Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Tammikuu 2013 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto

Sisältö Taustaa... 3 Ammatillinen toinen aste... 3 Savonia... 12 Itä-Suomen yliopisto... 19

Taustaa Tässä tiiviissä analyysissä on tarkasteltu seuraavia kokonaisuuksia: - Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2007-2010 suorittaneiden työllistyminen, työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muualla maassa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2007-2010 suorittaneiden työllistyminen Pohjois- Savoon - Savoniassa amk-tutkinnon 2006-2010 suorittaneiden työllistyminen, työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muualla maassa amk-tutkinnon 2006-2010 suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon - Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon 2006-2010 suorittaneiden työllistyminen. työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muissa yliopistoissa tutkinnon 2006-2010 suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon Tarkastelu on tehty koulutus- ja opintoalakohtaisesta, siltä osin kuin tietoa on ollut saatavissa tai se on relevanttia. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen tietoihin (sijoittumispalvelu, työvoima jne ) Ammatillinen toinen aste Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon vuosina 2007-2010 suorittaneista oli työllisiä noin 51 %. Työttömien osuus on noin 14 %. Parhaiten kyseisenä aikana valmistuneista ovat työllistyneet sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet (67,4 %). Seuraavina ovat humanistinen ja kasvatusala (56,9 %), matkailuala (48,5 %) sekä kaupan ja hallinnon ala (48,5 %). Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 47 %. Heikoimmat työllistymisasteet ovat luonnonvara- ja ympäristö (42,8 %) sekä kulttuurialalla (27,6 %). Kulttuurialalta valmistuneilla on tyypillistä päätoiminen ja työn ohessa opiskelu. Alojen sisällä opintoaloittain työllistyminen voi vaihdella paljon. Lisäksi on huomioitava suuret erot valmistuneiden määrissä ja koulutuspolut toiselta asteella ammattikorkeakouluun. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat liitteessä 1.

Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon vuosina 2007-2010 suorittaneista oli työllisiä yhteensä 4 743 vuoden 2010 lopussa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon Pohjois-Savossa 2006-2009 suorittaneet ja työlliset yhteensä Opintoalat yhteensä 4 743 1 Humanistinen ja kasvatusala 77 2 Kulttuuriala 217 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 360 4 Luonnontieteiden ala 88 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1644 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 329 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 782 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 532 9 Muu koulutus 714 Pohjois-Savossa valmistuneista eniten on työllistynyt julkiseen hallintoon ja maanpuolustukseen (15,3 %) sekä sosiaalija terveyspalveluihin. Julkishallinnon suurta osuutta selittä se, että kyseiseen toimialaan kuuluu pelastusala ja lähes kaikki palo- ja pelastusalalta valmistuneet (muu koulutus) ovat työllistyneet kyseiseen toimialaan. Muita suurimpia työllistäviä toimialoja ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus sekä hallinto ja tukipalvelutoiminta. Valmistuneiden työllistyminen koulutus- ja opintoalakohtaisesti eri toimialoille antaa yleisellä tasolla tietoa, ovatko valmistuneet sijoittuneet koulutustaan vastaaviin töihin. Humanistisella ja kasvatusalalla selvästi yleisin työllistävä toimiala on ollut sosiaali- ja terveyspalvelut (noin 42,9 % valmistuneista). Koulutusala pitää sisällään pääasiassa viittomakielen ja lastentarhan opettajien koulutuksen. Kulttuurialalla työlliset ovat jakautuneet eniten eri toimialoille. Suurimpia työllistyviä toimialoja ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa (18 %), hallinto- ja tukipalvelut (13,4 %), sekä teollisuus (10,1 %).

Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneet ovat työllistyneet luonnollisesti tukku- ja vähittäiskauppaan (46,7 %) sekä hallinto- ja tukipalveluihin (12,2 %). Luonnontieteistä eli tietojenkäsittelyn alalta valmistuneet ovat työllistyneet tukku- ja vähittäiskauppaan (26,1 %) hallintoja tukipalveluihin (20,5 %), sekä kuljetukseen ja liikenteeseen (13,6 %). Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet ovat työllistyneet vahvoille teollisuuden aloille (24,8 %) sekä rakentamiseen (24,1 %) mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan (13,0 %). Viimeksi mainitun suurta osuutta selittää se, että kyseiseen toimialaan sisältyy mm. kaikki moottoriajoneuvojen liittyvät toiminnot kuten korjaus. Luonnonvara-alalta valmistuneiden suurin työllistäjä on ollut luonnollisesti maatalous (36,2 %). Sosiaali- ja terveysalalla on kaikkein selvin yhteys työllistävään toimialaan, eli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialalle on työllistynyt noin 70 % tarkasteluvuosina valmistuneista. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista 43,4 % on työllistynyt majoitus- ja ravitsemistoimintaan ja 19,4 % hallinto- ja tukipalveluihin.

