Johdatus kansantalouden tilinpitoon talouden kuvausjärjestelmänä

Johdatus kansantalouden tilinpitoon talouden kuvausjärjestelmänä 1. Johdanto: osa II Antti Ripatti 27.10.2014 Nämä kalvot ovat pääosin Arto Kokkisen (ECB) käsialaa

Nykyisten käsitteiden historiaa (Nämä kalvot ovat pääosin Arto Kokkisen (ECB) käsialaa) Kansantulon käsite: William Petty (1665, 1676), Pier le Pesant Sieur de Boisquillebert (1697, 1707) ja Gregory King (1696) Tuotannon käsite Fysiokraatit: Vain maatalous voi tuottaa ylijäämää Adam Smith (1723-90): Vain tavaroiden tuotanto sekä niiden kauppa ja kuljetus ovat tuotantoa Alfred Marshall (1842-1924) sisällytti tuotantoon myös palvelut. 2

Panos-tuotoksen historiaa Wassily Leontief (1905-1999) Input-output analysis is a classical extension of classical theory of general independence, which views the whole economy of a region, of a country or even of the entire world as a single system and sets out to describe and interpret its operation in terms of directly observable basic structural relationships. (Leontief 1987) Taustalla William Petty, Adam Smith, Francois Quesnay, Leon Walras Dynaaminen panos-tuotos -malli Leontief, von Neumann 3

Nykyisen kansantalouden tilinpidon pioneereja... Anglo-amerikkalainen traditio: J.M.Keynes (1883-1946), Cambridge Colin Clark (1905-87), Cambridge James Meade (1907-95), Cambridge; Nobel prize 1977 Richard Stone (1913-91), Cambridge; Nobel prize 1984 Simon Kuznets (1901-85), Harvard; Nobel prize 1971 Wassily Leontief (1906-99), Harvard; Nobel prize 1973 4

...tilinpidon pioneereja. Pohjoismainen traditio: Ragnar Frisch (1895-1973), Oslo; Nobel prize 1969 Erik Lindahl (1891-1960), Stockholm Viggo Kampmann (1910-1976) Copenhagen 5

National Accounts Pioneers and J M Keynes: when they lived in UK 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 Keynes 1883-1946 Clark 1905-1989 Meade 1907-1995 NP 1977 Stone 1913-1991 NP 1984 in USA Kuznets 1901-1985 NP 1971 Leontief 1906-1999 NP 1973 in Nordic countries Frisch 1893-1973 NP 1969 Lindahl 1893-1960 Kampmann 1910-1976 6 NP = Nobel Prize

Modernin makrotaloustieteen ja integroidun kansantalouden tilinpidon synnystä 1920-luvun taloustieteellä ei ollut yhteisiä käsitteitä, oli tilastomateriaalia, mutta ei tapaa hahmottaa taloutta 1930-40-luvuilla kehitettiin käsitteitä ja teoriaa, Clark, Kuznets Colin Clark yhdisti teoksessaan National Income and Outlay 1937: tuotannon, tulojen, yksityisten kulutusmenojen, julkisen sektorin tulojen ja julkisen kulutuksen, pääoman muodostuksen, säästön, ulkomaan kaupan ja vaihtotaseen makrokäsitteet laati käsitteille kvantitatiiviset estimaatit ei laittanut tuloksiaan tilijärjestelmän muotoon 7

Keynes ja assistentit Keynes sai tehtäväkseen selvittää How to pay for the war Tilastoaineiston perustana olivat Clarkin päivitetyt luvut Keynesin perusidentiteetti selvityksessä oli: BKT (fp) = C + I + sodankäyntiin liittyvät maksut (disbursements on warfare) Selvitys valmistui vuonna 1941 Keynesillä oli kaksi yliaktuaaria : James Meade (Nobel 1969) Richard Stone (Nobel 1984) 8

