PALAVAN NESTEEN TURVALLINEN KÄSITTELY
TUNNISTA PALAVAT NESTEET Palavia nesteitä käsitellään monissa yrityksissä, joiden varsinainen toiminta ei liity kemikaalien valmistukseen tai käsittelyyn. Palavien nesteiden käsittelyyn liittyy aina riskejä, vaikka käsiteltävät kemikaalimäärät olisivat pieniä. Palavat nesteet syttyvät helposti ja tuli leviää nopeasti. Siksi aineelliset vahingot (laitteistojen, rakennusten ja valmiiden tuotteiden tuhoutumien sekä tuotannon keskeytyminen) saattavat palavien nesteiden aiheuttamissa tulipaloissa olla suuria. Myös henkilövahinkojen vaara on suuri tällaisissa paloissa. Kemikaalit jaetaan vaaraominaisuuksien perusteella terveydelle ja ympäristölle vaarallisiin sekä palo- ja räjähdysvaarallisiin kemikaaleihin. Yksittäisellä kemikaalilla voi olla useita vaaraominaisuuksia. Kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta selviää mm. kemikaalin luokitus, vaaraominaisuudet ja fysikaaliset ominaisuudet, kuten leimahduspiste, itsesyttymislämpötila ja syttymisrajat. Käyttäjä löytää tiedot kemikaalin luokituksesta sekä tärkeimmistä vaaraominaisuuksista ja turvaohjeista myös kemikaalin päällyksen varoitusmerkinnöistä. Palaville nesteille ja kaasuille on ominaista, että niiden höyrystä ja ilmasta muodostuu syttyvä seos. Palavan nesteen leimahduspisteellä tarkoitetaan alinta lämpötilaa, jossa höyrystynyt neste tai kaasu voi syttyä. Kaasuseoksen voi sytyttää energia, joka on lähtöisin avotulesta, kuumasta pinnasta, hankauksesta, sähkölaitteen tai staattisen sähkön eli varautumisen aiheuttamasta kipinästä tai muusta kipinästä. Syttyminen on usein räjähdyksenomainen. Palavia nesteitä ovat mm. teollisuusbensiinit, lakkabensiini, white spirit, mineraalitärpätti, liuotinbensiini, pesubensiini, lakkanafta, polttoöljyt. Palavia nesteitä sisältäviä tuotteita ovat mm. ohenteet, maalit ja liimat. Palokuormaa tulipalossa lisäävät voiteluöljyt, hydrauliikkaöljyt, pölyt ja muu palava materiaali. Palavat nesteet luokitellaan leimahduspisteensä mukaan seuraavasti: Luokka Leimahduspiste Päällyksen varoitusmerkinnät erittäin helposti syttyvä alle 0 C (kiehumispiste alle +35 C) varoituslause: Erittäin helposti syttyvä helposti syttyvä alle 21 C varoituslause: Helposti syttyvä syttyvä 21-55 C varoituslause: Syttyvää muu palava neste 55-100 C ei ilmene päällyksen varoitusmerkinnöistä
TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Palavien nesteiden käsittelyyn liittyviä turvallisuusriskejä voidaan vähentää, kun käsittely ja säilytys suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisesti ja noudatetaan seuraavia ohjeita. Astioiden ja tynnyreiden säilytys Palavan nesteen astiat ja tynnyrit sijoitetaan niille varattuun omaan palotekniseen osastoon tai muusta toiminnasta erotettuun omaan paikkaan erilleen väkeviä happoja tai hapettavia kemikaaleja sisältävistä astioista. Paikan tulee olla mahdollisimman viileä ja sellainen, ettei palavien nesteiden lähettyvillä säilytetä mitään muutakaan palavaa materiaalia. Tynnyrit sijoitetaan lähelle ulkoseinää siten, että niiden sijoitus ei vaaranna tilasta poistumista. Työpiste, jossa käsitellään palavia nesteitä Työpisteen ympärille varataan riittävästi vapaata tilaa. Työpisteen lähettyviltä poistetaan tarpeettomat