TOIMINTAKERTOMUS 2009
Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2010
Sisältö Esipuhe Esipuhe 3 Talouskatsaus 4 Henkilöstökatsaus 5 Laatuosasto 6 Kudospankki 8 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä 10 Neuroryhmä 12 Silmäryhmä 14 Sydänryhmä 16 Time-lehti kirjasi vuoden 2009 kymmenen merkittävintä lääketieteellistä innovaatiota maailmassa. Ensimmäinen kantasoluihin liittyvä (listalla kolmas) oli presidentti Julkaisut 18 Barack Obaman vapautus ihmisalkioperäisten kantasolututkimukseen USAssa. Regean henkilöstö 26 Mukana oli myös ips-soluista luotu hiiripentue (listalla viides). Tämä kuvaa alamme tärkeyttä maailmalla ja on ollut hauska havaita, kuinka Regean yhteistyöverkosto on Regea mediassa 28 laajentunut. Myös BBC Horizon dokumenttiohjelma noteerasi Regean toiminnan ja kävi kuvaamassa potilashoitojamme kesäkuussa Tampereella. Ohjelma esitettiin lokakuussa ja sen myötä taas uudet potilaat ottivat yhteyttä edistyksellisten hoitojen toivossa. Lainsäädäntö on kulkenut hieman jälkijunassa, mutta Fimean (ent. Lääkelaitos) määräys astui voimaan 1.1.2010 ja sitä mekin Regeassa noudatamme. Regea vietti 5-vuotisjuhlaansa maaliskuussa 2009. Luennoitsijat olivat alansa huippuasiantuntijoita ja juhlaväki vertaansa vailla. Järjestelytoimikunta oli onnistunut järjestelyissään erinomaisesti. Regea pääsi mukaan ensimmäisenä ei-yrityksenä UCLA:n järjestämään Global Access Programiin (GAP). Ohjelma vietiin läpi syksyn 2009 aikana ja loppuraportti toimitettiin Regeaan joulukuussa. Raportti käsitteli Regean kaupallistamismahdolllisuuksia ja tuo uusia ajatuksia kudosteknologisten tuotteiden hyödyntämiseen. Henkilöstön työhyvinvointihanke, HUBI, saatiin päätökseen keväällä 2009 yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Henkilöstön kasvu oli varsin maltillista kuluneen vuoden aikana verrattuna muutaman vuoden takaiseen, lähes eksponentiaaliseen kasvuun. Henkilöstön keski-ikä on edelleen matala, 34 vuotta, ja naisten suhteellinen osuus on pysynyt edelleen korkeana vaikka henkilöstö mielellään näkisi enemmän XY-kromosomeja työyhteisössämme. Huomattava on toki myös se, että kuluneen vuoden aikana on pystytty tuottamaan siittiöitä kantasoluista tarvitsemmeko siis vielä miehiä? Jotta miehet eivät tuntisi sukupuoltaan uhatuksi, kerrottakoon että tämän uutisen julkaisemisen jälkeen eri medioiden mukaan miehiä tarvitaan edelleen mm. vaihtamaan auton renkaita, 1 kantamaan raskaita tavaroita, 2 tappamaan isoja hämähäkkejä 3 ja kehumaan naisia kauniiksi 3. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia ryhmiämme, yhteistyökumppaneitamme ja rahoittajiamme tehdystä työstä ja siitä tuesta, jonka olemme saaneet kuluneella vuodella. Jatketaanhan samaa rataa myös ensi vuonna, uudella vuosikymmenellä, 2010. Riitta Suuronen, Regean johtaja 1 http://abcnews.go.com/video/playerindex?id=8057662 2 http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/this_week/8143922.stm 3 http://www.telegraph.co.uk/comment/columnists/rowanpelling/5771359/men-are-redundant-but-lets-keep-them-anyway.html 3
Menot 2009 Koneet ja laitteet 5,1 % 192 000 Matkakulut 2,0 % 74 000 Tilavuokrat 9,7 % 363 000 Ulkopuoliset palvelut 14,5 % 541 000 Yleiskustannukset, aineet ja tarvikkeet 20,1 % 751 000 Henkilöstökulut 48,7 % 1 821 000 Talouskatsaus Regean menobudjetti vuonna 2009 oli noin 3,51 miljoonaa euroa, ja toteutuneet kokonaismenot noin 3,74 miljoonaa euroa. Menobudjetin ylitystä kertyi 0,23 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa liian pieniksi arvioiduista palkkakustannuksista. Toteutuneet menot katettiin oheisen kuvion mukaisesti (Tulot 2009). Kuvion prosenttiluvut esittävät eri rahoittajien osuutta Regean kokonaismenojen kattamisesta vuonna 2009. Regean suurimpana rahoittajana jatkoi Tekes vajaan kolmanneksen osuudella Regean kokonaisrahoituksesta. Regean oman tulorahoituksen suhteellinen osuus (27 %) säilyi samassa luokassa kuin vuonna 2008. Myyntitulot olivat budjetoitua suurempia. Tuloja oli budjetoitu 0,95 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 päästiin noin miljoonan euron myyntituloihin. Tärkeimpänä syynä tähän oli kantasoluhoitojen odotettua suurempi määrä. Myös kudospankkitoiminta pääsi lähes nollatulokseen toiminnan aloittamisesta johtuneiden tappiovuosien 2006-2008 jälkeen. Regean tärkeimpiin rahoittajiin kuuluivat viime vuoden tapaan Tekes, Suomen Akatemia, BioneXt, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, TE-keskus ja yksityiset lahjoittajat. Regea sai myös joitakin uusia rahoittajia, suurimpina näistä Silmä- ja kudospankkisäätiö sekä ITI Foundation. Tampereen yliopiston myöntämä perusvoimarahoitus kattoi kokonaisrahoituksesta hiukan yli viidesosan. Merkittävä osa vuoden 2009 tulorahoitusta olivat myös muut rahoittajat sekä säätiöiden ja yhdistysten apurahat: Sydäntutkimussäätiö, TaY:n tukisäätiö, yliopistoallianssi, Stryker, ITI Foundation, Hilda Kauhasen muistorahasto, Suomen Kulttuurirahasto (Keskusrahasto, Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Elli ja Elvi Oksasen rahasto), Pirkanmaan Kulttuurirahasto, TGSBB (Tampereen biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulu), Sokeain ystävät ry, Arvo Ylpön säätiö, Hammaslääkäriseura Apollonia, Oulu Innovation, Suomen Endokrinologiyhdistys, Tampereen kaupungin tiederahasto, Evald ja Hilda Nissin säätiö, Ida Montinin säätiö, Alfred Kordelin säätiö, Paavo Nurmen säätiö ja Maud Kuistilan säätiö. Suurin osa näistä rahoituksista ei näy oheisessa kuviossa (Tulot 2009, Muut), koska saadut rahoitukset ovat henkilökohtaisia. Menojakauma pysyi pääosin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömenojen osuus kasvoi 45 prosentista lähes 49 prosenttiin. Vastaavasti ulkopuolisten palveluiden osuus laski vajaat 3 prosenttiyksikköä 14,5 prosenttiin. Koneja laitehankintojen osuus laski edelleen noin prosenttiyksiköllä 4 prosenttiin. Jatkettaessa vuodelle 2010 yksikön rahoittajat pysyvät pitkälti ennallaan, mikä mahdollistaa toiminnan jatkumisen samassa laajuudessa. Muut 0,7 % 25 000 TaY:n Tukisäätiö 0,9 % 30 000 TE-keskus 1,4 % 50 000 Yliopistoallianssi 1,9 % 70 000 Lahjoitukset 2,2 % 80 000 PSHP 2,5 % 90 000 BioneXt 5,2% 190 000 Suomen Akatemia 5,6 % 210 000 Tay/perusvoimavarat 20,1 % 740 000 Tulot 2009 Sydäntutkimussäätiö 0,6 % 23 000 Silmä- ja kudospankkisäätiö 0,4 % 15 000 Tekes 31,6 % 1 170 000 Tulorahoitus 27,0 % 1 000 000 4
