Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen hakemus, joka koskee Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan ympäristöluvan No YS 1184, 12.10.2004 lupamääräysten

Etelä-Suomi Päätös Nro 54/2013/1 Dnro ESAVI/607/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen hakemus, joka koskee Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan ympäristöluvan No YS 1184, 12.10.2004 lupamääräysten tarkistamista, Hanko. LUVAN HAKIJA Oy Forcit Ab PL 19 10901 Hanko Y-tunnus: 0103189-6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehdas sijaitsee Hangon kaupungissa Täktomin ja Sandön kylissä yhtiön omistamilla kiinteistöillä 78-403-9-2 ja 78-404- 1-120. Toimialatunnus 20510 (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 2.9.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 4 f), 5 a) ja 6 a) mukaan. Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehdasta koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1184, 12.10.2004 toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.8.2010 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 4 f). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen 12.10.2004 antama ympäristölupapäätös No YS 1184, joka koskee Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan toimintaa. Länsi-Suomen vesioikeuden 15.2.1966 antama päätös n:o 21/1966, joka koskee pohjavedenottoa käytettäväksi teollisessa toiminnassa. Uudenmaan ympäristökeskus on 29.10.1998 hyväksynyt kirjeellään Dnro 0195Y0569-111 jätevesien määrän ja laadun tarkkailuohjelman. Uudenmaan ympäristökeskus on 12.9.2005 hyväksynyt kirjeellään No YS 1179 ympäristölupapäätöksen No YS 1184 lupamääräyksen 25. mukaisen pohjaveden tarkkailuohjelman. Uudenmaan ympäristökeskus on 13.6.1997 hyväksynyt kirjeellään Dnro 0196Y0285-103 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailuohjelman. Tarkkailussa seurataan ja tutkitaan veden fysikaalis-kemiallista laatua sekä rehevöitymistä. Tarkkailussa tehdään lisäksi pohjaeläinkartoituksia. Uudenmaan kalatalouspiiri on 14.8.1987 hyväksynyt kirjeellään 212/612 Uuh 1987 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 11.9.2006 lähetetyllä sähköpostiviestillä laitoksen katastrofialtaan rakennussuunnitelman. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 24.6.2008 päivätyllä kirjeellä No YS 848 maaperän ja pohjaveden kunnostukseen liittyvät loppuraportin 30.8.2005 koskien Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöstä No YS 385, 8.4.2002 sekä loppuraportin 11.3.2008 ja vesinäytetulokset 18.1.2008 koskien Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöstä No YS 1337, 17.10.2005. Kirjeessä on mm. edellytetty pohjavesitarkkailun jatkamista. Uudenmaan ympäristökeskus on 8.2.2005 hyväksynyt maaperän ja pohjaveden kunnostamiseen liittyvän pohjavesitarkkailuohjelman kirjeellään No YS 128. Ympäristölupahakemuksen liitteenä (lupahakemuksen täydennys 19.11.2012) on esitetty listaus turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toiminnalle myöntämistä luvista. Laitoksen toiminta on vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun Euroopan unionin neuvoston direktiivin 96/82/EY (ns. Seveso II -direktiivi) mukaista toimintaa. Viimeisin päivitetty vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa tarkoitettu turvallisuusselvitys on toimitettu turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 9.3.2011.