esineet ja palava materiaali. Työpisteen läheisyydessä pidetään vain sillä hetkellä tarvittava määrä palavaa nestettä. Palavien nesteiden käsittelypisteet sijoitetaan riittävälle etäisyydelle lämmityslaitteista, uuneista, kuivauslaitteista ja muista laitteista, joissa on kuumia pintoja. Lämpö lisää palavan nesteen haihtuvuutta ja samalla palavan nesteen syttymisvaara kasvaa. Työpisteitä ei pidä sijoittaa kohteisiin, joissa on palo- ja räjähdysvaarallisia pölyjä. Kun ilmassa on palavan nesteen höyryä ja pölyä, syttyminen johtaa usein räjähdykseen. Palavien nesteiden työpisteiden siisteydestä on huolehdittava. Osastointi Palavien nesteiden tynnyrit ja astiat sekä työpiste on hyvä sijoittaa omiin paloteknisiin osastoihin. Osastoivien rakenteiden seinäpintojen tulee olla palamatonta materiaalia ja osastoivan seinän palonkestoajan tulee olla riittävä. Osastot sijoitetaan lähelle ulkoseinää, ei keskelle tuotantotilaa. Osastojen sijoitus ei saa estää turvallista poistumista. Osastoimalla voidaan tulipalon leviäminen rajoittaa. Tällöin jää myös aikaa pelastautumiseen ja torjuntatoimien käynnistämiseen.
TEKNINEN TURVALLISUUS Palavien nesteiden käsittelyssä huolehditaan siitä, ettei käsittely- ja säilytystiloihin pääse muodostumaan syttyviä seoksia. Tiloissa ei saa olla sytytyslähteitä, jotka voivat sytyttää palavan nesteen höyryn ja ilman seoksen. Turvallisuutta voidaan parantaa seuraavin teknisin toimenpitein. Ilmanvaihto Palavan nesteen säilytyspaikkaan ja työpisteeseen järjestetään riittävä ilmanvaihto. Palavasta nesteestä haihtuu ilmaan höyryä, joka rikastuu tilan alaosaan ja syvennyksiin. Palavan nesteen säilytyspaikalla ja työpisteessä on hyvä olla oma, muiden tilojen ilmanvaihdosta erillinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdossa on otettava huomioon myös kemikaalien terveyshaitat. Syttymisvaaran välttämiseksi ilmanvaihto on mitoitettava niin, että palavan nesteen höyryn pitoisuus ilmassa on mahdollisimman pieni. Kohdepoistolla voidaan tehostaa ilmanvaihtoa sellaisissa paikoissa, joissa esim. maalataan tai avataan palavan nesteen astioita. Palavaa nestettä ei pidä säilyttää avoimissa astioissa ja tynnyreissä. Palavan nesteen höyryä haihtuu ilmaan etenkin vapaasta ja avoimesta palavan nesteen pinnasta. Astiat ja tynnyrit suljetaan esim. kansilla välittömästi käytön jälkeen. Esimerkki ilmanvaihdon järjestelyistä
Sähkölaitteiden sopivuus Sähkölaitteiden asentamista palavan nesteen säilytyspaikkojen ja työpisteiden lähettyville vältetään. Sähkölaitteet voivat sytyttää palavan nesteen höyryn ja ilman seoksen. Jos sähkölaitteita tarvitaan, on määriteltävä ne alueet, joissa palavan nesteen höyryn ja ilman seosta voi mahdollisesti esiintyä (tilaluokitus). Tilaluokitelluille alueille valitaan rakenteeltaan sellaisia sähkölaitteita, jotka eivät aiheuta palavan nesteen höyryseoksen syttymistä. Sähkölaitteen rakenteen on oltava räjähdyssuojattu tai sen kotelointiluokan on oltava riittävä. Sähkölaitteiden sopivuudesta tilaluokiteltuun tilaan saa tietoja laitteen toimittajalta, valmistajalta tai asennusliikkeeltä. Räjähdyssuojatun sähkölaitteen tunnistaa Ex-merkistä Staattinen sähkö ja maadoitus Staattisen sähkön varaus voi kasvaa tietyissä olosuhteissa niin suureksi, että sen