PoSoTe Kuntayhtymä työryhmä

PÖYTÄKIRJA PoSoTe Kuntayhtymä työryhmä 2. kokous Aika 20.3.2015 klo 13:15 14:00 Paikka Maakuntasali 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Perussopimusluonnoksen käsittely Käsiteltiin pienryhmän valmistelema perussopimusluonnos. 3 Seuraava kokous Seuraava kokous on sovittu pidettäväksi 10.4. klo 13-16 / Maakuntasali. 4 Muut asiat Muita asioita ei ollut. 5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:00. Jarmo Ronkainen puheenjohtaja Janne Niemeläinen sihteeri

-------- Työryhmän jäsenet / osallistujat: Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja Iisalmi, puheenjohtaja Jarmo Muiniekka, kaupunginjohtaja Kiuruvesi Risto Niemelä, kunnanjohtaja Rautalampi (poissa) Hannu Tsupari, kaupunginjohtaja Varkaus (poissa) Petri Kangasperko, kaupunginjohtaja Juankoski Unto Murto, kunnanjohtaja Rautavaaraara Heikki Vienola, kaupunginsihteeri Kuopio Janne Niemeläinen, hallintojohtaja Ylä-Savon Sote kuntayhtymä Timo Kiviluoma, talouspäällikkö Kuopio Kreettastiina Isohanni-Niiranen, hallintojohtaja Varkaus Merja Vartiainen, toimistopäällikkö Siilinjärvi Sari Raassina, erikoislääkäri KYS (poissa)

1 (POSOTE) PERUSSOPIMUS

2 Sisällys 1 Nimi ja kotipaikka... 3 2 Toimiala ja tehtävät... 3 3 Jäsenkunnat ja kuntakokous... 4 4 Uuden jäsenkunnan ottaminen... 4 5 Yhtymävaltuuston kokoonpano ja toimikausi... 4 6 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus... 5 7 Äänivalta yhtymävaltuustossa... 5 8 Yhtymävaltuuston tehtävät... 6 9 Yhtymähallituksen kokoonpano... 6 10 Yhtymähallituksen päätösvaltaisuus sekä äänivalta päätöksenteossa... 7 11 Yhtymähallituksen tehtävät... 7 12 Yhtymähallituksen esittely... 7 13 Lautakunnat ja hallituksen jaosto... 7 14 Peruspääoma ja jäsenkuntien maksuosuudet... 8 15 Jäsenkuntien osuudet varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista... 8 16 Talousarvio, toiminta-ja taloussuunnitelma... 8 17 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen... 9 18 Suunnitelmapoistot... 9 19 Hallinnon ja talouden tarkastaminen... 9 20 Rahastojen perustaminen... 9 21 Palveluista perittävät korvaukset... 9 22 Jäsenkuntien maksuosuudet, maksuajat, korot ja viivästyskorot... 10 23 Poikkeuksellisen suuret potilaskohtaiset kustannukset... 10 24 Investointien pääomarahoitus... 10 25 Muut määräykset... 10 26 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema... 11 27 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys... 11 28 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 11 29 Voimaantulo... 11

3 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä) ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Kuntayhtymästä käytetään lyhennettä PoSote. 2 Toimiala ja tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia sekä järjestää ja tuottaa jäsenkuntien puolesta kunnille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntayhtymän tekemän järjestämispäätöksen ja yhdenvertaisten periaatteiden mukaisesti ja niihin liittyvät tukipalvelut (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa). Tuottamisvastuuseen kuuluvat ehkäisevät, korjaavat, hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Kuntayhtymä voi hoitaa kuntien puolesta työllisyyden edistämiseen liittyviä tehtäviä, joista sovitaan erillisillä kuntakohtaisilla sopimuksilla. Kuntayhtymä valmistelee valtuustokausittain palvelujen järjestämissuunnitelman, mistä se tekee jäsenkuntia kuultuaan järjestämispäätöksen. Ennen järjestämispäätöksen hyväksymistä tai siihen tehtäviä muutoksia kuntayhtymän on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä sekä otettava huomioon ministeriön näkemykset. Kommentoinut [NJ1]: Onko tarpeen rajata? Kommentoinut [NJ2]: Tarvitaanko; antaisi toisaalta mahdollisuuksia? Esim. Kelan sakkomaksujen minimointi, ym työllisyyttä tukvat toiminnot Kuntayhtymä valmistelee talousarviovuosittain kuntakohtaiset palvelusopimukset yhteistyössä kuntajohtajatyöryhmän ja jäsenkuntien kanssa. Järjestämissuunnitelma ja palvelusopimus hyväksytään ao. jäsenkunnan valtuustossa sekä kuntayhtymän yhtymävaltuustossa. Kuntayhtymä määrittelee jäsenkunnan lähipalvelut järjestämispäätöksessä. Jäsenkuntien asukkailla on oikeus käyttää kuntayhtymän palveluja kuntarajoista riippumatta. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. XX yhteistyöalueeseen kuuluvan kuntayhtymän tulee yhdessä muiden xx yhteistyöalueeseen kuuluvien sosiaali- ja terveysalueiden kanssa laatia kunnallisvaltuusto-kausittain palvelujen järjestämissopimus. Järjestämissopimuksessa alueet sopivat mm. vaativan erityistason tehtävien ja päivystyksen järjestämisestä. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erityispalveluiden järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä lain vaatimia edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. Kuntayhtymä voi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut seuraavin tavoin: Kommentoinut [NJ3]: Kirjoitetaan siihen muotoon, kun se tulee lopulliseen lakiin Kommentoinut [NJ4]: Lisätty 1) tuottamalla ne itse, 2) kuntalain 76 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, 3) hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajalta, 4) antamalla palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain mukaisen palvelusetelin, tai 5) muulla laissa säädetyllä tavalla. Kuntayhtymällä voi olla yhtymävaltuuston perustamia liikelaitoksia ja se voi olla osakkaana niissä osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän toimialaa ja tehtäviä. Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.

