MITEN TEEN PALKKATILASTOILMOITUKSET?

MITEN TEEN PALKKATILASTOILMOITUKSET? Ohjeet teknologiateollisuuden tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkatilastoilmoituksia varten Päivitetty 2013/MF

SISÄLTÖ Sivu I PALKKOJEN NELJÄNNESVUOSI- JA VUOSITILASTOINNIN YLEISOHJEET Muistilista... 3 Miksi palkkatilastoja... 4 Palkka- ja työvoimakustannuskäsitteet... 4 Mitä palkkaeriä palkkatilastot sisältävät... 5 Mitkä työpaikat kuuluvat tilastoinnin piiriin... 5 Mitä yritys saa tilastopalveluna... 5 Miltä jaksolta palkkatilastotiedot ilmoitetaan... 6 Tietojen toimitusaika ja paikka... 6 Miten palkkatiedusteluun vastataan... 6 Ketkä työntekijät kuuluvat neljännesvuosi- ja vuositilastoilmoituksen piiriin... 7 II NELJÄNNESVUOSITILASTOINNIN OHJEET Mitkä palkkatiedot ilmoitetaan... 8 Mitkä työaikatiedot ilmoitetaan... 8 Millä tarkkuudella palkka- ja työaikatiedot ilmoitetaan... 8 Miten eri palkkaustavat käsitellään... 9 Aika- ja palkkatietojen tietokohtaiset ohjeet... 10 1. Työpaikkaan liittyvät tiedot..11 2. Tunti- ja kuukausipalkkaisen työntekijän perustiedot..13 3. Tunti- ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaperusteet.15 4. Tuntipalkkaisen työntekijän työtunnit ja ansiot.16 5. Kuukausipalkkaisen työntekijän työtunnit ja ansiot..18 III KOKO VUOTTA KOSKEVIEN TIETOJEN TILASTOINTIOHJEET Tilastoinnin kattavuus... 19 Mitä koko vuotta koskeviin palkkatietoihin sisältyy... 19 Koko vuotta koskevien palkkatietojen ilmoittamisessa huomioon otettavia asioita... 20 IV LIITTEET Palkkaryhmät... 21 Työaikamuodot... 21 Ammattinimikkeistö... 22 Yhteenveto palkkalajien huomioonottamisesta palkkatilastoinnissa... 28 2

MUISTA! Palkkatilastotiedot annetaan toiselta ja neljänneltä neljännekseltä tiedustelukirjeessä mainittuun päivämäärään mennessä. Koko vuotta koskevat tilastotiedot kerätään vain tulos- ja voittopalkkioista. Tulos- ja voittopalkkiot tulee ilmoittaa neljännen neljänneksen yhteydessä. Mikäli tietojen lähettäminen viivästyy, asiasta tulee sopia sähköpostitse EK:n yhteyshenkilön kanssa. tietojen oikeellisuus tulee tarkistaa yrityksessä aina ennen aineiston lähettämistä tiedot ilmoitetaan aina toimipaikoittain (mikäli ei ole toisin sovittu). Mikäli uudelta toimipaikalta puuttuu vastaajatunnus, se tulee pyytää EK:sta. tilastoyhteyshenkilöä ja tilastopalautteen saajaa koskevat muutokset ilmoitetaan sähköpostilla EK:hon vaativuusluokitukset (palkkaryhmä, työnvaativuusryhmä, työkohtainen palkan osuus, peruspalkka) on oltava kaikilla työntekijöillä. Uusille työntekijöille määritykset tehdään arvion mukaan. Harjoittelijoilla ja oppilailla ilmoitetaan palkkaryhmä ja peruspalkka. Harjoittelijan peruspalkka on työsopimuksessa oleva aikapalkka. palkkaryhmät ovat A, B tai C, harjoittelijoilla ja oppilailla 0 tai 9. Palkkaryhmä ja työnvaativuusryhmä ilmoitetaan ilman etumerkkejä. työkohtainen palkan osa tulee olla aina työnvaativuusryhmää vastaava. Peruspalkka muodostuu siten, että työkohtaiseen osuuteen lisätään henkilökohtainen osuus. Aikapalkkaa ei tilastoilmoituksessa kysytä. työkohtainen palkan osa ja peruspalkka ilmoitetaan sentteinä sekä tunti- että kuukausipalkkaisilla työntekijöillä. Kuukausipalkka ilmoitetaan joko täysinä euroina tai euroina ja sentteinä pilkulla eroteltuna. Tunnit ilmoitetaan joko kokonaistunteina tai kokonais- ja sadasosatunteina. Ansiosummat ilmoitetaan euroina tai euroina ja sentteinä. mikäli perustiedot muuttuvat neljänneksen aikana, käytetään neljänneksen lopussa voimassa olevia tietoja. palkkio- ja osaurakkatyössä kiinteät ja muuttuvat palkanosat ilmoitetaan yhteissummana. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden osalta ilmoitustapa on erilainen. tunti- ja ansiotietojen tulee vastata toisiaan. työajan tasaamislisä (tehdyltä työajalta maksettu) on tehdyn työajan palkkaa ja ilmoitetaan omana tietonaan. kaikki palkkaperustiedot tarkistetaan kun työntekijän vaativuusryhmä ja/tai henkilökohtainen osa muuttuvat (pr,tvr, tko, pp). tilastoilmoitukseen tulee vain Suomessa tehty työ. Kotona tehtyä työtä ei ilmoiteta. koko vuotta koskevat tulos- ja voittopalkkiot ilmoitetaan joko samalta jaksolta kuin verottajalle annettavat tiedot tai jaksolta, jolloin ensimmäinen neljännes alkaa ja neljäs neljännes päättyy. Ko. tiedot annetaan niistä henkilöistä, jotka ovat tehneet työtä neljännellä neljänneksellä. 3

I. PALKKOJEN NELJÄNNES- JA KOKO VUOTTA KOSKEVIEN TIE- TOJEN YLEISOHJEET MIKSI PALKKATILASTOJA? Palkkatilastoja tarvitaan palkkauksen suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan yrityksissä. Palkkatilastojen avulla yritykset voivat myös selvittää oman palkkatasonsa ja palkkakehityksensä suhteessa keskimääräiseen palkkatasoon ja -kehitykseen, käyttää niitä pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa sekä kansainvälisissä toiminnoissa. Liitoissa niitä tarvitaan tietolähteenä sopimusneuvotteluissa. Eräiden työehtosopimusmääräysten noudattaminen edellyttää, että työpaikalla on käytettävissä EK:n tilastojärjestelmän mukaisesti laadittu työpaikan palkkatilasto. Liiton sääntöjen mukaan jäsenyritys on velvollinen antamaan liitolle palkkatilastotietoja kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaan. PALKKA- JA TYÖVOIMAKUSTANNUSKÄSITTEET Työvoiman käytöstä ja työn teettämisestä aiheutuu yritykselle välittömien palkkakustannusten lisäksi myös muita henkilöstökustannuksia. Seuraava kuvio selventää palkka- ja työvoimakustannuskäsitteitä: TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKA- JA TYÖVOIMAKUSTANNUSKÄSITTEET Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaalivakuutusmaksut Muut työvoimakustannukset Aikapalkat Suorituspalkat Työaikaan liittyvät lisät - vuorotyölisät Luontoisedut Tulos- ja voittopalkkiot Vuosilomapalkat Vapaapäivien palkat Sosiaaliturvamaksu - Kansaneläkemaksu - Sairausvakuutusmaksu Työpaikkaruokailu Työterveyshuolto - ilta- ja yötyölisät - esim. arkipyhäkorvaus Eläkevakuutus - ns. saunalisä 1) - työajan tasaamislisät Olosuhdelisät Sunnuntaityökorotus Ylityökorotus Työkyvyttömyyteen ja lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat Muut palkat, mm. - palvelusvuosilisät - koulutusajan palkat - matkustusajan palkat Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Ryhmähenkivakuutus VUOSIPALKAT = ~ ENNAKONPIDÄTYKSEN ALAISET PALKAT VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET KOKONAISTYÖVOIMAKUSTANNUKSET 1) keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 4

