Haapahuhta natriumhydroksidi 8 11 13 24 11 Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tn ferrosulfaatti 632 633 722 804 918 polymeeri 6,5 6 7,8 7,6 11 Jätevesiliete m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 kuorihake 3 357 3 790 3 160 2 825 537 hevosten kuivike - 0 0 235 0 Ostettu energia kwh kwh kwh kwh kwh sähkö vedenkäsittely ja -jakelu 1 319 750 1 392 715 1 383 867 1 338 259 1 390 231 paineenkorotus 104 425 114 995 108 160 83 814 86 140 viemäriverkosto 255 960 277 580 291 572 603 735 245 712 jätevedenkäsittely 2 659 055 2 751 355 2 489 005 2 790 941 2 538 346 Tuotettu energia 300 000 350 000 385 000 385 000 390 000 Polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraa kevyt polttoöljy veden hankinta 37 611 33 400 29 922 29 037 29 238 jätevedenpuhdistus 0 0 1 324 10 138 maakaasu (m 3 ) jvp 82 230 58 243 44 378 20 869 26 255 biokaasu (m 3 ) jvp 513 563 554 209 574 861 620 834 625 542 Käyttökustannukset euroa euroa euroa euroa euroa vedenhankinta 321 521 329 703 346 865 426 321 542 703 paineenkorotus 17 802 14 890 19 856 10 850 15 351 jäteveden pumppaus 53 860 55 360 72 276 65 358 85 568 jätevedenpuhdistus 636 497 686 169 607 297 964 431 1 023 940 TUOTOKSET 2005 2006 2007 2008 2009 Pumppaus verkostoon m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 pohjavesi Herajoki 1 433 681 1 355 180 1 287 750 1 040 834 1 034 611 Haapahuhta 1 298 674 1 303 420 1 357 458 1 191 086 1 229 150 Kormu - - 76 781 382 797 433 960 Yhteensä 2 732 355 2 658 600 2 721 989 2 614 717 2 697 721 Veden myynti m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 Riihimäki 2 231 822 2 282 395 2 416 122 2 233 264 2 176 115 Laskuttamaton kulutus m 3 500 533 376 205 305 867 381 453 521 606 % 18,3 14,2 11,2 14,6 19,3 Jätevesi m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 Riihimäeltä 4 258 324 4 291 762 4 366 142 4 941 810 3 789 767 Lopelta 323 986 301 123 330 650 389 486 307 864 Hausjärveltä - 56 780 140 815 268 280 236 898 ohitukset yhteensä 240 2 010 2 231 6 530 505 Yhteensä 4 582 550 4 651 675 4 839 838 5 606 106 4 335 034 Kuivattu liete m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 kompostoitu 4 213 4 700 4 922 3 895 735 muualle käsiteltäväksi 0 0 15 367 3 588 Lietteen metallikuorma kg kg kg kg kg elohopea 0,81 1,0 1,6 0,26 0,41 kadmium 1,1 1,1 1,2 0,68 0,78 kromi 59 50 77 53 51 kupari 377 373 358 221 163 lyijy 64 65 60 37 40 nikkeli 30 35 46 39 23 sinkki 642 658 776 466 549 Päästö veteen kg kg kg kg kg BHK7atu 20 163 19 537 21 535 62 050 21 535 CODcr 137 477 153 505 164 250 284 700 127 750 Pkok 1 375 1 023 1 387 2 445 1 059 N 50 408 65 123 65 700 76 650 65 700 NH4-N 7 790 5 117 2 811 8 030 12 045 SS 28 870 28 870 31 025 91 250 29 565 Jätteet kg kg kg kg kg välpejäte kaatopaikalle 166 400 136 500 169 500 15 500 0 välpejäte polttoon - - - 167 690 151 rasvanerotuksen jäte 11 500 12 500 11 700 22 000 31 500 ongelmajäte Ekokemille 0 1 350 1 000 1 000 2500 Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.