3 ALUEEN KAAVOITUS Uudenmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 8.11.2006, lainvoimainen 15.8.2007) Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan tontti on merkitty teollisuusalueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan teollisuustyöpaikkarakentamiseen. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia ja/tai vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Siltä osin kuin alueella varastoidaan ja/tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita, alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa on huomioitava varastoinnin aiheuttamat ympäristöriskit. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan tontti on Hangon kaupunginvaltuuston 29.11.1978 vahvistamassa Hangon kaupungin liitosalueiden yleiskaavassa merkitty teollisuus- ja varastotoiminnalle varatuksi alueeksi (T). Teollisuusalueen ympärillä on vesialue sekä maa- ja metsätalousalueeksi varattu alue, joilla on erikoismerkintä s 3, räjähdysaineita valmistavan teollisuusalueen suoja-alue. Kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioitava Sevoso II -direktiivin perustuvan konsultointivyöhykkeen laajuus Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaalle on 2 km. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Räjähdysainetehdas sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla, noin 7 km Hangon keskustasta itä-koilliseen. Oy Forcit Ab omistaa räjähdysainetehtaan ympäriltä 413 hehtaarin maa-alueen ja räjähdysainetehtaan edustalta 357 hehtaarin vesialueen. Alueen geologia ja hydrologia Tehdasalue sijaitsee Salpausselkä-muodostuman pohjoisreunalla meren rannassa. Muodostuman pintamaalaji on hiekkaa, joka ulottuu 5 10 metrin syvyyteen. Sadannasta noin 70 % imeytyy maaperään muodostaen pohjavettä. Pohjaveden virtaus tapahtuu Salpausselän harjanteelta pohjoiseen, jossa pohjavesi purkautuu lähellä rantaviivaa sekä meren pohjassa me-

reen. Tehdasalueella tai sen läheisyydessä ei ole ojia tai muita merkittäviä pintavesiesiintymiä. Merialueen tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Hankoniemen pohjoispuolinen merialue, johon räjähdysainetehtaan jätevedet johdetaan, on varsin avoin ja sen pohja viettää länteen eikä alueella ole veden virtauksia estäviä kynnyksiä eikä myöskään suuria saaria. Veden virtaukset ovat voimakkaita ja sekoittuminen on tehokasta. Alueella on ajoittain havaittu syväveden kumpuamista pintaan. Merialueen tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna. Vuoden 2010 tarkkailutuloksien ( Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 225/2012) mukaan niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävää, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti. Oy Forcit Ab:n tehtaan edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti hyvä, vaikka loppukesäisin on ollut havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Alueella mitatut klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Lievästä rehevöitymisestä ovat indikaattoreina alueella tavatut suolileväkasvustot. Suolilevä on vähentynyt 1990-luvun tilanteesta. Pohjaeläimistö on alueella varsin monipuolinen eikä muutoksia vuoden 2006 tilanteeseen ollut havaittavissa. Alueella tehdyn kalataloudellisen yhteistarkkailun ( Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002 2007, Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 208/2010) mukaan ahvenen, kampelan ja silakan väheneminen sekä lahnan lisääntyminen näkyvät Oy Forcit Ab:n tehtaan edustan saaliskehityksessä. Yleisesti raportissa todetaan, että koko tarkkailualueen keskeisin ongelma on rehevöityminen. Keskeisessä asemassa ovat fosfori ja erityisesti typpi, joka on saaristovesillä leväkasvua rajoittava minimiravinne. Ilmanlaatua ja sen kehittymistä Uudellamaalla on seurattu bioindikaattorimenetelmin 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2009 tehdyn viimeisimmän selvityksen mukaan ( Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2010) Hangossa keskimääräinen ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajilukumäärä ja ilmanpuhtausindeksi vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja: jäkälälajisto oli lievästi köyhtynyttä. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta kahdeksalla Hangon keskustan ja Tulliniemen havaintoalalla ja pahasti vaurioitunutta Tulliniemen ja Lappoh- 4