4 Kuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetyssä laissa tarkoitettuja palveluja ensisijaisesti henkilöille, joilla on kotikuntalain mukainen kotipaikka kuntayhtymän jäsenkunnassa, jollei laista tai erillisistä sopimuksista muuta johdu. 3 Jäsenkunnat ja kuntakokous Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Rautavaara, Lapinlahti, Kuopio, Siilinjärvi, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Pielavesi, Tervo, Keitele, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Kaavi ja Juankoski (Joroinen). Kuntakokous järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa; talousarvion ja toimintasuunnitelman valmisteluvaiheessa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistuttua. Kuntakokous voidaan kutsua koolle myös merkittäviä linjaratkaisuja tehtäessä. Kuntakokous tulee kutsua koolle myös jos vähintään puolet peruskunnista vaatii kuntakokouksen järjestämistä. 4 Uuden jäsenkunnan ottaminen Jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, uuden perussopimuksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. 5 Yhtymävaltuuston kokoonpano ja toimikausi Yhtymävaltuustossa on yhteensä xx (xx) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaaleissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunkin kunnan valtuusto nimeää toimikaudekseen yhtymävaltuuston jäsenet ja kullekin heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi (2) nimetään yhtymävaltuuston jäsen valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. Yhtymävaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Tässä mallissa on sovittava mekanismi, jonka mukaan valtuutettujen määrä kuntien kesken määräytyy. TAI Kunnat valitsevat jäsenet yhtymävaltuustoon kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittä tuhatta (5.000) asukasta kohti. Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

5 Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen valintakriteerejä. TAI Valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti: Väestötietojärjestelmästä saatu viimeisin tieto kunnan asukasluvusta rekisteritilanteesta 31.12. Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee valtuustoon jäsenet toimikautensa alusta lukien. Kommentoinut [NJ5]: Tässä huomioita jos kokous heti alkuvuodesta, jolloin väestötiedot eivät ole vielä valmiina. Kunnan asukasluku Valtuutettujen määrä 2.000 tai vähemmän 1 2.001-8.000 2 8.001-25.000 3 25.001-100.000 4 100.001-400.000 5 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä. Kommentoinut [NJ6]: Tässä tarkasteltava onko asukasluku / valtuutettujen määrä oikeassa suhteessa Kommentoinut [NJ7]: Yliopiston rooli mietittävä Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy vuosittain väestötietojärjestelmään otetun kunnan rekisteröintilanteessa 31.12. olevan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1.000) asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Yliopiston valitsemien jäsenten äänimäärä valtuustossa on 10 % kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaessa. Kommentoinut [NJ8]: Yliopiston äänimäärän tarkastelu; onko OK 6 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 7 Äänivalta yhtymävaltuustossa Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Päätöksen tekeminen edellyttää vähintään, että ylimmässä toimielimessä päätöstä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kahden kunnan edustajien enemmistö. Kommentoinut [NJ9]: Kirjattava lopullisen lain mukaiseksi

