JOULUKUU 2006 DECEMBER. Säävuosi 2006 Puun pienpolton vaikutus ilmanlaatuun Ennätyslämmin joulukuu

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2006 DECEMBER Säävuosi 2006 Puun pienpolton vaikutus ilmanlaatuun Ennätyslämmin joulukuu Helsinki-Vantaan kuukauden sademäärät 2006 pylväinä. Keltainen viiva esittää kauden keskiarvoa.

2 Ilmastokatsaus 12/2006 Klimatologisk översikt december 2006 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta JOULUKUUN SÄÄKATSAUS 3 PUUN PIENPOLTON VAIKUTUS ILMANLAATUUN 4 AURINGONPAISTE JA GLOBAALISÄTEILY VUONNA JOULUKUUN PILVIÄ 7 ARKTISEN VÄRÄHTELYN POSITIIVINEN VAIHE SEKÄ ILMASTONMUUTOS JOULUKUUN KESKILÄMPÖTILAENNÄTYSTEN TAKANA 8 VUODEN 2006 SÄÄKATSAUS 10 KUUKAUSIKESKILÄMPÖTILAT VUONNA KUUKAUSISADEMÄÄRÄT VUONNA LÄMPÖTILOJA 14 SADEMÄÄRIÄ 15 PÄIVITTÄISIÄ TILASTOJA 16 PIKAKUUKAUSITIEDOT 17 TUULITILASTOJA 18 Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Ari Venäläinen Toimittajat: Anneli Nordlund Hanna Tietäväinen Pirkko Karlsson Ilmestyy: noin kuukauden 20. päivänä ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 503, Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi puhelin (09) Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. JOULUKUUN LUMET 19 SÄÄ 50 VUOTTA SITTEN 19 KYSYMYKSIÄ SUOMEN ILMASTOSTA 19 LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄKARTAT 20 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,01 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 12/06

3 Joulukuun sääkatsaus 2006 Ennätysleuto joulukuu Marraskuun puolivälissä alkanut poikkeuksel lisen leuto sää jatkui joulukuussa. Kuukauden alkaessa maan etelä- ja keskiosaan virtasi lounaasta yhä erittäin lauhaa ilmaa. Lämpötilat kohosivat 4 ja 8 asteen välille. Lapissa oli enimmäkseen pikku pakkasta. Useita sadealueita liikkui maamme yli lounaasta koilliseen. Sateet tulivat Oulun lääniä myöten vetenä, Lapissa enimmäkseen lumena ja räntänä. Itsenäisyyspäivänä lämmin sää saavutti huippunsa, sillä Eteläja Keski-Suomessa saavutettiin monin paikoin uusia joulukuun lämpöennätyksiä. Salon Kärkässä mitattiin peräti 10,8 astetta, mikä on koko maan uusi joulukuun lämpöennätys. Aiempi ennätys, 10,3 astetta oli Maarianhaminasta vuodelta Lapissa jatkui talvisemmat olosuhteet ja ajoittain satoi hieman lunta. Runsaammin lunta satoi 8. päivänä, jolloin Itä-Lapissa pakkanen kiristyi lähes 20 asteeseen. Seuraavana päivänä lämmin etelävirtaus levisi Lappiin saakka, jolloin sateet muuttuivat sielläkin rännäksi ja vedeksi Tunturi-Lappia lukuunottamatta. Lauha sää sulatti lumet Kainuusta ja Lounais-Lapista. Matalapaine liikkui kuukauden 15. päivänä Oulun läänin yli itään, ja sen jälkipuolella sää alkoi lopultakin kylmetä erityi sesti maan pohjoisosassa. Matalapaineen lumisateiden ansiosta lumipeite muodostui uudestaan koko Oulun lääniin ja Lappiin sekä Pohjois-Karjalaan. Kuukauden puolivälin jälkeen maassamme vallitsi muutaman päivän ajan melko kuiva luoteenpuoleinen ilmavirtaus, mutta paikoin tuli lumikuuroja. Lapissa pakkanen kiristyi siten, että 20. päivän aamuna mitat- tiin joulukuun alin lämpötila -29,5 astetta Sodankylän Vuotsossa. Etelä-Suomessakin pakkasta oli kymmenkunta astetta. Sää lauhtui kuitenkin nopeasti, kun läntinen ilmavirtaus alkoi voimistua maassamme 20. päivänä. Erityisen voimakasta lauhtuminen oli Lapissa, missä kireät pakkaset vaihtuivat jopa +5 asteen lämpötiloihin. Kylmempää ilmaa virtasi Jäämereltä uudestaan maan pohjoisosaan 23. päivänä. Jouluaaton vastaisena yönä liikkui hajanainen lumi- ja vesisadealue Etelä- ja Keski-Suomen yli kaakkoon. Maan lounaisosassa oli tällöin ennätyslämmintä, lounaissaaristossa jopa 9 astetta, mitä myös föhnilmiö tehosti. Joulu oli lumeton linjan Kotka-Jyväskylä- Kokkola länsipuolella. Sää kylmeni kuitenkin jouluyötä kohden niin, että joulupäivänä maassamme vallitsi melko selkeä pakkassää. Tapaninpäivänä sää lauhtui taas nopeasti lämpötilan kohotessa suuressa osassa maata vähän nollan yläpuolelle. Joulupyhien jälkeen maahamme virtasi luoteesta kylmempää ilmaa ja samalla saatiin lumi- ja räntäkuuroja. Lämpötilat laskivat lähelle ajankohdan tyypillisiä lukemia, kunnes aivan vuoden lopussa lauhaa ilmaa levisi jälleen lounaasta tuoden mukanaan ajoittaisia lumi- ja vesisateita. Vuosi vaihtui pilvisessä säässä lämpötilan ollessa laajalti vähän nollan yläpuolella. Joulukuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa nollan ja kolmen asteen välillä, etelärannikolla ja lounaissaaristossa yli neljä astetta. Pohjois-Suomessa keskilämpötila vaihteli nollan ja - 7 asteen välillä, kylmintä oli Pohjois-Lapissa. Keskilämpötilat olivat täten koko maassa 6-8 astetta vertailukauden keskiarvoa korkeammat. Niinpä maan etelä- ja keskiosassa syntyi uusia paikkakuntakohtaisia joulukuun keskilämpötilan ennätyksiä. Maan eteläosassa kuukauden keskilämpötila oli yhden asteen korkeampi kuin koskaan aikaisemmin mittausten ajalta. Esimerkiksi Turun lentoaseman keskilämpötila oli 3,6 astetta, kun 1900-luvun alusta tähän asti leudoimman joulukuun 1929 keskilämpötila oli 2,7 astetta. Myös föhnilmiö nosti lämpötiloja tavallista useammin, kaikkiaan 9 päivänä. Joulukuun sademäärät olivat paikoin yli kaksinkertaiset pitkän ajan keskiarvoon nähden. Määrät vaihtelivat millimetrin välillä. Maan lounaisosassa sekä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa satoi paikoin reilusti yli 100 millimetriä, ja joillakin paikkakunnilla syntyi uusi joulukuun sademääräennätys. Juha Kersalo Matti Heinonen ILMASTOKATSAUS 12/06 3