Perustutkinto, peruskoulutus Yht. lkm A Maatalous B Kaivostoimi D Sähkö-, nta C Teollisuus kaasu E F Vesihuolto, Rakentamin viemäri en G Tukku- ja vähittäiska uppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitusja J ravitsemist Informaatio oiminta ja viestinta M K Rahoitusja L vakuutustoi Kiinteistöal minta an toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallintoja tukipalvelut oiminta O Julkinen hallinto ja maanpuollu stus P Koulutus Q Terveysja sosiaalipalv elut R Taiteet, viihde ja virkistys T Kotitalouksi S Muu en toiminta palvelutoim työnantajin X Toimiala inta a tuntematon Opintoalat yhteensä 4743 3,8 0,2 10,5 0,2 0,3 9,2 12,5 4,8 6,3 0,9 0,5 0,5 1,9 9,8 15,3 2,1 15,3 1,3 3,3 0,0 1,2 1 Humanistinen ja kasvatusala 77 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,8 0,0 26,0 42,9 1,3 10,4 0,0 6,5 102 Kielitieteet 35 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 34,3 42,9 0,0 0,0 0,0 11,4 106 Opetus- ja kasvatustyö 42 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 19,0 42,9 2,4 19,0 0,0 2,4 2 Kulttuuriala 217 3,7 0,0 10,1 0,0 0,0 4,1 18,0 4,1 6,0 5,1 0,5 0,9 4,6 13,4 0,9 6,9 7,4 4,6 5,5 0,0 4,1 201 Käsi- ja taideteollisuus 100 7,0 0,0 17,0 0,0 0,0 6,0 21,0 2,0 5,0 1,0 1,0 2,0 0,0 12,0 1,0 3,0 8,0 5,0 4,0 0,0 5,0 202 Viestintä ja inform.tieteet 90 1,1 0,0 5,6 0,0 0,0 1,1 18,9 7,8 7,8 11,1 0,0 0,0 7,8 15,6 1,1 4,4 7,8 2,2 4,4 0,0 3,3 205 Musiikki 27 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,4 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 11,1 11,1 0,0 29,6 3,7 11,1 14,8 0,0 3,7 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 360 1,1 0,0 4,4 0,0 0,0 2,2 46,7 5,6 2,8 2,8 4,2 2,2 3,1 12,2 2,5 0,6 4,4 1,7 1,9 0,0 1,7 301 Liiketalous ja kauppa 360 1,1 0,0 4,4 0,0 0,0 2,2 46,7 5,6 2,8 2,8 4,2 2,2 3,1 12,2 2,5 0,6 4,4 1,7 1,9 0,0 1,7 4 Luonnontieteiden ala 88 1,1 0,0 8,0 0,0 0,0 3,4 26,1 13,6 3,4 9,1 0,0 0,0 2,3 20,5 3,4 2,3 3,4 0,0 0,0 0,0 3,4 402 Tietojenkäsittely 88 1,1 0,0 8,0 0,0 0,0 3,4 26,1 13,6 3,4 9,1 0,0 0,0 2,3 20,5 3,4 2,3 3,4 0,0 0,0 0,0 3,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1644 2,5 0,5 24,8 0,5 0,5 24,1 13,0 9,1 1,7 0,4 0,1 0,7 2,1 12,7 1,8 0,9 1,7 0,9 1,2 0,0 1,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 373 2,7 0,5 7,8 0,3 0,3 62,2 3,5 4,6 0,3 0,0 0,0 1,3 0,8 9,7 0,8 0,5 0,5 1,1 1,3 0,0 1,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 249 6,0 1,2 58,2 0,0 0,4 12,0 4,8 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 6,4 0,8 0,4 0,8 1,2 0,8 0,0 0,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 269 1,5 0,4 26,0 0,7 0,7 32,3 5,9 7,1 1,5 1,5 0,4 1,1 1,5 12,3 1,5 0,4 2,2 0,7 0,7 0,0 1,5 505 Graaf. ja viestintätekniikka 3 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 58 3,4 0,0 31,0 0,0 0,0 1,7 22,4 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,6 1,7 3,4 5,2 0,0 3,4 0,0 0,0 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 240 0,8 0,4 40,8 1,7 0,8 7,5 8,8 3,3 2,1 0,0 0,4 1,3 9,2 12,5 2,1 2,1 2,1 1,3 2,1 0,0 0,8 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 33 0,0 0,0 18,2 0,0 0,0 0,0 39,4 3,0 6,1 0,0 0,0 0,0 0,0 18,2 0,0 3,0 6,1 0,0 3,0 0,0 3,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 328 2,1 0,6 11,9 0,3 0,9 7,3 35,7 26,5 0,6 0,3 0,0 0,0 0,3 7,3 3,0 0,6 1,5 0,3 0,3 0,0 0,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 91 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 4,4 9,9 4,4 3,3 1,1 0,0 0,0 1,1 63,7 4,4 0,0 3,3 2,2 1,1 0,0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 329 36,2 0,3 4,3 0,0 1,2 4,0 9,7 4,6 0,6 0,3 0,3 0,0 6,4 9,7 0,9 5,8 8,2 4,3 2,7 0,0 0,6 601 Maatilatalous 248 42,7 0,4 3,6 0,0 0,0 4,0 5,6 3,2 0,8 0,4 0,4 0,0 7,3 9,3 0,8 6,5 6,5 5,6 2,4 0,0 0,4 602 Puutarhatalous 37 5,4 0,0 0,0 0,0 0,0 8,1 37,8 10,8 0,0 0,0 0,0 0,0 2,7 10,8 0,0 2,7 13,5 0,0 5,4 0,0 2,7 604 Metsätalous 12 83,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 32 3,1 0,0 15,6 0,0 12,5 0,0 12,5 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 12,5 3,1 6,3 15,6 0,0 3,1 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 782 0,3 0,0 1,0 0,0 0,1 0,4 4,7 0,8 1,5 0,0 0,0 0,4 1,5 2,2 1,3 2,0 70,3 0,6 11,5 0,3 1,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 632 0,2 0,0 0,5 0,0 0,2 0,2 0,8 0,6 1,3 0,0 0,0 0,5 1,9 1,6 1,4 2,5 86,1 0,3 0,9 0,3 0,8 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 16 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 31,3 6,3 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 134 0,7 0,0 3,0 0,0 0,0 1,5 17,9 1,5 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,5 0,7 0,0 0,7 1,5 62,7 0,0 2,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 532 0,8 0,0 3,2 0,0 0,0 0,0 13,9 2,1 43,4 0,9 0,6 0,2 0,4 19,4 1,9 1,9 6,4 2,1 2,1 0,0 0,9 801 Matkailuala 57 0,0 0,0 3,5 0,0 0,0 0,0 29,8 3,5 17,5 1,8 3,5 0,0 1,8 15,8 0,0 0,0 5,3 14,0 1,8 0,0 1,8 802 Majoitus- ja ravitsemisala 458 0,9 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 12,2 2,0 47,8 0,9 0,2 0,2 0,2 19,2 2,2 2,2 5,5 0,7 2,0 0,0 0,9 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 15 0,0 0,0 6,7 0,0 0,0 0,0 6,7 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 33,3 0,0 0,0 40,0 0,0 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus 714 0,0 0,0 1,1 0,1 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 92,2 0,4 2,8 0,3 0,3 0,0 0,1 902 Palo- ja pelastusala 714 0,0 0,0 1,1 0,1 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 92,2 0,4 2,8 0,3 0,3 0,0 0,1