24 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perusturvakeskus Piikinmäen päiväkodin ja Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentamisen suunnittelu. Piikinmäen päiväkoti tulee sijaitsemaan lähellä joukkoliikenneasemia. Tiilikadun nykyinen yksikkö sijaitsee energiatehottomissa vanhoissa rakennuksissa. Hallintokuntien toimenpiteet Tekninen keskus Kaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Piikinmäen kerrostaloalueen kaavoitus ja muut keskusta-alueen tiivistävät kaavahankkeet valmistuivat vuonna 2009. Lisäksi valmistui Hyvinkään Riihimäen maankäytön kehityskuva. Riihimäen vesi Riihimäen vesi on mukana kaavoitushankkeissa niiden alusta lähtien. Suuremmissa kaavahankkeissa annetaan kaavalausunto. Ympäristökeskus Ympäristönäkökohtien huomioimiseksi osallistuttiin kaikkiin keskeisiin kaava- ja YVA-hankkeisiin sekä kaavojen selvitysten, kuten hulevesisuunnitelmien sekä melu- ja luontoselvitysten laadintaan. Myös Peltosaari-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuttiin. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Koulutuspalvelukeskus Harjunrinteen koulun perusparannuksen päätös talvella 2010. Kuva: Viherpeukalo
25 Peltosaari -projekti Riihimäen kaupunki käynnisti vuonna 2008 Peltosaari-projektin, jonka tavoitteena on alueen uudistaminen energiatehokkaaksi, moderniksi kaupunginosaksi. Suunnittelun suurin haaste on ratkaista alueen imagon parantaminen ja tehdä alueesta suosittu kaupunginosa. Peltosaaren alue on 1970 80 - luvuilla rakennettu lähiö, jonka läheisyyteen on rakentunut uusi asemanseudun alue monipuolisine palveluineen. Peltosaari sijaitsee kaupungin keskusta-alueella liikenteellisesti erinomaisessa paikassa pääradan varrella Riihimäen rautatieaseman ja matkakeskuksen läheisyydessä. Alueella on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Koska Peltosaaressa on paljon vuokra-asuntoja, ovat ongelmat alueella kasaantuneet. Lisäksi alueen rakennuskanta on suurelta osin energiataloudellisesti ja rakennustekniikan kannalta uudistamisen tarpeessa. Riihimäen teknisessä virastossa on valmisteltu projektisuunnitelma, jonka mukaan hanke ajoittuu vuosille 2010 2013. Suunnittelu etenee vaiheittain yleispiirteisestä yksityiskohtaiseen. Riihimäen kaupunki järjestää yleisen ideakilpailun Peltosaaren alueesta. Kilpailun tarkoituksena on hakea laajasti mahdollisuuksia kehittää taantuvasta asuinalueesta houkutteleva kaupunkiasumisen kohde. Kilpailulla haetaan kaupunkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoittumiselle sekä täydennysrakentamiselle. Uusia ratkaisuja haetaan myös liikenteen, erityisesti kevyen liikenteen ja pysäköinnin järjestämiselle. Yhteistyökumppaneina projektissa ovat ARA, VTT, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen laitos, Helsingin yliopiston sosiologian laitos, TKK:n arkkitehtiosasto, puurakentaminen, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, valtakunnallinen moderni puukaupunki hanke ja Tekes. Peltosaaren uudistamistyössä tulevat olemaan mukana yksityiset, kilpailutetut yritykset, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, alueen asukkaat ja Riihimäen kaupunki. VTT:n vetämässä EcoDrive hankkeessa on mukana useita kaupunkeja ja lähiöitä Suomessa, myös Riihimäki ja Peltosaari. Hankkeessa selvitetään, miten yhdyskuntarakentamista pitäisi kehittää kestävän kehityksen suuntaan. Hankkeen tavoitteena on laatia energiatehokkaita ja ekologisia korjausrakentamisen ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja tyyppisissä taloissa. Erityistarkasteluun nousevat energiakysymykset (lämmön lähde ja jakelu, käyttöveden lämmitysratkaisut) sekä kustannustehokas perusparantaminen. Tutkijat ottavat kantaa myös maankäytöllisiin asioihin mm. mahdollisuuksiin tehostaa maankäyttöä ja tiivistää kaupunkirakennetta. EcoDrive -hankkeen selvitysten pohjalta kehitetään myös peruskorjausohjeisto taloyhtiöiden käyttöön. Kaupungin toimenpiteisiin kuuluu paitsi suunnitteluttaminen, myös asuntopoliittiset toimet uudistustyön aikana ja sen jälkeen.