4 Puun pienpolton vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun Puulämmityksen päästöistä ja niiden aiheuttamista ilmanlaatu- ja terveysvaikutuksista on saatu uutta tietoa laajassa usean tahon (Ilmatieteen laitos, VTT, Työtehoseura, Kuopion Yliopisto, KTL, Työterveyslaitos ja YTV) tutkimushankkeessa. Tutkimus toteutettiin Kuopion Kurkimäen pientaloalueella, missä puun poltto lisälämmönlähteenä on yleistä. Mittauksissa selvisi, että puun poltto näkyy erityisesti hiukkasten sisältämissä ja kaasumaisissa orgaanisissa yhdisteissä. Syöpävaarallisen bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat asuinalueella selvästi korkeampia kuin tausta-asemalla. Ilmatieteen laitos mittasi viime tammi-huhtikuussa ilmanlaatua Kurkimäen pientaloalueella, missä puun poltto lisälämmönlähteenä on yleistä. Asuinalue oli lisäksi kaukana muista merkittävistä päästölähteistä ja autoliikenne alueella oli vähäistä. Asuinalueen pitoisuuksia verrattiin kauempana asutuksesta ja päästölähteistä sijaitsevan tausta-aseman tuloksiin. Kurkimäen asemalla mitattiin jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuuksia (Kuva 1). Sekä Kurkimäessä että tausta-asemalla kerättiin PM10:n vuorokausikeräinnäytteitä, joista punnittiin hiukkasmassa sekä analysoitiin PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Aromaattisten hiilivetyjen keräykseen käytettiin passiivista näytteenottoa. Kahden viikon näytteitä kerättiin molemmilta asemilta. Kurkimäen asemalla mitattiin lisäksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä aktiivisella näytteenotolla kahden intensiivijakson aikana. Kerätyt näytteet analysoitiin myöhemmin Ilmatieteen laitoksen laboratoriossa Helsingissä. PM-monitorien inletit DNPH-patruuna (VOC) Adsorbenttikeräin (VOC) Teräspullo (VOC) PM10-automaattikeräin (PAH:t) Passiivikeräys (aromaattiset HC:t) Kuva 1. Kurkimäen mittausasema. Kurkimäkeläiset osallistuivat arvokkaalla panoksellaan tutkimukseen vastaamalla Työtehoseuran kyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa puun polton yleisyyttä alueella. Ilmanlaatumittausten aikana asukkaat pitivät kirjaa polttopuun käytöstään sekä osallistuivat päästömittauksiin. Mittauksissa selvisi, että puun poltto näkyy erityisesti hiukkasten sisältämissä orgaanisissa yhdisteissä. Syöpävaarallisten PAHyhdisteiden pitoisuudet olivat usein asuinalueella selvästi korkeampia kuin tausta-asemalla (Kuva 2). PAH-pitoisuuksien vaihtelu seurasi puunpolton merkkiaineen (levoglukosaanin) pitoisuuksien vaihtelua. Tämä tuki olettamusta, että juuri puunpoltto kasvattaa Kurkimäen pitoisuuksia. 4 ILMASTOKATSAUS 12/06

5 Pitoisuus (ng/m3) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kurkimäki Tausta Kuva 2. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet PM10-hiukkasissa Kurkimäessä ja tausta-asemalla talvella (Bentso(a)pyreeni on syöpääaiheuttava PAH-yhdiste, jonka ilmapitoisuuden vuosikeskiarvolle EU on asettanut raja-arvon 1 ng m -3.) Myös aromaattisten hiilivetyjen kahden viikon passiivinäytepitoisuudet olivat korkeammat Kurkimäessä kuin taustassa. Intensiivijaksojen aikana kerättyjen kahden tunnin adsorbenttinäytteiden avulla pystyttiin tarkastelemaan aromaattisten hiilivetyjen vuorokausivaihtelua. Korkeimmat syöpääaiheuttavan bentseenin pitoisuudet mitattiin iltapäivällä ja illalla (Kuva 3). Työtehoseuran kyselytutkimusten perusteella myös tulisijoja oli käytössä ko. aikaan eniten. Benzene concentration (ng m -3 ) :50 3:50 5:50 7:50 9:50 11:50 13:50 15:50 17:50 19:50 21:50 23:50 Kuva 3. Bentseenipitoisuuden keskimääräinen vuorokausivaihtelu Virherajat kuvaavat näytteiden välistä keskihajontaa. Intensiivijaksojen aikana mitattiin yli 60:n eri VOC yhdisteen pitoisuuksia Kurkimäessä. Päästölahdemallituksen avulla pystyttiin arvioimaan eri päästölähteiden osuuksia Kurkimäen VOC-pitoisuuksiin. Malli antoi taustan osuudeksi 61-89%. Paikallisista lähteistä liikenne ja puunpoltto olivat merkittävimmät. Puunpolton osuus koko VOC-pitoisuuteen vaihteli % välillä. Mallilla saatiin tietoa myös yksittäisistä yhdisteistä. Esimerkiksi bentseenin paikallisista lähteistä puunpoltolla oli % osuus (Kuva 4). Ensimmäisen vuorokauden aikana mittauspaikalla vieraili paljon ihmisiä autoillaan ja tämä on todennäköisesti nostanut liikenteen osuutta. ILMASTOKATSAUS 12/06 5