6 8 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, joka 1) valitsee yhtymävaltuuston jäsenistä valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa 2) valitsee valtuustokaudeksi tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, jotka ovat eri kunnista. 3) valitsee valtuustokaudeksi kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää kerrallaan eri kunnista yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi varapuheenjohtajiksi 4) valitsee valtuustokaudeksi yhtymähallituksen jaoston jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, jotka ovat eri kunnista. 5) valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan 6) päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista 7) päättää hallinnon järjestämisen perusteista 8) päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion ja kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman 9) hyväksyy valtuustokausittain järjestämissuunnitelmat ja vuosittain palvelusopimukset 10) päättää kuntayhtymän palveluiden ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista 11) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta 12) päättää kuntayhtymän hallintosäännöstä ja muista hallinnon järjestämiseksi tarpeellisista säännöistä 13) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista 14) valitsee kuntayhtymän johtajan 15) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä toimenpiteistä, johon tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta; sekä 16) päättää muista yhtymävaltuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista, joita ei ole siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi. Esittelystä, kokousmenettelyistä ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. 9 Yhtymähallituksen kokoonpano Yhtymävaltuusto valitsee jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista yhtymähallitukseen yksitoista (11) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtaja valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. Kommentoinut [NJ10]: Lukumäärä? TAI Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan. Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on oikeus nimetä hallituksen jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen kokoonpano on, yliopiston nimeämää jäsentä lukuun ottamatta, sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnal-

7 lisvaaleissa saamaa ääniosuutta sairaanhoitopiirin alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, minkä lisäksi hallituksen jäseniä valittaessa on pyrittävä alueelliseen tasapuolisuuteen. Kommentoinut [NJ11]: Tässä vaihtoehdossa on mietittävä yliopiston roolia 10 Yhtymähallituksen päätösvaltaisuus sekä äänivalta päätöksenteossa Yhtymähallitus on päätösvaltainen silloin, kun enemmän kuin puolet yhtymähallituksen jäsenistä on läsnä. Jokaisella yhtymähallituksen jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. 11 Yhtymähallituksen tehtävät Kuntayhtymää johtaa yhtymävaltuuston alaisena yhtymähallitus. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Lisäksi yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toimialaan liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole tällä perussopimuksella tai kuntayhtymän hallintosäännöllä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Hallituksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 12 Yhtymähallituksen esittely Asioiden käsittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä, kokousmenettelyistä ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. 13 Lautakunnat ja hallituksen jaosto Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta ja hallituksen alaisia yksilöasioita käsitteleviä jaostoja käsiteltävien asiatyyppien mukaisesti kolme (3). Kuntayhtymän lautakunnat ja jaoston valitsee yhtymävaltuusto. Tarvitaanko vielä erillinen lautakuntatyyppinen elin? Jos ei ole, niin yhtymähallituksen rooli ja tehtävät ovat todella laajat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jossa on 7 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastuslautakunnan toiminnasta, kokousmenettelyistä ja koolle kutsumisesta määrätään hallintosäännössä.. Kommentoinut [NJ12]: Onko riittävä määrä? Kommentoinut [NJ13]: Lautakunnan tarpeellisuus voi nousta esille mm. kiinteistöjen omistuksen osalta Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallituksen jaoston tehtävät ja kokoonpano Kuntayhtymässä on yhtymähallituksen jaostoja, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön ja määräyksiin liittyvästä ja viranomaispäätöstä vaativasta yksilökohtaisesta päätöksenteosta ja muutoksenhausta ellei hallintosäännöstä muuta johdu. Muut hallituksen jaostojen tehtävät kirjataan hallintosääntöön. Yhtymähallituksen jaoston jä-

8 senmäärää on 7. Valtuusto valitsee kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. Kommentoinut [NJ14]: Jaosto käsittelee arkaluontoisia asioita, jolloin jäsenmäärän tulisi olla mahdollisimman pieni. Yhtymähallituksen jaoston päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymähallituksen osalta on määrätty. Esittelystä, ko- Asioiden käsittely jaoston kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. kousmenettelyistä ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. 14 Peruspääoma ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto, ellei laista muuta johdu. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan osuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Kuntayhtymän on pidettävä jäsenkuntaosuuksista luetteloa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien euromääräisinä osuuksina. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Sen mahdollisesta suorittamisesta, määrästä, perusteista ja suoritusajankohdasta päättää yhtymävaltuusto tilivuotta edeltävässä kevätkokouksessaan. 15 Jäsenkuntien osuudet varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuut kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. 16 Talousarvio, toiminta-ja taloussuunnitelma Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymälle talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa määritellään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma perustuu kuntakokouksessa sovittuihin linjauksiin ja jäsenkuntien valtuustojen ja yhtymävaltuuston hyväksymiin palvelusopimuksiin ja kuntayhtymän tekemään järjestämispäätökseen.