Kohti yhtenäisiä käsitteitä ja integroitua tilinpitoa. Kansantalouden tilinpidon järjestelmä: Stone (Iso-Britannia), van Cleeff (Alankomaat) Taustalla: panos-tuotos-analyysi (Leontief), koko kansantaloutta kuvaavat ekonometriset mallit (Jan Tinbergen, Ragnar Frisch ja Odd Aukrust) ja Keynes in yleinen teoria. Kansainvälinen standardointityö: Ensimmäinen käsikirja (YK 1947) ja erityisesti sen liite (Richard Stone) Ensimmäinen standardisoitu suositus (OECD 1953) YK:n ensimmäinen suositus (1953) 9

.Lopulta: Integroitu kansantalouden tilinpito, SNA Taustalla: Disaggregoidut taloudelliset mallit 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla Richard Stone: tavoitteena täydellinen tilisysteemi, joka pystyy käsittelemään talouden toimijoita kaikissa eri aspekteissa. YK:n suositus vuodelta 1968 (System of National Accounts, SNA1968): Luotiin yhtenäinen kansantalouden tilinpidon järjestelmä, jossa voidaan esittää A. sekä tuotevirrat B. että rahoitusvirrat C. ja varantojen muutokset 10

Kansantalouden tilinpidon nykyiset standardit SNA1993: A System of National Accounts ; YK, IMF, WB; EU, OECD, 1993. SNA on tarkoitettu kaikille maille (universaali) SNA2008: revisoitu versio SNA93:sta otetaan lähivuosina Euroopassa käyttöön. ESA 95: European System of National and Regional Accounts 1995, (EU regulation 2223/96) Eurostat, jäsenmaat. Regulaatio EU-maille, yhteensopiva SNA:n kanssa ESA 95:n uudistus tapahtuu SNA:n tahtiin ESA 2010: Iso uudistus; T&K menojen pääomittaminen; asejärjestelmien pääomittaminen; tarkennuksia julkiseen sektoriin; yms. 11

TALOUDEN TULOT JA MENOT SEKÄ BRUTTOKANSANTUOTE

Talouden tulot (income) ja menot (expenditure) Arvioitaessa talouden tilaa on luonnollista tarkastella talouden niitä kaikkia tuloja, joita taloudenpitäjät ansaitsevat. Koko taloudelle pätee: tulot ovat yhtäsuuret kuin menot, koska Jokaisessa talouden tapahtumassa on myyjä ja ostaja. Jokainen euro, jonka ostaja maksaa on tuloa jollekin myyjälle

Bruttokansantuote Bruttokansantuote (BKT) mittaa koko talouden tuloja ja menoja. Se on kaikkien tiettynä aikana, tietyssä maassa tuotettujen lopputuotteiden markkina-arvo. Tulojen ja menojen yhtäsuuruutta voidaan kuvata talouden kiertokulkukaaviolla (circularflow diagram)

Sanastoa Firms = yritykset Households = kotitaloudet Goods and services = tavarat ja palvelut; hyödykkeet Factors of production = tuotannontekijät Input=panos Output = tuotos

BKT BKT on kaikkien Tuotannon mittari yrittää kattaa tuotannon mahdollisimman tarkkaan. Laiton tuotanto jää mittaamatta, mutta harmaata taloutta arvioidaan. Kotitaloustuotantoa ei mitata. tiettynä aikana, Aika viittaa tässä esimerkiksi vuoden aikana, tai vuosineljänneksen aikana

tietyssä maassa Hyödykkeet tuotetaan tietyssä maassa kuten Suomessa; mukaan ei siis lueta esimerkiksi Nokian tuotantoa Intiassa. tuotettujen BKT ei mittaa esimerkiksi käytettyjen esineiden kauppaa

lopputuotteiden Välituotteita ei lasketa mukaan: esim. postikortti on lopputuote, mutta siihen käytetty paperi on välituote markkina-arvo Koska markkinahinta on se, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan tietystä tuotteestaa, heijastaa se tuotteen arvoa.

BKT:n osatekijöistä BKT sisältää kaikki laillisesti tuotetut tavarat ja palvelukset. BKT:een ei lasketa Kotona tuotettuja ja kulutettuja tavaroita ja palveluksia eli niitä hyödykkeitä, joita ei koskaan tuoda myyntiin. Laittomat hyödykkeet kuten huumeet eivät tule huomioiduksi BKT:n laskennassa.