6 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Bentseeni Liikenneperäiset Puunpoltto Puun polton päästöt vaikuttivat myös pienhiukkasten lyhytaikaispitoisuuksiin. Pitoisuudet kohosivat erityisesti kylminä pakkasaamuina ja -iltoina, jolloin sääolosuhteet olivat päästöjen laimenemisen suhteen epäedulliset ja takkoja lämmitettiin runsaasti. Sääolosuhteiden vaikutusta tullaankin tarkastelemaan vielä tarkemmin. Heidi Hellén Suvi Haaparanta Harri Pietarila Hannele Hakola Kuva 4. Kemiallisen massatasapainon menetelmällä saadut paikallisten bentseenilähteiden osuudet mitattuihin pitoisuuksiin Kurkimäessä. Auringonpaiste ja globaalisäteily vuonna 2006 AURINGONPAISTETUNNIT - SOLSKENSTIMMAR KUUKAUSISUMMAT (2006) JA VERTAILUARVO ( ) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Korppoo Utö Helsinki-Vantaa Jokioinen Jyväskylä Ylistaro Pelma Kuopio Sotkamo Rovaniemi Sodankylä Utsjoki Kevo GLOBAALISÄTEILY - GLOBALSTRÅLNING MJ/m 2 KUUKAUSISUMMAT (2006) JA VERTAILUARVO ( ) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Helsinki-Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä Utsjoki Kevo ILMASTOKATSAUS 12/06

7 Joulukuun pilviä Kuva 1. (Anneli Nordlund) Kuva on otettu Helsingin Seurasaaresta lounaaseen klo 11:19. Taustalla näkyy Lauttasaaren vesitorni. Pilvitaivas ennakoi lounaasta lähestyvää sadealuetta. Kuvan yläosassa on untuvapilviä (Cirrus), jotka ovat järjestäytyneet riveihin kuten myös kuvan keskiosassa näkyvät keskipilvet, hahtuvapilvet (Altocumulus). Lähellä horisonttia Suomenlahden yllä näkyy matalia sumupilviä (Stratus). Suomi kuului kyseisenä lauantaina kahden sadealueen välimaastoon loivassa korkeapaineen selänteessä. Sää oli ajankohtaan nähden lauhaa, päivän ylin lämpötila oli Kaisaniemessä 7,8 astetta. Kuva 2. (Anneli Nordlund) Kuva on otettu Lauttasaaren Kasinonrannasta etelään klo 13:01. Edellisen kuvan tilanteen jälkeen oli Etelä-Suomen yli liikkunut yön aikana vesisadealue. Kuva on sen jälkipuolen tilanteesta, kun sää oli osittain jo seljennyt. Meren yläpuolella on repaleisia kumpukerrospilviä (Stratocumulus) ja taaempana lämpimän meren ylle muodostuneita kumpupilviä (Cumulus mediocris), joiden alareuna on tasainen. Päivän ylin lämpötila oli tuona sunnuntaina 7, 2 astetta. ILMASTOKATSAUS 12/06 7