Maaperän tila jan havaintoaloilla. Muilla havaintoaloilla sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta. Jäkälälajisto oli selvästi köyhtynyttä viidellä havaintoalalla mm. Lappohjan ja Tulliniemen läheisyydessä, mutta osalla näistä aloista jäkälien lajilukumäärä oli suuri ja vastasi luonnontilaista lajistoa. Muilla havaintoaloilla jäkälälajisto oli lievästi köyhtynyt tai vastasi luonnontilaista lajistoa. Sormipaisukarpeen vauriot olivat vuonna 2009 kaikista tutkituista vuosista suurimmat ja erot vuosiin 2004 ja 2000 olivat tilastollisesti merkitseviä. Ilmanpuhtausindeksien arvot ovat pysyneet melko samalla tasolla läpi seurantajakson. Jäkälälajiston pitkän aikavälin (1998 2009) muutokset indikoivat ilman epäpuhtauksien kuormitustason hienoista kasvua Hangon kaupungin alueella. Alue on ollut räjähdysainetuotannon käytössä vuodesta 1893 alkaen. On mahdollista, että vuotoja maaperään on tänä aikana tapahtunut, mutta niistä ei kuitenkaan ole dokumentoitua tietoa. Laitoksella havaittiin 25.1.2002 tolueenin ja orto-nitrotolueenin vuoto. Ilmeisesti venttiilivuodon seurauksena maaperään pääsi arviolta 15 tonnia tolueenia ja 1 tonni orto-nitrotolueenia. Kiinteistöllä aloitettiin pohjaveden suojapumppaus 11.2.2002. Uudenmaan ympäristökeskus antoi 8.4.2002 asiasta ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen päätöksen No YS 385 pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi huokosilmakunnostuksella. Kunnostus aloitettiin 18.4.2002 ja lopetettiin 15.6.2005, kun kyseisellä tekniikalla ei voitu enää merkittävästi vähentää maaperän haittaainepitoisuuksia. Huokosilmakunnostuksella ja pohjaveden suojapumppauksella arvioidaan maaperästä ja pohjavedestä poistetun yhteensä noin 11 000 kg tolueenia ja noin 1 800 kg orto-nitrotolueenia. Uudenmaan ympäristökeskus antoi 17.10.2005 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen päätöksen No YS 1337 koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. Päätös koski tolueenilla ja orto-nitrotolueenilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista luontaisella hajoamisella. Päätös oli voimassa 31.12.2007 asti. Koeluonteisen toiminnan loppuraportissa (Ramboll Finland Oy, 11.3.2008) todetaan, että pilaantuneen alueen laajuus, noin 300 m 2, ei ole pienentynyt kunnostuksen aikana. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet ovat laskeneet ja pilaantunut alue on siirtynyt hieman meren suuntaan. Pohjavedessä arvioidaan olevan tolueenia ja orto-nitrotolueenia edelleen yhteensä 20 80 kg mutta korkeintaan 240 kg. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole edellyttänyt 24.6.2008 päivätyssä kirjeessä No YS 848 ( Loppuraportin tarkastaminen ) muita kunnostustoimenpiteitä. Kirjeessä on määrätty pohjaveden jatkotarkkailusta. Voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1184, 12.10.2004 myöntämisen jälkeen on alueella tehty kolmessa kohteessa yksittäisiä maaperän tutkimuksia, jotka ovat liittyneet uusien rakennusten rakentamiseen. Raportissa 5