70 Henkilöstön määrä 2004 2009 60 50 henkilöä 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ajankohta Henkilöstökatsaus Regean henkilöstön määrä oli vuonna 2009 suunnilleen samoissa lukemissa virkavapaat huomioon ottaen kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2009 lopussa Regeassa työs- kenteli väitöskirjatyöntekijät mukaan lukien 58 henkilöä, joista kokonaan apurahalla 10 henkeä. Lisäksi Regeassa työskenteli 20 perustutkintojensa syventäviä opintoja, harjoitteluja tai lopputöitään tekevää opiskelijaa. Väitöskirjatyöntekijöitä Regeassa oli vuoden lopussa 22 kpl. Tampereen yliopistossa toimivassa Tampereen biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulussa TGSBB:ssä regealaisista oli vuoden lopussa 4 väitöskirjaansa valmistelevaa tutkijaa. Henkilökunta jakautui tutkimus-, laboratorio-, kudospankki-, hallinto-, ja laadunvalvontahenkilöstöön. Henkilökunnasta 53,4 % oli tutkimushenkilökuntaa, 20,7 % laboratoriohenkilökuntaa, 11,2 % kudospankkihenkilökuntaa, 10,3 % hallintohenkilökuntaa ja 4,3 % laadunvalvontahenkilökuntaa. Työntekijöiden keski-ikä oli 34 vuotta. Naisia henkilöstöstä on edelleen valtaosa. Vauvabuumi jatkui Regeassa edelleen, ja perhevapailla oli edellisvuoden tapaan moni Regean työntekijä yhtä aikaa. Maraton -tapahtumaan osallistui Regeasta useita innokkaita juoksijoita. Yliopistossa oli syksyllä 2009 käynnissä huomattavasti muutoksia, kun yliopisto valmistautui 1.1.2010 voimaan tulevaan yliopistojen hallintouudistukseen. Yliopistolaki muuttui, ja vuoden 2010 alusta Tampereen yliopisto ei ole enää valtion tilivirasto, vaan julkisoikeudellisena laitoksena toimiva itsenäinen oikeustoimihenkilö. Henkilöstöhallinnon osalta uudistusten suurin vaikutus oli kenties sillä, että Tampereen yliopisto alkaa vuoden 2010 alusta alkaen toimia itsenäisenä työn antajana henkilöstölleen valtion sijaan. Tähän asti valtaosa henkilöstöstä on ollut määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa virkasuhteissa, vuoden alusta he siirtyvät työsuhteisiksi. Syksyllä 2009 luotiinkin suuri määrä henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeistuksia ja työ välineitä prosessin avuksi. Entisten nimittämis kirjojen sijaan Regeassa laadittiin loppuvuodesta työ sopimuksia. Yliopistotasolla uutta työehtosopimusta neuvoteltiin tiiviisti loppuvuonna työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Vuonna 2008 alkanut Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettu henkilöstön työhyvinvointihanke HUBI saatiin päätökseen keväällä 2009. Hankkeen avulla kehitettiin mm. perehdyttämisjärjestelyjä ja tiedonkulkua. Hankkeen loppuselvityksen mukaan näillä osa-alueilla tapahtuikin myönteistä kehitystä projektin aikana. vuotta 56-51-55 46-50 41-45 36-40 Henkilöstön ikäjakauma Maratonkoulu huipentui Varala Maratoniin elokuussa 2009. Monet regealaiset osallistuivat edellisenä vuonna alkaneeseen maratonkouluun innokkaasti, ja myös Varala 31-35 26-30 20-25 0 5 10 15 20 25 henkilöä 5
Laatuosasto Regean laadunhallintatoiminnot kattavat tutkimukseen, kudospankkitoimintaan, kantasolutuotantoon, henkilöstöhallintoon, hallintotoimintoihin ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Osa yksikön laadunhallintatoiminnoista tulee toteuttaa lainsäädännön tai tiettyjen standardien mukaisesti, osassa toiminnoista voidaan nojautua ensisijaisesti yksikön omiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Regean laadunhallinnan toimivuuden periaatteellisena edellytyksenä on se, että laadunvarmistuksesta sekä eri laatujärjestelmien rakentamisesta ja kehittämisestä vastaavat samat ryhmät ja henkilöt, jotka muutenkin vastaavat näiden toimintojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Laadunhallintaan liittyvässä työssä painottuivat vuoden 2009 aikana laadunvalvontatoimintojen hoitaminen kudospankkija kantasolutuotantotoiminnoille, kantasolutuotantoon liittyvät toimilupa- ja dokumentointi asiat, tietoturvajärjestelmän rakentaminen sekä hallinnon ja henkilöstöhallinnon laadunvarmistustoimintojen käyttöönotto. Sisäistä koulutusta yksikön eri toimintoihin liittyen järjestettiin aktiivisesti. Henkilöstöön ja johtamiseen liittyen työhyvinvointiohjelma (HUBI-hanke) jatkui edellisvuodesta ja alkuvuodesta keskityttiin mm. työergonomiaan ja perehdyttämistoimintoihin. Kaiken kaikkiaan puolitoistavuotisen projektin aikana ideoitiin ja otettiin käyttöön merkittävä määrä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Projekti päättyi toukokuussa, jolloin suoritettiin loppukysely, jonka tulokset esiteltiin myöhemmin henkilökunnalle. ja toiminnan jatkuvuussuunnitteluun liittyviin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Uusi henkilöstö koulutetaan Regeassa järjestelmällisesti eri tietoturvallisuutta varmentaviin toimintatapoihin eli sähköiseen tietoturvaan, fyysiseen tietoturvaan sekä luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Kudoslaitoksia koskevat laadunvarmistukseen liittyvät asiat työllistivät myös vuoden 2009 aikana. Kantasolutuotannolle haettiin ja saatiin toimilupa lähtömateriaalien hankinnan osalta. Loppuvuodesta saatiin myös tarkempaa tietoa tulevasta kansallisesta lainsäädänöstä. Laadunvalvonnan osalta jatkettiin hyväksi havaittuja käytäntöjä, ja toiminnot saatettiin valmiiksi vastaamaan vuoden 2010 alusta voimaan astuvan lainsäädännön vaatimuksia. Laadunhallintatyössä korostuvat seuraavan vuoden aikana koko yksikköä koskevien toimintojen osalta perehdyttämisen parantaminen, tietoturvastandardin edellyttämien käytäntöjen ja ohjeistuksen kehittäminen sekä kudospankki- ja kantasolutuotantotoimintoihin liittyvä jatkuva parantaminen. Kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kouluttaminen asianomaisille henkilöille on myös tärkeä osa laadunhallintatyötä jatkossa. Tietoturvastandardin osalta otettiin tauon jälkeen selkeitä askelia eteenpäin. Tietoturvallisuuteen liittyvät vastuut määritettiin tarkemmin eri henkilöille ja henkilöstöryhmille, 6
