Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä 29.10.2013, Suomen Lähetysseura, Helsinki ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke. www.huussi.net
Miksi ette pysty edistämään hankkeissanne sellaisia sanitaatioratkaisuja, jotka ovat sekä ekologisesti kestäviä että kulttuurisesti hyväksyttyjä? Listaa merkittävimmät esteet.
Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä 28.10. järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute
Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja 29.10. Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti
Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä
Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja 29.10. Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti
Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi Kuva: http://www.phlush.org/2010/12/18/ecological-sanitation-initiative-taking-off-in-2011/
Vesihuuhtelusanitaation kestävyysvaje Maailman kotitalouksissa käytetään 500 miljardia vettä päivittäin; jos jokainen maailman asukas vetäisi vessan kerran päivässä, kuluisi siitä viidennes Vesistöihin päästetty käymäläjäte (puhdistamaton ja puhditettu) on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Viemäriverkostoja ei pystytä ylläpitämään edes rikkaissa maissa: Suomessa korjausvelka yli 200 vuotta (VVY 2010) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)
Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto
Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle 900 800 typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria 600 500 400 300 200 100 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services 2013 http://www.ers.usda.gov/data-products/fertilizer-use-and-price.aspx#26727
Cordell ym. 2009
EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä
Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).
Teknologiaperusteiset sanitaatiotikkaat Morella ym. 2008
Intian käymäläkartta http://datastories.in/blog/2013/09/09/a-toilet-map-of-india-2/
Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla
Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä
Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä
SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen http://www.wssinfo.org/post-2015-monitoring/
Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.
FELMin Vietnam-projekti Indicators: -120 hygienic latrines, animal sheds and bathrooms are promoted among project communities - At least, 80% of hygienic latrines and bathrooms are functioning well Source - Field surveys and observations, reports etc. Kommentteja, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia siitä, miten seuranta hankkeessa toteuttaa sanitaation post2015-tavoitteita: Käymälöiden toimivuuden mittaaminen on hyvä asia, mutta miten sitä tehdään? Laadullisia mittareita voisi kehittää siihen, mitä suhtautumisessa sanitaatioon tapahtuu. Voisiko yhteisöjen kanssa yhdessä kehittää uusia seurantatapoja ja tietolähteitä?
Nepal-projekti Indicators: - Improved awareness and practices on personal hygiene, environmental sanitation and HIV AIDS - Decreased prevalence of diarrhea and increased practice of rehydration - % of coverage of HH with sanitary toilets and safe drinking water - % of HH, schools and institutions with using sanitary toilets - Number of VDCs declared ODF within the period - Number of research conducted, documented and disseminated Kommentteja, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia siitä, miten seuranta hankkeessa toteuttaa sanitaation post2015-tavoitteita: Ripulitautien määrän mittaaminen on oikeansuuntainen indikaattori. Mitataanko käymälöiden määrää vai niiden käyttöä ja miten käyttöä mitataan? Miten tietoisuuden lisäämistä mitataan? Laadullinen mittari sopisi hyvin siihen Tutkimusten määrä on hyvä täydentävä mittari. Tietolähteet voisi tuoda esille ja miettiä myös, voisiko innovoida yhteisöjen kanssa uusia seurantatapoja.
Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)
Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa http://sanitationupdates.wordpress.com/2010/12/23/new-google-tool-sheds-light-on-cultural-history-of-sanitation/
http://www.gatesfoundation.org/what-we-do/global-development/water-sanitation-and-hygiene
http://strikewithme.org/
Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä
Paperi vs. vesi
Filippiinit Kuvat: http://www.flickr.com/photos/gtzecosan/
EteläAfrikka
Intia
Saksa
Kenia
Burkina Faso
Mali
Ruotsi
Kenia
Haiti
Etiopia
Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Harjoitus: Budjetoi sanitaatiokomponentti johonkin seuraavista 1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa 2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan 3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella
Keskustelu jatkuu mm. täällä: Beta.aidbrella.org
Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), 1994-2000. Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), 161-166. Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), 292-305. Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), 269-282. Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), 608-626. Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), 761-769. Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), 3-12. Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. http://www.learningace.com/doc/555742/28183bb8e57af869d31200af4a6514ff/california-colloquium-on-water-perry-l-mccarty McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), 7100-7106. Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), 356-363. Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum. http://www.globalwaterforum.org/2012/12/18/unreliability-in-sanitation-monitoring-analysis-of-east-african-urban-data/