MITÄ PALKKAERIÄ PALKKATILASTOT SISÄLTÄVÄT? Neljännesvuositilasto sisältää tehdyltä työajalta vuosineljänneksen ajalta maksetut palkat. Työ on tehty Suomessa. Koko vuotta koskevat tiedot sisältävät vain tulos- ja voittopalkkiot. MITKÄ TYÖPAIKAT KUULUVAT PALKKATILASTOINNIN PIIRIIN? Kaikki ne työpaikat, joissa työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhteismäärä on vähintään 30. Mikäli henkilömäärä on alle 30, osallistuminen on vapaaehtoista. MITÄ YRITYS SAA TILASTOPALVELUNA? Jäsenpalveluna toimitetaan jokaiselle ohjeiden mukaiset palkkatilastotiedot lähettäneelle työpaikalle Toiselta ja neljänneltä neljännekseltä työpaikan oma palkkatilasto tehdyn työajan palkoista koko alaa koskevat palkkatilastot paikkakuntaluokittain ja alueittain. Palkkatilastot ovat rakenteeltaan samanlaisia, joten vertailuun tarvittavat vastaavat tiedot löytyvät helposti. Tilastopalvelu sisältyy Teknologiateollisuus ry:n jäsenmaksuun. 5

MILTÄ JAKSOLTA PALKKATILASTOTIEDOT ILMOITETAAN? Työntekijöistä ilmoitetaan tehdyn työajan palkkatiedot toiselta ja neljänneltä neljännekseltä. Tulos- ja voittopalkkiot ilmoitetaan koko vuodelta neljännen neljänneksen tietojenannon yhteydessä. Vuosineljännes on periaatteessa kalenterineljännes, kuitenkin jaksoteltuna työpaikan palkkakausien mukaan. Vuosineljännekseen sisältyy aina kokonaisia palkkakausia. Tuntipalkkaisilla yleisin käytössä oleva palkkakausi on kaksi viikkoa, kuukausipalkkaisilla palkkakausi on kuukausi. Tuntipalkkaisilla näitä palkkakausia sisältyy vuosineljännekseen 6 tai 7. Mikäli palkkakausi ajoittuu kahdelle vuosineljännekselle, se sijoitetaan sille vuosineljännekselle, jolle jakautuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. Periaate on sama kuin työntekijän keskituntiansion määräytymisessä. (TES 11 ). Rajatapauksessa (yhtä paljon työtunteja) palkkakausi sijoitetaan jälkimmäiseen vuosineljännekseen. Koko vuotta koskevat tulos- ja voittopalkkiot voi ilmoittaa joko samalta vuosijaksolta kuin palkkatiedot annetaan veroviranomaiselle tai jaksolta, jolloin ensimmäinen neljännes alkaa ja neljäs neljännes päättyy. TIETOJEN TOIMITUSAIKA JA PAIKKA EK lähettää aina ennen tilastointineljänneksen päättymistä jäsenyrityksille tiedustelukirjeen, jossa annetaan tarkat ohjeet tietojenannosta. MITEN PALKKATIEDUSTELUUN VASTATAAN? Yritys tai yrityksen edustaja (esim. tilitoimisto tai muu palkanlaskentapalveluja tarjoava yritys) voi antaa tiedot internetissä joko lataamalla ohjeen mukaisen tiedoston tai täyttämällä tiedot henkilöittäin sähköisellä lomakkeella palkkatiedustelun asiointipalvelussa. Tätä tietojen lähetystapaa suositellaan korkeintaan noin viidensadan (500) henkilön tietomäärälle. Suuremmille rivimäärille tulee käyttää sovellusta, jonka avulla tiedonsiirto tapahtuu salattua tiedonsiirtoprotokollaa SFTP (Secure File Transfer Protocol) käyttäen. Tällaisia sovelluksia on saatavana maksuttomina internetistä, esim. WinSCP. Sovelluksen asentaminen ja mahdolliset palomuuriasennukset vaativat todennäköisesti tietotekniikka-asiantuntijan apua. Linkki EK:n palkkatilaston sähköiseen asiointipalveluun sekä tiedonsiirtopalvelun osoite löytyvät EK:n palkkatiedustelun sivustolta osoitteesta http://www.ek.fi/palkka/ >neljännesvuosipalkkatiedustelun vastausohjeet (työntekijöiden neljännesvuositiedustelu). Tietojen antaminen internetin kautta on maksutonta. Tiedonsiirto internetissä tapahtuu EK:n omilla palvelimilla eikä tietojen antamisessa tarvita operaattoreita. Tietojen antaminen on turvallista, sillä liikenne salataan samalla salaustasolla kuin verkkopankkiyhteydet. Tiedot voi lähettää myös Aditro Oy:n sähköisen tiedonsiirron (www.aditro.fi/linkki) kautta. Palkkatilastointiin liittyviin kysymyksiin vastaa EK:ssa Timo Neuvonen, puh. 09 4202 2359 tai 050 337 3893, sähköposti timo.neuvonen@ek.fi. Tilastoyhteyshenkilöä ja tilastopalautteen saajaa koskevat muutokset tulee ilmoittaa sähköpostilla Timo Neuvoselle. Muutoksia ilmoitettaessa tulee aina mainita vastaajatunnus. 6

KETKÄ TYÖNTEKIJÄT KUULUVAT NELJÄNNESVUOSI- JA VUOSITILASTOILMOI- TUKSEN PIIRIIN? Työntekijän kuuluminen tilastoon Palkkatietojen kerryttäminen Neljännesvuositilasto On tai on ollut työsuhteessa neljänneksen aikana On täysin työkykyinen On täyttänyt 15 vuotta On tehnyt työtä neljänneksen aikana Työ tehty Suomessa Vuosineljännekseen sisältyviltä palkkakausilta jaksoteltuna työpaikan palkkakausien mukaan. Ansaittu palkka tilastoidaan Koko vuotta koskevat tiedot (tulos- ja voittopalkkiot) On tai on ollut työsuhteessa neljänneksen aikana On täysin työkykyinen On täyttänyt 15 vuotta On tehnyt työtä neljänneksen aikana Vuoden ajanjaksolta maksettu palkka esim. sama kuin veroviranomaiselle annetut tiedot 7

II NELJÄNNESVUOSITILASTOINNIN OHJEET MITKÄ PALKKATIEDOT ILMOITETAAN? Työntekijöitä koskevaan neljännestilastoon ilmoitetaan vain tehdystä työstä maksetut rahapalkat. Koko vuotta koskevista tiedoista ilmoitetaan tulos- ja voittopalkkiot neljännen neljänneksen tietojenannon yhteydessä. Tilanteissa, joissa työaika on järjestetty keskimääräiseksi siten, että säännöllinen vuorokautinen tai viikoittainen työaika työtuntijärjestelmän mukaan vaihtelee, mutta työntekijälle maksetaan palkka kuitenkin "tasaisena" 8 h/pv tai 40 h/vko mukaan, aikatiedoiksi ilmoitetaan todellinen tehty työaika ja palkkatiedoiksi tehtyä työaikaa vastaavat palkat. Samoin myös tasoittumisjaksolta ilmoitetaan todellinen työaika ja sitä vastaavat palkat. Esimerkki: Työpaikalla on sovittu paikallisesti vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäispituudeksi 12 tuntia. Työajan tasoittumisajanjakso on yksi vuosi. Palkka maksetaan tasaisena. Työntekijä teki kahden viikon aikana aikatyötä 10-tuntisina työpäivinä yhteensä 100 tuntia, joista aikatyöansio on 1200. Tasaisen palkanmaksun mukaan hänelle maksetaan kuitenkin 80 tunnin ajalta aikatyöpalkkaa eli 960. Palkkatilastoaineistoon ilmoitetaan aikatyötunneiksi 100 ja aikatyöansioksi 1200. Vastaavasti menetellään, kun työaika tasoitetaan säännölliseen määräänsä. MITKÄ TYÖAIKATIEDOT ILMOITETAAN? Palkkatilastotiedoissa ilmoitetaan kaikki tehdyt työtunnit. Työtuntien ilmoittamisessa on erityisesti huomattava seuraavaa: Työtunnit ovat todellisia työtunteja eikä ns. muunnettuja, eli laskennallisia tunteja. Ylityö- ja sunnuntaityötunnit rekisteröidään tilastossa sekä sen palkkaustavan työtunteihin, jonka mukaan palkan perusosa on maksettu että erikseen ylityö- ja/tai sunnuntaityön tunteihin. MILLÄ TARKKUUDELLA PALKKA- JA TYÖAIKATIEDOT ILMOITETAAN? Tuntipalkkaisen työntekijän työkohtainen palkan osuus sekä peruspalkka ilmoitetaan sentteinä. Työtunnit ilmoitetaan joko kokonaistunteina tai sadasosatunteina pilkulla eroteltuna kahdella desimaalilla. Esim. 350 tuntia 15 minuuttia ilmoitetaan joko 350 tai 350,25. Ansiosummat ilmoitetaan joko täysinä euroina tai euroina ja sentteinä pilkulla eroteltuna. Esim. 6300 euroa 40 senttiä ilmoitetaan joko 6300 tai 6300,40. Kuukausipalkkaisen työntekijän työkohtainen palkan osuus sekä peruspalkka ilmoitetaan sentteinä. Kuukautta kohden määritelty aikapalkkana oleva kuukausipalkka ja suorituspalkan kiinteä osa ilmoitetaan täysinä euroina. 8