8 Arktisen värähtelyn positiivinen vaihe sekä ilmastonmuutos joulukuun keskilämpötilaennätysten takana Kuten toisaalla tässä Ilmastokatsaus-lehden numerossa tarkemmin ilmenee, vuoden 2006 joulukuu oli ennätyslämmin koko maassa ja niinpä uusia paikkakuntakohtaisia kuukausikeskilämpötilaennätyksiä syntyi runsaasti. Esimerkiksi Helsingin (Kaisaniemi) uusi ennätys, +4.0 C, ylittää edellisen, vuodelta 1929 peräisin olevan ennätyksen peräti 1.1 asteella. Tämän kirjoitelman tarkoituksena on tarkastella pohjoisen pallonpuoliskon virtaus- ja lämpöoloja vähän laajemmin ja pohtia syitä joulukuun lämpimyyteen. Kuva 1 esittää keskimääräi sen ilmanpaineen jakauman pohjoi sella pallonpuoliskolla vuoden 2006 joulukuussa. Havaitaan, että Islannnin ja Aleuttien matalapai neet olivat varsin voimakkaita. Näiden matalapaineiden muodostamaa paria ympäröi kes ki le veysasteilla korkeapaineiden vyöhyke lähes koko pallon puoliskon ympäri. Islannin matalan etäpuolella vallitsi voimakas länsilounainen ilmavirtaus, joka toi lämmintä ja kosteaa ilmaa kaukaa Atlantilta Pohjois- Eurooppaan. Niinpä joulukuu oli meillä paitsi lämmin myös sateinen: sademäärät olivat paikoin kaksin kertaiset tavanomaiseen verrattu na. Koska syksy oli jo sateinen, ei kuivan kesän aiheuttamasta vedenvähyydestä ollut enää tietoakaan, vaan järvialtaat olivat täyttyneet ja joet tulvivat paikoin yli äyräiden, kuten esim. Kokemäenjoki Huittisissa viikko ennen joulua. Kuvassa 2 on esitetty vuoden 2006 joulukuun ilmanpaineen poikkeama kauden keskimääräisestä joulukuun ilmanpaineesta. Kuvasta käy ilmi, että poikkeama oli negatiivinen korkeilla leveysasteilla: Alaskan tienoilla, Grönlannin eteläosissa sekä Pohjois-Venäjällä enimmillään yli 10 hpa. Tätä negatiivista painepoikkeaman aluetta ympäröi keskileveysasteiden positiivi nen poikkema, suurimmillaan yli 10 hpa Etelä- ja Keski-Euroopan alueella. Tällainen painepoikkeaman jakauma tarkoittaa mm. Länsi- ja Pohjois-Euroopassa sitä, että etelä-pohjoissuuntainen paine-ero on keskimääräistä suurempi, jolloin tuulen länsikomponetti on keskimääräistä voimakkaampi. Kuvan 2 kaltainen painepoikkeama liittyy arktisen värähtelyn (Arctic Oscillation, AO) positiiviseen vaiheeseen (vuoden 2006 huhtikuun Ilmastokatsaus-lehdessä selvitettiin lyhyesti AO:n käsitettä ja esitettiin esimerkkinä vuoden 2006 maaliskuu AO:n negatiivisesta vaiheesta). Arktisen värähtelyn voimakkuus tiettynä hetkenä tai ajanjaksona voidaan kuvata paitsi painepoikkeaman maantieteellisenä jakaumana myös yhdellä luvulla, ns. AOindeksin avulla. Kymmenien vuosien mittaisesta painepoikkeamien aikasarjasta määrätään ensin arkista värähtelyä vastaava painekaavio, joka saadaan pääkomponenttianalyysin avulla. Sen jälkeen verrataan yksittäisen kuukauden painekenttää tähän kaavioon, mistä saadaan ajasta riippuva kerroin AO-indeksi kullekin kuukaudelle. Kun tällainen analyysi suoritettiin jakson kuukausittaisille painepoikkeamille, saatiin kuukausittaiset AO-indeksit ko. jaksolle. Kävi ilmi, että vuoden 2006 joulukuu oli selvästi kaikkein AOpositiivisin joulukuu tuon 56 vuoden jakson aikana: AO-indeksi oli 2.5 keskihajonnan verran keskimääräistä joulukuun AO-indeksin arvoa korkeampi ja ylitti 0.7 hajontayksiköllä toiseksi AOpositiivisimman joulukuun (1991) arvon. Kuten arktisen värähtelyn negatiiviseen vaiheeseen (Ilmastokatsaus 2006/04), myös sen positiiviseen vaiheesen liittyy tietynlainen maantieteellinen lämpötilapoikkeaman jakauma. Keskimäärin jakauma on sellainen, että Länsi- ja Pohjois-Euroopassa on tavanomaista lämpimämpää samoin kuin Kanadan länsiosissa ja Yhdysvaltojen keskilännessä sekä Itä-Siperian eteläosissa. Ta vallista kylmempää on Beringin salmen ympäristössä, Grönlannin eteläosissa ja Kanadan itäosissa sekä Kaspianmeren tienoilla. Kuvassa 3 on esitetty 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen pak suuden poikkema pitkäaikaisesta keskiarvosta ( ) joulu kuussa 2006 lämpötilaksi muutettuna (ts., paksuhkon ilmakerroksen keskimääräinen lämpötilapoikkema). Kuvassa näkyvät useimmat arktisen värähtelyn positiivisen vaiheen lämpötilapoikkeman jakaumalle ominaiset piirteet. Suurimmat erot tähän tyypilliseen jakaumaan ovat Grönlannin/Itä-Kanadan negatiivisen poikkeaman kutistuminen vain pieneksi negatiiviseksi poikkeamaksi Pohjois-Atlantille Grönlannin eteläpuolelle, sekä se, että Pohjois-Amerikan mantereen ta vallista lämpimämmän ilman alue kattaa nyt myös itäisen Kanadan alueen. Pohjois-Euroopan alueella tarkasteltava ilmakerros on 3-5 astetta tavanomaista lämpimämpi. On kuitenkin huomattava, että poikkeama ei ole niin suuri kuin pintahavainnoista esim. Suomen alueelle lasketut lämpötilan poikkeamat (6-8 astetta). Joulukuun lämpimyys Pohjois-Euroopassa on suurelta osin 8 ILMASTOKATSAUS 12/06

9 arktisen värähtelyn positiivisen vaiheen ansiota. Talvipuolella vuotta kuukausittaisella AO-indeksillä ja Pohjois-Euroopan kuukausikeskilämpötiloilla on havaittu olevan suurehko positiivinen korrelaatio (0.6). Kulunut joulukuu oli siitä erikoinen, että virtaustyyppi Pohjois-Euroopassa oli koko kuukauden ajan samanlainen ja myös AO-indeksillä korkea arvo: tuulet puhalsivat lähes koko ajan lämpimältä suunnalta, eikä kylmiä kausia juuri ollut. Kuten kuvasta 3 havaitaan, eivät pohjoisen pallonpuoliskon kylmät ja lämpimät alueet kumoa toisiaan, vaan koko pallonpuoliskon huomioon ottaenkin jää keskimääräinen poikkeama jonkin verran positiiviseksi (0.93 ºC), toisin sanoen vuoden 2006 joulukuu olisi siten koko alueellakin kauden joulukuiden keskiarvoa lämpimämpi. Tämä on sopusoinnussa meneillään olevan ilmaston lämpenemisen kanssa. Jos karkeasti oletetaan pintalämpötilan poikkeaman olevan samaa suuruusluokkaa kuin 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen ilmakerroksen lämpötilan poikkeaman, niin voidaan arvioida, että joulukuun keskilämpötila Helsingissä ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta olisi ollut lähellä aikaisempaa ennätystä (+2.9 ºC) vuodelta Se, että aikaisempi ennätys ylitettiin niinkin selvästi, voidaan laskea siten ilmaston lämpenemisen ansioksi. Helsingin korkeaan joulukuun keskilämpötilaan ovat saattaneet lisäksi vaikuttaa muutkin tekijät, kuten esim. lauhan syksyn ansiosta lämpiminä pysyneet merialueet. Kuva 1. Vuoden 2006 joulukuun keskimääräinen ilmanpaine. Viivaväli: 5 hpa. Kuva 2. Vuoden 2006 joulukuun ilmanpaineen poikkeama kauden keskimääräisestä ilmanpaineesta. Viivaväli: 2 hpa. Negatiiviset poikkeamat on merkitty sinisin katkoviivoin, positiiviset poikkeamat punaisin yhtenäisin viivoin; nollaviivaa ei ole piirretty. Simo Järvenoja Kuva 3. Vuoden 2006 joulukuun 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden poikkeama kauden keskimääräisestä joulukuun arvosta lämpötilan poikkeamana ilmaistuna. Viivaväli: 1 ºC. Negatiiviset arvot on merkitty sinisin katkoviivoin, positiiviset arvot punaisin yhtenäisin viivoin; nollaviivaa ei ole piirretty. ILMASTOKATSAUS 12/06 9