Ryhmän jäsenet Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö, varajohtaja Laadunvalvonta / kudospankki ja kantasolutuotantotoiminnot Hanna Kankkonen, FT, QC-asiantuntija (3/2009 saakka) Outi Lumme, laborantti / QC Helena Närä, laboratorioanalyytikko / QC Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, laboratoriohoitaja, vastaava laboratoriohoitaja / QC Pirjo Kosonen, harjoittelija / QC Laadunvarmistus / Hallinto ja tietoturva Noora Kaipola, tradenomi, toimistosihteeri Mari Ranta, KTM, suunnittelija (31.3.2009 saakka) Jonna Rinne, FM, suunnittelija Pasi Vetämäjärvi, tradenomi, järjestelmäsuunnittelija HUBI-projektityöryhmä Noora Kailanto Hanna Koskenaho Outi Melin Susanna Miettinen Riitta Suuronen Laura Ylä-Outinen HUBI-hanke kehitti työhyvinvointia monella eri tavalla. Yleiset työhön liittyvät asiat Työilmapiiri Tiedonkulku Kokouskäytännöt Esimiestyö Vastaanoton infomonitori Kokouskäytäntöjen kehittäminen Työkartat - vastuiden selkiyttäminen Ergonomiakoulutus Työ/virkaehtokoulutus Maratonkoulu Laboratorion menetelmäkoulutukset Kysy johdolta - teematunti Ryhmien toiminnan säännöllinen esittely Perehdytyksen kehittäminen Esimiespalaverit ja -koulutukset Yhteiset virkistystapahtumat Ryhmäkehityskeskustelut 7
Kudospankki Regean kudospankki on monikudospankki, joka irrottaa, käsittelee, säilyttää ja jakelee kudoksia kliiniseen käyttöön. Kudospankin tavoitteita ovat kudosluovutusten tehostaminen Suomessa, sekä laadukkaiden ja turvallisten kudosten välitys Suomeen ja ulkomaille. Vuoden 2009 pääpainoalueena oli kudosten saatavuuden ja turvallisuuden varmistaminen Suomessa, sekä luu- ja tukikudosten prosessointikäytäntöjen valmistelu. Vuonna 2009 Regean kudospankin toiminnan pääosaalueet olivat massiivisiirteiden (luut, jänteet ja nivelkokonaisuudet) hankinta ja välitys, TAYS:n ja KYS:n sarveiskalvopankki toiminnasta vastaaminen, Tekonivelsairaala Coxan suorittamista lonkkaleikkauksista saatavan tuorepakastetun reisiluunpään pankittaminen ja välitys, amnionkalvojen prosessointi ja välitys sekä silmän kovakalvon välitys. Lisäksi valmisteltiin prosessointi yhteistyötä saksalaisen luu- ja tukikudosten prosessointiin erikoistuneen kudoslaitoksen DIZG:n (Deutsches Institut für Zell- und Gewebeersatz) kanssa. Tämän tiimoilta DIZG auditoi kudospankin toimintoja keväällä. Luiden ja jänteiden prosessointi käynnistetään vuoden 2010 kuluessa. Vuoden 2009 aikana Regean kudospankin talteenottoorganisaatioissa kerättiin yhteensä 214 sarveiskalvoa (TAYS 184, KYS 30). Näistä 65 % välitettiin sarveiskalvon siirto leikkauksiin yliopistollisten sairaaloiden silmäklinikoille Suomessa ja Euroopassa. Siirteiden hylkäykseen johtavia syitä olivat luovuttajasta johtuvat syyt (24 % hylätyistä), siirteen laadunvalvontatestien tulokset (33 %), irrotuksessa, kudospankkiprosessissa tai siirtoleikkauksessa ilmenneet tekniset ongelmat (17 %), sekä siirteen enimmäissäilytysajan ylittyminen (26 %). Luu- ja jännesiirteitä kudospankki irrotti ja tallensi yhteensä 248 kpl. Näistä Regea keräsi 70 % (172 massiiviluu- ja jännesiirrettä 9 luovuttajasta) ja tekonivelsairaala Coxa 30 % (76 reisiluunpäätä). Tuontikudoksia (massiiviluu- ja jännesiirteitä) Regea hankki 48 kpl. Kliiniseen käyttöön luu- ja jännesiirteitä Regean kudospankki välitti 289 kpl. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi luu- ja jännesiirteitä välitettiin useisiin muihin sairaaloihin Suomessa. Amnionkalvokudoksia luovutettiin vuonna 2009 yhteensä kuusi. Näistä valmistettiin yhteensä 158 kliiniseen käyttöön hyväksyttyä amnionkalvosiirrettä. Amnionkalvosiirteitä välitettiin suomalaisille silmäklinikoille sekä suu- ja leukakirurgian klinikoille 64 kpl. Regean kudospankin keväällä järjestämä Valtakunnallinen Luupankkipäivä Tampereella kokosi yhteen lukuisan joukon luu- ja tukikudospankkialan asiantuntijoita Suomesta. Koulutuksessa kuultiin kotimaisten asiantuntijaesitysten lisäksi saksalaisen DIZG:n edustajan esitys koskien massivisiirteiden prosessointia. Regean kudospankki osallistui myös Euroopan kudospankkiyhdistyksen (EATB) sekä Euroopan silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) vuosikokouksiin Krakovassa ja Münchenissä. Regean kudospankki on voittoa tavoittelematon yksikkö. Regean välittämien kudosten hinnat määräytyvät luovuttajien rekrytoinnin ja testauksen, kudosten irrotuksen, käsittelyn, testauksen ja jakelun sekä lakisääteisen laadunvarmistuksen aiheuttamien kustannusten perusteella. Muuta rahoitusta kudospankin toimintaan saatiin Silmä- ja kudospankkisäätiöltä, joka myönsi vuonna 2009 apurahan kudoskoordinaattorin palkkaamiseksi. 8
Regean kudospankki toimii aktiivisessa yhteistyössä useiden eurooppalaisten kudoslaitosten kanssa sekä kudosten välityksessä ja prosessoinnissa että yhteiseurooppalaisten kudospankkitoimintojen kehittämisessä. Regea on lisäksi mukana EURO GTPs (European Good Tissue Practices) hankkeessa, jonka tavoitteena on seuraavan kahden vuoden kuluessa valmistella eurooppalaiset laadunvarmistusohjeistot sekä suunnitella yhteinen GTP-koulutusohjelma eurooppalaisille kudospankeille. Ryhmän jäsenet Riitta Suuronen, LT, HLL, Prof., kudospankin johtaja Katriina Aalto-Setälä, LKT, dosentti, lääketieteellinen johtaja Annika Hakamäki, FT, kehittämispäällikkö (vv. 04/2009 alkaen) Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö (04/2004 alkaen) Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Johanna Hyytinen, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori (vv. 04/2009 alkaen) Sari Juvonen, sh (silmätaudit), kudoskoordinaattori Noora Kailanto, FM, farmaseutti, tuotantokoordinaattori Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Sari Sarkaniemi, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, vastaava laboratoriohoitaja Kudosten lukumäärä (kpl) 250 200 150 100 50 0 irrotetut kudokset tuontikudokset välitetyt kudokset 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2009 Amnionkalvot Massiiviluut ja jänteet Caputit Sarveiskalvot Kovakalvot Regean irrottamien ja välittämien kudosten sekä tuontikudosten määrät vuosina 2007 2009. Amnionkalvojen kysyntä on lisääntynyt vuodesta 2007 yli kolminkertaiseksi. Massiiviluu- ja jännesiirteiden irrotusmäärien huomattavasta kasvusta huolimatta niistä on edelleen jatkuva pula ja kudoksia joudutaan tuomaan ulkomailta. Caputien irrotuksia on vähennetty kertyneiden varastojen sekä vähentyneen kysynnän vuoksi. Sarveiskalvojen siirtoleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain lähemmäs 200. Näistä suurimmassa osassa siirre on peräisin Regean kudos pankista. 9
Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä Regean aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä tutkimus kohdistuu aikuisen kantasolujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto- ja pehmytkudossovelluksissa. Jokaisessa sovelluksessa päämääränä on kehittää potilaita hyödyttävä, tehokas ja turvallinen hoitomuoto. Monikykyisiä aikuisen kantasoluja eristettiin vuonna 2009 rasvakudoksesta, viisaudenhampaista sekä luu- ja rustonäytteistä. Rasvakudoksesta ja viisaudenhampaasta eristetyt kantasolut voivat erilaistua mm. luu-, rusto-, rasva-, jänne- ja lihassoluiksi. Luu- ja rustosolujen erilaistumistaipumus on hieman pienempi. Rasvakudosnäytteitä saatiin Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian osastolta, viisaudenhampaita Tampereen ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) viisaudenhampaiden poistoleikkauksista, ja luu- ja rustonäytteitä Oulun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgian osastolta. Kaikkia näitä solutyyppejä karakterisoitiin mm. virtaussytometrian avulla. Kantasolujen kasvuolosuhteiden optimoinnin tuloksista julkaistiin yksi julkaisu ja kaksi käsikirjoitusta on lähetetty julkaistavaksi. Tämän lisäksi kantasolujen karakterisoinnista ja kasvuolosuhteiden optimoinnista valmistui yksi väitöskirjatyö. Vuoden 2009 aikana testattiin useiden kasvutekijöiden ja fysikaalisten tekijöiden vaikutusta solujen luu- ja rustoerilaistumiseen. Kasvutekijöitä on myös testattu useissa hammassovelluksissa ja aiheesta on lähetetty kaksi käsi kirjoitusta julkaistavaksi. Kasvutekijöiden vaikutuksista valmistui yksi hammaslääketieteen ja yksi lääketieteen syventävä opin näytetyö. Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston biolääketieteen laitoksen (BME) kanssa on tutkittu fysikaalisina erilaistustekijöinä mekaanista stimulointia sekä hypoksiaa. Solujen kiinnittymisen, kasvun ja jakaantumisen edistämiseen vauriokohdassa tarvitaan biomateriaaleja. Biomateriaali toimii myös kantasolujen kuljettimena vauriokohtaan. Luun ja ruston kudosteknologiassa tutkittiin rasvan kantasolujen sekä rusto- että luusolujen tukirakennemateriaalina bio aktiivista lasia, beta-trikalsium-fosfaattia, maitohappo pohjaisia polymeerejä ja näiden materiaalien komposiitti rakenteita. Tutkimusta on pääasiassa tehty soluviljelmillä, mutta myös eläinkokeet solujen, biomateriaalin ja kasvutekijöiden osalta ovat käynnistyneet. Sekä ruston että luun kudosteknologiasta julkaistiin yksi käsikirjoitus. Useita käsikirjoituksia on myös lähetettynä julkaistavaksi. Luun kudosteknologiasta valmistui yksi diplomityö. Pehmytkudossovelluksissa tutkittiin kudosteknologian hyödyntämistä rasvakudos-, iho- ja uroepiteelivaurioiden hoitoon. Tutkimusnäytteitä saatiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten kirurgian yksiköstä ja plastiikkakirurgian osastolta. Biomateriaaleina pehmytkudostutkimuksissa on käytetty mm. amnionkalvoa ja kitosaania ja tutkimukset ovat edenneet sekä in vitro että in vivo rintamilla. Uroepiteeliprojektissa yksi käsikirjoitus on lähetetty julkaistavaksi ja toinen käsikirjoitus on valmisteilla. Rasvakudoksen kantasoluja käytettiin vuoden 2009 aikana kokeellisissa hoidoissa yhdeksälle potilaalle. Potilashoidot aloitettiin vuoden 2006 lopulla ja tähän mennessä kaksikymmentä potilasta on saanut kantasoluteknologian avulla tuotetun uuden luusiirteen. Kantasoluhoidot on toteutettu potilaiden omien rasvakudoksen kantasolujen ja biomateri- 10
aalien yhdistelmillä. Kliinisiä kantasoluhoitoja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen Keskussairaalan kanssa. Hoitotulokset ovat olleet rohkaisevia Uusina työntekijöinä ryhmään on tullut vanhempi tutkija Jan Wolff sekä pro gradu -työhön Jenna Hautala. Myös Miia Juntunen liittyi jälleen ryhmäämme oltuaan opiskelemassa bioteknologiaa Jyväskylän yliopistossa. Jan Wolffin tutkimus kohdistuu mesenkymaalisten kantasolujen käyttöön luukudosteknologiassa ja luukudosteknologian kaupallistamiseen. Jenna Hautalan tutkii pro gradussaan rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vuorovaikutuksia soluviljelmissä. Miia Juntunen on laboratorioanalyytikkona sekä tutkimus- että potilashoidoissa. Ryhmässä on käynnissä monia yhteistyöprojekteja. Jo aiemmin mainittujen tahojen lisäksi ryhmä tekee tiivistä yhteistyössä mm. VTT:n, Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen, Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenäja kurkkutautien osaston, HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikan, Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen sekä useiden biomateriaalialan yritysten kanssa. Tutkimuksen merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes (RAM-, Electrocell- ja StemToClin-hankkeet sekä FiDiPro), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Tampereen kaupunki. Ryhmän jäsenet: Riitta Suuronen, LT, HLL, Prof. George Sándor, Professori (FiDiPro) Susanna Miettinen, FT, vanhempi tutkija, ryhmänjohtaja Hideki Agata, DDS, PhD, vanhempi tutkija Kaisa-Leena Aho (TTY), FM, tutkija Abdulaziz Binahmed, DDS, MSc, FRCDC, tutkija Suvi Haimi, FT, vanhempi tutkija Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko Ahmed Jan, DDS, MSc, FRCDC, tutkija Miia Juntunen, fil. yo, laboratorioanalyytikko Sari Kalliokoski, laboratorioanalyytikko Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö (04/2009 alkaen) Rashi Khanna-Jain, DDS, tutkija Bettina Lindroos, FT, vanhempi tutkija Katja Mäenpää, FM, tutkija Panu Nordback, LK, tutkija Aliisa Pälli, DI, tutkija Annemari Salonen, HLK, LK, tutkija Minna Salomäki, FM, laboraattori Reetta Sartoneva, LK, tutkija Annukka Vuorinen, HLL, tutkija Jan Wolff, DDS, PhD, vanhempi tutkija Santeri Itälinna, LK, opiskelija Laura Saarinen, LK, opiskelija Laura Tirkkonen, fil. yo, opiskelija Lauri Tuomisto, LK, opiskelija 11