MITEN ERI PALKKAUSTAVAT KÄSITELLÄÄN? Työajalta maksettu palkka ja vastaavat työtunnit rekisteröidään palkkaustavoittain (palkkaustapa = miten tietystä työstä maksettava ansio määräytyy). Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin. Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. Palkkatilastossa ne kaikki rekisteröidään kolmeen vaihtoehtoiseen ryhmään: Aikatyöhön, jossa palkka on aikayksikköä kohden kiinteä ja etukäteen määrätty eikä ole välittömästi riippuvainen työsuorituksesta (tunti-, viikko- tai kiinteä kuukausipalkka). Suoraan urakkatyöhön, jossa ansio on välittömästi ja yksinomaan riippuvainen työmäärästä (mitä enemmän tehdään aikayksikköä kohden, sitä enemmän ansaitaan). Osaurakka- ja palkkiopalkkatyöhön, jossa ansio määräytyy kiinteästä palkanosasta ja työmäärästä tai työtuloksesta riippuvasta muuttuvasta palkanosuudesta. Palkkatilastoilmoituksessa ne rekisteröidään kohtaan palkkiopalkka. Jos muuttuva palkanosa on riippuvainen välittömästi työmäärästä, kyseessä on osaurakka. Mikäli muuttuva palkanosa määräytyy työtuloksen (tuotannon määrän, työn laadun, raaka-aineen säästön tms. tekijän) perusteella, kyseessä on palkkiopalkkatyö. Palkan kiinteä osa määritetään palkanmääritysjakson pituuden mukaan esim. tuntia tai kuukautta kohden. Huom 1! Jokainen työ, siihen kuuluneet työtunnit ja siitä maksettava palkka, kuuluvat aina vain yhteen edellä mainituista palkkaustavoista. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta esim. osaurakka rekisteröidään siten, että tunnit, kiinteä palkanosa ja muuttuva palkanosa viedään osaurakka- ja palkkiotyöhön. Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta osaurakan ja palkkiopalkan ilmoitusmenettely on erilainen. Huom 2! Jokaisen työntekijän suorittamat työt rekisteröidään palkkaustavoittain. Näin ollen tehtyjen työtuntien ja maksettujen palkkojen sijoittamista eri palkkaustapoihin ei voida ratkaista jakamalla työntekijät ns. aikatyöntekijöihin ja suorituspalkkatyöntekijöihin. Huom 3! Palkkaustavat ja palkanmääritysjakson pituus ovat kaksi eri asiaa. Kuukausipalkka on yleisnimitys palkalle, joka on kokonaan tai osittain määritelty kiinteäksi kuukautta kohden. Esim. kun palkka määräytyy kuukautta kohden määritellystä kiinteästä osuudesta ja työtuloksen perusteella maksetusta palkkiosta, on kyseessä palkkiopalkka. Huom 4! Mikäli työntekijälle suorituspalkkatyössä syystä tai toisesta maksetaan peruspalkan eli "takuupalkan" mukaan, viedään tämä työ ao. suorituspalkkatyöhön siitä huolimatta että ansion laskenta on samanlainen kuin aikatyössä. Huom 5! Tulos- ja voittopalkkiot tilastoidaan omiksi ryhmikseen koko vuodelta. Neljännesvuoden tietoihin niitä ei rekisteröidä. 9

AIKA- JA PALKKATIETOJEN TIETOKOHTAISET OHJEET Seuraavassa on yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten palkkatilastoaineiston sisältämät tiedot ilmoitetaan. Mikäli tiedot ovat vuosineljänneksen aikana muuttuneet, käytetään neljänneksen lopussa voimassa olevia tietoja. Tiedon paikka ja kenttänimi tietokohtaisessa ohjeessa on merkitty sulkuihin esim. (EKnro 2) (Nelj.) 10

1. TYÖPAIKKAAN LIITTYVÄT TIEDOT Tilastointivuosi (EK-nro 1) (Vuosi) Tilastoneljännestä koskeva vuosiluku nelinumeroisena, esim. 2013. Tilastointineljännes (EK-nro 2) (Nelj) Tilastoaineiston vuosineljännes yksinumeroisena (toinen neljännes = 2, neljäs neljännes = 4) Jakson alkamispäivä (EK-nro 3) (JaksoAp) Jaksoon kuuluvan ensimmäisen palkanmaksukauden ensimmäinen päivä muodossa pp.kk.vvvv Jakson päättymispäivä (EK-nro 4) (JaksoLp) Jaksoon kuuluvan viimeisen palkanmaksukauden viimeinen päivä muodossa pp.kk.vvvv Jäsennumero (EK-nro 7) (YritysId) Palkkatiedustelussa yrityksen jokainen toimipaikka on oma tilastovastaajayksikkö, jolle EK:ssa annetaan oma vastaajatunnus (ellei toisin sovita). Palkkatilaston vastaajatunnus muodostuu jäsennumerosta ja tunnusosasta (99999-99999). Jäsennumero on EK:n jäsenrekisterissä oleva yritykselle annettu numero (enintään 6 merkkiä), joka on samalla vastaajatunnuksen alkuosa. Jäsennumero on sama kaikissa yrityksen vastaajayksiköissä. Vastaajayksikön tunnus (EK-nro 9) (vastid) Vastaajayksikön tunnusosa (enintään 6 merkkiä) yksilöi tilastovastaajat. Jäsennumero ja tunnusosa yhdessä muodostavat vastaajatunnuksen (99999-99999). Yrityksen omat tilastot tuotetaan vastaajatunnusten mukaan. Vaativuuden määritystapa (EK-nro 10) (VaativTp) Työpaikalla käytössä oleva työn vaativuuden määritystapa: 1 = töiden vaativuusryhmittely, 3 = karkearyhmittely. Vaativuusluokkien portaiden lukumäärä (EK-nro 11) (VaativLk) Käytössä olevan vaativuusluokituksen portaiden maksimilukumäärä. Portaiden lukumäärät ovat: 9 töiden vaativuusryhmittelyssä ja 3 karkearyhmittelyssä. Kuntanumero (EK-nro 12) (KuntaNro) Kuntanumero on vastaajayksikköä koskevan toimipaikan sijaintikunnan numero. Kuntanumero on väestörekisterikeskuksen antama 3-numeroinen juoksevasti numeroitu tunnus. Kuntanumeron voi ilmoittaa ilman etunollia. Kuntanumero on sama kaikilla saman vastaajayksikön työntekijöillä. 11

Palkkauksen peruste (EK-nro 25) (PalkkPer) 1 = perustuu työehtosopimuksen mukaisiinn palkkausjärjestelmiin Palkkaus perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkkausjärjestelmiin. Vastaajayksikön kaikille työntekijöille ilmoitetaan sama tieto. 12

2. TUNTI- JA KUUKAUSIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN PERUSTIEDOT Neljännestilastoon ilmoitetaan tiedot kaikista täysin työkykyisistä, 15 vuotta täyttäneistä työntekijöistä, jotka ovat tehneet työtä neljänneksen aikana ja työ on tehty Suomessa. Koko vuotta koskevat tiedot tulos- ja voittopalkkioista ilmoitetaan kaikista 15 vuotta täyttäneistä työntekijöistä, jotka ovat tehneet työtä neljännen neljänneksen aikana ja joille on maksettu ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Henkilötunnus (EK-nro 14) (Hetu) Henkilötunnus ilmoitetaan 11 merkin mittaisena vuosisataa ilmaisevan välimerkin kanssa, eli esim. PPKKVV-NNNX. Mikäli vuosisataa ilmaisevaa välimerkkiä ei käytetä järjestelmässänne, henkilötunnus voidaan ottaa vastaan myös ilman ko. merkkiä. Henkilötunnus on palkkatilaston tulosten laskennan kannalta välttämätön tieto. Lue lisää EK:n kotisivuilta (mm. Tietosuojavaltuutetun lausunto) osoitteesta: www.ek.fi/palkka. Yrityksen oma henkilönumero (EK-nro 15) (OmaHeNro) Ilmoitetaan yrityksen käyttämä henkilönumero. Henkilönumeroa käytetään asioitaessa palkkatilastointiin liittyvissä kysymyksissä yrityksen ja EK:n välillä. Henkilönumero ei korvaa henkilötunnusta. Henkilön nimeä ei ilmoiteta. Sukupuoli (EK-nro 16) (SP) 1 = mies 2 = nainen Työsuhteen alkamispäivämäärä (EK-nro 17) (TsAlkPvm) Ilmoitetaan nykyisen työsuhteen alkamispäivämäärä muodossa pp.kk.vvvv. Työsuhteen päättymispäivämäärä (EK-nro 18) (TsLopPvm) Mikäli työsuhde on päättynyt, ilmoitetaan nykyisen työsuhteen päättymispäivämäärä muodossa pp.kk.vvvv. Työsopimuksen kesto (EK-nro 19) (TsKesto) 1 = vakinainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 2 = määräaikainen työsopimus Työaikamuoto (EK-nro 21) (TyoaikaM) Työaikamuoto on kaksinumeroinen, joista ensimmäinen numero osoittaa monessako vuorossa ja toinen monenako päivänä viikossa työtä tehdään. Jos työntekijä siirtyy jatkuvasti työaikamuodosta toiseen, merkitään se muoto, jossa hän pääasiallisesti työskentelee (työaikamuodot liitteessä). Säännöllinen viikkotyöaika (EK-nro 22) (SVTAika) Säännölliseksi viikkotyöajaksi ilmoitetaan sovittu työaika ilman työajan tasaamisen tai muiden työaikajärjestelyjen vaikutusta. Mikäli viikkotyöaika vaihtelee eri ajanjaksoina, ilmoitetaan se viikkotyöaika, jossa henkilö pääsääntöisesti työskentelee. 13

Tieto ilmoitetaan sadasosatunteina. Täysiaikaisilla työntekijöillä tiedoksi ilmoitetaan 4000. Osa-aikaisilla työntekijöillä ilmoitetaan työsopimuksessa sovittu työaika, esim. 20,0 h = 2000. Ammattiryhmä (EK-nro 23) (AmmId) Ilmoitetaan ammattinimikkeistön mukainen ammattiryhmätunnus (ammattinimikkeistö liitteenä). Ammattiryhmätunnus tulee olla kaikilla. 14

3. TUNTI- JA KUUKAUSIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAPERUSTEET Jos työntekijän ammatti, palkkaryhmä, työnvaativuusryhmä, työkohtainen palkan osuus tai peruspalkka muuttuu vuosineljänneksen aikana, ilmoitetaan se tieto, joka on voimassa vuosineljänneksen lopussa. Palkkaryhmä (EK-nro 26) (PrVaativ) Täysin työkykyisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän palkkaryhmä on joko A, B tai C. Palkkaryhmä määräytyy työntekijän pääsääntöisen työn vaativuuden perusteella. Alle 18-vuotiaan työntekijän palkkaryhmä on 9. Alle 18-vuotiaan oppilaan ja harjoittelijan palkkaryhmä on 9, 18 vuotta täyttäneen oppilaan ja harjoittelijan palkkaryhmä on 0 (palkkaryhmät liitteenä). Työnvaativuusryhmä (EK-nro 27) (TVR) Työnvaativuusryhmä määräytyy työntekijän tekemien töiden vaativuuden perusteella. Tieto ilmoitetaan ilman etunollia. Työkohtainen palkan osuus (TehtPalk) = (EK-nro 28) (TehtPalk) Työntekijän työkohtainen palkan osuus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osaa työntekijän tekemistä töistä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle ilmoitetaan työkohtainen tuntipalkka ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle työkohtainen kuukausipalkka. Tuntipalkkaisella työntekijällä työkohtainen palkan osuus ilmoitetaan senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisella työntekijällä senttiä/kuukausi. Työnvaativuusryhmän ja työkohtaisen palkan osuuden välinen riippuvuus ilmenee suoraan työehtosopimuksessa olevista taulukoista. Työnvaativuusryhmätieto ja työkohtainen palkan osuus määritetään aina myös uusille työntekijöille. Tällöin määrittelyn lähtökohtana on työntekijän tekemien töiden vaativuus. Työsuhteen alkaessa tämä perustuu arvioon. Alle 18-vuotiaille työntekijöille, oppilaille ja harjoittelijoille ei ole tarpeen määritellä työnvaativuusryhmätietoa eikä näin ollen myöskään työkohtaista palkan osuutta eikä sitä ilmoiteta tilastoon. Peruspalkka (EK-nro 30) (PerTuPa) Peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen. Peruspalkka on vähintään 3 % ja enintään 25 % suurempi kuin työntekijän työkohtainen palkan osuus. Uudella työntekijällä, jolle henkilökohtaista osuutta ei ole määritelty, peruspalkka on työkohtaisen palkan osuuden suuruinen. Tieto ilmoitetaan sentteinä. Tuntipalkkaisille alle 18-vuotiaille työntekijöille ja oppilaille ilmoitetaan peruspalkaksi työehtosopimuksen (TES 2011-2013 8 5 momentti) mukainen tuntipalkka. Vastaaville kuukausipalkkaisille ilmoitetaan (TES 2011-2013 määräykset palkanmaksusta kuukausipalkkana) mukainen kuukausipalkka. Harjoittelijoille peruspalkaksi ilmoitetaan työsopimuksessa sovittu palkka. Tuntipalkkaisella työntekijällä peruspalkka ilmoitetaan senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisella työntekijällä senttiä/kuukausi. 15

4. TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖTUNNIT JA ANSIOT Palkkaustavasta riippuen ilmoitetaan työtunnit ja vastaavat ansiosummat erikseen aikatyön, urakkatyön sekä osaurakka- ja palkkiotyön osalta. Myös ylityötä ja sunnuntaityötä koskevat tiedot ilmoitetaan erikseen. Ansioiden tulee vastata palkkaustavan mukaisia tuntimääriä. Palkat sisältävät sekä säännöllisen työajan ansiot että ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksetun palkan perusosat. Lisiä ovat työaikaan liittyvät lisät (mm. vuorotyölisät), olosuhdelisät sekä työajan tasaamislisät. Tunteja koskevat tiedot ilmoitetaan joko kokonaistunteina tai kokonais- ja sadasosatunteina. Esim. 350 tuntia 15 minuuttia ilmoitetaan joko 350 tai 350,25. Ansioita koskevat tiedot ilmoitetaan joko täysinä euroina tai euroina ja sentteinä pilkulla eroteltuna. Esim. 5300 euroa ja 40 senttiä ilmoitetaan joko 5300 tai 5300,40. Kuukausipalkkaisen työntekijän työtuntien ja ansioiden tilastointi on kerrottu kohdassa 5. Aikatyötunnit (EK-nro 39) (AikaTun) Aikatyötunteihin ilmoitetaan neljännesvuoden aikana aikatyönä tehdyt työtunnit todellisina, joihin sisältyvät myös yli- ja sunnuntaityönä tehdyt aikatyötunnit. Aikatyöpalkat (EK-nro 40) (AikaPalk) Aikapalkkoihin ilmoitetaan työntekijälle neljännesvuoden aikana aikatyötunneilta maksettu rahapalkka mukaan lukien yli- ja sunnuntaityötunneilta maksetut palkan perusosat. Aikapalkkoihin ei ilmoiteta yli- ja sunnuntaityötunneilta maksettuja korotusosuuksia eikä erillisinä maksettuja työaika- tai muita erillisiä lisiä. Urakkatyötunnit (EK-nro 41) (UrakTun) Urakkatyötunteihin ilmoitetaan suoran urakan työtunnit todellisina, joihin sisältyvät myös yli- sunnuntaityönä tehdyt suoran urakan työtunnit. Urakkapalkat (EK-nro 42) (UrakPalk) Urakkapalkkoihin ilmoitetaan työntekijälle neljännesvuoden aikana suoran urakan työtunneilta maksettu rahapalkka mukaan lukien yli- ja sunnuntaityöntunneilta maksetut palkan perusosat. Urakkapalkkoihin ei ilmoiteta yli- ja sunnuntaityötunneilta maksettuja korotusosuuksia eikä erillisinä maksettuja työaika- tai muita erillisiä lisiä. Palkkiotyötunnit (EK-nro 43) (PalkTun) Palkkiotyötunteihin ilmoitetaan työntekijän neljännesvuoden aikana palkkio- tai osaurakkatyönä tekemät työtunnit todellisina, joihin sisältyvät myös yli- ja sunnuntaityönä tehdyt osaurakka- ja palkkiotyötunnit. Palkkiotyöpalkat (EK-nro 44) (PalkPalk) Palkkiopalkkoihin ilmoitetaan työntekijälle neljännesvuoden aikana palkkio- ja osaurakkatyötunneilta maksettu rahapalkka (perusosa + palkkio) mukaan lukien yli- ja sunnuntaityötunneilta maksetut palkan perusosat. 16

Ylityötunnit (EK-nro 45) (YliTun) Ylityötunteihin ilmoitetaan työntekijän neljännesvuoden aikana ylityönä tekemät työtunnit riippumatta ylityölisän suuruudesta tai siitä, onko ylityö korvattu antamalla sitä vastaava vapaa. Ylityötuntien tulee olla todellisia eikä ns. muunnettuja tunteja. Nämä tunnit sisältyvät aina myös aika-, urakka- tai palkkiotyössä ilmoitettuihin tunteihin. Ylityökorotukset (EK-nro 46) (YliKor) Ylityökorotuksiin ilmoitetaan työntekijälle neljännesvuoden aikana ylityötunneilta perusosan lisäksi maksetut ylityön korotusosat (ylityölisät). Mikäli ylityö korvataan vastaavana vapaana, ilmoitetaan kuitenkin ylityölisän määrä sen suuruisena kuin se olisi korvattu, jos se olisi maksettu rahana. Sunnuntaityötunnit (EK-nro 47) (SunnTun) Sunnuntaityötunteihin ilmoitetaan neljännesvuoden aikana sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tehdyt tunnit. Nämä tunnit sisältyvät aina myös aika-, urakka- tai palkkiotyössä ilmoitettuihin tunteihin. Silloin kun sunnuntaityö on ollut samalla ylityötä, sisältyvät nämä tunnit myös ylityötunteihin. Viikkovapaakorvauksesta ei ilmoiteta tunteja erikseen. Sunnuntaityökorotukset (EK-nro 48) (LisSuko) Sunnuntaityökorotuksiin ilmoitetaan työntekijälle neljännesvuoden aikana sunnuntai- tai muulta pyhä- tai juhlapäivältä perusosan lisäksi maksetut 100:n prosentin korotukset sekä viikkovapaakorvaukset. Mikäli sunnuntaina tehty työ on samalla ylityötä, ilmoitetaan ylityölisät erikseen omalle tietopaikalleen. Työaikaan liittyvät lisät (vuorolisät) (EK-nro 49) (LisTaika) Näitä ovat vuorotyölisät (ilta- ja yövuoro), ilta- ja yötyölisät, keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä (ns. lauantailisä) (TES 2009-2012 10 mom. 3 ja 4). Muut erilliset lisät (osuhdelisät) (EK-nro 50) (LisOlos) Näitä ovat tilapäisestä poikkeamasta työskentelyolosuhteissa johtuvat ja poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden perusteella maksetut erilliset lisät (kuten olosuhdelisät), joita ei ole otettu huomioon työn vaativuutta määriteltäessä (TES 2009-2012 10, mom. 1 ja 2). Työajan tasaamislisät (EK-nro 51) (TyLyhK) Näitä ovat työajan tasaamiselta maksettavat erilliset lisät (TES 2009-2012 13, 6 mom. kohta 4, kappale 1 sekä sopimus työajasta kolmivuorotyössä 8 1 mom.). Työajan tasaamislisät ilmoitetaan neljännesvuositilastoon vain tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta (poissaoloajoista maksetuista palkkaeristä maksettuja työajan tasaamislisiä ei ilmoiteta). Tehdyt työtunnit yhteensä (EK-nro 56) (TehdTun) Ilmoitetaan aikatyötunnit, urakkatyötunnit sekä osaurakka- ja palkkiotyötunnit yhteensä. Palkat yhteensä (EK-nro 57) (PalkYht) Ilmoitetaan kaikki neljännesvuoden työtunteja vastaavat palkkasummat, korotusosuudet ja lisät. Palkat yhteensä on työntekijän tehdyltä työajalta maksettu kokonaisansio. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä tämä kenttä jätetään tyhjäksi. 17

5. KUUKAUSIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖTUNNIT JA ANSIOT Tunteja koskevat tiedot ilmoitetaan joko kokonaistunteina tai kokonais- ja sadasosatunteina. Esim. 350 tuntia 15 minuuttia ilmoitetaan joko 350 tai 350,25. Ansioita koskevat tiedot ilmoitetaan joko täysinä euroina tai euroina ja sentteinä pilkulla eroteltuna. Esim. 2300 euroa ja 40 senttiä ilmoitetaan joko 2300 tai 2300,40. Kuukausipalkkaisen työntekijän aikatyötunnit (EK-nro 39) (AikaTun) Aikatyötunteihin ilmoitetaan työntekijän neljännesvuoden aikana aikatyönä tehdyt työtunnit todellisina, joihin sisältyvät myös yli- ja sunnuntaityönä tehdyt aikatyötunnit. Kuukausipalkkaisen aikapalkkana oleva kuukausipalkka (EK-nro 35) (KkPalkka) Kuukausipalkkaiselle työntekijälle tiedoksi ilmoitetaan neljännesvuoden viimeisen kuukauden täyttä kuukautta vastaava aikapalkkana oleva kuukausipalkka. Tähän ei sisällytetä yli- ja sunnuntaityön perusosia eikä muitakaan lisiä eikä palkattomien ja palkallisten poissaolojen vaikutusta vähennetä. Kuukausipalkka ilmoitetaan täysinä euroina. Kuukausipalkkaisen työntekijän osaurakka- ja palkkiotyötunnit (EK-nro 43) (Palk- Tun) Tunteihin ilmoitetaan kuukausipalkkaisen työntekijän neljännesvuoden aikana osaurakkana tai palkkiotyönä tehdyt työtunnit todellisina, joihin sisältyvät myös yli- ja sunnuntaityönä tehdyt palkkiotyötunnit. Kuukausipalkkaisen työntekijän osaurakka- ja palkkiopalkan kiinteä osa (EK-nro 36) (KkSuorPK) Tiedoksi ilmoitetaan osaurakka- tai palkkiotyön kiinteä osa neljännesvuoden viimeiseltä kuukaudelta. Kuukausipalkan kiinteä osa ilmoitetaan, kun kyseessä on osaurakka- tai palkkiopalkkatyö, ts. palkka muodostuu kuukautta kohden määritellystä kiinteästä osuudesta ja työsuorituksen tai työtuloksen perusteella maksetusta muuttuvasta osuudesta (palkkio-osuudesta). Kiinteän osuuden suuruus määräytyy palkkaustavan rakenteen mukaisesti. Kuukausipalkkaisen työntekijän osaurakka- ja palkkiopalkan muuttuvat osuudet (EK-nro 37) (KkSuorPM) Osaurakka- ja palkkiotyön muuttuvat osuudet ilmoitetaan neljännesvuoden ajalta. Kiinteän osan lisäksi työsuorituksen tai työtuloksen perusteella maksetun palkan tulee vastata osaurakka- ja palkkiotyötunteja. Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityötunnit (EK-nro 45) (YliTun) Ylityönä tehtyjen tuntien summa sisältää kaikki tehdyt ylityötunnit riippumatta ylityölisän suuruudesta tai siitä, onko ylityö korvattu antamalla vastaava vapaa. Ylityötuntimäärän on oltava todellisia tunteja eikä ns. muunnettuja tunteja. Ylityötunnit sisältyvät aina myös joihinkin palkkaustavan mukaisiin tunteihin. 18

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityökorotukset (EK-nro 46) (YliKor) Ylityökorotuksia ovat perusosan lisäksi maksetut ylityön korotusosat (ylityölisät). Mikäli ylityö korvataan vastaavana vapaana, ilmoitetaan kuitenkin ylityölisän määrä sen suuruisena kuin se olisi korvattu, jos se olisi maksettu rahana. Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tehdyt tunnit (EK-nro 47) (SunnTun) Sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tehdyt työtunnit on ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Lisäksi niiden on sisällyttävä myös palkkaustavan mukaisiin työtunteihin. Silloin kun sunnuntaityö on samalla ylityötä, sisältyvät nämä tunnit myös ylityötunteihin. Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityökorotukset (EK-nro 48) (LisSuKo) Näitä ovat sunnuntai- tai muulta pyhä- tai juhlapäivältä perusosan lisäksi maksetut korotukset sekä viikkovapaakorvaukset. Mikäli sunnuntaina tehty työ on samalla ylityötä, ilmoitetaan ylityölisät erikseen omalla tietopaikallaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaan liittyvät lisät, vuorolisät. (EK-nro 49) (LisTaika) Näitä ovat vuorotyölisät (ilta- ja yövuoro), ilta- ja yötyölisä, keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä (ns. lauantailisä) (TES 2009-2012 10 mom.3 ja 4). Kuukausipalkkaisen työntekijän muut erilliset lisät, osuhdelisät. (EK-nro 50) (LisOlos) Näitä ovat tilapäisestä poikkeamasta työskentelyolosuhteissa johtuvat ja poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden perusteella maksetut erilliset lisät (kuten olosuhdelisät), joita ei ole otettu huomioon työn vaativuutta määriteltäessä (TES 2009-2012 10, mom. 1 ja 2). Tehdyt työtunnit yhteensä (EK-nro 56) (TehdTun) Ilmoitetaan aikatyö-, sekä osaurakka- ja palkkiotyötunnit yhteensä. Palkat yhteensä (EK-nro 57) (PalkYht) Huom! Kuukausipalkkaisen työntekijän kokonaisansiota ei lasketa yrityksessä, vaan laskenta tapahtuu EK:n tilastointijärjestelmässä, joten kenttä jää tyhjäksi. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkatilastoaineiston käsittely ja varsinaisen palkkatilaston tuottaminen on pääpiirteissään seuraava: 1. Aikatyöansio saadaan, kun kiinteä kuukausipalkka jaetaan vakiotuntijakajalla ja näin saatu tuntipalkka kerrotaan aikatyötunneilla. 2. Suorituspalkkatyön ansio saadaan, kun suorituspalkkatyön kiinteä osa jaetaan vakiotuntijakajalla ja näin saatu tuntipalkka kerrotaan suorituspalkkatyötunneilla ja tulokseen lisätään neljänneksen ajalta maksettu suorituspalkkatyön muuttuva osuus. 3. Vakiotuntijakaja muodostetaan viikkotyöajan ja työaikamuodon perusteella. Näin ollen on erittäin tärkeää, että viikkotyöaika ja työaikamuoto ovat oikein ja ohjeen mukaisesti ilmoitettu. 19

III KOKO VUOTTA KOSKEVIEN TIETOJEN TILASTOINTIOHJEET TILASTOINNIN KATTAVUUS Koko vuotta koskevia tietoja tilastoilmoituksessa ovat vuoden aikana työntekijöille maksetut tulos- ja voittopalkkiot. Muita tietoja koko vuodelta ei kysytä. Mikäli ohjelmaan on määritelty muitakin tietoja ko. jaksolta, ne saavat olla mukana tilastoilmoituksessa. Vuosipalkkatiedot ilmoitetaan niiltä työntekijöiltä, jotka ovat tehneet työtä neljännen neljänneksen aikana. Tulos- ja voittopalkkiot voi ilmoittaa joko samalta vuosijaksolta kuin palkkatiedot annetaan veroviranomaiselle tai jaksolta, jolloin ensimmäinen neljännes alkaa ja neljäs neljännes päättyy. Tärkeää on säilyttää aina sama jaksotus. MITÄ KOKO VUOTTA KOSKEVIIN PALKKATIETOIHIN SISÄLTYY Tulospalkkiot (EK-nro 61) (TulosEiV) Tulospalkkiot ovat aika- ja suorituspalkkojen lisäksi maksettuja suorituksia, joiden perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkioihin luetaan tulospalkkiolisät Voittopalkkio ja voitonjako (EK-nro 62) (VoittoPk) Käteisessä voittopalkkiossa palkkion määrä perustuu olennaisilta osiltaan tai kokonaan taloudelliseen tulokseen. Voitonjaolla tarkoitetaan rahasuorituksia, jotka yrityksen yhtiökokous on päättänyt yrityksen tuottamasta voitosta suorittaa henkilöstölleen osakkeenomistajille maksettavien osinkojen ohella. Käteiseen voittopalkkioon ja voitonjakoon luetaan yrityksen johdon ja yhtiökokouksen päättämät käteiset voittopalkkiot voitonjako. 20

KOKO VUOTTA KOSKEVIEN PALKKATIETOJEN ILMOITTAMISESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Tulos- ja voittopalkkiot koko vuodelta ilmoitetaan IV neljänneksen tilastoilmoituksen yhteydessä niiden henkilöiden osalta, jotka ovat tehneet työtä neljännen neljänneksen aikana. Niiden työntekijöiden osalta, joille ei ole IV neljänneksen aikana maksettu palkkaa esim. työsuhteen päättymisen tai palkanmaksun keskeytyksen takia, tulos- ja voittopalkkioita ei ilmoiteta. Tulos- ja voittopalkkiot ilmoitetaan jaksolta, jolloin ensimmäinen neljännes alkaa ja neljäs neljännes päättyy, tai ne voidaan ilmoittaa samalta jaksolta kuin verottajalle annettavat tiedot. Tulos- ja voittopalkkiot voivat olla mukana myös toisen neljänneksen tilastoilmoituksessa, mutta niitä ei silloin huomioida tilastoinnissa. 21

IV LIITTEET PALKKARYHMÄT Työntekijät yli 18 vuotta (paitsi oppilaat ja harjoittelijat) Palkkaryhmä A Palkkaryhmä B Palkkaryhmä C Palkkaryhmän koodi A B C Ammattiryhmän koodi 010-729 010-729 010-729 Työntekijät alle 18 vuotta (paitsi oppilaat ja harjoittelijat) 9 010-729 Oppilaat ja harjoittelijat Oppisopimusoppilaat yli18-vuotiaat alle 18-vuotiaat Oman ammattikoulun yli 18-vuotiaat alle 18-vuotiaat Muut oppilaat yli 18-vuotiaat alle 18-vuotiaat Harjoittelijat yli 18-vuotiaat alle 18-vuotiaat 0 9 0 9 0 9 0 9 800 800 801 801 802 802 803 803 TYÖAIKAMUOTOKOODIT Työaikamuoto on kaksinumeroinen, joista ensimmäinen numero osoittaa monessako vuorossa ja toinen monenako päivänä viikossa työtä tehdään. Työaikamuodot ovat: kahtena päivänä kolmena päivänä neljänä päivänä viitenä päivänä kuutena päivänä seitsemänä päivänä 1-vuorotyö 2-vuorotyö 3-vuorotyö 12 22 32 13 23 33 14 24 34 15 25 35 16 26 36 17 27 37 22