10 Vuoden 2006 sää oli pitkään kuiva Harvinaisen lämmin säävuosi päättyi huippuleutoon joulukuuhun Vuosi 2006 oli lämpöoloiltaan harvinaisen lämmin. Helmi- ja maaliskuut olivat kauttaaltaan talvisen kylmät, muut kuukaudet yleises ti keskimääräistä lämpimämmät. Vuoden lämmöt huipentuivat joulukuun ennätykselliseen leu touteen. Hellekesä oli laajoilla alueilla poikkeuksellisen kuiva, mutta loppuvuoden runsaat sateet muuttivat tilanteen tulviin saakka. Vuoden 2006 keskilämpötila vaihteli etelärannikon vajaasta seitsemästä asteesta Pohjois- Lapin - 0,7 asteeseen. Vuoden keskilämpötila oli kautta maan noin yhden asteen vertailukauden keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2006 alin lämpötila, -43,6 astetta mitattiin tammikuun 20. päivänä Kittilän Pokassa ja vuoden korkein lämpötila, 32,1 astetta Lammin Evolla 8. päivänä heinäkuuta. Tammikuu 2006 oli keskilämpötilaltaan hieman tavallista lauhempi sangen leudon alkukuun takia. Vesi- ja tihkusadetta havaittiin lukuisina päivinä. Esimerkiksi Kauhavalla näitä märkiä sateita oli kahdeksana päivänä, kun niitä keskimäärin on tammikuussa maan länsiosassa 2-4 kpl. Loppukuussa, päivänä koko maa oli hyytävän kylmän, joskin aurinkoisen sään vallassa. Helmikuussa sää jatkui hyvin kylmänä, ja talvi piti otteensa koko maassa. Länsi- Suomessa esiintyi 9.2. paikoin erittäin voimakasta jäätävää sadetta, joka muurasi umpeen lyhyessä ajassa autojen lasit. Vielä maaliskuussa sää oli talvinen kautta maan. Maaliskuu oli vähällä tulla talven kylmimmäksi kuukaudeksi edellisvuoden tapaan. Maaliskuun 2006 kylmyydestä kertoo myös, että vaikka aurinko paistoi ta vallista enemmän jäi koko maan korkein lämpötila, 7 asteeseen, joka saavutettiin Pellossa ja Multi- alla 17. päivänä. Sen jälkeen sää pysyi vuodenaikaan nähden kylmänä. Huhtikuun alkupuolella lämpötila pysyi lähellä nollaa pilvisen ja sateisen sään vallitessa eikä keväisten säitten makuun päästy lainkaan maan eteläosassa. Loppukuussa kevätsää tuli vihdoin koko maahan. Kuukauden loppupuolella Etelä- Suomen kaupungeissa jokakeväinen katupöly ja hiukkasten kaukokulkeuma huononsivat merkittävästi ilmanlaatua. Toukokuun alussa koettiin nopea lämpeneminen, etelässä oli helteisiä päiviä. Koko toukokuun lämpimin päivä oli niinkin varhain kuin 7.5., kun Salo Kärkässä mitattiin 25,8 astetta. Vastaava alkukuinen helleaalto elettiin vuonna Sää muuttui koko loppukuun ajaksi selvästi viileäksi ja sateiseksi. HELLEKESÄNÄ SATOI POIKKEUKSELLISEN VÄHÄN Kesän aikana esiintyi hellettä maan laajuisesti 59 päivänä. Eniten hellepäiviä koettiin Suomusjärvellä, 37 kappaletta. Yli 31 asteen hellepäiviä oli niin kesä-, heinä- kuin elokuussa. Tämä oli hyvin harvinaista, sillä keskimäärin joka 10. kesänä mitataan yli 30 astetta kunakin kesäkuukautena. Heinäkuun 10. päivän voimakkaat ukkospuuskat aiheuttivat vahinkoa etenkin maan itäosassa. Niihin liittyi myös poikkeuksellisen suuria rakeita, joista suurimmat olivat halkaisijaltaan 6,5 senttimetriä. Vastaavan suuruisia rakeita havaitaan jossain päin Suomea keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Elokuussa jatkui yhä poutasää kolmen viikon ajan suuressa osassa maata. Vain maan kaakkoisosassa sadekuurot lankesivat maahan päivinä. Vasta kuukauden viimeisellä viikolla kastelivat rankkasateet laajemmin maan länsiosassa, muualla jatkui pouta. Kuivuus näkyi luonnossa ja pohjavedet olivat matalalla. Kuukauden loppuun asti oli yli 20 asteen lämpötiloja Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kesäkauden viimeinen hellepäivä oli 27. elokuuta, kun Kauhavalla mitattiin vielä 25,6 astetta. Elokuun alkupuolella kaakkoistuulet toivat useaan otteeseen Suomeen savua ja voimakasta savunhajua sekä runsaasti pienhiukkasia, jotka olivat peräisin Venäjän lähialueiden ja Viron metsäpaloista. Savunhaju ulottui jopa länsirannikolle saakka. Savuisimmat päivät olivat 9. ja elokuuta. Metsäpalot tyrehtyivät vasta elokuun viimeisen viikon voimakkaiden kuurosateiden jälkeen. Myös Suomessa oli kesäkaudella metsäpaloja tavallista useammin, mutta tehokkaan sammutustyön takia ne eivät levinneet laajalle eivätkä kestäneet pitkään. ALKUVUONNA SATOI VÄHÄN, LOPPUVUOSI OLI ENNÄTYSMÄRKÄ Kesä oli maan etelä- ja länsiosassa sekä Perämeren rannikolla kaikkien aikojen kuivin. Kuivuuden toi lähes paikallaan pysynyt korkeapaine. Aurinko paistoi ke sällä suuressa osaa maata kolmanneksen keskimääräistä enemmän. Kauhavalla pisin poutajakso alkoi 14. heinäkuuta ja kesti 4,5 viikkoa. Kesäiset säät hiipuivat hitaasti syyskuussa. Kuukauden loppupuolella sattui vielä lähes helletilanne päivinä. Syksyisiä sumuja esiintyi rannikoilla tavallista useammin. Helsingin edustalla 10 ILMASTOKATSAUS 12/06