Neuroryhmä Keskus- ja ääreishermostoa rappeuttavat sairaudet ja hermostoon kohdistuvat vammat aiheuttavat kolmanneksi eniten vaikeita invaliditeetteja ja kuolemia länsimaissa. Aivovammojen ja kroonisten hermoja rappeuttavien sairauksien taustalla on hermo- ja hermotukisolujen kuolema, joka aiheuttaa aivotoimintojen muutoksia johtaen jopa potilaan ennenaikaiseen menehtymiseen. Nykyiset hoitomuodot tähtäävät pääasiassa oireiden lievitykseen, eikä parantavia hoitoja vielä ole tarjolla. Kantasolupohjaiset hoitomuodot voivat tarjota mahdollisuuden näiden vaikeiden sairauksien hoitoon tulevaisuudessa. Neuroryhmä keskittyy hermo- ja hermotukisolujen erilaistamiseen ihmisalkion kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden, eläinmalliasiantuntijoiden, solubiologien ja tekniikan asiantuntijoiden kanssa neuroryhmä tähtää sellaisten hermosolusiirteiden tuottamiseen, joiden avulla voitaisiin hoitaa monia hermoston sairauksia. Samanaikaisesti ryhmä tekee perustutkimusta, jossa selvitellään ihmisperäisten hermosolujen erilaistumisen ja kypsymisen molekyylibiologisia ja toiminnallisia taustoja. Lisäksi kehitetään toiminnallisia hermoverkkoja niin kehitysbiologiseen tutkimukseen kuin lääkeaineiden ja toksikologian testausmalleiksi. Tutkimusryhmän päätavoitteina oli jatkaa vuonna 2006 alkaneita tutkimusprojekteja, joissa keskityttiin erilaistamaan puhtaita hermo- ja hermotukisolupopulaatioita sekä testaaman niitä eri eläinmalleissa. Tuotettujen solujen hoidollista vaikutusta tutkittiin aivoverenkiertohäiriö- ja selkäydinvammamalleissa. Ryhmä tutki myös solujen elinkykyä ja erilaistumista erilaisilla biomateriaalialustoilla, joita voidaan mahdollisesti käyttää osana tuotettavia siirteitä tai osana kolmiulotteisia solumalleja. Toinen suuri päätavoite oli kehittää solujen erilaistumista helpottavaa ja mittaavaa biomimeettistä ympäristöä yhteistyössä Tampereen Teknillisen yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Ryhmä oli myös aktiivisesti mukana TaY:n, TTY:n ja JY:n yliopistoallianssin ALICE-kärkihankkeessa (Alliance for Life Sciences and Engineering). Ryhmä panosti sähköelektrofysiologisen laboratorion pystyttämiseen ja tuotettujen hermosolujen toiminnallisten ominaisuuksien mittaamiseen mm. pitkäaikaisseurannassa. Ryhmä sai useita julkaisuja hyväksytyksi alan kansainvälisiin lehtiin, ja jäsenet osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin omilla esityksillään. Edelliseltä vuodelta jatkuivat Tekesin rahoittama StemtoClin - projekti ja Suomen Akatemian rahoittama konsortioprojekti Biomimeettinen aktiivinen ympäristö hermo- ja sydänlihassolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen kantasoluista. Ryhmä sai myös Tekes rahoitteisen StemInClin jatkoprojektin vuosille 2010-2011. Lisäksi neuroryhmän toimintaa tukivat Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahasto: Pirkanmaan rahasto, Orion-Farmos tutkimussäätiö, Kordelinin säätiö, Duodecim, Arvo ja Lea Ylpön säätiö, BioneXt Tampere sekä yksityinen lahjoitus. Tutkimusryhmän yhteistyökumppaneina toimivat mm. Prof. Asla Pitkäsen ja Dos. Jukka Jolkkosen tutkimusryhmät Kuopion yliopistosta, Prof. Erik Sundströmin tutkimusryhmä Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta, Prof. Tay Lan Poh:n tutkimusryhmä Singaporesta, Prof. Jari Hyttisen, Prof. Minna Kellomäen, Prof. Pasi Kallion, Prof. Jukka Lekkalan ja Prof. Ali Harlinin tutkimusryhmät Tampereen Teknillisestä yliopistosta sekä Prof., ylilääkäri Irina Elovaara, Dos., ylilääkäri Jyrki 12
Tehnunen ja Prof., ylilääkäri Juha Öhman Tampereen yliopistoll isesta sairaalasta sekä Prof. Inger Vikholm-Lundin VVT, Tampere. Ryhmän jäsenet Susanna Narkilahti, FT, vanhempi tutkija, ryhmänjohtaja Teemu Heikkilä, DI, lääk. yo, tutkija Tuomas Huttunen, LL, tutkija Heikki Kiiski, LK, tutkija Jarno Mikkonen, FT, vanhempi tutkija Maarit Patrikainen, laboratorioanalyytikko Maria Sundberg, FM, tutkija Laura Ylä-Outinen, tekn. yo, tutkija Riikka Äänismaa, FM, tutkija Eevaliisa Hopeasaari, tekn. yo, opiskelija Laura Hämäläinen, tekn. yo, opiskelija Tiina Joki, LuK, opiskelija Elina Jokinen, LuK, opiskelija Laura Kuoppala, LK, opiskelija Ismo Korhonen, TkK, opiskelija Aliisa Mäkinen, LuK, opiskelija Meeri Mäkinen, LuK, opiskelija Minna Salomäki, LuK, opiskelija Anni Sorkio, tekn. yo, opiskelija Anne Ylöstalo, laboratorioanalyytikko-opiskelija 13
Silmäryhmä Ihmisen alkioperäiset kantasolut (hesc) ja ehkä myös indusoidut pluripotentit kantasolut (ipsc) ovat erittäin lupaava solulähde kudosteknologisiin hoitoihin. Erilaisten patogeenisten kontaminaatioiden vaara on suuri, jos solujen tuotannossa käytetään eläin peräisiä aineita. Eläinperäiset materiaalit voivat myös aiheuttaa kantasolujen hyljintää ihmisen elimistössä. Lääketieteellisiä sovelluksia varten tarvitaan myös kestävä ja taloudellinen keino solujen tuottamiseksi GMP (Good Manufacturing Practice) -laatuvaatimusten mukaisesti. Ryhmä on jo usean vuoden ajan tutkinut ja kehittänyt GMP-yhteensopivia eläinperäisiä aineita sisältämättömiä tuotanto-olosuhteita näille soluille. Ryhmä tuottaa myös hesc solulinjoja Regean tutkimusryhmien käyttöön. Ryhmä käyttää uusien linjojen perustamisessa ainoastaan hedelmöitys hoidoista ylijääneitä, huonolaatuisia alkioita, joiden hävittämisestä ja tutkimuskäytöstä hoidoissa käynyt pariskunta päättää. Ryhmän tavoitteena on myös kehittää kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän verkkokalvon sairauksien hoitoon ja suun limakalvon soluista sarveiskalvon vaurioituneiden pintarakenteiden hoitoon. Vakavat verkkokalvon sairaudet kuten ikärappeuma aiheuttavat valtavasti ongelmia sairastuneille sekä ikääntyvälle yhteiskunnalle. Vielä ei ole olemassa tehokkaita hoitomuotoja, joilla niitä voitaisiin estää tai hoitaa. Tehokkain mahdollinen hoitomuoto mahdollistaisi vaurioituneiden verkkokalvon rakenteiden korjauksen ja siten näkökyvyn palautumisen potilaalle. Ihmisen pluripotenteilla kantasoluilla on kyky erilaistua ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi. Siten ne tarjoavat mahdollisuuden soluterapialle, jossa kantasoluista erilaistetaan uusia verkkokalvon soluja vaurioituneiden solujen tilalle. Kantasoluista tuotetut toiminnalliset verkkokalvon solut voivat myös tarjota mahdollisuuden kehittää uusia työkaluja lääkekehitykseen tarjoamalla solumalleja, jotka ennustavat paremmin todellista kliinistä kuvaa in vitro tutkimuksissa. Tämän vuoksi on kehitettävä kantasoluille uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä, joilla toimivia verkkokalvon soluja voidaan tuottaa. Ryhmän tavoitteena vuonna 2009 oli saattaa loppuun vuonna 