purkautuessa syntyvä kipinä aiheuttaa palavan nesteen höyryseoksen syttymisen. Varaus voi sitoutua aineisiin, jotka johtavat huonosti sähköä (muovi, öljytuotteet, tekstiilit jne.). Varaus voi kehittyä sähköäjohtaviin esineisiin, jotka ovat ympäristöstä eristettyjä. Staattinen varaus voi esiintyä myös pöly- tai sumupilvessä. Staattisen sähkön varaus poistetaan esim. maadoituksella. Varautumista voidaan pienentää huolehtimalla riittävästä ilman kosteudesta. Metalliset esineet, kuten tynnyrit, on maadoitettava. Muoviastioiden ja muiden sähköä huonosti johtavien esineiden käyttöä on vältettävä. Eristävää muovimattoa ei pidä käyttää. Eri metalliesineiden välillä oleva kipinöintivaara poistetaan yhdistämällä ne johtavasti toisiinsa (samaan potentiaaliin). Maadoitusjohtimien kuntoa on jatkuvasti seurattava. Maadoituksen ja potentiaalintasauksen toimintakunto on mittautettava määräajoin sähköalan ammattilaisella. Vaarallista sähkövarautumista ei tavallisesti synny, jos maalin, liiman, lattiamassan tms. levitys tapahtuu käsin, esim. telalla, pensselillä tai lastalla. Maadoitusjärjestelyt siirrettäessä palavaa nestettä tynnyristä pieneen astiaan.
TURVALLISET TOIMINTATAVAT Palavien nesteiden käsittelyn turvallisuus varmistetaan opastamalla ja kouluttamalla henkilökuntaa, varautumalla onnettomuuksiin ennalta sekä huolehtimalla yleisestä siisteydestä. Henkilökunnan opastus ja koulutus Palavia nesteitä käsittelevillä työntekijöillä on oltava kattavat työohjeet. Ohjeiden perustana ovat uusimmat käyttöturvallisuustiedotteet kaikista käsiteltävistä kemikaaleista. Työohjeiden lisäksi työntekijöille on annettava riittävästi koulutusta ja työnopastusta, jossa huomioidaan myös palavien nesteiden käsittelyn turvallisuus sekä toiminta onnettomuustilanteissa. Seuraavilla toimenpiteillä varmistetaan, että palavien nesteiden käsittely tapahtuu turvallisesti: vältetään keinokuituja ja silkkiä vaatetuksessa, koska ne varaavat staattista sähköä varmistetaan työpisteen turvallisuus joka kerta ennen työn aloittamista; erityisesti tarkistetaan, että ilmanvaihto on päällä, ja että työpisteessä ei ole tilapäisestikään muita, kuin sinne tarkoitettuja työkaluja tai sähkölaitteita käytetään henkilökohtaisia suojaimia, sillä palavan nesteen höyry on usein myös terveydelle vaarallista käytetään metalliastioita, yhdistetään astiat johtavasti toisiinsa ja maadoitetaan molemmat astiat, kun kaadetaan palavaa nestettä esimerkiksi tynnyristä astiaan vältetään palavan nesteen roiskumista kaadettaessa; nestettä valutetaan mieluiten astian reunaa pitkin vuototilanteissa ei kosketa sähkökatkaisijaan, sillä kipinä voi sytyttää palavan nesteen palavia nesteitä ei säilytetä avoimissa astioissa pidetään työtila siistinä avotulen teko ja tupakointi kielletään. Työntekijöille annettavassa koulutuksessa käsitellään palavien nesteiden ominaisuuksia ja niiden käsittelyyn liittyviä riskejä. Työohjeisiin sisällytetään myös toimintaohjeet vaaratilanteita varten. Jokaisen työntekijän tulee tietää, miten palohälytys tehdään ja miten toimitaan vaaratilanteissa. Työohjeet ja vaaratilanteiden varalta laaditut ohjeet pidetään ajan tasalla. Työntekijöille annetaan määräajoin koulutusta alkusammutusvälineiden käytöstä ja ensiaputoimenpiteistä.