Ammatilliselle toiselle asteelle on tyypillistä, että se palvelee ensisijaisesti koulutuksen sijaintimaakunnan elinkeinoelämää. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä 67,7 % (3 221 henkilöä) Pohjois-Savossa 2007-2010 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on työllistynyt maakuntaan. Toiseksi yleisen työllistymismaakunta on ollut Uusimaa (8,6 %). Seuraavina ovat Etelä-Savo (3,4 %) ja Keski-Suomi (2,9 %). Koulutus- ja opintoalojen välillä on kuitenkin eroja opiskelumaakuntaan työllistymisessä. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten maakuntaan etenkin matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta (85 %), tekniikan ja liikenteen (82 %), liiketalouden ja kaupan (83 %) sekä sosiaali- ja terveysaloilta (78 %). Edellä mainittu kuvaa varsin hyvin maakunnan aluetalouden ja työmarkkinoiden tilaa sekä elinkeinorakennetta. Koulutusalojen sisällä opintoaloittain työllistymisaste vaihtelee suuresti, näin on etenkin humanistiselle ja kasvatusalalla, kulttuurialalla ja luonnonvara-alalla. Korkein maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuus vuonna 2007-2010 valmistuneista on luonnonvara- ja ympäristöalalla (37,4 %). Seuraavana ovat kulttuuriala (33,6 %) sekä humanistinen ja kasvatusala (32,3 %). Korkein maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuus valmistuneista on palo- ja pelastusalalla (94,3 %). Näin suurta osuutta selittää se, että kyseessä on ala, jossa koulutus on valtakunnallisesti keskittynyt Pohjois-Savoon. Pääsääntöisesti Pohjois-Savon ammatillinen toinen aste on tuottanut työvoimaa oman maakunnan tarpeisiin, mutta merkittävää on myös työllistyminen Uudellemaalle, naapurimaakuntiin, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Vuosina 2007-2010 tutkinnon muissa maakunnissa suorittaneista 742 on työllistynyt Pohjois-Savoon (tilanne vuoden 2010 lopussa). Yleisimmin Pohjois-Savoon on työllistynyt Etelä-Savosta (19,9 %) ja Pohjois-Karjalasta (17,1 %) valmistuneet. Muista maakunnista etenkin tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet Pohjois-Savoon. Yhteensä tarkasteluvuosina Pohjois-Savossa valmistuneista ja työllisistä on kaiken kaikkiaan työllistynyt maakunnan ulkopuolelle noin 32,3 % eli 1 532 henkilöä, kun Pohjois-Savoon on vastaavasti työllistynyt 742 muissa maakunnissa valmistuneita. Pohjois-Savon nettotappio on siis 790 valmistunutta ja työllistä. Pohjois-Savo menettää tällä tavalla tarkasteltuna työllisiä valmistuneita kaikkiin maakuntiin pl. Keski-Pohjanmaa. Työllisten virta Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan välillä on ollut käytännössä tasapainossa..