2006 alkanut tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää hesc-soluille uusi, eläinperäisiä materiaaleja sisältämätön kasvatusliuos sekä tutkia erilaisten fibroblastitukisolujen toiminnallisuutta ja roolia hesc-solujen kasvatuksessa. Lisäksi jatkettiin kahta vuoden 2008 aikana käynnistynyttä silmä tutkimusprojektia. Näistä ensimmäisen tavoitteena on kehittää uusia erilaistamismenetelmiä verkkokalvon pigmentti epiteelisolujen (RPE) erilaistamiseksi ihmisen kantasoluista. Toisessa kehitetään uusia menetelmiä potilaan omien suun limakalvoepiteelissä olevien solujen hyödyntämiseksi sarveiskalvon pintarakenteiden korjaamisessa. Ryhmä onnistui merkittävästi parantamaan kehittämäänsä hesc-solujen viljelyyn tarkoitetun kasvatusliuoksen ominaisuuksia siten, että se soveltuu myös ipsc-solujen sekä rasvan mesenkymaalisten kantasolujen kasvatukseen. Kasvatusliuoksen patentointi- ja kaupallistamisprosessia jatkettiin yhteistyössä Finn-Medi Tutkimus Oy:n kanssa. Lisäksi ryhmä tutki fibroblastitukisolujen roolia hesc-solujen kasvatuksessa ja esitti alustavia tuloksia kahdessa kansainvälisessä kokouksessa. RPE-solujen erilaistamismenetelmän kehitystyötä jatkettiin käyttämällä myös ipsc-soluja. Lisäksi jatkettiin sarveiskalvon pintaepiteelin korjaukseen soveltuvan seerumittoman kasvatusmenetelmän kehitystä suun limakalvon soluille. 14
Tutkimusryhmän uusina jäseninä opinnäytetöitään suorittivat Taru Välimaa (Oulun yliopisto), Olli-Pekka Kurkela (Tampereen teknillinen yliopisto TTY), Leena Lehtonen (TTY), Elina Savioja (TTY), Risto Mustalahti (Tampereen yliopisto TaY) ja Jaana Huuki (PIRAMK). Suurimpana koko tutkimusryhmää koskevana muutoksena oli kahden Skottmanin alla toimivan tutkimus ryhmän yhdistyminen yhdeksi ryhmäksi. Tutkimusta rahoittivat Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen kulttuurirahasto, Tampereen yliopiston TGSBB-tutkijakoulu, kaksi yksityistä lahjoitusta, Sokeain Ystävät r.y. sekä Evald ja Hilda Nissin Säätiö. Tutkimusryhmän rahoituspohja tukevoitui merkittävästi vuoden 2009 aikana Suomen Akatemian myöntäessä viiden vuoden tutkijanviran Skottmanille, kolmen vuoden tutkija tohtorin rahoituksen Ilmariselle sekä Vaajasaaren TGSBB-tutkijakoulupaikan johdosta. Tutkimuksessa hyödynnetään TaY:n vahvaa osaamista silmätautien sekä mm. TTY:n vahvaa lääketieteellisen tekniikan osaamista. Silmätutkimuksen kattojärjestönä Tampereella toimii silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK, johon ryhmä myös kuuluu. Ryhmän jäsenet Heli Skottman, FT, Dosentti, Suomen Akatemiatutkija, ryhmänjohtaja Tanja Ilmarinen, FT, vanhempi tutkija Heidi Hongisto (os. Hakala), FM, tutkija Kristiina Rajala, FM, tutkija Hanna Vaajasaari, FM, tutkija Juhana Laine, silmätautien erikoislääkäri, tutkija Niina Ikonen, laborantti Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Hanna Koskenaho, bioanalyytikko Sari Leinonen, laboratorioanalyytikko Outi Melin, bioanalytikko, vastaava laboratoriohoitaja (vv) Jaana Huuki, laboratorioanalyytikko-opiskelija Leena Lehtonen, tekn. yo, opiskelija Risto Mustalahti, LK, opiskelija Elina Savioja, tekn. yo, opiskelija Olli-Pekka Kurkela, tekn. yo, opiskelija Taru Välimaa, fil. yo, opiskelija Ryhmän tärkeimmät yhteistyökumppanit vuonna 2009 olivat Professori Hannu Uusitalo ryhmineen, TAYS/TaY, Lääketieteen laitos; Professori Jari Hyttinen ryhmineen,tty; Professori Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus, HY (Helsingin yliopisto); Professori Timo Otonkoski ryhmineen, Biomedicumin kantasolukeskus, HY; TAYS:in SKS (silmä-, korva- ja suusairauksien) päiväkirurgia; TAYS:in naistenklinikka, Ovumia Oy, Turun yliopistollisen sairaalan naistenklinikka sekä Professori Outi Hovatta Karolinska Instituutti, Ruotsi. 15
Sydänryhmä Monikykyisistä kantasoluista erilaistetuista sydänlihassoluista voidaan kehittää solu- ja kudosmalli sydämen kehityksen ja toiminnan tutkimiseen, lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin sekä sydän sairauk sien tautimalliksi. Kantasoluista erilaistettuja soluja voidaan toivottavasti käyttää myös soluterapiana sydänkudoksen vaurion korjaamisessa tulevaisuudessa. Sydänryhmän tutkimuksen tärkein tavoite on erilaistaa sydänlihassoluja sekä alkion kantasoluista, että nk. ips -soluista, jotka ovat aikuisen soluista (esim. ihon sidekudos soluista) uudelleen ohjelmoituja kantasoluja. ips-soluteknologia mahdollistaa potilasspesifisten monikykyisten solulinjojen ja edelleen sydänlihassolujen tuoton, jolloin on mahdollista kehittää tautimalleja geneettisiin sydänsairauksiin. Jos potilaalla on tietty mutaatio esim. sydämen kaliumkanavassa, sama mutaatio on myös potilaasta tehdyssä ips -solulinjassa sekä siitä erilaistetussa sydänsolussa. Tämä tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia tutkimukseen ja lääkekehitykseen. Regean sydäntutkimus keskittyy sydänlihassolujen erilaistamis menetelmien ja kasvatusympäristön kehittämiseen. Tähän liittyy sekä biokemiallisten että fysikaalisten tekijöiden vaikutuksien tutkimista sydän lihassolujen erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Sydänryhmä tutkii myös sydänsolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen soveltuvia biomateriaaleja sekä kehittää paljon menetelmiä sydänsolujen karakterisoimiseen, erityisesti toiminnalliseen karakterisointiin, kuten lääkevasteen mittaamiseen. Vuoden 2009 aikana ryhmän toiminta keskittyi ips-solujen tutkimiseen ja menetelmien kehittämiseen. Vuoden 2009 alusta ips-soluprojekti käynnistyi toden teolla Suomen Akatemian myöntämän projekti rahoituksen turvin. Helmikuun alussa ryhmään liittyi Anna Lahti tekemään väitöskirjaa potilasspesifisistä ips -solulinjoista. Huhtikuussa Katriina Aalto-Setälä ja Anna Lahti olivat vierailulla ips-soluteknologian kehittäjän prof. Shinya Yamakan laboratoriossa (Kioton yliopisto, Japani), jossa he saivat paljon käytännöllisiä vinkkejä ips-solulinjojen tuoton tehostamiseen. Toukokuussa sydänryhmään liittyi Marisa Ojala, samoin tekemään väitöskirjaa ips-soluihin liittyen. Hänen projektinsa keskittyy ips-solulinjojen perustamiseen vastasyntyneen sidekudosoluista sekä hiiren ips-solulinjojen tekemiseen. Vuoden 2009 aikana hän keskittyi myös kantasolujen kasvatuksessa käytettävien tuki solukkojen tutkimiseen. IPS-solututkimus