Jätteet Palavien nesteiden käsittelyssä syntyviä jätteitä ovat esimerkiksi maali- ja liimapurkit, palavan nesteen astiat, trasselit ja puhdistusrätit. Ohjeistuksella huolehditaan siitä, että palavia nesteitä sisältäviä jätteitä ei laiteta yleisjätteiden joukkoon. Palavia nesteitä sisältävät jätteet kerätään tiiviisiin hyvin merkittyihin metalliastioihin ja astiat asetetaan keräilyaltaisiin. Jätteet toimitetaan hävitettäväksi tai käsiteltäväksi jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Jätteitä ei saa unohtaa tehdasalueelle. Huolto- ja kunnossapitotyöt Palavan nesteen käytössä olevat laitteistot huolletaan ja tarkistetaan valmistajan antamien tai itse laadittujen ohjeiden mukaan. Huolehditaan siitä, että palavien nesteiden laitteistojen hitsausta tai muuta kipinöivää työtä edellyttäviin huoltotöihin ei ryhdytä ilman tulityölupaa. Ennen huoltotöitä puhdistetaan laitteet huolellisesti. Huoltotöiden jälkeen varmistetaan, että esimerkiksi maadoitus on kunnossa. Huoltotöistä pidetään huoltokirjaa. Muita toimenpiteitä Valuma-altaita ja keräilykaukaloita käyttämällä estetään palavien nesteiden leviäminen vahinkotilanteessa. Palavien nesteiden pääsy viemäriin estetään sulkemalla lattiakaivot tiiviisti kannella. Pitkien letkujen käyttämistä vältetään. Letkujen soveltuvuus käytettävälle kemikaalille varmistetaan letkun toimittajalta. Tilaluokitelluissa tiloissa vältetään kipinöivien työkalujen käyttöä.
ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN Onnettomuuksiin varaudutaan suunnitelmin, harjoituksin ja riittävällä kalustolla. Palontorjunta Laitoksen palontorjunta on suunniteltava etukäteen. Suunnitelmaan sisältyy alkusammutusvalmius, sammutusjärjestelmät, poistumistiet, pelastusmahdollisuudet, hälytysjärjestelmät, hälytysohjeet sekä toiminta ja työnjako onnettomuustilanteissa. Alkusammutuskalustoa on oltava riittävästi ja sammuttimien on täytettävä palavien nesteiden määräykset. Ulkona tai kylmässä varastossa sammuttimien on oltava pakkasenkestäviä. Lisäsuojaa saadaan rakentamalla sprinklerijärjestelmä tai kohdesuojaus. Sammutusaineiden soveltuvuus käytössä oleville kemikaaleille on varmistettava. Palohälytys on voitava tehdä kaikkina vuorokauden aikoina. Turvallisuuden lisäämiseksi voidaan hankkia automaattinen paloilmoitin, jonka ilmoitus ohjautuu esimerkiksi aluehälytyskeskukseen. Yrityksen paloriskeistä on hyvä tiedottaa lähinaapureille. Tarkista säännöllisesti, että varoituskilpiä (avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty) on sijoitettu näkyvästi palavien nesteiden käsittely- ja säilytyspaikkojen sisääntuloreittien kohdalle kulkutiet ja varauloskäytävät ovat vapaita sammutuskaluston paikat on merkitty ja niille pääsyä ei ole estetty palonilmaisimet ovat toimintakunnossa palontorjuntaa varten laaditut suunnitelmat ovat ajantasalla. Vuotojen hallinta Mahdollisiin vuotoihin varaudutaan esimerkiksi vuodonkeräilyaltailla, piha-alueen päällystyksellä ja pengerryksellä. Palotilanteissa varaudutaan sammutusveden keräilyyn. Käytössä oleville kemikaaleille hankitaan sopivia imeytysaineita ja torjuntakalustoa varataan riittävästi.