Savonia Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon2006-2010 suorittaneista oli työllisiä noin 72 % vuoden 2010 lopussa. Työttömiä oli noin 7 %. Korkeimmat työllisten osuudet valmistuneista oli sosiaali- ja terveysalalla (82,1 %), luonnonvaraja ympäristöalalla (79,5 %) sekä tekniikan ja liikenteen alalla (73,8 %). Tietojenkäsittelyn tradenomeilla työllistymisaste oli noin 72 % ja kaupan ja hallinnon tradenomeilla noin 69 %. Heikoimmat työllistymisasteet olivat matkailun (69,3 %) ja kulttuurialalta (58 %) valmistuneilla. Edellä mainituilla aloilla päätoiminen ja työn ohessa opiskelu on ollut yleisintä. Alojen sisällä opintoaloittain työllistyminen voi vaihdella paljon. Lisäksi on huomioitava suuret erot valmistuneiden määrissä. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat liitteessä 2.

Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon 2006-2010 suorittaneista oli työllisiä yhteensä 4 328 vuoden 2010 lopussa. Savonia-ammattikorkeakoulu (tutk. Suor) Työlliset yhteensä Koulutusalat yhteensä 4328 2 Kulttuuriala 590 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 708 4 Luonnontieteiden ala 105 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1284 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 151 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 1151 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 339 Savoniassa valmistuneista eniten on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin (25,2 %). Seuraavaksi yleisimmät työllistävät toimialat ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa (10.4 %) sekä teollisuus (10,0 %). Edellä mainitut osuudet kuvaavat hyvin sitä, että kyseisiin toimialoihin liittyvät koulutusalat ovat myös Savonian suurimmat.

Valmistuneiden työllistyminen koulutus- ja opintoalakohtaisesti eri toimialoille antaa yleisellä tasolla tietoa, ovatko valmistuneet sijoittuneet koulutustaan vastaaviin töihin. Musiikin ja tanssin aloilta valmistuneita eniten työllistävä toimiala-ala on ollut koulutus, hieman yli 70 % on työllistynyt kyseiselle toimialalle. Muotoilijoita on työllistynyt eniten tukku- ja vähittäiskauppaan (31,1 %) sekä koulutukseen (17,6 %). Medianomeista 40 % on työllistynyt tieteelliseen ja tekniseen toimintaan ja 25,7 % informaation ja viestinnän toimialalle. Tradenomeista (tal., hall., mark.) 21,6 % on työllisynyt tukku- ja vähittäiskauppaan ja 17,8 % rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalle. Tietojenkäsittelyn tradenomeja eniten työllistävä toimiala on luonnollisesti informaatio- ja viestintä (25,7 %). Seuraavaksi yleisin on tukku- ja vähittäiskauppa (18,1 %). Tekniikan koulutus Savoniassa on monipuolista. Teollisuus on työllistänyt erityisesti puunjalostustekniikan (57,1 %), konetekniikan (54,5 %) sekä tuotantotalouden (39,2 %) insinöörejä. Rakentaminen on puolestaan työllistänyt luonnollisesti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan (43,9 %) sekä sähkötekniikan (33,7 %) insinöörejä. Informaatio- ja viestintäala on työllistänyt puolestaan tietotekniikan insinöörejä (33,7 %). Lukuisilta eri tekniikan opintoaloilta valmistuneilla on lisäksi varsin yleistä työllistyminen ammatillisen, tieteellinen ja tekninen toiminnan toimialalle eli käytännössä tutkimustyöhön tai muuhun vastaavaan työhön.