BKT:n erät BKT (Y) on summa: Yksityisestä kulutuksesta (C) Yksityisistä investoinneista (I) Julkisesta kulutuksesta ja investoinneista (G) Nettoviennistä (NX) Y = C + I + G + NX

BKT:n erät Yksityinen kulutus(c): Kaikki kotitalouksien tavaroihin ja palveluksiin kohdistuvat menot paitsi uusien asuntojen ostot. Yksityiset investoinnit (I): Menot, jotka kohdistuvat koneiden ja laitteiden ostoon, varastoihin, sekä rakentamiseen (ml. uudet asunnot).

BKT:n erät Julkinen kulutus ja investoinnit (G): Valtion ja kuntien ostamat ja tuottamat tavarat ja palvelukset sekä niiden tekemät investoinnit. Näihin ei lasketa mukaan valtion ja kuntien maksamia tulonsiirtoja, koska niihin ei liity tavaroiden tai palvelusten vaihtoa. Nettovienti (NX): Tavaroiden ja palvelusten vienti miinus tuonti.

Reaalinen ja nimellinen BKT Nimellinen BKT mittaa tuotannon arvoa käyvin hinnoin (kunkin hetken hinnoin). Reaalinen BKT mittaa tuotannon arvoa kiintein hinnoin (tietyn viitevuoden hinnoin). Reaalinen BKT kertoo talouden suorituskyvystä.

The GDP Deflator BKT deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan kun nimellisen ja reaalisen BKT:n suhde kerrotaan sadalla: BKT deflaattori = 100*Nimellinen BKT/reaalinen BKT Se kertoo kuinka suuri osa BKT:n muutoksesta johtuu vain hintojen muutoksesta (ei siis tuotetun määrän muuutoksesta).

The GDP Deflator Nimellisestä BKT:stä päästään reaaliseen BKT:een edellisen kalvon määritelmää hyväksi käyttäen: Reaalinen BKT = 100 20XX Nimellinen BKT BKT deflaattori 20XX 20XX

KANSANTALOUDEN TILINPITO

Mitä kansantalouden tilinpito on? Kansantalouden tilinpidossa kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamia taloustoimia. A. Kansantalouden toimijat Institutionaaliset yksiköt Ovat kansantalouden päätöksentekijöitä Ne voivat suorittaa taloustoimia muiden yksiköiden kanssa täysin oikeuksin Institutionaaliset yksiköt ryhmitellään institutionaalisiksi sektoreiksi. Edellisten paikalliset toimijat (toimialat) B. Taloustoimet Yksiköiden keskinäiseen sopimukseen perustuvaa vuorovaikutusta tai joissakin tapauksissa yksiköiden sisäisiä toimia C. Kansantalouden tilit Voidaan laatia institutionaalisille yksiköille, institutionaalisille sektoreille ja koko kansantaloudelle.

Kansantalouden tilinpidon tilastoyksiköt Kansantalouden tilinpito perustuu kahdenkertaisen kirjauksen periaatteelle Päätäntäyksikkö (Institutionaalinen yksikkö) Sektorit (yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet, VTY:t ja vastinsektorina ulkomaat) Toiminnallinen yksikkö (paikallinen toimialayksikkö esim tehdas, tuotantolaitos) Toimialat (TOL) (maatalous, teollisuus, kauppa, liikenne..) Tuotteet/tuoteryhmät 37

Kansantalouden sektorit Yritykset (Non financial corporations) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (financial corporations) Julkisyhteisöt (General government) Kotitaloudet (Households) Kotitalouksia palvelevat Voittoa Tavoittelemattomat Yhteisöt (VTY:t, Non-profit institutions serving households, NPISH) Ulkomaat (Rest of the world) 17.8.2011 38