11 merellä sumupäiviä oli yhdeksän, kun pitkän ajan keskiarvo on 3 kpl. Lokakuusta lähtien runsaat sateet kastelivat maanpinnan ja täyttivät joet ja järvet kuivillakin alueilla. Lokakuu oli vuoden sateisin kuukausi lähes koko maassa. Vihdin Hiiskulassa mitattiin 228 millimetriä ja se oli uusi lokakuun koko maan sade-ennätys. Lokakuun alussa jatkui ajankohtaan nähden lämmin sää. Yöpakkaset ilmaantuivat Lappiin pian puolenkuun jälkeen. Samaan aikaan jatkui maan etelä- ja keskiosassa pilvisen harmaa ja vesisateinen sää. Kuukauden loppupuolella satoi Lappiin reilu ensilumi. Lokakuun päättyessä lähes koko maa oli lumen peitossa sillä loka-marraskuun taitteeseen sattui useita voimakkaita pyryjä, jotka kasvattivat lumipeitteen ajankoh taan nähden paksuksi. Maan etelä- ja keskiosassa Salpausselän molemmin puolin kertynyt senttimetrin lumipeite oli ajankoh taan nähden poikkeuksellisen paksu. Lapissa jatkui täysi talvi. Marraskuu jakaantui lämpöoloiltaan täysin kahtia. Kuukauden alkupuoli oli talvinen, mutta loppukuun keskilämpötila oli koko maassa 5-10 astetta kuukauden alkupuolta korkeampi. Marraskuun hyvin leuto loppupuoli sulatti lumet Etelä- Lappia myöten. Joulukuu 2006 oli huippuleuto. Kuukauden keskilämpötilat olivat koko maassa ennätykselliset 7 8 astetta vertailukauden keskiarvoa korkeammat. Ääriarvolaskelman mukaan vastaavia keskilämpötiloja saavutetaan nykyilmastossa pari kertaa vuosituhannessa. Arvioidaan, että noin yksi aste joulukuun huippulämmöstä aiheutui jo ilmaston muutoksesta. Joulu kuun 2006 lämpöolot ovat 2000-luvun lopussa tuiki tavallisia ellei ilmaston lämpenemistä pystytä hillitsemään. TERMISET VUODENAJAT Termiset vuodenajat olivat vuonna 2006 pituudeltaan kaikkea muuta kuin tavanomaiset (taulukko). Talvi kesti etelässä hieman keskimääräistä pitempään. Kun terminen kesä taas alkoi varhain, tuli termisestä keväästä etelässä lyhyt. Kesä taas kesti Helsinki-Vantaalla peräti 160 vrk eli yli viisi kuukautta, ja se oli pisin tarkastelukaudella Toiseksi pisimmät, 152 vrk kestäneet kesät on koettu etelässä vuosina 2001 ja Termisen syksy jäi sisä- Suomessa lyhyeksi, kun loka-marraskuun taitteessa oli yli kahden viikon ajan täysi talvi koko maassa. Mutta sen jälkeen loppuvuosi olikin poikkeuksellisen leuto ja termisen talven alun määrittäminen siirtyi etelärannikolla tammi kuun puolenvälin jälkeen. Vuonna 2006 oli merellä myrs kypäiviä vain 14, kun niitä on keskimäärin 24 kpl vuodessa. Kesän salamamäärä jäi hieman alle puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Koska ukkosia oli vähän ei trombejakaan päässyt kehittymään. Luotettavia trombiilmoituksia saatiin vajaa 10 kpl. Kuva. Helsinki Kaisaniemen kuukauden keskilämpötila 2006 on merkitty punaisilla ruuduilla. Vihreä käyrä kuvaa kuukausikeskilämpötilan keskiarvoa Ulommat viivat kuvaavat arvoja, jotka toistuvat harvemmin kuin kerran 20 vuodessa. Vain helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kylmemmät. Anneli Nordlund TERMISTEN VUODENAIKOJEN VAIHTUMISET JA PITUUDET 2006 talvi pituus talvi/kevät pituus kevät/kesä pituus kesä/syksy pituus syksy/talvi alku vrk vrk vrk vrk Helsinki-Vantaa vertailu Jyväskylä vertailu Sodankylä vertailu ILMASTOKATSAUS 12/06 11