Savoniasta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon ei ole enää niin yleistä kuin ammatillisella toisella asteella, mutta on kuitenkin vielä varsin korkea, noin 56 % (2430 henkilöä). Toiseksi yleisin työllistymismaakunta on Uusimaa (12,8 %). Seuraavina ovat Keski-Suomi (4,8 %) ja Etelä-Savo (4,4 %). Koulutus- ja opintoalojen välillä on eroja opiskelumaakuntaan työllistymisessä. Pohjois-Savossa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten maakuntaan etenkin liiketalouden ja hallinnon (69,2 %), sosiaali- ja terveys- (66,7 %) sekä luonnontieteiden aloilta (64,8 %). Heikoiten opiskelumaakuntaan ovat työllistyneet kulttuurialalta valmistuneet (33,1 %). Tämä on tosin varsin ymmärrettävää, sillä alan sisällä on tiettyjä erikoisaloja kuten tanssinopettaja ja musiikkipedagogi, joissa Savonialla on kansallinen koulutustehtävä. Tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneet ovat työllistyneet kohtuullisen paljon myös naapurimaakuntiin, kuten Keski-Suomeen (6,2 %) ja Etelä-Savoon (6,1 %). Luonnonvara-alalta valmistuneet ovat puolestaan Pohjois-Savon lisäksi työllistyneet Pohjois-Pohjanmaalle (10,6 %) ja Kainuuseen (12,6 %). Viimeksi mainittuja osuuksia selittää Pohjois-Savoa laajempi agrologien koulutusvelvoite.

Vuosina 2006-2010 ammattikorkeakoulututkinnon muissa oppilaitoksissa suorittaneista noin 1100 on työllistynyt Pohjois- Savoon (tilanne vuoden 2010 lopussa). Pohjois-Savoon on työllistynyt etenkin Mikkelin ja Pohjois-Karjalan amk:sta valmistuneet. Muista oppilaitoksista tekniikan ja liikenteen sekä etenkin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet Pohjois-Savoon. Tilanne on siis samansuuntainen kuin ammatillisella toisella asteella. Yhteensä tarkasteluvuosina Savoniassa valmistuneista ja työllisistä on kaiken kaikkiaan työllistynyt maakunnan ulkopuolelle noin 44 % eli 1 898 henkilöä, kun Pohjois-Savoon on vastaavasti työllistynyt 1 096 muissa oppilaitoksissa valmistuneita. Pohjois-Savon nettotappio on siis 802 valmistunutta ja työllistä. Pohjois-Savo menettää tällä tavalla tarkasteltuna työllisiä valmistuneita kaikkiin maakuntiin pl. Pohjois-Karjala.

Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2006-2010 tutkinnon suorittaneista työllisiä oli noin 70 % vuoden 2010 lopussa. Valmistuneista opiskelijoita oli noin 19 % (työlliset ja päätoimiset opiskelijat). Jatko-opiskelu on kokonaisuudessaan ollut yleisintä luonnontieteissä (noin 27 %) sekä sosiaali- ja terveystieteissä (noin 21 %). Korkeimmat työllisten osuudet valmistuneista ovat olleet erityisopettajilla, erikoislääkäreillä, kotitalousopettajilla sekä ruotsin kielen maistereilla. Kaikilla em. työllistymisaste on 85 % tai parempi. Heikoimmat työllisyysasteet ovat olleet kemian, fysiikan, biologian ja biotieteiden maistereilla. Kaikilla näillä työllistymisaste on alle 45 %, jota selittää jo aiemmin mainittu jatko-opiskelun yleisyys. Tarkastelussa on huomioitava, että alakohtaisesti valmistuneiden määrissä on suuret erot. Yksityiskohtaiset luvut ovat liitteessä 3.

