Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa vuonna 01. Heistä 5 100 suoritti perusasteen oppimäärää. Perusasteen jälkeisistä koulutuksista eniten opiskelijoita houkutteli ammatillinen koulutus. Vieraskielisiä opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli eniten Etelä-Suomessa. Useimmiten vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieli oli venäjä tai viro. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli useimmiten Venäjän, Viron tai Kiinan kansalaisuus. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Perusasteen koulutukseen osallistuneista 5 100 oppilaasta 500 suoritti peruskoulun koko oppimäärää muualla kuin peruskouluissa. Perusasteen jälkeisissä tutkintotavoitteisissa koulutuksissa opiskeli 69 800 henkilöä. Lukiolaisia oli 107 00. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli 76 500, joista 0 900 opiskeli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja 55 600 oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Ammattikorkeakouluopiskelijoita oli 19 900 ja yliopisto-opiskelijoita 169 000. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoista 000 opiskeli useammassa kuin yhdessä koulutuksessa. Helsinki 9.1.01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Tutkintotavoitteisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskoulujen 1. luokan oppilaat. Vuonna 01 perusasteen koulutuksen aloitti ensimmäisellä luokalla 59 100 oppilasta. Toisen asteen koulutuksista lukiokoulutuksen aloitti 6 000 ja ammatillisen koulutuksen 11 000 opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 9 100 aloitti oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja 0 900 oppisopimuskoulutuksen. Ammattikorkeakouluissa uusia opiskelijoita oli 8 00 ja yliopistokoulutuksessa 6 000. Tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskouluista päättötodistuksen saaneet. Vuonna 01 perusasteen oppimäärän suoritti 61 00 oppilasta. Ylioppilastutkintoja tai muita lukiotutkintoja suoritettiin 000 ja ammatillisen koulutuksen tutkintoja 70 800. Ammatillisen koulutuksen tutkinnoista 57 800 suoritettiin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja 1 000 oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Alempia ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 900 ja yliopistotutkintoja 9 00.
Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektorin ja sukupuolen mukaan1) 01 1) Perusasteen koulutuksen tieto sisältää peruskouluissa annettavan esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Vuonna 01 naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 51 prosenttia. Peruskoululaisista tyttöjä oli 9 prosenttia. Lukiolaisista 57 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 51 prosenttia oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista naisia oli 5 prosenttia.
Sisällys 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä5 Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen6 Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein7. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa8 Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen.8 Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa9. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa11 Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät11 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista1 Taulukot Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 019 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01.1 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 011 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 011 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin 01.15 Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain 01.16 Kuviot Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 5 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 015 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01.6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 017 Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01.8 Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 019 Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 01.11 Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot.17
1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä Vuonna 01 toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 16-vuotiaat: lukion uusista opiskelijoista tähän ikäryhmään kuului 0 000 opiskelijaa ja ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 000 opiskelijaa. Toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden ikä vaihteli erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo uusien opiskelijoiden tyypillisimmän ikäryhmän ja uusien opiskelijoiden keskiarvoiän ero. Keskimäärin lukiokoulutuksen uudet opiskelijat olivat 17-vuotiaita ja ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat 8-vuotiaita. Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden yleisin ikäryhmä olivat 0-vuotiaat ja yliopistokoulutuksen 19-vuotiaat. Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden iän keskiarvo oli 6 ja uusien yliopisto-opiskelijoiden 5 vuotta. Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneiden suurin ikäryhmä olivat 19-vuotiaat. Keskimäärin ylioppilastutkinto suoritettiin 19-vuotiaana ja ammatillinen tutkinto 9-vuotiaana. Ylemmän tai alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistotutkinnon suorittajista 6-vuotiaat. Ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon keskimääräinen suoritusikä oli sama: vuonna 01 korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat keskimäärin 0-vuotiaita. 5
Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Lukio-opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 17-vuotiaat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden 18-vuotiaat. Keskimäärin lukiolaiset olivat 18-vuotiaita ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat 8-vuotiaita. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistossa opiskelevien -vuotiaat. Keskimäärin ammattikorkeakouluopiskelijat olivat 7-vuotiaita ja yliopisto-opiskelijat hieman vanhempia, 0-vuotiaita. Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen Toisen asteen koulutuksen 16-vuotiaiden opiskelijoiden määrä suhteessa saman ikäiseen väestöön oli 85 prosenttia. 17 18-vuotiaiden määrä suhteutettuna väestöön oli hieman korkeampi, 9 9 prosenttia. Toisen asteen koulutuksessa 19-vuotiaita opiskelijoita oli noin kolmannes ja 0-vuotiaita hieman alle viidennes verrattuna saman ikäiseen väestöön. 6
Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 01 1) Kuviossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Korkeakoulukoulutuksessa opiskelevien 19-vuotiaiden määrä suhteessa Suomen väestöön oli 17 prosenttia ja 0-vuotiaiden 9 prosenttia. Korkeakoulutukseen osallistuvien 1 5-vuotiaiden määrä verrattuna väestöön oli puolestaan 6 prosenttia vuonna 01. Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein Perusasteen jälkeisistä koulutuksista lukio-opiskelu on selvimmin rajautunut tiettyihin ikäryhmiin. Lukiolaisten määrä suhteutettuna samanikäiseen väestöön oli 7 9 prosenttia 16 18-vuotiaiden ikäryhmissä. 19-vuotiaiden joukossa lukiolaisten osuus oli väestöön verrattuna enää 1 prosenttia ja laski tätä vanhemmissa ikäryhmissä 0 prosenttiin. Lukion tavoin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suhteellinen osuus väestöstä oli suurimmillaan 16 18-vuotiaiden joukossa, jolloin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien määrä verrattuna saman ikäiseen väestöön oli 7 6 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön säilyi merkittävänä myös vanhemmissa ikäryhmissä. 19-vuotiaista prosenttia osallistuu ammatilliseen koulutukseen. Vielä 0 9-vuotiaidenkin joukossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä suhteessa väestöön vaihtelee 7 ja 16 prosentin välillä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhde väestöön on suurimmillaan 0 5-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin ammattikorkeakoulussa opiskelee 17 19 prosenttia väestöstä. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ammattikorkeakouluopiskelijoiden väestöön suhteutettu osuus laskee alle kymmenesosaan. Yliopisto-opiskelijat olivat vuonna 01 ammattikorkeakouluopiskelijoita vanhempia: yliopisto-opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön vaihteli 1 ja 17 prosentin välillä 0 0-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 0-vuotiaiden joukossa yliopisto-opiskelijoiden määrä väestöön suhteutettuna laski alle 10 prosenttiin. 7
. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa Vieraskielisten, eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien, osuus kaikista oppilaista ja opiskelijoista oli vuonna 01 suurin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Etelä-Suomessa vieraskielisiä peruskoululaisia oli 7 prosenttia perusasteen oppilaista. Lukiolaisista vieraskielisiä oli 6 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8 prosenttia. Etelä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 11 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9 prosenttia oli vieraskielisiä. Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01 1) Perusasteen tieto sisältää peruskoulujen esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. ) Peruskoulukoulutuksen osalta aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Etelä-Suomen jälkeen vieraskielisten peruskoululaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston (5 %) ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ( %) alueilla. Vieraskielisten toisen asteen opiskelijoiden osuus oli toiseksi suurin Lounais-Suomessa, jossa lukiolaisista vieraskielisiä oli prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa. Etelä-Suomen jälkeen eniten vieraskielisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja Lapin aluehallintoviraston alueella, 8 prosenttia kummassakin. Vieraskielisiä yliopisto-opiskelijoita oli eniten Etelä-Suomessa (9 %) ja vähiten Lapissa ( %). Muiden aluehallintovirastojen alueella vieraskielisten opiskelijoiden osuus vaihteli 5 ja 6 prosentin välillä. Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen Vuonna 01 suomea puhui äidinkielenään 96 00 lukiolaista, 8 100 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, 11 500 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja 16 600 yliopisto-opiskelijaa. 8
Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 01 Äidinkieli Kielet yhteensä suomi ruotsi venäjä viro englanti kiina vietnam somali persia arabia Muut kielet Koulutussektori Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä 69 800 61 01 5 70 10 7 70 8 97 1 750 1 50 1 6 1 87 19 51 88, 5, 1,5 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0,,8 107 1 96 66 6 55 1 058 1 7 189 188 509 0 00 1 5 %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 89,6 6,1 1,0 0, 0, 0, 0, 0,5 0, 0, 1, 76 71 8 086 11 80 779 6 7 18 1 85 601 77 6 16 89,7, 1,7 0,9 0, 0, 0, 0,, 19 876 11 59 6 77 7 10 1 5 980 1 00 18 16 175 690 86,8,8,0 0, 0,9 0,7 0,7, 169 01 16 590 10 565 1 70 75 1 110 19 1 51 185 7 09 %-osuus 86,7 6, 1,0 0, 0, 0,7 0,, Suomen jälkeen yleisin äidinkieli oli ruotsi, jota puhui äidinkielenään 6 600 lukiolaista ja 11 800 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Korkeakoulukoulutuksissa noin 6 800 ammattikorkeakouluopiskelijan ja 10 600 yliopisto-opiskelijan äidinkieli oli ruotsi. Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa Suomen ja ruotsin jälkeen yleisin äidinkieli kaikilla koulutussektoreilla oli venäjä. Lukiossa 1 100 ja ammatillisessa koulutuksessa 800 opiskelijaa puhui äidinkielenään venäjää. Ammattikorkeakouluissa venäjä oli 700 ja yliopistossa 1 700 opiskelijan äidinkieli. Lukiossa yleisiä kieliä olivat myös somali, viro ja englanti, joita kutakin puhui äidinkielenään 00 500 lukiolaista. Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 01 Viro ja somali olivat lukion tavoin yleisiä äidinkieliä myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Viroa puhui äidinkielenään 500 ja somalia 900 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. 9
Venäjän, viron ja somalin jälkeen yleisin vieras kieli oli kurdi, jota puhui äidinkielenään 700 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Korkeakouluissa yleisiä äidinkieliä olivat suomen, ruotsin ja venäjän ohella englanti ja kiina. Ammattikorkeakouluissa vietnamia ja yliopistossa viroa äidinkielenään puhuvat muodostivat myös merkittävät vieraskielisten ryhmät. 10
. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa Ulkomaalaisia, eli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia, oli koulutussektoreista vähiten lukiokoulutuksessa, vain 1 prosenttia opiskelijoista tarkastellusta alueesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston alueella (6 %) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ( %). Muualla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista prosenttia oli ulkomaalaisia. Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 01 1) Aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Korkeakoulukoulutuksissa ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten joukko opiskeli ammattikorkeakoulussa Ahvenanmaalla, 8 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaalaisista opiskelijoista suurimman joukon muodostivat Ruotsin kansalaiset. Manner-Suomessa eniten ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Yliopisto-opiskelijoista eniten ulkomaalaisia oli Etelä-Suomessa ja vähiten Lapin aluehallinto-viraston alueella. Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät Suomen kansalaisia opiskeli perusasteen jälkeisessä koulutuksessa 660 600. Lukiossa suomalaisia opiskeli 105 00, ammatillisessa koulutuksessa 65 00, ammattikorkeakoulussa 10 00 ja yliopistossa 159 00. 11
Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01 Kansalaisuus Kansallisuudet yhteensä Suomi Venäjä Viro Kiina Vietnam Nepal Ruotsi Nigeria Iran Saksa Muut Koulutussektorit Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä 69 800 660 558 5 078 6 76 1 8 1 198 995 9 817 771 15 10 95, 0,7 0,5 0, 0, 0,, 107 1 105 1 51 69 1 55 10 61 1 00 %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 98, 0, 0, 0,9 76 71 65 7 57 8 10 1 6 96 79 5 10 5 5 96,0 0,8 0,9 1,9 19 876 10 77 1 58 87 99 959 89 6 6 6 191 578 9, 1,1 0, 0,7 0,7 0,6 0, 0,5,6 169 01 159 0 917 0 1 8 0 7 80 01 59 16 5 75 %-osuus 9, 0,5 0, 0,7 0, 0, 0,,1 Suomalaisten jälkeen opiskelijoiden kaksi suurinta kansalaisuusryhmää olivat venäläiset ja virolaiset, joita oli 5 000 ja 600. Muita suuria ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmiä olivat kiinalaiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista Ainoastaan venäläiset kuuluivat neljän suurimman ulkomaalaisten ryhmän joukkoon kaikilla koulutussektoreilla. Lukiokoulutuksessa neljä suurinta kansalaisuusryhmää olivat Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, somalit ja thaimaalaiset. Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 01 Koulutussektori Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Kansalaisuus Viro Venäjä Somalia Afganistan Viro Venäjä Somalia Thaimaa Venäjä Vietnam Kiina Nepal Kiina Venäjä Intia Pakistan Opiskelijoita 51 1 16 9 8 57 58 56 158 959 99 89 18 917 557 90 1
Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat tulivat usein Aasian maista. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja nepalilaiset olivat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät venäläisten jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Kiinan, Intian ja Pakistanin kansalaiset muodostavat Venäjän kansalaisten kanssa neljä suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää. 1
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 01 1) Koulutussektorit Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Aikuisten perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Koulutussektorit yhteensä Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat, naiset (%) 59 115 5 959 11 0 8 00 6 0 7 9 9 57 51 57 56 5 Opiskelijat Opiskelijat, naiset (%) 59 55 50 107 1 76 71 19 876 169 01 1 875 9 7 57 51 5 5 Tutkinnon suorittaneet 61 170 00 70 80 91 9 57 17 6 Tutkinnon suorittaneet, naiset (%) 1) Ei sisällä aikuisten perus- ja lisäopetuksen uusia opiskelijoita ja tutkintoja. Sisältää yliopistojen perus- ja jatkokoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot. 51 9 58 5 6 60 5 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus 1 55 565 6 558 7 0 0 917 Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) 7 58 5 8 50 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%) 99 19 07 18 787 16 961 55 55 5 5 5 5 1 95 6 97 55 5 01 76 71 7 57 5 5 51 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus 6 5 10 19 9 591 1 8 57 76 Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) 8 59 6 50 5 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%) 17 96 5 01 98 1 09 1 55 56 55 55 6 659 1 156 1 61 5 76 70 80 8 58 60 5 5 1
Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin 01 1) Ikä 15 16 0 1 5 6 0 1 5 6 0 1 5 6 50 51 55 56 60 60 Väestö 95 010 8 85 5 657 8 7 05 075 9 678 75 95 70 70 81 799 1 188 60 Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus 71 101 9 66 976 5 55 17 165 19 10 199 61 108 11 99 9 08 10 19 67 18 65 16 90 11 61 95 88-17 985 6 6 5 1 7 7 71 5 66 5 11 551 78-1 988 57 150 1 10 9 1 0 1) Taulukossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Lisätietoja Suomen väestöstä löytyy väestötilaston kotisivulta (http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html). 7 619 5 90 97 9 1 710 15
Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain 01 1) Aluehallintovirasto Koulutussektori Etelä-Suomen AVI Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI Ahvenanmaan valtionvirasto Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Opiskelijoita yhteensä Vieraskielisten osuus (%) 18 756 7 758 107 70 57 76 6 806 66 11 1 891 889 17 67 9 5 57 10 6 0 60 15 55 15 60 1 709 611 6 9 0 676 5 66 56 95 9 51 7 66 11 551 15 191 17 9 1 11 91 7 6 7 11 8 5 6 8 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) 1) Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Ei sisällä Suomen ulkopuolella järjestettyjä koulutuksia. Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaiden kansalaisuudesta ei saada tietoa. 6 95 687 81 61 9 598 8 1 5 7 9 7 6 1 5 5 1 7 5 1 5 7 6 8 16
Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa. Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 0.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 0.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot ovat vuodesta 00 alkaen koko kalenterivuodelta. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-1.1. ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä. Tilastolain (..00/80, muut. 61/01) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (.1.199/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulukoulutuksessa oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta tai suoraan oppilaitoksilta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston yhteydessä on julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 01 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä julkaistaan Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot vuodelta 01 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tilata erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 17
6. Tilastojen vertailukelpoisuus Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. 18
Koulutus 01 Lisätietoja Suvi Vainio 09 17 915 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 17 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-079 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-76 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 50 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi