ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10

Samankaltaiset tiedostot
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2001 NOVEMBER. Myrskyjä ja pyryjä Lämpöolot melko tasaiset

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2004 JANUARI. Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry Myrskyt myrskyinä

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2002 DECEMBER. Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat

Turku Åbo. Kuopio. Sodankylä

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2001 OKTOBER. Lumen ja tuulen tuhoja Revontulten näkyvyydestä

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2003 JULI. Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina Amsterdam. Pariisi Zagreb Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa Kuva:Seppo Urpunen

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2005 OKTOBER. Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2005 MARS. Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2002 JULI. Helteitä ja pari rajuilmaa Ukkoset ja myrskypuuskat Säätutkakuva kello 19.30

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2003 FEBRUARI. Pohjoisessa erittäin leutoa Föhntuuli lämmittää talvisäätämme

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2005 JUNI. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä Puijolle pysyvää mittaustoimintaa

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2004 MAJ. Helteitä ja yöpakkasia Keväät ovat lämmenneet

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2002 MARS. Ennätyslämmin loppukuu Myrskyvahinkoihin on varauduttava ajoissa. Etelä-Suomen ukkostilanne 11.3.

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2001 MAJ. Aluksi lämmintä, loppukuussa koleaa Säätutka ja sateen epäpuhtaudet. Sadekuurotilanne tutkakuvassa 25.5.

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2003 MAJ. Matalapaineet toivat paljon sateita Merituuli eri tuuli

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2004 MARS. Kevättalvinen maaliskuu Sää, ilmasto ja vesi tietoyhteiskunnan aikakautena

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2004 OKTOBER. Hurrikaanit koettelivat Karibian aluetta Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Sadetta vähänlaisesti

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2003 DECEMBER. Säähavainnoilla monta käyttötarkoitusta Vuoden 2003 sää. Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2005 SEPTEMBER. Syyskuun loppu ennätyksellisen lämmin Hurrikaanikausi 2005:Katrina ja Rita

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi Kuva: Riku Lumiaro

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2004 DECEMBER. Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista Vuoden 2004 sää

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua

HEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2004 AUGUSTI. Ilmastollisesti paras loma-aika Rankkasadetilastoa Pohjois-Karjalan trombi

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2004 JUNI. Viileää ja sateista Yhdysvalloissa rajuilmavaroitukset syntyvät yhteistyönä

MAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2006 JANUARI. Lauhaa, mutta myös paukkupakkasta. Tykkylumi koristaa maiseman. Kuva: Eija Vallinheimo

HUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER. Lumimyräkkä 23. marraskuuta. Lumiukko Lauttasaaren rannassa Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS. Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Tuuliatlas. Talvisodan sää

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2007 FEBRUARI. Kaksijakoinen talvi Auringonpaistetta ja kireää pakkasta

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2006 SEPTEMBER. Sään ääriarvojen toistuvuus Kuiva kesä lisäsi maastopalojen riskiä. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 2014 sää

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Läpi maineikkaan Koillisväylän. Sään ääri-ilmiöt: miten suhtautua?

MARRASKUU 2006 NOVEMBER. Ilmastollisia aikasarjoja historian arkistosta Talvinen alkukuu muuttui hyvin leudoksi

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2008 MARS. Ilmatieteen laitos 170 vuotta UV-säteily Suomessa

JOULUKUU 2006 DECEMBER. Säävuosi 2006 Puun pienpolton vaikutus ilmanlaatuun Ennätyslämmin joulukuu

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2014

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2015

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Havaintoasemien lämpötilat hilaruutuihin ja pitkiksi aikasarjoiksi. Tammikuu oli koko maassa talvinen

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2009 DECEMBER. Kulunut vuosikymmen edellisiä lämpimämpi Pakkasta ja lunta myös etelään

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI. Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Ilmatieteen laitos 175 vuotta: havainnot 1800-luvulla Helmikuu oli pilvinen ja tavanomaista lauhempi

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI. Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Aurinkoinen ja vähäsateinen lokakuu Säätutkalla mitataan myös lumisateen. määrää. ILMASTOKATSAUS lokakuu /

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä. Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Tulvakeskus tarjoaa tietoa tulviin varautumiseen Hyvin harvinainen säätilanne

Transkriptio:

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 1 DECEMBER Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 1 sää 1-1 2 4 Vuoden 1 kuukausikeskilämpötilat pylväinä ja vertailukauden 11 keskiarvo käyränä Helsinki Kaisaniemessä. 7 8 1 11

Joulukuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 11. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i december 1 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 11. - - - - - - - 1 1 Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi - 1 Turku Åbo 1 - - - - - - - - - - - 1 Jyväskylä 1-1 Kuopio 1 - - - - - - - - - - - 1 Oulu Uleåborg 1-1 Sodankylä 1 Lumen syvyys (cm) päivittäin loka- joulukuussa 1 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden 11-1 ajankohdan keskimääräistä lumen syvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag october och december 1. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden 11. 4 1 4 1 lokakuu Mustasaari Riimala marraskuu joulukuu lokakuu Ilomantsi Naarva marraskuu joulukuu 2 Ilmastokatsaus /1

Ilmastokatsaus /1 17.1.2 Klimatologisk översikt december 1 Loppukuussa kovia pakkasia Sisältö Joulukuun lämpötiloja ja lumensyvyyksiä 2 Joulukuun sääkatsaus Joulukuun sademääriä 4 Lumitilanne 1.1.2 Vuoden 1 sää Sääasemien kuukausitiedot 8 Joulukuun päivittäistietoja Tuulitilasto ja sääennätyksiä 1 Tammikuun keskimääräinen alin lämpötila 11 Keskimääräinen lumen syvyys.1. 11 Lämpötila-ja sademääräkartat Kansikuva: Tummanpunaisella alueella satoi noin mm, joka lumena vastaa noin cm paksuista kerrosta. Pyry esiintyi varsin pienellä alueella. Sademäärät olivat ruskealla ja keltaisella alueella - mm ja lumisade heikkoa vihreällä alueella. Jo Kotkassa ja Kouvolassa oli poutaa koko päivän. Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: 1 Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL, 11 Helsinki tai puhelin () 1 Vuositilaushinta on 42, Prenumerationspriset är 42, Irtonumero, (sisältää ALV:n) Lösnummer, (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Joulukuun alussa Suomessa vallitsi pitkään eteläinen ilmavirtaus. Vahva ja laaja korkeapaine ulottui Siperiasta Venäjälle. Talviset matalapaineet sijaitsivat Islannin tienoilla ja liikkuivat Jäämerelle. Eteläinen ilmavirtaus toi varsin pilvistä säätä, ja siitä johtuen lämpötila vaihteli vain vähän. Korkeapaine vahvistui myös Euroopassa. Kuukauden 1. päivän jälkeen Siperian korkeapaine ulottui vahvana aina Brittein saarille saakka. Lauha säätyyppi ja etelänpuoleinen ilmavirtaus jatkuivat melkein kolme viikkoa. Erityisesti maan pohjoisosassa oli pitkään harvinaisen leutoa, kun läntiset ilmavirtaukset toivat kosteaa ilmaa myös Lappiin. Lännestä työntyi ajoittain tihkuja lumisateita erityisesti maan länsiosaan. Viikko ennen joulua pohjoinen ilmavirtaus jäähdytti nopeasti ilman koko maassa. Maan lounaisosissa pyrytti 18.- 1.., kun Norjan merellä ollut matalapaine syveni nopeasti ja liikkui Keski-Ruotsin poikki Varsinais-Suomeen ja siitä edelleen kaakkoon. Lounaisrannikolla jo uudestaan paljastunut maa sai tuolloin uuden lumipeitteen, joka pysyi kylmän sään aikana vuoden loppuun asti. Joulu oli valkea koko maassa. Loppukuussa liikkui vielä yksi voimakas matalapaine maan lounaisosia viistäen. Tämän matalapaineen jälkeen sää kylmeni edelleen. Loppukuussa oli useana päivänä 1 astetta keskimääräistä kylmempää. Joulun pyhinäkin satoi lunta usein lumikuuroina. Aurinko pilkahteli myös alkukuussa, mutta pimeimpänä aikana joulun ja uuden vuoden välissä aurinko paistoi muutamana päivänä enimmillään noin 4 tuntia maan etelä- ja keskiosassa. Joulukuun 1 alin lämpötila,, astetta, mitattiin Kittilän Pokassa jouluaattona 24... Lapissa joulunalusviikolla alin lämpötila oli yleisesti - - astetta. Alin joulukuussa viimeisten 4 vuoden aikana mitattu lämpötila, -4, astetta, havaittiin Kuusamo Kiutakönkäällä..178. Loppukuukauden pitkästä kylmästä jaksosta johtuen joulukuun keskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa kolmesta neljään astetta keskiarvoja kylmemmät, vaikka alkukuussa oli pitkään lauhaa. Sen sijaan maan pohjoisosassa koko kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja, koska kuukauden alku oli siellä harvinaisen lauha. Loppukuun kylmyydestä huolimatta kuukausikeskilämpötila Pohjois-Lapissa oli jopa pari astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi (takakannen kartat). Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 11, hinta 2,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus /1

Joulukuussa 1 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i december 1 på några orter. 1 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg 1 1 Jyväskylä 1 1 Kauhava 1 1 Joensuu 1 1 Oulu Uleåborg 1 1 Kuusamo 1 1 Sodankylä 1 4 Ilmastokatsaus /1

Melko vähäsateista, lumipeite tavanomainen Lumitilanne 1.1.2 Joulukuussa satoi lounaissaaristoa ja Ahvenanmaata lukuunottamatta vähänlaisesti. Kuukauden sadesumma vaihteli Manner-Suomessa 8 42 mm. Ahvenanmaalla mitattiin joulukuun sademääräksi mm, ja se on lähes kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Sade tuli myös siellä joulun alla lumena, minkä johdosta joulusta vuoden loppuun saaristokin oli valkoisen lumen peittämä, vaikka Pohjois-Itämeri aaltoili vapaana. Ahvenanmaan 4 senttimetrin lumipeite oli vuoden vaihteessa harvinaisen paksu. Suurin joulukuun lumen syvyys Maarianhaminassa oli 4 cm, 1..181. Myös Utössä Pohjois-Itämerellä mitattiin joulukuun sademääräksi 4 mm. Joulukuun päättyessä Utössä lumipeite oli cm ja aikaisempikin joulukuun lumen syvyyden ennätys siellä on cm, 1..17. Muualla Suomessa joulukuun sademäärä jäi paikoin alle puoleen joulukuun pitkän ajan vertailuarvosta (takakannen kartat). Alkukuussa sää oli enimmäkseen pilvinen ja lähes joka päivä esiintyi heikkoa lumi- tai tihkusadetta. Aurinko näkyi noin viikon välein alkukuussa. Joulukuussa pyrytti muutamana päivänä eri puolilla maata. Eniten lunta tuprutti 18. ja 1. joulukuuta maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä. Aivan joulun alla etelärannikko sai vielä runsaanlaisesti lunta. Joulukuun päättyessä lumipeite vaihteli Lounais-Suomen vajaasta sentistä Pohjois-Karjalan ja Luoteis-Lapin noin senttiin. Maan laajuisesti tarkasteltuna Ahvenanmaan 4 senttimetrin lumipeite oli merkittävän paksu. 4 4 4 4 1 4 4 4 4 4 4 Taulukko. Jouluaaton ja uudenvuodenaaton ylimmät ja alimmat lämpötilat ( C) sekä sademäärät (mm) Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä Jouluaatto 24..1 Uudenvuodenaatto 1..1 Tmax Tmin Sade Tmax Tmin Sade Helsinki Kaisaniemi -,1 -, 1,, -, 1, Jyväskylä,1 8,2 - -,1,1 2, Sodankylä -,7,7,2,7 -,, Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma (1) ja vertailuarvo (11) heinäkuu elokuu syyskuu 1-1- 1- Helsinki-Vantaa 2 244 2 14 8 Turku 22 24 222 1 17 Jokioinen 27 247 21 4 11 1 Jyväskylä 28 21 17 4 1 Joensuu 7 2 24 17 174 114 Sodankylä 224 274 1 181 17 Utsjoki, Kevo 144 2 111 142 8 84 Oulun tiedot puuttuvat näiltä kuukausilta Globaalisäteily globalstrålning MJ/m 2 Kuukausisumma (1) ja vertailuarvo (11) heinäkuu elokuu syyskuu 1-1- 1- Helsinki-Vantaa 74 2 47 4 244 247 Jokioinen 1 78 41 4 2 28 Jyväskylä 8 47 411 21 2 Sodankylä 47 44 87 1 18 Utsjoki, Kevo 4 44 272 14 Ilmastokatsaus /1

Säävuosi 1 Säävuonna 1 marraskuun myrskyt olivat merkittäviä. Vuosi 1 alkoi poikkeuksellisen leutona koko maassa. Erityisen lämmintä oli myös heinäkuussa, jolloin hellettä maan etelä- ja keskiosassa oli lähes joka toinen päivä. Runsaita sateita esiintyi melko laajasti lähinnä kesäheinäkuussa ja syyskuussa. Myrskyjä ja pyryjä loppuvuonna Vuoden 1 merkittävimmät säätapahtumat olivat marraskuun kaksi voimakkuudeltaan erittäin harvinaista myrskyä. Pyryn päivänä 1.11. voimakasta myrskyä edelsi tyynehkö sää, jonka kuluessa.1. satoi märkää painavaa lunta osassa Etelä- Pohjanmaata ja Keski-Suomea, ja se aiheutti näillä alueilla puustovaurioita. Kun tätä vaihetta seurasi Pyryn päivänä sisämaassa puhaltaneet kovat tuulet, niin puuskaiset tuulet laajensivat tuhoaluetta maan länsiosassa. Marraskuun toinen erittäin voimakas myrsky alkoi Janikan päivänä.11. ja jatkui vielä 1.11. Tuolloin suurimmat puustovahingot sattuivat laajalla alueella lähinnä maan eteläosassa. Matalapaineen jälkipuolella vallinneet pohjoistuulet olivat poikkeuksellisen puuskaiset. Näiden lisäksi marraskuussa havaittiin merialueilla yhteensä seitsemänä päivänä myrskyä. Maan eteläosiin rannikon lähelle sattui marraskuussa myös useampia pyryjä. Lumimääriltään pyryt olivat merkittäviä ja ajankohdaltaan varhaisia. Niinpä pääkaupunkiseudulla alkoi pysyvän lumipeitteen aika jo.11., mikä ajankohta oli kuukauden verran keskimääräistä edellä. Alkuvuoden aikana esiintyi merialueillamme ainoastaan kahtena päivänä helmikuussa myrskyä ennen elokuun loppua. Ensimmäinen syysmyrsky sattui 27. 28. elokuuta, ja se osui pääasiassa eteläisille merialueille. Kyseiseen myrskyyn liittyi poikkeuksellisen runsaita, jopa 1 mm vuorokausisateita lounaissaaristoon ja Varsinais-Suomen rannikolle. Muualla maassa elokuussa satoi enimmäkseen niukasti. Koko vuotena myrskypäiviä oli vain 14, kun vuosien 1 tilastokeskiarvo on 22 myrskypäivää vuodessa. Kesän ja termisen kasvukauden säät Terminen kasvukausi alkoi maan etelä- ja keskiosassa varhain jo huhtikuussa, mutta toukokuun loppupuoli oli kolea ja öisin hallainen. Vielä kesäkuun alussa oli maan etelä- ja keskiosassa ankaran hallan öitä. Kuitenkin samaan aikaan kesäkuun alussa Pohjois-Lapissa oli hellettä. Kesäkuun 1 koko maan korkein lämpötila, 28, astetta mitattiinkin Inarin Sevettijärvellä jo 1. kesäkuuta. Juhannuksen tienoo oli lämmin koko maassa. Heinäkuu oli huippuluokan hellekuukausi. Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on vähintään astetta, oli 8 1 kappaletta, eli niitä oli maan etelä- ja keskiosassa keskiarvoon verrattuna kaksin- tai kolminkertainen määrä. Ilman kosteus oli ajoittain hyvin suuri. Suuresta ilman kosteudesta huolimatta poutapäiviä oli heinäkuussa tavallista enemmän. Kuukauden puoleen väliin sattuneet ukonilmat salamoivat viikon aikana runsaasti. Koko kesän korkein lämpötila, 1, astetta mitattiin 18.7. Savonlinnassa. Elokuu oli täysin kesäinen. Kesäkauden viimeiset hellepäivät sattuivat maan itäosaan 1. ja 17. elokuuta. Elokuussa satoi suurimmassa osassa maata niukasti. Heinä- ja elokuussa aurinko paistoi tavallista enemmän koko maassa, ja kesäkuu oli Lapissa lisäksi erityisen aurinkoinen. Kesän 1 salamamäärä jäi selvästi alle keskiarvon, mutta pääosa rajuista ukkosista keskittyi heinäkuun kolmannelle viikolle. Myös syyskuussa jatkuivat lähes kesäiset lämpötilat pitkään. Vasta lokakuun 18. - 1. päivinä sää kylmeni nopeasti koko maassa. Tuolloin päättyi terminen kasvukausi myös maan etelä- ja keskiosassa, jossa se oli 1 - viikkoa keskimääräistä pitempi. Sään vuosiyhteenveto Vuoden keskilämpötila oli koko maassa vain vähän,,1,7 astetta vertailukauden 171- keskiarvoa korkeampi. Vuoden keskilämpötila oli Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa, 7, astetta ja maan eteläosien sisämaassa 4,2, astetta. Maan keskiosassa vuoden keskilämpötila oli 2,, ja Oulun läänissä sekä Lapin läänin eteläosassa,1 2, astetta. Salla-Kolari -linjan pohjoispuolella vuoden keskilämpötila oli hieman nollan alapuolella, -,, astetta. Tammikuu ja heinäkuu olivat koko maassa paljon keskimääräistä lämpimämmät. Vuoden 1 sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Vähiten satoi Pohjois-Suomen itäosassa, missä vuosisademäärät vaihtelivat 4 millimetriin. Muualla maassa sademäärät olivat yleisimmin 7 millimetriä ja siten ne olivat hyvin lähellä tavanomaisia sademääriä.turussa satoi 78 mm ja se on yksi suurimpia vuosisateita 1. Lounaissaaristossa sadetta kertyi paikoin yli 8 mm. Lapissa satoi suhteellisesti eniten, ja vuosisademäärät olivat noin 1,2 -kertaiset pitkän ajan keskiarvoon nähden. Runsassateisia kuukausia olivat lähinnä kesä-heinäkuu ja syys-lokakuu, joskin näinäkin kuukausina oli maan eri osien välillä suuria eroja. Vähäsateisin kuukausi pitkän ajan keskiarvoihin suhteutettuna oli koko maassa elokuu. Joulukuun sademäärät olivat pienimmät. Anneli Nordlund Ilmastokatsaus /1

Vuosikarttoja +1 +2 +4 + +1 +2 + + 7 + +4 + +7 + +7 Kartta 1. Vuoden 1 keskilämpötila ( C) 7 7 7 8 7 7 Kartta 2. Vuoden 1 sademäärä (mm) - - 4 +1 +2 +1 + +4 + +2 + +4 + + + Kartta. Vuoden keskilämpötila ( C) vertailukaudella 171- Kartta 4. Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 171- Ilmastokatsaus /1 7

Joulukuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 1 11-1 Päivä 1 Päivä 1 Päivä 1 11- Suurin Päivä 1 11-1 1 päivässä 1 UTÖ -... 2 1. 1. 2 17 4 48 1 8-2 JOMALA.8 *.. 2.1 2 4.4 2 *4 8 27 - *7 RUSSARÖ -.2 -.8. 1 7. 1. 1 28 7 44 28 - SUOMUSJÄRVI -7. *-4. 2.1 14 -. 24. 2 21 *4 18 *11 HKI-VANTAA -7.1-4.1 2. 2.7 2. 24 2 8 4 1 4 1 BÅGASKÄR -4... 1. 1 28 21-1 HELSINKI KAISANIEMI -... 1.1 2.2 24 1 21 7 HELSINKI ISOSAARI -4..1.1 8.2 1 8. 1 2 1 21 1 RANKKI -.8 -. 4.1 14 7. 28 2. 28 1 2 1 7 18-7 PORI -. -4.1 4.1 1 2. 2 28 27 8-1 TURKU -.2 -. 4. 2 2.8 2.1 2 2 8 8 JOKIOINEN OBS. -8.1-4. 2.2 14. 2.1 2 1 42 7 18 11 TRE-PIRKKALA -8.7 -.7 2. 1 -.8 2.2 1 2 2 42 18 11 LAHTI -8. -. 1.2 14 8. 24. 24 1 4 7 18 14 UTTI -. -. 1. 14 7.1 28. 24 1 28 7 7 18 1 LAPPEENRANTA. -.2.2 14.4 28 -. 28 1 28 8 18 1 NIINISALO -8.4 -. 2. 1. 2 8. 2 2 47 18 8 1 KUOREVESI.4 -. 1.2 14. 22-4. 22 1 27 8 8 18 11 1 JYVÄSKYLÄ 1.1-7.2 2.7 -. 21.2 21 1 47 1 18 11 21 MIKKELI 1. -..7 14 -.7 21 1 2 4 11 18 1 VAASA -7.8 -. 4. 1 8.2 2 2 4 1 VALASSAARET -.8..8 1. 2 1 18 1 KAUHAVA -. -.8 2. 1. 22-4. 22 24 14 18 11 ÄHTÄRI. -7. 1.4 1.2 22 -. 22 1 2 4 14 18 24 VIITASAARI 1.2-7.2. 1. -.1 1 42 17 18 1 KUOPIO 1.4-7.8.7 1 -.2 2 -.1 28 1 2 8 1 2 JOENSUU -.1-8.2.1 1.4 2 1 4 1 21 27 YLIVIESKA 1. 1. 1 -. 22 1 18 8 18 KAJAANI -.8 -.4. 1-4. 2 1 1 2 18 1 2 HAILUOTO. -7.4.2 1. 2. 2 2 4 18 1 11 OULU 1. -8.2. 1. 1 8 28 18 PUDASJÄRVI..4 1-8. 22 1 1 2 4 SUOMUSSALMI..1 1.4 2 -.2 1 27 22 KUUSAMO. 1. -.8 1.2 21 1 7 PELLO -.7 -.7 2.2 1-4. 21 4 1 ROVANIEMI 1.. 1.8 1 7.1 24 8.4 24 1 7 7 2 SODANKYLÄ 4.1.1. 1 -. 22-7.1 22 1 11 1 4 2 4 MUONIO. 4.2. 1. 21. 22 1 22 24 4 KILPISJÄRVI 1. -.. -.8 1 -.8 1 42 IVALO 1. -..2 1-4. 28 1 21 8 2 KEVO 1.4.4. -4. 28 -. 28 17 21 2 Pakkaspäiviä * Vertailukauden 11 keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus /1

Joulukuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1 -.. -4.1.1. -.. -..8-4.1.1-8.2-7.7..1 2.7.8 -..1. 4..8.1 -. -.8 -.. -.7. -.1. -....1 1. 4.. 1. -.2 1..2.8.2.4 -..2 4 -..4 -... -4.7-4.4. -.. -.. -7.. -.4 -.8 -.2 -..2-4.2. -.4 -.1 -. 1. -7...2-4.8. -.. -4.4. -.4 1. -. -. -.7.. -. -.. 7-4.4 -.1-8.4... -4.1. -4.8-4. -..1.4 -.1 -.1.7 8..8 -..4 -. 1.. 7. -.2.7-4..8-7.1 -. -.4 2. 1.4 2...8 1.2 2.7..1 -.1..2.1.4. -7.4 1. 1. 1. -.4...7 -..1 -.1. -.8.1 -.2..2 11.2.2..1. 2. -..7 -...4.2 -.. -.8.1.4 -. -..1.1 1..1.1 -. -.2 -.2.4-4.7-4. -.8. 1 -.8 1.4 -.8.2.7 2.. -. 2. -..2. -. -.2.4 14. 1. -.2 -....8 2. -4.2 -.1.2-4.7. -.1 -. -8.. -4.2. -. -7.4 -..4. -7.2-4.7 -. 1 -..8 -.2.1.. -4. -.2 -. -.8.1 -. -. -7.4. 17.. -.7.. -. -.7.7-4..2-7.1. -. -. -.4 18-8.7 -..2 2. -.8.8-8...8 -. -...4 -.4 -. 7. 1.2 1.4 -. 4. -. 2.1 -.8.2-4..8. 2. -.7. -..4. -7.4..1 1.8 -.8 4.4. -..4 1.. 4.4 1.8 7.. 21. -.4 8.4 1. -.7-7...1 7. 4. 1.4. -.1 7.2 4. 22.8 -.2.. 7.4 -.. -.8.7 -.. -.1 -.7. 2 -.8 7. 2.7.1 7. -. 2.8.2 -.8. -.8..2...4 24 -.7-7.8 2. 1.7 -. -. 8. 1. 4. -.2 1.4.1 7. 1.7..2-8. -8. -. 2. -.2-8. 1.8. 1. -8.7 4.. 7. -.1 1.4 1.1 2 1. -7.. 1.7 -.7-8.1 4.1 2.8.7.8 4.4. -. -8.. 2.4 27 7. -. -.1.1 4.1 1.8 7. -.7.1..7.4 1. -.. 28 -. 1.4 -.4.1. -8.8.8 1..4 -..1.7 -..4.4 2 -. 1...4. -. -..1. 7.2.4.1 8..7 2.7 1.. 1.8 8.4.1 7.7. 8.7.8 7..1. -.2 8. 1.8 1 -.8. -. 2.. -. -..4 -.8 1. 2.8 2.4.2 1.7 -.2.1-7.1-4.4.1 -.2 -. -8. -8.7 -..8. -7..4 22..4 22.7 28.2 KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1 -. -. -7..2 -.8.7-4. -.1-4.2 -.2. -4.1. -.4.2 2-4. -.4 -.2.2.4. -.8. -.. -4. 1.4..2 -.2.2 -..2 -.4.2.2.4.1.8 -.7 -.4.1.. -.2 -. 1. 4 -. -.1-4.8..1.8 -...1 -... -.2.4.2.4-8. -4.8 1. -.8 -. 1...4 4. -.2.2-7.4. -.2 -.4.1. -8. -7....7 -.2 7..1 -. -7.4.7.1 7 -. -.8-8.. -8. -7.1 -.. -. -8.4 -...2-7.4 8..8 8-4. -.7 -.8 1.7 -.. -7.. -4.8 -.1-8. 1. -..8-7....4-4..2..2..2 -.4.4-4.7.8 -.7 -.4. 1. -. -.4. -.. -..4-4.7. -7. -4.. -8.7 1.2 11-4.7 -.4 -.7.1. -. -.1-4.2. -8.4. -.2 2. -8.7.1 -. -. -7....1-4..1. -. -4.4.8.1 2. -.. 1 -..7-4.7. 1...1. -. -.4..1-4.. 14 -..4-8.2.1-4. 2.1 -. -.2.7 -..7 -.8 -.8. -.2-7. -...7. -8. -4.2 1.2-7.7.4.8. 1 -.1 -.2-8....7-7.4. 1.8 -.. -.1.2..4 17-7.2.. -. 1. 1.7-8.7.1 -.1.1 -.8. 1.. 18 -.2.7 7. 8.7 -..1 7.7.4 -. -. 7.4 2.2.8 1.2 -.2. 1 1..2 4.8 8.. -.2 7.1 7. -. -.. 7.1.4.1. 8. 1. 2.4. 2.2.4 7.. 7.8 2.1. -.1 1.8.8. 21. -.8 7...8 7. 7.7 1.4. 4.. 8.2 2... 22 -. 2. 8..2 -. 7.7..2 -. 7...2 1.4 4. 8.7.2 2 7. -. 2.4. 2.8.2.8 7.8.1 -.1 -.4 1. 1.1. 24 4. -.1 7.. -. 1. -.. 7.1 1.1 1. 8.1 -..7 7. 4.8 1. 4.8-8.7...8-8.7.. -. -8.8 8. 1. 2 -.7...7.1 4. 8. 7. -. 8.7. 8..8.1. 27.1. 1..4. 8.1.8. 4.7. 8..4 7.2 -.8 -.. 28 7.1 1..4. -.8... 8.2 4.. 1. 7. 1.1-4..4 2 8. -.2 -.2..7.1.. 7.4 -.4 -.2.2.2. 1.1.7. 4.4.. 4.2....8.7 2.... -..4 1 -.4 1.8 -.1. 4...8. 2. -.4.. -.1..2. 1.4-8.7 4.2 1. -8.1 4.8 1. -8.2. 1. -7. -. 2.2 7. 24. 11. Ilmastokatsaus /1

Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) joulukuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i december Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ 18.1 17 11. 7. 1 1. 1.4 7.2 7 7.8.4. RUSSARÖ 2 7.8 8.4 8 8. 1 7. 1.. 4 7.2 1. 7. HKI-VANTAAN LA 18 4.8 4. 8. 1 4.1 11 4.1 7 4.2 2. 17.7 2 4. ISOSAARI. 14 1. 11. 14 8. 18 7. 7 8.2 8.2 1. 7.4 RANKKI 1 4..8. 1.2 14.. 8.8 18 2. 4. ISOKARI 18.4 11 8.2 1. 14 8. 1 8.4.4 8 4..1 2 8. TRE-PIRKKALAN LA 1.1 7.4 7. 18 2.8 2. 2. 1. 8 2. 11 2.4 TAHKOLUOTO 7. 1.1 1.2 2 7. 8 8. 8. 7..1 2.8 JYVÄSKYLÄ LA 1 2.8 2.1 4. 18 2.7 2.8 2.8 7 2. 2.2 1 2. VALASSAARET 1 8.2 7 11.8.8 1.2 1. 7.4 1.8.. KUOPIO LA 7. 4 4.7 4.4. 21 2.4 1. 18 1.7 1 2.1 11 2. ULKOKALLA 11 7. 1 7.1 7 4. 1 7.2 27 8.8 1 7.8 11.7. 4 7. KAJAANI LA 2 1. 2. 4 4. 11 2. 2 2.1 11 1.7 1. 4 2.1 27 1.7 OULU LA.1 2 4. 4.1 2 2.8 1 2. 1 2.7 4 2. 11 2.8 11 2. KEMI AJOS 2.2 4. 4.1 2. 7. 7.8 1 4.2 1 4.1 2 4.7 KUUSAMO LA 2 1. 4 1. 8 2.2 11 1.8. 7 2.8 8 2.2 4 2. 14 2.1 ROVANIEMI LA 8.4 8 4.1 7 2.7..1 2.7 8 2.7 2 4. 2.8 SODANKYLÄ 1. 1.1 1 1. 14 1. 28 2. 2.. 2. 2. IVALO LA 2 1. 1 2. - 2 1.8 18.2 44.1 14 1. 7.2 1 2. KEVO 2. 1 1. 1 1. 1 1. 2.8 2.4 2 1.4 7. 11. Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ 2.,.,14.,18.2.,24.,.,28.. RUSSARÖ 18.2.,24.,2. ISOSAARI 18.2.,.,2.,28.,2. ISOKARI 1.,2.,1.1.,24.,.,28. TAHKOLUOTO 18.-. VALASSAARET 1.,.,.,1. ULKOKALLA 1.,2.,.,18.,1. KEVO 1.,1.,1. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla UTÖ. ISOKARI. VALASSAARET 1. Sääennätyksiä marraskuussa 1 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila,2 C Hanko Russarö 1.11.1 Alin lämpötila 8,7 C Enontekiö Hetta 1.11.1 Suurin kuukausisademäärä 7 mm Loppi Hevosoja Pienin kuukausisademäärä mm Lammi Kostila Suurin vuorokausisademäärä 4 mm Tammisaari Bromarv Vättlax 8.11.1 Suomen ennätykset marraskuussa Ylin lämpötila 14,1 C Maarianhamina 2.11.1 Alin lämpötila -42, C Sodankylä.11.1 Suurin kuukausisademäärä 22 mm Tuusula Ruotsinkylä 1 Information På baksidan har vi sammanfattat decembervädret 1 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. 1 Ilmastokatsaus /1

Tammikuun keskimääräisiä tietoja...7... 1... -... -4-8... -... -8 -... 4...-...4 8... -...8 alle - Keskimääräinen lumensyvyys (cm).1. vertailukaudella 11 Snödjupet i medeltal den. januari under normalperioden 11 Keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila ( C) tammikuussa vertailukaudella 11 Den lägsta temperaturen ( C) i medeltal i januari under normalperioden 11 Ilmastokatsaus /1 11

Joulukuu 1 December... -4... -... -4-8... -... -8 -... 4...-...4 1... 2... 1...... -... -4... - alle -4 Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 11 keskiarvosta 1...8 41... 1...4 21... 11... alle 1 1... 1...1 7...1... 7... alle Sademäärä (mm) Figurtext på sida 1 Sademäärä prosentteina vertailukauden 11 keskiarvosta