Yliopiston osalta tarkastelu on suppeampi, johtuen Kuopion ja Joensuun yliopiston yhdistymisestä, joka on vaikuttanut tilastointiin. Tarkastelussa on lähinnä valmistuneiden työllistyminen toimialoittain ja työllisten alueellinen sijoittuminen. Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon vuosina 2006-2010 suorittaneista oli työllisiä yhteensä 8 127 vuoden 2010 lopussa (huom. mukana kaikki tutkintoasteet). Työlliset yhteensä UEF valm. Yhteensä 8127 1 Luonnonvara-ala 1554 87 Luonnontieteellinen koulutus 1329 88 Maatalous-metsätiet. koulutus 225 3 Kaupan ja hallinnon ala 1249 82 Yhteiskuntatieteell. koulutus 1143 86 Kauppatieteellinen koulutus 106 5 Sosiaali- ja terveysala 2555 84 Terveystieteiden koulutus 815 90 Lääketieteellinen koulutus 913 93 Farmasian koulutus 827 7 Humanistinen ja opetusala 2769 75 Teologinen koulutus 238 76 Humanistinen koulutus 748 80 Kasvatustieteellinen koulutus 1693 83 Psykologian koulutus 90 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista eniten on työllistynyt koulutuksen toimialalle (33,2 %). Seuraavaksi yleisimmät työllistävät toimialat ovat olleet sosiaali- ja terveyspalvelu (23,3 %). Edellä mainittuja osuuksia selittää yliopiston vahva rooli niin kasvatustieteen kuin sosiaali- ja terveystieteen koulutuksessa.

Yliopiston osalta ei ole relevanttia tarkastella työllistymistä koulutusta vastaaviin töihin. Se on kuitenkin syytä huomioida, että tarkempi koulutusalakohtainen työllistyminen toimialoittain osoittaa yhä selvemmin Itä-Suomen yliopiston vahvuusalat. Tämä näkyy niin työllisten osuudessa koulutuksen alalla kuin myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimustoiminnan toimiala näkyy niin ikään selkeästi työllistävänä toimialana niin luonnonvara- kuin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden kohdalla.

Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2006-2010 tutkinnon suorittaneesta 22,3 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunta ovat Pohjois-Karjala (19 %) ja Uusimaa (20,4 %). Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2006-2010 luonnonvara-alan yliopistotutkinnon suorittaneista ja työllisistä 30,4 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi yleisimmin Pohjois-Savoon on työllistytty sosiaali- ja terveysalalta (30,1 %) ja erityisesti lääketieteellisen koulutuksen suorittaneet. Alhaisin työllistymisaste Pohjois-Savoon on humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneiden kohdalla (10,3 %). Tähän vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston kansallinen rooli kasvatustieteiden koulutuksessa. Kaiken kaikkiaan yliopistokoulutuksen tarkastelu kyseisellä tavalla osoittaa, että valmistuneet työllistyvät useisiin eri maakuntiin, mikä on koulutusasteelle tyypillistä. Kuitenkin Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan tarkastelu yhtenä kokonaisuutena osoittaa sen, että Itä-Suomen yliopisto profiloituu nimenomaan palvelemaan Itä-Suomen työmarkkinoita.

Muissa yliopistoissa 2006-2010 tutkinnon suorittaneista noin 1 200 työllistynyt Pohjois-Savoon ja eniten Jyväskylän yliopistosta, 343 valmistunutta. Jyväskylän yliopistosta Pohjois-Savoon on työllistynyt etenkin humanistisen ja kasvatusalan tutkinnon suorittaneet (228 valmistunutta). Oulun yliopistosta valmistuneista 212 henkilöä on työllistynyt Pohjois-Savoon. Yleisimmät koulutusalat tänne työllistyneillä ovat olleet humanistinen ja kasvatusala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Pohjois-Savoon on tarkasteluvuosina valmistuneita työllistynyt 176 henkilö. Valmistuneiden koulutustausta on yleisimmin ollut kauppatieteellinen sekä tekniikan ja liikenteen ala.