sai lisärahoitusta syksystä 2009 alkaen, kun Tekes myönsi projektirahoituksen yhdessä sydänryhmälle ja Prof. Olli Silvennoisen (Tampereen yliopisto, TaY) tutkimusryhmälle. Rahoituksen turvin sydänryhmään palkattiin uusi tutkija, aikaisemmin GMP-ryhmässä väitöskirjaansa tehnyt Kristiina Rajala, optimoimaan ips-solujen viljelyolosuhteita. Lokakuun ajan ryhmässä suoritti laboratorioharjoitteluaan biokemian opiskelija Susanna Teppo Oulun yliopistosta. Ryhmässä tehtiin paljon työtä sydänlihassolujen karakterisointimenetelmien kehittämiseksi. Erityisesti sähköisten ominaisuuksien karakterisointi on olennaista potilasspesifisen eli mutaatiota kantavan ja tavallisen sydänlihassolun toiminnallisten erojen havaitsemiseksi. Ville Kujala keskittyi väitöskirjatutkimuksessaan mikroelektrodi array (MEA)- tekniikan optimoimiseen sydänlihassoluille. Erityisesti vuoden aikana keskityttiin toistettavan ja luotettavan MEA-mittaamisen kehittämiseen sekä automatisoitavan MEA-datan analysointityökalun kehittämiseen yhdessä Prof. Jari Hyttisen (Tampereen teknillinen yliopisto, TTY) ryhmän kanssa. 16
Yhdessä TTY:n tutkijoiden kanssa ryhmässä jatkettiin sydänlihassolujen aktiivisen kasvatus- ja mittaus ympäristön kehittämistä. Tähän projektiin liittyen tutkittiin vuoden aikana fysikaalisten tekijöiden vaikutusta sydänlihassolujen erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Kirsi Kujala tutki diplomityössään sähkön vaikutusta sydänlihassoluihin ja Liisa Ikonen väitöskirjassaan mekaanisen stimulaation vaikutusta sydänlihassoluihin. Liisa Ikonen jatkoi myös sydänlihassoluille soveltuvien biomateriaalien tutkimista, mm. yhteistyössä hollantilaisen biomateriaali yrityksen kanssa. Vuoden merkittävimpiä tapahtumia oli potilas spesifisten ips-solulinjojen onnistuminen. Näiden pohjalta Anna Lahden ensimmäinen käsikirjoitus lähetettiin joulukuussa lehteen arvioitavaksi. Lisäksi Mari Pekkanen-Mattilan väitöskirjan ensimmäinen osajulkaisu julkaistiin. Ryhmä julkaisi myös useita muita artikkeleita ja osallistui useisiin tieteellisiin kongresseihin. Swan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta sekä Ari-Pekka Koivisto Orionilta. Ryhmän jäsenet Katriina Aalto-Setälä, kardiologi, LKT, dosentti, Regean kudospankin lääketieteellinen johtaja, ryhmänjohtaja Liisa Ikonen, DI, väitöskirjatutkija Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija Ville Kujala, FM, väitöskirjatutkija Anna Lahti, FM, väitöskirjatutkija Marisa Ojala, FM, väitöskirjatutkija Mari Pekkanen-Mattila, FM, väitöskirjatutkija Kristiina Rajala, FM, tutkija Henna Venäläinen, laboratorioanalyytikko Kirsi Kujala, tekniikan yo, opiskelija Sydänryhmän tutkimusta rahoittivat vuonna 2009 mm. Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahasto, Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), TGSBBtutkijakoulu ja Tekes. Sydänryhmän tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Bruce Conklinin ja Shinya Yamanakan tutki musryhmät Gladstone Instituutista Kalifornian yliopistosta, Olli Silvennoisen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta, Jari Hyttisen, Pasi Kallion, Jukka Lekkalan ja Minna Kellomäen ryhmät Tampereen teknillisestä yliopistosta, Markku Pelto- Huikko Tampereen yliopistosta, Kimmo Kontula ja Heikki 17
Julkaisut 18 Kansainväliset tieteelliset julkaisut 1. Algahtani M, Alqudah M, AlShehri S, Binahmed A, Sándor GKB (2009). Pathologic fracture of the mandible caused by metastatic follicular thyroid carcinoma. Journal of the Canadian Dental Association; 75(6): 457 460. 2. Auer S, Lappalainen RS, Skottman H, Suuronen R, Narkilahti S, Vikholm-Lundin I (2009). An antibody surface for selective neuronal cell growth. J Neurosci Methods. Nov 10. 3. Beaumont M, Du Val MG, Loai Y, Farhat WA, Sándor GKB, Cheng HLM (2009). Monitoring angiogenesis in soft-tissue engineered constructs for calvarium bone regeneration: an in-vivo longitudinal DCE-MRI study. Nuclear Medicine Resonance in Biomedicine. [Epub; July 31]. 4. Haaparanta AM, Haimi S, Ellä V, Suuriniemi N, Miettinen S, Suuronen R, Kellomäki M. Porous Polylactide/β-tricalcium Phosphate Composite Scaffolds for Tissue Engineering Applications. In press. 5. Haimi S, Gorianc G, Moimas L, Lindroos B, Huhtala H, Räty S, Kuokkanen H, Sándor GK, Schmid C, Miettinen S,* *Suuronen R (2009). Characterization of zinc-releasing three-dimensional bioactive glass scaffolds and their effect on human adipose stem cell proliferation and osteogenic differentiation. Acta Biomater 5:3122-31 [Epub Apr 16, 2009]. 6. Haimi S., Pirhonen E., Moimas L., Lindroos B., Huhtala H., Räty S., Kuokkanen H., Sándor GK., Miettinen S., Suuronen R (2009). Calciumphosphate surface treatment of bioactive glass causes a delay in early osteogenic differentiation of adipose stem cells, Journal of Biomedical Materials Research: Part A 91:540-7 [Epub Nov 4 2008]. 7. Haimi S, Suuriniemi N, Haaparanta AM, Ellä V, Lindroos B, Huhtala H, Räty S, Kuokkanen H, Sándor GKB, Kellomäki M, Miettinen S, Suuronen R (2009). Growth and osteogenic differentiation of adipose stem cells on PLA/BetaTCP scaffolds. Tissue Engineering Part A. July 15(7): 1473 80. [Epub 2008; December 11]. 8. Hakala H, Rajala K, Ojala M, Panula S, Areva S, Kellomäki M, Suuronen R and Skottman H (2009). Comparison of Biomaterials and Extracellular Matrices as a Culture Platform for Multiple, Independently Derived Human Embryonic Stem Cell Lines. Tissue Eng Part A. Jul; 15(7): 1775 85. IF 4.409. 9. Heikkilä T, Ylä-Outinen L, Tanskanen J, Lappalainen R, Skottman H, Suuronen R, Hyttinen J, Narkilahti S (2009). Human embryonic stem cell-derived neuronal cells form spontaneously active neuronal networks in vitro. Exp Neurol. Jul; 218(1): 109 16. 10. Hicks A, Lappalainen RS, Narkilahti S, Suuronen R, Corbett D, Sivenius J, Hovatta O, Jolkkonen J (2009). Transplantation of human embryonic stem cell derived neural precursor cells and enriched environment after cortical stroke in rats: Cell survival and functional recovery. Eur J Neurosci. Feb; 29(3): 562 74. 11. Hu Z, Peel S, Ho SK, Sándor GKB, Clokie CM. Comparison of platelet-rich plasma, bovine BMP, and rhbmp-4 on bone matrix protein expression in vitro (2009). Growth Factors. October; 27(5): 280 289 [Epub 2009; July 27].
12. Hu Z, Peel S, Ho SK, Sándor GKB, Clokie CM. Induction of bone matrix protein expression by native bone matrix proteins in C2C12 culture (2009). Biomedical and Environmental Sciences; 22(2): 164 169. 13. Hu Z, Peel S, Ho SK, Sándor GKB, Clokie CM (2009). Platelet rich plasma induces mrna expression of VEGF and PDGF in rat bone marrow stromal cell differentiation. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. January; 107(1): 43 48. [Epub 2008 August 26]. 14. Jan A, Sándor GKB, Brkovic BMB, Peel SA, Evans AW, Clokie CML (2009). Effects of hyperbaric oxygen on grafted and non-grafted on calvarial critical-sized defects. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. 107(2): 157 163. [Epub 2008 September 19]. 15. Ketola-Kinnula T, Suuronen R, Kontio R, Laine P, Lindqvist C. Bioabsorbable plates and screws for fixation of mandibulotomies in ablative oral cancer surgery (2010). JOMS [Epub 17 December 2009]. 16. Khan AA, Sándor GKB, Dore E, Morrison AD, Alsahli M, Amin F, Peters E, Dempster D, Hanley DA, Glorieux FH, Neville A, Talwar RM, Clokie CM, Evans AW, Al Mardini M, Paul T, Khosla S, Josse RG, Sutherland S, Lam DK, Carmichael RP, Blanas N, Kendler D, Petak S, St. Marie LG, Brown J, Evans AW, Compston JE (2009). Systematic review: Bisphosphonate-associated osteonecrosis of the jaw. Journal of Rheumatology. March; 36(3): 478 490. 17. Korpi JT, Kainulainen VT, Sándor GKB, Oikarinen KS (2009). Removal of large complex odontoma by means of a LeFort I osteotomy. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery. September; 67(9): 2018 2021. 18. Lindroos B, Shayne B, Kuokkanen H, Huhtala H, Mohan V, Suuronen R, Miettinen S (2009). In vitro characterization of adipose stem cells in serum-free culture conditions. Cytotherapy. 11(7): 958 972. 19. Mesimäki K, Lindroos B, Törnwall J, Mauno J, Lindqvist C, Kontio R, Miettinen S, Suuronen R (2009). Novel maxillary reconstruction with ectopic bone formation by GMP adipose stem cells. Int. J. Oral Maxillofac. Surg. 38: 201 9 [Epub 2009 Jan 24]. 20. Mäenpää K, Ellä V, Mauno J, Kellomäki M, Suuronen R, Ylikomi T, Miettinen S (2009). Use of adipose stem cells and polylactide discs for tissue engineering of the temporomandibular joint disc. J R Soc Interface May 27 [Epub ahead of print]. 21. Nason RW, Binahmed A Pathak KA, Abdoh AA, Sándor GKB (2009). What is the adequate margin of resection in oral cancer? Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. May 107(5): 625 629 [Epub 2009; January 25]. 22. Pekkanen-Mattila M, Kerkelä E, Tanskanen JM, Pietilä M, Pelto-Huikko M, Hyttinen J, Skottman H, Suuronen R, Aalto- Setäl K (2009). Substantial variation of cardiac differentiation in human embryonic stem cells lines derived and propagated in the sam conditions - comparison of eight different lines. Ann Med 22:1-15. 19
23. Pelto J., Haimi S., Puukilainen E., Whitten P., Spinks G., Samani M (2009). Electroactivity and biocompatibility of polypyrrole-hyaluronic acid multiwalled carbon nanotube composite. Journal of Biomedical Materials Research, Part A, In press. 24. Peterson H, Laivuori H, Kerkelä E, Jiao H, Hiltunen L, Heino S, Tiala I, Knuutila S, Rasi V, Kere J, Kivinen K. (2009). ROCK2 allelic variants are not associated with pre-eclampsia susceptibility in the Finnish population. Mol Hum Reprod15: 443 9. [Epub May 12.] 25. Sándor GKB (2009). Tissue engineering of bone, combining adipose-derived stem cells, resorbable scaffolds and growth factors: The future has arrived. Forum Implantologicum 5(2): 95-96. 26. Sándor GKB, Carmichael RP, Brkovic BM (2010). Dental implants placed into alveolar clefts reconstructed with bone grafts and tongue flaps. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology 2010; 109(1): e1-e7 [Epub 2009; Dec 22]. 27. Sundberg M Jansson L, Ketolainen J, Pihlajamäki H, Suuronen R, Skottman H, Hovatta O, Narkilahti S (2009). CD marker expression profiles of human embryonic stem cells and their neural derivatives, determined using flow cytometric analysis, reveal a novel CD marker for exclusion of pluripotent stem cells. Stem Cell Res. Mar; 2(2): 113 24. 28. Ylä-Outinen L, Mariani C, Skottman H, Suuronen R, Harlin A, Narkilahti S (2009). Electrospun Poly(L,D-lactide) Scaffolds Support the Growth of Human Embryonic Stem Cell-derived Neuronal Cells. The Open Tissue Engineering & Regenerative Medicine, In press. 29. Zhang P, Zucchelli M, Bruce S, Hambiliki F, Stavreus-Evers A, Levkov L, Skottman H, Kerkelä E, Kere J, Hovatta O (2009). Transcriptome profiling of human pre-implantation development. PLOS One, 4(11): e7844. Kotimaiset tieteelliset julkaisut 1. Narkilahti S, Hovatta O, Elovaara I (2009). Kantasolut multippeliskleroosin hoidossa. Duodecim 125(9): 965-73. Opinnäytteet ja väitöskirjat 1. Abdulaziz Binahmed (2009). Oral Carcinoma of the Retromolar Trigone, Maxillary Alveolus and Palate Considerations in Surgical Management. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press. (Acta Universitatis Tamperensis 1406) 2. Bettina Lindroos (2009). Characterization and Optimization of in Vitro Culture Conditions of Adult Stem Cells for Clinical Cell Therapy. Väitöskirja, Tampereeen yliopisto. Tampere: Tampere University Press. (Acta Universitatis Tamperensis 1477) 20
3. Marisa Ojala (2009). Establishing and optimizing feeder cell-free culture methods for human embryonic stem cells. Pro Gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto. 4. Aliisa Pälli (2009). Comparison of Adipose Stem Cells from Different Species Seeded on Polymeric/Bioceramic Materials. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, Biolääketieteen tekniikan laitos. 5. Minna Salomäki (2009). Effect of Noggin, bone morphogenic protein 2 inhibitor, on neural cell differentiation, Pro Gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto. 6. Eevaliisa Hopeasaari (2009). Long term measurements of neuronal activity. Kandidaatintutkielma, Tampereen teknillinen yliopisto. 7. Laura Hämäläinen (2009). Inhibitory GABAergic neurons. Kandidaatintutkielma, Tampereen teknillinen yliopisto. 8. Ilkka Haatainen (2009). HIF 1-alpha; Effects on Osteogenic Differentiation of Adipose. Syventävien opintojen opinnäytetyö. Oulun yliopisto, Hämmaslääketieteen laitos. 9. Olli Kurkela. (2009) Potential Biomaterials For Retinal Pigment Epithelial Cell Culture. Kandidaatintutkielma. Tampereen teknillinen yliopisto. 10. Lauri Tuomisto (2009). Effect of BMP-2 growth factor on osteogenic differentiation of human osteoblasts. Syventävien opintojen opinnäytetyö, Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos. Patenttihakemukset Abstraktit Rajala, Suuronen, Hovatta ja Skottman. Formulations and methods for culturing stem cells. 4.12.2009. Hakemusnumero 20096288. 1. Haimi, S., Moimas, L., Miettinen, S., Suuronen, R. Effect of Zinc Containing Three Dimensional Bioactive Glass Scaffolds on Bioactive Glass Degradation and on Human Adipose Stem Cell Proliferation and Osteogenesis. 22nd European Conference on Biomaterials-ESB2 September 7. 11, 2009, Lausanne, Switzerland. 2. Hakala H., Suuronen R., Skottman H. Different types of human dermal fibroblasts have distinct functionality as feeder cells in human embryonic stem cell cultures. ISSCR 7th Annual Meeting, July 8. 11, 2009, Barcelona, Spain. 3. Hakala H., Suuronen R., Skottman H. Different types of human dermal fibroblasts have distinct functionality as feeder cells in human embryonic stem cell cultures. Tissue engineering symposium June 2. 4, 2009. Tampere Finland. 21