VELVOLLISUUDET JA VASTUUT Kemikaalien käsittelyssä on noudatettava riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen sekä syttymis- ja palovaaran ehkäisemiseksi. Tämän toteutumisesta ovat kaikki osapuolet osaltaan vastuussa. Kemikaalin valmistajalla, maahantuojalla tai muulla toiminnanharjoittajalla, joka luovuttaa kemikaalin markkinoille tai käyttöön, on oltava tiedot kemikaalin palovaarallisista ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Luovuttaja vastaa kemikaalin päällysmerkinnöistä ja siitä, että vastaanottaja saa kemikaalia koskevan käyttöturvallisuustiedotteen. Toiminnanharjoittajan, jonka laitoksessa käsitellään vaarallisia kemikaaleja, tulee huolehtia kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista siten, ettei toiminnasta aiheudu henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja, ja että lainsäädännön velvoitteita noudatetaan. Laitoksen johdon on huolehdittava työympäristön tarkkailusta ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Johdon vastuulla on työntekijöiden koulutus ja opastaminen turvalliseen työskentelyyn.
ONNETTOMUUSTAPAUKSIA Tässä kuvatut onnettomuusesimerkit löytyvät Turvatekniikan keskuksen ylläpitämästä vaurio- ja onnettomuusrekisteristä. Hitsaus- tai muusta kipinästä aiheutuneita tulipaloja 1. Räjähdysmäinen tulipalo tuhosi puusepänverstaan tuotantotilat ja aiheutti kahden henkilön loukkaantumisen. Tulipalo sai alkunsa maalaamosta kulmahiomakoneen kipinästä, josta palo levisi räjähdysmäisesti palavien nesteiden ja maalien syttyessä. Tiloissa olleista työntekijöistä toinen sai lieviä palovammoja, kun hän yritti sammuttaa paloa jauhesammuttimella. Palokunnan sammutustyötä vaikeuttivat voimakas tuuli sekä myrkylliset savukaasut. Yksi savusukeltaja loukkaantui maalipurkin räjähtäessä aivan hänen silmiensä edessä. Palon leviämiseen vaikutti se, että palavia nesteitä ja maaleja säilytettiin tuotantotilassa. 2. Tulipalo tuhosi konepajan kastomaalaamon, varaston ja maalauslinjan. Tuotteiden valmistus, maalaus ja viimeistely tapahtuivat samassa paloteknisessä osastossa. Maalausaltaan yläpuolella oli valumassa maalattu tuote. Hitsaaja oli suorittanut normaalia viimeistelyhitsausta. Hitsauksen jälkeen hän viimeisteli saumat hiomalaikalla. Hioessaan saumaa hän huomasi kattoon asti ulottuvan liekin vieressä olevassa maalialtaassa. Muutkin huomasivat maalialtaan syttymisen. Tuli kohosi kattoon parissa sekunnissa. Ilmanvaihtoimurit imaisivat tulen kattoon. Tuli levisi ilmastointikanavaa pitkin kattorakenteisiin ja hallin toiseen osaan. Tulipalon syynä oli hiomakoneesta maalialtaaseen lentänyt kipinä, joka sytytti maalin palamaan. Tapahtumaan vaikuttivat lisäksi seuraavat tekijät: kastomaalaamoa ei ollut osastoitu omaksi palotekniseksi osastoksi, kipinöivää työtä tehtiin liian lähellä maaliallasta, ilmanvaihtokanavasta puuttui mm. palopelti, ja kanava kulki eristämättömänä seinän toiselle puolelle, paikalla olleet henkilöt eivät osanneet käyttää käsisammuttimia, automaattinen sammutuslaitos oli suunnattu siten, että