LIITE 1. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2007-31.7.2010 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Yhteensä Yht. Työlliset Työttömät Tutkinnot yhteensä Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/ Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon 745 9 3837 1077 827 870 371 33 444 1 Humanistinen ja kasvatusala 109 62 11 14 14 1 0 7 102 Kielitieteet 47 26 6 8 3 1 0 3 106 Opetus- ja kasvatustyö 62 36 5 6 11 0 0 4 2 Kulttuuriala 463 128 69 90 132 12 4 28 201 Käsi- ja taideteollisuus 200 72 30 29 50 4 1 14 202 Viestintä ja inform.tieteet 220 54 38 36 69 7 2 14 205 Musiikki 43 2 1 25 13 1 1 0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 582 282 89 77 67 19 1 47 301 Liiketalous ja kauppa 582 282 89 77 67 19 1 47 4 Luonnontieteiden ala 250 57 52 32 72 16 1 20 402 Tietojenkäsittely 250 57 52 32 72 16 1 20 5 Tekniikan ja liikenteen ala 298 0 1403 581 240 317 283 5 151 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 684 341 172 30 28 86 0 27 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 438 213 86 36 29 49 0 25 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 564 215 109 58 90 68 1 23 505 Graaf. ja viestintätekniikka 10 3 4 0 1 2 0 0 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 120 45 23 12 25 2 2 11 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 415 204 75 34 71 11 0 20 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 71 25 10 8 19 0 0 9 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 540 286 89 41 39 52 2 31 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 138 71 13 21 15 13 0 5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 579 248 74 90 79 13 13 62 601 Maatilatalous 414 183 46 72 51 9 9 44 602 Puutarhatalous 86 32 17 7 19 1 0 10 604 Metsätalous 24 10 4 2 2 3 2 1 605 Luonto- ja ympäristöala 55 23 7 9 7 0 2 7 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 996 671 78 91 91 5 1 59 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 771 536 53 77 60 5 0 40 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 28 14 9 2 2 0 0 1 710 Kauneudenhoitoala 197 121 16 12 29 0 1 18 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 831 403 114 124 95 20 6 69 801 Matkailuala 90 32 9 23 16 2 1 7 802 Majoitus- ja ravitsemisala 691 359 96 96 71 18 5 46 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 35 10 8 5 6 0 0 6 805 Puhdistuspalvelut 15 2 1 0 2 0 0 10 9 Muu koulutus 669 583 9 69 3 2 2 1 902 Palo- ja pelastusala 669 583 9 69 3 2 2 1

LIITE 2. Ammattikorkeakoulututkinnon 2006-2010 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 (Tilastokeskus). Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmies/ Siviilipalvelu Maastamuuttaneet Muut Tutkinnot yhteensä 5229 3787 373 527 229 1 84 228 2 Kulttuuriala 795 461 99 127 49 0 9 50 611101 Musiikkipedagogi (AMK) 113 74 14 24 0 0 0 1 611201 Tanssinopettaja (AMK) 64 40 5 14 4 0 0 1 621101 Artenomi (AMK) 11 5 3 1 0 0 0 2 621102 Muotoilija (AMK) 508 275 66 76 43 0 9 39 621601 Medianomi (AMK) 99 67 11 12 2 0 0 7 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 905 623 57 84 42 0 42 57 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 905 623 57 84 42 0 42 57 4 Luonnontieteiden ala 133 96 17 7 7 0 1 5 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 133 96 17 7 7 0 1 5 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1524 1125 122 150 49 1 25 52 651101 Ins. (AMK), konetekniikka 276 223 20 18 9 0 0 6 651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 113 86 14 12 1 0 0 0 651202 Ins. (AMK), automaatiotekn. 83 57 14 4 6 0 0 2 651203 Ins. (AMK), elektroniikka 84 61 8 6 6 0 0 3 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 248 159 24 29 7 0 20 9 651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 107 68 14 7 6 0 1 11 651404 Ins. (AMK), puunjalostustekn. 53 37 6 5 2 0 0 3 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 256 220 12 15 1 0 0 8 651601 Ins. (AMK), tuotantotalous 97 63 4 16 8 0 2 4 651999 Ins. (AMK), muu tekniikka 34 14 4 6 3 0 2 5 652101 Rakennusmestari (AMK) 3.............. 681502 Ins. (AMK), palopääll. koul. 170 135 2 31 0 1 0 1 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 166 132 4 19 4 0 0 7 661101 Agrologi (AMK) 166 132 4 19 4 0 0 7 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 1308 1074 52 77 60 0 5 40 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 397 344 7 17 15 0 3 11 671103 Terveydenhoitaja (AMK) 119 103 3 7 3 0 0 3 671104 Bioanalyytikko (AMK) 90 75 3 3 6 0 1 2 671105 Röntgenhoitaja (AMK) 87 74 3 3 6 0 0 1 671106 Kätilö (AMK) 88 71 1 6 6 0 0 4 671107 Suuhygienisti (AMK) 75 59 3 7 3 0 0 3 671112 Fysioterapeutti (AMK) 105 74 10 12 5 0 0 4 671114 Toimintaterapeutti (AMK) 42 30 5 2 3 0 0 2 671116 Ensihoitaja (AMK) 29 23 0 4 2 0 0 0 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 276 221 17 16 11 0 1 10 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 398 276 22 63 18 0 2 17 681101 Restonomi (AMK), majoit,ravits 183 129 8 29 8 0 1 8 681102 Restonomi (AMK), matkailu 215 147 14 34 10 0 1 9