9 Jäsenkunnilla ja kuntalaisilla on oikeus tehdä esityksiä kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittämiseksi. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät palvelusopimukset 15.11. mennessä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset 31.12. mennessä. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan yhtymävaltuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus) siten, kuin asiasta jäsenkuntien kanssa sovitaan. 17 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän toimitusjohtaja. Tilinpäätös on saatettava yhtymävaltuuston päätettäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Yhtymävaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden. 18 Suunnitelmapoistot Yhtymävaltuusto hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. 19 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhtymän hallintosäännön määräyksiä. 20 Rahastojen perustaminen Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä. 21 Palveluista perittävät korvaukset Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsen- ja muilta kunnilta perittävien maksujen lisäksi asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla ja muilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritellään palvelusopimuksissa. Muilta kunnilta perittävät maksut määräytyvät palveluhinnaston mukaisesti. Palvelusopimukset ovat kokonaissopimuksia, joka muodostuu kuntayhtymän oman toiminnan ja ostopalvelujen kokonaismäärästä. Palvelut hinnoitellaan aiheuttamisperiaatteella seuraavasti: Jos jäsenkunta ei tee palvelusopimusta, kuntayhtymä laskuttaa kuntaa palveluhinnaston mukaisesti. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan alueella palveluja, laskutetaan kuntaa

10 käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla. Kuntayhtymälle määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot sisällytetään palveluista perittäviin korvauksiin. Kuntalaskutus perustuu palvelusopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen ennakkolaskuun. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (vähintään 3 % kunnittain tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä jäsenkunnan kanssa. Kuntayhtymän tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Ali- tai ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Palvelusopimuksia laadittaessa ja maksuosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kuntayhtymän edellisen tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden arvioitu kuntakohtainen toteuma. Kommentoinut [NJ15]: Palveluiden rahoitus kirjoitetaan lopullisen lain sisältöä vastaavaksi Mikäli talousarvio / palvelusopimus ylitetään, yhtymähallituksen tulee esittää yhtymävaltuustolle toimenpidesuunnitelma ylityksen kattamiseksi. Yliopistollisen sairaalan rooli on mietittävä ja maksujen jyvitys jäsenkuntien kesken? 22 Jäsenkuntien maksuosuudet, maksuajat, korot ja viivästyskorot Jäsenkunnat maksavat kuukausittain ennakkomaksuosuuden, joka on 1/12 talousarviovuonna jäsenkunnalle myytäväksi sovittujen palvelujen yhteissummasta. Kuntien maksuosuudet maksetaan kuukausittain kahdessa erässä kunkin kuukauden 11. ja 28. päivään mennessä. Maksuaika on 14 vuorokautta ja maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Kommentoinut [NJ16]: Kirjoitetaan vastaamaan lopullisen lain sisältöä. 23 Poikkeuksellisen suuret potilaskohtaiset kustannukset Kuntayhtymässä voidaan tasata erikoissairaanhoidon osalta poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustannuksia. Kustannukset katetaan tällöin asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruuden yhtymävaltuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jäsenkunnilta peritään kuukausittain 1/12 ennakkoa tästä maksusta. Yhtymävaltuusto päättää samassa yhteydessä sen euromääräisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin samoin kuin sen, peritäänkö jäsenkunnilta edellä mainitun euromäärän ylittävältä osalta osakorvausta. Osakorvaus voi olla erisuuruinen eri erikoisaloilla/sairausryhmissä. 24 Investointien pääomarahoitus Kommentoinut [NJ17]: Kirjoitetaan vastaamaan lopullisen lain sisältöä - Kuntayhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. 25 Muut määräykset Kiinteistöt PoSote omistaa xxx,xxx,xxx,xxx siirtyneet kiinteistöt. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

11 toimitilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa jäsenkunnilta. Vuokran suuruus määritellään omakustannusperiaatteella. Kiinteistöjen vuokrat muodostuvat arvonlisäverollisesta ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Ylläpitovuokra kattaa kiinteistön käyttömenot ja pääomavuokra kiinteistön kirjanpidolliset poistot ja poistamattomalle pääomalle laskettavan koron. Henkilöstön eläkevastuut Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta. Purettavien kuntayhtymien osalta vastuut eläkemaksuista siirtyvät jäsenkunnille purkamista edeltävien kolmen vuoden käyttömenojen suhteessa. 26 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Kommentoinut [NJ18]: Tämä kohta kirjataan sen mukaiseksi kuin mitä sovitaan kiinteistöjen omistuksesta / siirtymisestä. Kommentoinut [NJ19]: Tämä on mietittävä kokonaisuudessaan uusiksi, koska eläkemenoperusteisista maksuista kertyy todella merkittävä potti. Kuka maksaa ja vastaa. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kunnan palveluksessa ennen vuotta 2005. Näiden määrä on selvitettävä ennen kirjausta. Mikäli eroava jäsenkunta vaatii peruspääomaosuuttaan maksettavaksi, sille maksetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta. Korvaus peruspääomaosuudesta maksetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaan tulosta lukien. 27 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 28 Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan hallintoriita-asioissa hallinto-oikeudessa. 29 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan xx.xx.201x