AMMATTINIMIKKEISTÖ Ammattinimikkeistö sisältää periaatteessa kaikki teknologiateollisuuden toimialat eli kaivoksista ja metallien jalostuksesta elektroniikkateollisuuteen. Täten siihen tulee voida sijoittaa kaikki teknologiateollisuudessa tehtävät työntekijöiden työt. Ryhmittelyohjeet Jotta kaikki työt voitaisiin sijoittaa, on nimikkeistö tehty "väljäksi". Eräät nimikkeet sisältävät useita sellaisia töitä, joista on totuttu käyttämään erottavia ammattinimiä. Sijoittelun perustana on se työ, jota ao. työntekijä pääasiassa suorittaa. Tähän haetaan sopivin nimike. Se ei välttämättä ole sama kuin työpaikkasi käyttämä. Koko nimikkeistön alue on kunkin työpaikan käytössä, vaikka työpaikan toimialasta riippuen töiden esiintyvyys painottuukin nimikkeistön tiettyyn alueeseen. Ennen varsinaista sijoittamista on syytä tutustua nimikkeistön rakenteeseen sijoittelun helpottamiseksi. Erityisesti on huomattava, että - varsinaiset tuotannolliset työt sijoitetaan pääryhmiin 0-5 - muut tuotannolliset työt ryhmään 6 - käyttö-, laitos- ja huoltotyöt ryhmään 7 - oppilaat ja harjoittelijat ryhmään 8 Sama työ saattaa esiintyä sekä ryhmissä 0-5 että ryhmässä 7. Sijoittelun määrää se, suoritetaanko työ tuotannossa vai huollossa. Nimikkeistön nimikkeet eivät erottele työn vaativuustasoja. Tämä tapahtuu palkkaryhmityksessä. Mikäli työpaikalla on tarpeita hienojakoisempaan jaotteluun, voidaan nimikkeistöön liittää neljäs positio, mutta ilmoitus liittoon tapahtuu kolmen position perusteella. 23

0 Kaivos- ja rikastustyöt 01 Malminetsintätyöt 010 Geofysiikan mittaustyöt 011 Kairaustyöt 012 Poraustyöt 019 Muut malminetsintätyöt 02 Kaivostyöt 020 Irrotustyöt 021 Kuljetustyöt 022 Täyttötyöt 023 029 Kaivosrakennustyöt Muut kaivostyöt 03 Rikastustyöt 030 Prosessityöt 039 Muut rikastustyöt esim. poraus, panostus, rikotus myös lastaajat esim. kaivosrakennusmiehet jotka huolehtivat täytöstä ruiskubetonointi esim. murskaus, jauhatus, vaahdotus, rikastus myös kemikaalien käsittely 1 Metallien valmistus- ja käsittelytyöt 10 Metallurgiset työt 100 Raaka-aineiden käsittelytyöt 101 102 103 104 109 Sintraamotyöt Masuunityöt Värimetallien valmistus Sivuprosessityöt Muut metallurgiset työt 11 Metallien muokkaustyöt 110 Valssaus 111 Vetäminen 112 Pursotus ja puristaminen 113 Metallien jatkokäsittely 119 Muut metallin muokkaukseen liittyvät työt 12 Valimotyöt 120 Kaavaus 121 Keernan valmistus 122 Sulatus 123 Valu 124 Valunpuhdistus/jälkikäsittely 129 Muut valimotyöt esim. koksaus, petaus, kalkinpoltto, massanvalmistus esim. sinkki, koboltti, nikkeli, kupari riippumatta pääprosessin metallista, esim. seleeni, elohopea esim. putket, langat, tangot esim. putket ja profiilit esim. pinnoitus, maalaus esim. uunin hoito esim. uunin hoito 13 Lämpökäsittelytyöt pääasiassa konepajojen yhteydessä 130 131 132 139 Taonta ja lämpökäsittely Hehkutus, lämpökäsittely Karkaisu Muut lämpökäsittelytyöt 2 Levy-, hitsaus- ja putkityöt 20 Levy- ja metallirakennetyöt 24

200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 Levysepän työt Kattila- ja painesäiliötyöt Levyntyöstö Metallirakennetyöt Varusteluasennus Levyseppähitsaajan työt Polttoleikkaus, konekäyttö Polttoleikkaus, käsikäyttö Puristaminen (prässäys) Muut levytyöt ohjelmoiduilla koneilla työskentely (CNC, NC) esim. rauta-, teräs- ja alumiinirakenteiden valmistus ja asennus lähinnä kulkuneuvoteollisuuden lohko-/korivalmistus, -asennus ja - sisustustöitä monipuoliset työtehtävät, myös asennusta esim. plasma-, laseri- ja NC-leikkaus paksut levyt esim. levy- ja ainesleikkaus leikkurilla 21 Ohutlevytyöt 210 Ohutlevysepän työt 211 Ohutlevyasennus 219 Muut ohutlevytyöt 22 Hitsaustyöt 220 Hitsaus, käsin 221 Koneellahitsaus 222 Hitsausautomaattien käyttö 229 Muut hitsaustyöt sekä juotto 23 Putkityöt 230 231 Putkiasennus Putkistovarusteiden valmistus 239 Muut putkityöt myös hitsausta, levyjen leikkausta esim. ilmastointi- ja pellitystyöt esim. puikko-, MIG- ja TIG-hitsaus esim. jauhokaariautomaatit esim. hitsausrobotit esim. kovajuotto, vastushitsaus tehtaalla tehtävät esivalmistelutyöt kuten taivutus, koeponnistus 3 Koneistus- ja kokoonpanotyöt 30 Työkalutyöt (sekä omaan käyttöön että asiakkaalle) 300 301 302 309 Työkalun valmistus Työkalun huolto- ja korjaus Mallin ja muotin valmistus Muut työkalutyöt esim. koneistustyöt ja työkaluviilaus puusta tehdyt mallit kohtaan 600 kipinätyöstö 31 Koneenasetus-, ohjelmointi- ja piirroitustyöt 310 Koneen- ja teränasennus 311 Piirroitus 312 Koneen ohjelmointi 319 Muut koneenasetustyöt 32 Koneistustyöt (materiaalista riippumatta) 320 321 Koneistus Koneistusautomaattien käyttö koneistajan monipuoliset työt, esim. tuotantosolussa esim. NC- ja CNC-koneet, työstökeskukset, FMS- järjestelmät 322 323 324 325 326 329 Sorvaus Jyrsintä Avartaminen Hionta Poraus Muut koneistustyöt yksittäisillä koneilla -"- -"- -"- -"- esim. höyläys, konekaiverrus 25

33 Konetyöt 330 Kudonta, punonta (metalli) 331 Kaapelin valmistus 332 Automaattikoneen käyttö 333 334 339 Puristus (prässäys) Puristus, pursotus Muut konetyöt kaikki automaattikoneiden käyttäjät ja valvojat ja valvonta tulevat tähän nimikkeeseen, esim naulakoneet, putken valmistus hitsaamalla tms. esim. ohuet levyt sarjatyönä (muu kuin metalli) esim. sahaus, konejuotto 34 Koneiden ja laitteiden asennus ja kokoonpanotyöt 340 Koneenasennus 341 342 343 344 349 Koneikkojen ja laitekokonaisuuksien asennus Kokoonpano, mekaaninen Hienomekaniikan/instrumenttien asennus Mekatroniikka-asennustyöt Muut koneiden ja laitteiden asennus- ja kokoonpanotyöt 4 Sähkö- ja elektroniikkatyöt (tuotteiden valmistus) 41 Joukkotuotteiden valmistustyöt (vaiheistetut työt) 410 411 412 413 414 419 Komponenttien esikäsittely Komponenttien ladonta ja kokoonpano Tuotteen loppukokoonpano Johdotus/kytkentä Käämintä Muut joukkotuotteiden valmistustyöt lähinnä mekaaninen asennus; raskaat, suuret koneet sarjaluonteiset kojeet ja laitteet, esim. kotitalouskoneet mekaniikka-asennus yhdistettynä sähkö/elektroniikka- asennustyöhön, esim. hissiasennus piirilevyt, hybridit 42 Sähkö- ja elektroniikka-asennustyöt 420 Sähköasennus 421 Elektroniikka-asennus 422 Kojeasennus 423 Kojeistoasennus 424 429 Automaatioasennus Muut sähkö- ja elektroniikkaasennustyöt esim. releet, kontaktorit eri komponenteista koottu kokonaisuus, esim. ohjauskeskukset erilaisten automaatiojärjestelmien asentaminen, huolto ja korjaus, myös ohjelmointia 5 Tuotteen pintakäsittelytyöt 50 Pintakäsittelytyöt 500 Puhdistus 501 502 503 509 Kiilloitus Pinnoitus ja eristys Maalaus Muut pintakäsittelytyöt 26 pesu, peittaus, hionta, suihkupuhallus, puhdistusviilaus metalli, muovi, kumi esim. pintakäsittelylaitoksen hoito