LIITE 3. Itä-Suomen yliopistossa maisterintutkinnon 2006-2010 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 (Tilastokeskus) Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siv iilipalvelu, muu, tuntematon Maastamuutt aneet Tutkinnot yhteensä 6278 4368 329 992 191 231 167 1 Luonnonvara-ala 1426 770 110 319 60 63 104 742101 FM, matematiikka 93 71 6 10 3 2 1 742201 FM, tietojenkäsittelytiede 423 297 23 46 7 12 38 742301 FM, fysiikka 95 37 6 40 3 4 5 742401 FM, kemia 69 30 8 25 3 1 2 742601 FM, maantiede 71 40 9 10 5 7 0 742701 FM, biologia 100 37 15 27 7 10 4 742702 FM, biotieteet 218 69 16 94 16 14 9 742703 FM, ympäristötiede 108 56 5 32 2 4 9 762202 MMM, metsätalous 249 133 22 35 14 9 36 3 Kaupan ja hallinnon ala 1030 714 62 149 38 45 22 732101 KTM, liiketaloustieteet 67 46 5 11 1 2 2 733202 YTM, taloustieteet 91 64 6 17 3 1 0 733203 YTM, sosiaalitieteet 519 376 28 60 22 22 11 733205 YTM, psykologia 48 31 4 5 2 5 1 733207 YTM, filosofia 17 11 2 2 1 1 0 733208 YTM, tilastotiede 5 4 1 0 0 0 0 733210 YTM, alue- ja ympäristötieteet 84 54 3 14 3 6 4 733301 HTM, hallintotieteet 174 114 12 32 5 7 4 733310 HTM, alue- ja ympäristötieteet 25 14 1 8 1 1 0 5 Sosiaali- ja terveysala 1694 1262 17 334 30 35 16 772101 Lääketieteen lisensiaatti 520 332 1 164 10 12 1 772401 Proviisori 198 133 6 51 4 2 2 772501 Terveystieteiden maisteri 688 533 10 97 16 21 11 775101 Erikoislääkäri 288 264 0 22 0 0 2 7 Humanistinen ja opetusala 2128 1622 140 190 63 88 25 712101 KM, luokanopettaja 611 508 35 31 9 22 6 712102 KM, erityisopettaja 123 116 2 2 0 3 0 712104 KM, kotitalousopettaja 70 60 6 3 1 0 0 712105 KM, käsityönopettaja 83 64 8 6 1 4 0 712108 KM, perusk.,lukion opinto-ohj. 65 54 1 6 1 3 0 712201 KM, kasvatustiede 171 126 5 25 4 11 0 712202 KM, aikuiskasvatus 6 4 0 1 0 1 0 712203 KM, erityispedagogiikka 11 8 0 2 0 1 0 712204 KM, varhaiskasvatus 35 29 3 2 0 1 0 712205 KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit. 18 11 2 3 1 1 0 726101 FM, suomen kieli 70 48 7 9 2 3 1 726102 FM, ruotsin kieli 53 45 1 4 2 0 1 726103 FM, englannin kieli 73 49 8 5 4 3 4 726104 FM, saksan kieli 25 17 2 2 1 2 1 726106 FM, venäjän kieli 48 31 7 3 2 5 0 726203 FM, englannin käänt., tulkk. 59 44 5 2 2 4 2 726204 FM, saksan käänt., tulkk. 33 15 3 2 4 5 4 726206 FM, venäjän käänt., tulkk. 29 19 2 4 2 1 1 726301 FM, historia 144 95 15 17 10 6 1 726401 FM, kirjallisuuden tutkimus 63 45 7 5 4 1 1 726402 FM, kulttuurien tutkimus 57 31 8 10 3 4 1 727101 Teol. maist. 215 150 12 36 9 6 2 733501 Psykologian maisteri 64 52 0 10 1 1 0