12 Kuukausikeskilämpötilatiedot vuonna 2006 Havaintoasema ero UTÖ -0,5-3,2-4,2 2,2 7,4 12,8 18,0 18,9 15,3 10,4 4,8 5,1 7,3 6,1 1,1 HANKO TVÄRMINNE -2,3-6,4-5,7 2,6 9,3 14,4 18,3 18,8 14,2 9,1 3,8 4,6 6,7 5,7 1,0 HELSINKI-VANTAA -4,9-9,2-6,6 3,8 10,7 16,3 19,1 18,4 13,7 7,5 1,5 3,0 6,1 4,9 1,2 HELSINKI KAISANIEMI -3,7-7,9-5,4 3,6 10,5 15,9 18,9 18,7 14,0 8,5 2,8 4,0 6,7 5,6 1,1 RANKKI -4,2-9,8-7,3 2,1 9,0 14,6 18,2 19,2 12,9 7,6 2,4 3,4 5,7 4,9 0,8 PORI -3,7-7,0-6,5 3,6 10,1 14,6 17,9 18,6 13,3 6,9 2,2 3,7 6,1 4,8 1,4 TURKU -4,1-7,0-6,0 3,5 10,4 14,9 18,1 18,2 13,8 7,6 2,7 3,6 6,3 5,2 1,1 JOKIOINEN -5,1-9,1-7,1 3,6 10,1 15,2 18,1 17,9 13,2 6,6 1,1 2,7 5,6 4,3 1,3 TAMPERE-PIRKKALA -5,8-9,6-7,9 3,4 9,9 15,2 17,9 17,9 12,7 6,2 0,8 2,2 5,2 4,2 1,1 LAHTI -5,8-10,3-7,4 3,6 10,2 15,7 18,1 17,7 12,6 6,5 0,3 2,3 5,3 4,1 1,2 UTTI -6,6-11,0-7,5 3,7 11,0 16,2 18,9 18,6 12,7 6,6 0,0 1,8 5,4 4,0 1,4 LAPPEENRANTA -6,9-12,1-8,1 3,5 10,4 15,8 18,3 17,9 12,3 6,2-0,3 1,4 4,9 3,9 1,0 NIINISALO -5,2-8,8-7,5 3,1 9,9 14,7 17,5 18,1 12,5 5,4 0,8 1,8 5,2 3,7 1,5 JÄMSÄ HALLI -7,0-10,9-8,4 3,1 9,7 15,7 17,7 17,5 12,2 5,8-0,1 1,5 4,7 3,5 1,3 JYVÄSKYLÄ -7,3-11,7-9,7 2,6 9,3 15,4 17,0 17,0 11,6 4,8-0,8 1,1 4,1 3,0 1,2 MIKKELI -7,1-12,4-9,5 3,0 9,6 15,3 16,8 16,4 11,8 5,6-0,9 1,5 4,2 3,4 0,9 VAASA -3,9-8,0-8,6 3,2 8,9 14,4 17,1 17,8 12,5 5,2 1,5 2,5 5,2 3,7 1,5 VALASSAARET -2,9-6,2-7,4 1,5 7,1 12,6 16,6 18,4 13,1 6,1 2,0 2,7 5,3 3,9 1,4 KAUHAVA -5,2-9,9-9,2 3,7 9,6 14,9 16,8 17,9 12,1 4,8 0,6 1,5 4,8 3,2 1,6 ÄHTÄRI -6,8-11,0-9,8 2,7 8,8 14,5 16,1 16,7 11,3 4,6-0,6 1,0 4,0 2,7 1,3 VIITASAARI -7,4-11,7-9,0 3,2 9,8 15,7 17,7 18,1 11,9 4,5-0,8 1,0 4,4 3,2 1,2 KUOPIO -7,8-13,3-9,8 2,6 9,7 15,9 17,7 17,7 11,7 4,6-1,1 0,9 4,1 3,1 1,0 JOENSUU -8,5-13,9-9,6 2,6 9,6 15,7 17,4 16,9 11,2 4,3-1,4 0,3 3,7 2,6 1,1 KAJAANI -8,9-14,0-11,6 3,0 9,0 14,9 16,4 16,1 10,2 2,7-3,2-0,7 2,8 1,7 1,1 HAILUOTO -6,0-11,3-11,0 2,4 8,2 13,0 15,4 17,0 10,1 3,3-1,8 0,7 3,3 2,3 1,1 OULU -6,8-12,1-10,5 3,0 9,0 14,3 16,3 17,4 10,5 2,7-2,7 0,0 3,4 2,4 1,1 KEMI -7,7-12,5-11,1 2,3 7,8 12,7 15,3 16,8 9,6 0,6-3,7-2,0 2,3 1,2 1,2 KUUSAMO -10,2-14,9-12,8 1,1 6,4 13,9 14,6 14,1 7,5-0,5-6,3-4,4 0,7-0,3 1,0 PELLO -10,3-13,4-10,6 2,1 8,1 13,6 15,8 16,6 8,2-1,8-4,8-4,4 1,6 0,0 1,6 ROVANIEMI -8,8-12,5-9,8 2,0 8,1 13,5 15,5 16,5 8,0-1,1-4,9-3,4 1,9 0,5 1,4 SODANKYLÄ -10,9-15,2-11,5 1,6 6,5 13,4 14,5 14,6 6,9-1,7-6,0-4,9 0,6-0,8 1,4 MUONIO -11,6-13,7-11,9 0,9 6,3 12,1 13,9 14,6 6,1-3,1-6,2-8,0 0,0-1,4 1,3 KILPISJÄRVI -8,5-11,3-14,4-1,8 4,0 8,6 11,1 11,6 6,0-2,0-5,4-6,3-0,7-2,3 1,6 INARI -10,1-12,9-10,6 1,1 6,2 12,7 13,7 13,9 6,3-1,5-5,6-5,0 0,7-0,8 1,5 KEVO -11,0-13,6-11,9 0,7 5,8 11,4 12,3 12,4 6,0-2,5-7,0-6,4-0,3-1,7 1,4 Taulukossa ovat kuukausikeskilämpötilat, vuoden 2006 keskilämpötila sekä vuosikeskilämpötilat vertailukautena (sarake 7100) ja vuoden 2006 keskilämpötilan poikkeama vertailukauden arvosta. I tabellen presenteras medeltemperaturerna per månad, årets 2006 medeltemperatur, normalperiodens årsmedeltemperatur (kolumn 7100) samt års medeltemperaturens avvikelse från normalperiodens medelvärde. 12 ILMASTOKATSAUS 12/06