Tuotantotoimintaa harjoittavat yksiköt Paikallinen toimialayksikkö: Jokainen tuotantotoimintaa harjoittava institutionaalinen yksikkö koostuu yhdestä tai useammasta paikallisesta toimialayksiköstä. Institutionaaliset yksiköt jakautuvat paikallisiksi toimialayksiköiksi sen perusteella, mitä ja miten ne tuottavat. Paikallisten toimialayksiköiden taloustoimet liittyvät aina tuotantotoimintaan ja niillä on vain tuotantotoimintaan liittyviä tilejä. Niillä on yksi pääasiallinen tuotantoaktiviteetti ja mahdollisesti toissijaisia tuotantoaktiviteetteja. Toimialat: paikalliset toimialayksiköt ryhmitellään toimialoiksi niiden pääasiallisen tuotantoaktiviteetin mukaan 17.8.2011 39

Tavara- ja palveluvirrat (Kuvio 1) Hintakäsitteet: perushinta=hinta, jonka tuottaja saa tuotteesta ostajanhinta=hinta, jonka ostaja maksaa Koko kansantalouden tasolla: Tarjonta perushintaan + tuoteverot - miinus tuotetukipalkkiot = tarjonta ostajanhintaan Tuoteverot ovat veroja, jotka maksetaan tuotetun vaihdetun tavaran tai palvelun yksikköä kohden (esim. ALV, polttoainevero, tupakkavero). Tuotetukipalkkiot ovat vastaavanlaisia tukia (maataloustuet, lääketuki).

Koko kansantalous BRUTTOKANSANTUOTE ARVONLISÄYKSEN JA LOPPUTUOTTEIDEN AVULLA LASKETTUNA

Välituotekäyttö ostajanhintaan Tuonti f.o.b. Tuotteiden tarjonta, ostajanhintaan Tuotos perushintaan +Tuoteverot - tuotetuet Vienti f.o.b. Pääoman muodostus, ostajanhintaan Loppukäyttö ostajanhintaan Kulutus ostajanhintaan Kuvio 1. Tavaroiden ja palveluiden virrat 42

Tavaroiden ja palvelujen tili Resurssit (+) Tuotos perushintaan +(tuoteverot-tukipalkkiot) +Tuonti f.o.b =Tarjonta ostajahintaan Käyttö (-) Välituotekäyttö ostajanhint. +Kulutus ostajanhint. +Pääoman br. muodostus oh + Vienti f.o.b =Käyttö ostajanhintaan TARJONTA = KYSYNTÄ

Koko kansantalous BKT TULOJEN KAUTTA

Tulonmuodostustili Kertoo miten tuotannosta saadut tulot jakautuvat eri osapuolille: Palkattu työvoima Julkisyhteisöt (verojen kerääjinä, tukien maksajina) Tuottajayksiköt ( yritykset ja tuotantoa harjoittavat kotitaloudet)

Tulonmuodostustili Palkansaajakorvaukset Tuoteverot miinus tukipalkkiot Muut tuotantoverot muut tuotantotukipalkkiot Bruttotoimintaylijäämä Sekatulo Bruttokansantuote Käsitteistä: Bruttotoimintaylijäämä ~ voitot (korvaus pääoman käytöstä) Sekatulo: yrittäjäkotitalouksien korvaus työ- ja pääomapanoksesta

c KULUTTAJABAROMETRI (ennakoi IV c:n kehitystä, 50 % bkt:sta) VIIVE: 0 vkoa kuukauden päättymisestä Kansantalouden tilinpidon peruskokonaisuus Suomessa ( liikevaihto ) (välituotekäyttö) TUOTOS (+tuotev.-tukip.) + M = VTK + C + I (+varastot) + G + X TARJONTA- JA KÄYTTÖTAULUKOT (vuosiaineistoilla) Kansantalouden tarjonta ja kysyntä tuotteittain ja toimialoittain TARJONTA = KYSYNTÄ TUOTTEITTAIN (790 tuoteryhmää, 182 toimialaa (TOL)) T + 2 vuotta, joulukuu TUOTOS (+tuotev.-tukip.) VTK + M = C + I (+varastot) + G + X BKT + M = C + I (+varastot) + G + X VUOSITILINPITO: 80 TOL, cp ja fp + SEKTORITILINPITO (70%) (30%) (35%) (15%) (15%) (35%) TOIMIALOITTAIN (kansantulo myös) (sektoreiden taloudell. kehitys, mm. EMUalijäämä, rahoitus-tp.) Ensimmäinen ennakko T+2 kk, helmikuu Lopullinen T + 2 vuotta, joulukuu bkt + m = c + i (+varastot) + g + x IV-TILINPITO: 16 TOL, cp ja fp + sektoritilinpito (kansantulo myös) (EMU-alij. + rahoitus-tp.) (IV:n komponentit ennakoivat vuositilinpidon vastaavia komponentteja) VIIVE: < 70 pvää neljänneksen päättymisestä supistettu Tarjonta = Kysyntä muoto tuotos TUOTANNON SUHDANNEKUVAAJA kuukausittain (ennakoi IV bkt:n volyymia) 3 päätoimialaa VIIVE: 2 kk n. 65 pv kk päättymisestä, 3. kk 45 pv --> FLASH bkt Eurostatille