6 Muut tuotantoon liittyvät työt 60 Puutyöt ja sisustustyöt 600 Mallin veisto 601 Puutyöt 602 Sisustus ja kalustus 603 Verhoilu 609 Muut puutyöt ja sisustustyöt puusepät, kirvesmiehet 61 Tuote- ja menetelmäkehitystyöt 610 Metallurgiset työt 611 Levy- ja hitsaustyöt 612 Koneistus- ja asennustyöt 613 Pintakäsittelytyöt 614 Sähkö- ja elektroniikkatyöt 619 Muut tuote- ja menetelmäkehitystyöt 62 Tuotteiden säätö- ja testaustyöt (tuotteen toimivuuden testaus) 620 621 622 623 624 629 Mekaaninen säätö Elektroninen säätö Kalibrointi Testaus ja koekäyttö Testaus ja koekäyttö Muut säätö- ja testaustyöt mekaaniset laitteet sähköiset ja elektroniset laitteet 63 Laadunvalvontatyöt 630 631 Tarkastus Tarkastus, mekaniikka 632 633 634 635 636 639 Tarkastus, elektroniikka Koestus, mekaniikka Koestus, elektroniikka Laboratoriotyöt NDT-tarkastus Muut laadunvalvontatyöt lopputuotteet raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja komponenttien tarkastustyöt raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja komponenttien tarkastustyöt esim. röntgen- ja ultraäänitarkastus 64 Huolto- ja korjausasennukset (asiakkaalle) 640 mekaaninen, koneistustyöt 641 642 649 Kunnossapito Sähkö-, elektroniikka- ja instrumenttihuolto- ja korjaustyöt Levy-, putki- ja hitsaustyöt Muut huolto- ja korjausasennukset 65 Matka-asennustyöt 650 Koneenasennustyöt 651 Sähköasennustyöt 652 Elektroniikka-asennustyöt 653 Laitosasennustyöt 659 Muut matka-asennustyöt 66 Muut työt 27

660 Tähän nimikkeeseen viedään kaikki muut sellaiset tuotantoon liittyvät työt, joita ei voida sijoittaa varsinaisiin tuotantonimikkeisiin. Esimerkkeinä mainittakoon järjestelijät, tehdastyöntekijät, telinetyöntekijät, telakkatyöntekijät, laivasiivoojat, takilatyöntekijät, sukeltajat 7 Käyttö- ja tehdaspalvelutyöt 70 Laitoshuoltotyöt 700 701 Kunnossapitoasennus Laitossähköasennus 702 703 704 705 709 Levy-, putki- ja hitsaustyöt Laitoshuoltotyöt Siivoustyö Henkilöstöhuoltotyöt Muut laitoshuoltotyöt 71 Varasto- ja kuljetustyöt 710 Varastotyöt 711 Pakkaustyöt 712 Auton kuljettaminen 713 Trukin kuljettaminen 714 Nosturin kuljettaminen 719 Muut varasto- ja kuljetustyöt 72 Käyttö- ja tehdaspalvelutyöt 720 Voimalaitos- ja energiantuottotyöt 721 Vartiointi 722 Suojelutyöt 729 Muut käyttö- ja tehdaspalvelutyöt tuotantokoneiden huolto ja korjaus sähkö-, instrumentti-, elektroniikkaasennus kirvesmiehet, betonimiehet, koneenrasvaajat ruokalat, terveysasemat esim. lähetit ja autonapumiehet, satamatyöntekijät, junankuljettajat esim. palontorjunta ja työsuojelu, ei kuitenkaan työsuojelun luottamushenkilöitä 8 Oppilaat ja harjoittelijat 800 Oppisopimusoppilaat 801 Oman ammattikoulun oppilaat 802 Muut oppilaat 803 Harjoittelijat 28

Yhteenveto palkkalajien huomioon ottamisesta palkkatilastoinnissa; Tuntipalkkaiset työntekijät Palkkalaji TEHDYN TYÖAJAN RAHAPALKAT Aikatyö Urakkatyö Osaurakkaja palkkiotyö Ylityö Sunnuntaityö Vuorolisät Olosuhdelisät Työajan tas.lisä Yhteensä Tehdyt tunnit Tehdyn työajan palkat Tulospalkkio Voittopalkkio Ennpid. alainen rahapalkka Luontoisedut Vuosilomapalkka Vapaapäivien palkat Sairausajan palkat Muut Ylityötunnit Yli- ja sununtaityön korotus osa h h h h h h h h Aikatyö x x x x Suora urakkatyö x x x x Urakkaennakko ed. x x Osaurakkatyö x x x x Urakkaennakko ed. x x Palkkiotyö x x x x Palkkioennakko ed. x x Ulkomaan työ Työajan x x tas.vap.palkka Luottamusmiehen x x x x ajankäyttö vrk-ylityö rahana x x x vko-ylityö rahana x x x TES-ylityö rahana x x x Ylityö vapaana x x x Ylityövap. Korvaus Neljännesvuoden palkkatilastointi Hätäylityö x x x Jaksoylityö x x x Sunnuntaityö x x x Viikkovap.korvaus x x Iltavuorolisä x x Olosuhdelisä x x Koko vuotta koskeva palkkatilastointi 29

TULOSPALKKIO Tulospalkkiolisä KÄTEINEN VOITOPALKKIO JA VOITONJAKO Käteinen voittopalkkio Voitonjako x x x LUONTOISEDUT Asunto Auto Ravinto Muut VUOSILOMAPALKAT Lomapalkka Lomaraha Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 30

Yhteenveto palkkalajien huomioon ottamisesta palkkatilastoinnissa; Tuntipalkkaiset työntekijät Palkkalaji VAPAAPÄIVIEN PALKAT Arkipyhäkorvaus Itsenäisyyspäivän palkka Kertausharj. ajan palkka Sairausajan palkka Tapaturma-ajan palkka Äitiyslomapalkka Lapsen sairaus (< 10 v.) MUUT PALKAT Palvelusvuosilisä Odotusajan palkka Hälytysraha Varallaolokorvaus Matka-ajan palkka (säänn.työajan osalta) Muu matka-ajan palkka Koulutusajan palkka Luott.miespalkkio Verollinen päiväraha Yht.toimintaelimen kok.palkkio Aloitepalkkio Muu palkkio Irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta Neljännesvuoden palkkatilastointi Vuosipalkkatilastointi Aikatyö Urakkatyö Osaurakka- Ylityö Sunnuntaityö Vuorolisäsuhde- Olo- Työajan Yhteensä Tehdyt Tehdyn Tulos- Voitto- Ennpid. Luontais- Vuosilo Vapaa- Sairausa Muut Ylityö- Yli- ja ja tasauslis tunnit työajan palkkio palkkio alainen edut ma- päivien jan tunnit sunnuntaityön h h palkkiotyö h h h lisät ä h h palkat rahapalkka palkka palkat palkat h korotus osa TYÖKYVYTTÖMYYTEEN JA LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT PALKAT 31