13 Kuukausisademäärät vuonna 2006 Havaintoasema % UTÖ HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI PORI TURKU JOKIOINEN TAMPERE-PIRKKALA LAHTI UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU KAJAANI HAILUOTO OULU KEMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI INARI KEVO Taulukossa ovat kuukausien sademäärät (mm) sekä vuoden 2006 sadesumma. Sarakkeessa 7100 ovat vuosisademäärät vertailukautena sekä vuoden 2006 sademäärä verrattuna (%) kauden keskiarvoon. I tabellen presenteras nederbördsmängderna per månad och nederbördsumman för år I kolumnen 7100 finns årets medelnederbörden under normalperioden samt nederbörden i procent av normalvärdet. ILMASTOKATSAUS 12/06 13

14 Joulukuun lämpötiloja Joulukuussa 2006 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen lila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. December 2006, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 14 ILMASTOKATSAUS 12/06

15 Joulukuun sademääriä Joulukuussa 2006 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i december 2006 på några orter. ILMASTOKATSAUS 12/06 15

16 Joulukuun päivittäiset tiedot LÄMPÖTILAN KESKIARVO, YLIN JA ALIN ARVO ( C) SEKÄ SADEMÄÄRÄ (MM) MEDEL- MAXIMI- OCH MINIMITEMPERATUR ( C), SAMT NEDER- BÖRDSMÄNGD (MM) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA MIKKELI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ,9 1,9-4, ,3-3,1-6, ,4-1,2-8, ,4 4,3-1, ,5 3,7-1, KUOPIO RUUKKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 12/06

17 Joulukuun pikakuukausitiedot ILMAN LÄMPÖTILA ( C), SADEMÄÄRÄ (MM) JA LUMEN SYVYYS (CM) LUFTTEMPERATUR ( C), NEDERBÖRD (MM) OCH SNÖDJUP (CM) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan 15.pnä cm pintaa C Päivä 2006 Päivä 2006 Päivä Suurin Päivä päivässä 2000 UTÖ JOMALA 4.1 * * *7 HANKO TVÄRMINNE KIIKALA HKI-VANTAA Pakkaspäiviä HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI 1, PUNKAHARJU VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO RUUKKI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie). ILMASTOKATSAUS 12/06 17

18 Joulukuun tuulitiedot ERISUUNTAISTEN TUULIEN LUKUISUUDET (%) JA KESKINOPEUDET (M/S) FREKVENSER AV OLIKA VINDRIKTNINGAR (%) OCH VINDENS MEDELHASTIGHET N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALALA HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMOLA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 1.,2.,5.-9.,11.,12.,14.,15.,19.,20.,24.,30.,31. HKI-VANTAAN LA 11. ISOSAARI 6.,8., , ,31. RANKKI 14.,15. ISOKARI 8.,9.,11.,24.,27.,28.,30.,31. TAHKOLUOTO 6.,8.,9.,11.,12.,14.,16.,18.,22.,23.,27.,28.,30.,31. VALASSAARET 11.,22. ULKOKALLA 2.,11.,12.,15.,20.,22.,23.,26.,28. KEMI AJOS 11.,12.,13.,22.,26. KEVO 22.,23.,27.,28. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkikllä tehtyjen havaintojen mukaan. UTÖ 11. Sääennätyksiä marraskuussa 2006 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 10,5 C Kauhava lentokenttä Alin lämpötila -29,5 C Kittilä Pokka Suurin kuukausisademäärä 138 mm Kemiö Lövböle Suurin vuorokausisademäärä 40 mm Ii Yli-Olhava Suomen ennätykset marraskuussa Ylin lämpötila 14,1 C Maarianhamina Alin lämpötila -42,0 C Sodankylä Suurin kuukausisademäärä 223 mm Tuusula Ruotsinkylä ILMASTOKATSAUS 12/06

19 Joulukuun lumet cm alle 1 KYSYMYKSIÄ SUOMEN ILMASTOSTA. Mikä on ollut kylmimmän tammikuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä vuodesta 1900 lähtien? a) -16,5 C b) -12,7 C c) -9,8 C Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 50 vuotta sitten joulukuussa Mikä on alin tammikuussa mitattu lämpötila? a) -53,1 C b) -51,5 C c) -49,5 C 3. Kuinka monta erillistä lumijaksoa on Jyväskylässä ollut enimmillään yhden talven aikana? a) 8 b) 11 c) Mikä on lumensyvyys keskimäärin tammikuun 15. päivänä Kuopiossa? a) 21 cm b) 34 cm c) 38 cm 5. Mikä on tammikuun lumensyvyysennätys Turussa? a) 41 cm b) 52 cm c) 73 cm 6. Mikä on tammikuun suurin kuukausisademäärä? a) 121 mm b) 144 mm c) 183 mm 7. Kuinka monta myrskypäivää on havaittu tammikuussa enimmillään Suomen merialueilla (vuodesta 1990 lähtien)? a) 10 b) 15 c) 18 Kirjoittaja Juho Mauri Angervo 7. b) vuonna c) Kilpisjärvellä vuonna c) 1. päivänä vuonna c) 3. b) talvena vuonna b) Kittilän Pokassa 28. päivänä 1. a) vuonna 1987 Oikeat vastaukset: ILMASTOKATSAUS 12/06 19

20 Joulukuun 2006 lämpötila- ja sadekartat December 2006 yli alle Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli yli Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 20 ILMASTOKATSAUS 12/06