The system of production in the SNA (as presented by Aulin-Ahmavaara 2003, simplified No taxes and subsidies on products) 1.a O + M = U + C+G + I + X (supply = demand) 1.b GDP = O U = C+G + I + X M (GDP through net output or through net demand ) (50% 25% 20% (48% 43 %) 2.a O= U +W + R 2.b GDP = O U = W + R (GDP= W + R: compensation for labour and capital) 3. dk/dt = I t - δk t (fixed capital formation) 4. L = L* (hours worked by household decision exogenous factor) Where O = gross output, U = intermediate uses / intermediate inputs, M = imports, X = exports C = private final consumption, G = general government final consumption, I = gross capital formation, W = labour compensation, R = operating surplus (or mixed inc.) K = fixed capital stock, δ= rate of depreciation L = labour input 48

RAHOITUSLAITOKSET lainankorot talletukset välituotekäyttö lainat talletuskorot investointi TUOTTAJAT (yritykset) ostetut tavarat ja palvelut palkat, osingot KULUTTAJAT (kotitaloudet) sosiaali- avustukset tuoteja tuotantotuet tuoteja tuotantoverot sosiaaliturvamaksut, tuloverot JULKISYHTEISÖT (Valtio ja kunnat) 49 YKSINKERTAISTETTU MALLI KANSANTALOUDESTA

Kansantalouden integroidut tilit (lasketaan täydellisinä sektoreille) Tuotanto Tavarat ja palvelut Tulojen jako, uudelleenjako ja käyttö Ulkoiset transaktiot Avaava tase *Muu kuin rahoitusvarall. - valmistetut, ei-valmistetut **Rahoitusvarallisuus Pääoman kertyminen Päättävä tase *Muu kuin rahoitusvarall. - valmistetut, ei-valmistetut **Rahoitusvarallisuus

Tilit ja tasapainoerät (tuotanto, tulot, tulojen käyttö) Tuotantotili: Arvonlisäys (tuotos - välituotekäyttö) Tulonmuodostustili: Toimintaylijäämä (arvonlisäys palkansaajakorv.) Ensitulonjakotili: Sektorin ensitulo (arvonlisäys.+ omaisuustulot, netto) Tulojen uudelleenjaon tili: Käytettävissä oleva tulo (ensitulo + tulonsiirrot, netto) Käytettävissä olevan tulon käyttötili: Säästö (käyt.oleva tulo kulutusmenot) 51

Tilit ja niiden tasapainoerät (pääoma, Pääomatili: rahoitustilinpito) Nettoluotonanto (pääoman muodostuksen rahoitus miinus pääomanmuodostus) Rahoitustilinpito: (rahoitustaloustoimet, netto = rahoitusvarojen nettohankinta miinus velkojen nettohankinta) Nettoluotonanto 52

LÄHTEET Pirkko Aulin-Ahmavaara (2003) Kansantalouden tilinpidon rakenne (luentomoniste, löytyy moodle-alustalta!) Eeva Hamunen (2010) Luentokalvot, useilla kursseilla Markku Suur-Kujala (2010) Luentokalvot, useilla kursseilla SNA2008 (2009), System of National Accounts 17.8.2011 53