tuotteen ollessa altaan päällä valumassa hiilidioksidi ei tavoittanut maalialtaan pintaa ja sammutusveden saannissa oli vaikeuksia. Kuivausuunissa tapahtunut tulipalo Tulipalo tuhosi huonekalutehtaan lakkaamon ja osan verstaasta. Huonekalutehtaan lakkaamossa täytettiin alumiininen kuivaustunneli lakatulla puutavaralla, jolloin tunneli tuli niin täyteen, että ilmapuhallin jouduttiin sammuttamaan, ettei puhallin olisi puhaltanut lakkapintaa epätasaiseksi. Tämän jälkeen työntekijät poistuivat ruokatunnille. Kuivaustunnelin kohdepoistoimuri jäi kuitenkin käyntiin. Riittävän ilmanvaihdon puuttuessa pääsi kuivaustunneliin muodostumaan räjähdyskelpoinen kaasuseos lakasta haihtuvista palavan nesteen kaasuista. Kaasu syttyi joko kohdepoistoimurin moottorin valokaaresta tai staattisen sähkön purkautumisen seurauksena. Työntekijät havaitsivat ruokalassa savun hajua ja poistuivat ulos. Tulipalo eteni nopeasti ja levisi lakkaamosta verstaaseen. Vedensaantiin tullut katkos (paloposti oli jäätynyt) vaikeutti palokunnan sammutustyötä.
Staattisen sähkön aiheuttamia tulipaloja 1. Tulipalo tuhosi huonekalutehtaan kokonaan. Työntekijä oli laskemassa ohennetta lakka-astiaan, josta haihtui herkästi syttyviä palavia kaasuja. Kun hän oli ottamassa astiasta kiinni, syntyi astian reunan ja sormien väliin staattinen kipinä. Tapahtuneessa leimahduksessa työntekijä sai palovammoja käsiinsä ja lisäksi hänen hiuksensa paloivat osittain. Palo- ja savukaasut voimistuivat niin nopeasti, ettei esimerkiksi kohdepoistoimuria ehditty pysäyttää. Tuli levisi hetkessä ilmanvaihtokanavia pitkin koko tuotantotilaan. 2. Huonekalutehtaan lakkaamorakennus ja tarvikevarasto tuhoutuivat palossa. Tehtaalla oli paloviranomaisten tarkastuksen aikana vakuutettu käytettävän ainoastaan vesiohenteisia lakkoja, joten tehtaan tiloja ei ollut rakennettu palavien nesteiden käyttöä varten. Tehtaan lakkaamolla oli koko onnettomuuspäivän ajan ruiskutettu tinneriohenteista selluloosalakkaa. Kun lakkaaja lopetti työnsä, toinen henkilö pysäytti lisätuulettimen vetämällä pistokkeen pois pistorasiasta. Pistorasiassa syntynyt kipinä sytytti kaasuuntuneen liuottimen. Tuli levisi lakkaamosta viereiseen työkaluja tarvikevarastoon, jossa oli huonekaluja ja puolivalmisteita. Lakkaamon sähköasennukset olivat suojaamattomat ja ilmastointi oli puutteellinen. Inhimillisestä virheestä aiheutunut liuotinainepäästö Puusepäntehtaalla tapahtui vakava vaaratilanne, kun ohenteena käytettyä liuotinta pääsi valumaan tehtaan lattialle. Vuoto aiheutui työntekijän inhimillisestä virheestä. Työntekijä oli laittanut kymmenen litran astian telineessä olleen tynnyrin tyhjennyshanan alle ja avannut hanan. Hän lähti muualle hakemaan tarvikkeita ja unohti hanan auki. Tynnyrissä ollut liuotin valui tällöin lattialle. Valokuvat: Lauri Mannermaa Kuvauskohteet: Kari Virtasen puusepänverstas, Fiskars ja Bilia Malmin automaalaamo.
TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, 00181 Helsinki Puhelin (09) 61 671, faksi (09) 616 7466 Internet: www.tukes.fi