Maaperäkartoitus: Oy Forcit Ab, Hanko (Envimetria Oy, 29.6.2010) on tutkittu kahden uuden rakennettavan rakennuksen maaperän tila. Toinen rakennus on rakennettu rakentamattomalla alueella ja toinen vanhan varaston paikalle. Raportin mukaan näytteiden analyysitulosten perusteella alittuivat kaikkien aineiden osalta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007, PIMA-asetus) asetetut kynnysarvot ja alemmat ohjearvot. Kohteet eivät vaadi lisätoimenpiteitä maaperän pilaantumisen osalta. Raportissa Maaperäkartoitus: Oy Forcit Ab, Hanko, rakennus 25 (Envimetria Oy, 5.7.2011) on tutkittu uuden rakennettavan rakennuksen maaperän tila. Rakennus on rakennettu vanhan varaston paikalle. Yhdessä otetuista näytteistä ylittyi PIMA-asetuksessa (VNA 214/2007) asetettu lyijyn pitoisuuden kynnysarvon (60 mg/kg), mutta pitoisuus (75 mg/kg) on selkeästi alle ohjearvopitoisuuden. Näytteistä on havaittu pieniä pitoisuuksia o- nitrotolueenia ja di-nitrotolueenia. Raportin mukaan kohde ei vaadi jatkotoimenpiteitä tutkittujen haitta-aineiden osalta. Pohjavesialue ja pohjavesiolosuhteet Räjähdysainetehdas sijaitsee tärkeällä I luokan pohjavesialueella (0107801 Hanko). Alueella on kaksi hakijan käytössä olevaa vedenottamoa; Broars I on käytössä ja ja Broars II varalla. Broars I -vedenottamon vesi sisältää rautaa ja mangaania, mikä rajoittaa sen käyttökelpoisuutta. Tällä hetkellä vettä käytetään vain jäähdytysvetenä. Broars I -vedenottamo sijaitsee räjähdysainetehtaasta noin 800 metrin etäisyydellä itäkoilliseen. Broars II -vedenottamon vesi on hyvälaatuista ja käy sellaisenaan prosessivedeksi. Broars II -vedenottamo sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä räjähdysainetehtaasta itäkoilliseen. Seuraavissa taulukoissa on esitetty vuoden 2011 pohjavedentarkkailun tulokset. Piste HP 21-F on vertailupiste. Tulokset 13.7.2011 HP 16-F HP 21-F HP 2001-F HP 2002-F HP 2003-F K 10-F K 14-F Pohjaveden syvyys (m) 4,8 7,5 3,0 4,6 3,9 4,5 3,5 Sähkönjohtavuus ( S/cm) 157 88 239 177 84 ph 6,6 6,6 6,2 5,9 6,2 Nitraattityppi (mg N/l) 5,2 1,2 0,29 4,9 1,4 Sulfaatti (mg/l) 12 9,5 63 43 14 Mineraaliöljyt ( g/l) <50 <50 60 <50 <50 Tolueeni (mg/l) <0,1 <0,1 4,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Ortonitrotolueeni (mg/l) <0,1 <0,1 8,8 <0,1 <0,1 2,1 <0,1 Glykoli (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2-etyyliheksanoli (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2-etyyliheksyylinitraatti (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 6

Tulokset 10.11.2011 HP 16-F HP 21-F HP 2001-F HP 2002-F HP 2003-F K 10-F K 14-F Pohjaveden syvyys (m) 4,8 6,5 3,3 4,7 4,0 4,5 3,6 Sähkönjohtavuus ( S/cm) 119 84 311 186 102 ph 6,3 6,4 6,1 5,5 5,6 Nitraattityppi (mg N/l) 5,7 0,72 13 6,7 0,88 Sulfaatti (mg/l) 9,3 9,8 45 45 17 Mineraaliöljyt ( g/l) <50 <50 80 <50 80 Tolueeni (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Ortonitrotolueeni (mg/l) 0,12 <0,1 5,8 <0,1 <0,1 0,6 <0,1 Glykoli (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2-etyyliheksanoli (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2-etyyliheksyylinitraatti (mg/l) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 13.12.2011 otettiin uusintanäyte HP 2003-F-pisteestä kohonneen hiilivetyindeksin takia. Tulos oli 110 g/l. Sitä seuraavan, 29.12.2011 otetun, näytteen hiilivetyindeksi oli jälleen normaali (<50 g/l). Kohonneille pitoisuuksille ei löydetty syytä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Räjähdysainetehtaalta noin 1,7 km:n päässä koillisessa sijaitsevat lähimmät loma-asunnot. Tehtaan oma asuntoalue on 0,6 1,4 km:n etäisyydellä tehtaasta länteen. Laitoksesta noin 1,4 km:n etäisyydellä koillisessa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Broarsbuktenin tervaleppäkorpi. Laitoksesta noin 2,2 km:n etäisyydellä kaakossa on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Santalankorven soidensuojelualue (FI0100007). Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen merkittävimmät melulähteet ovat valtatie 25, Hanko-Karjaa-rautatie sekä puolustusvoimien ampuma-alue Syndalenissa. 7 LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Oy Forcit Ab hakee räjähdysainetehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1184, 12.10.2004 lupamääräysten tarkistamista. Oleelliset muutokset toiminnassa ovat TNT-valmistuksen lopettaminen vuonna 2005, uuden nitraattiaseman käyttöönotto vuonna 2007, uuden Anfotuotantolaitoksen rakentaminen vuosina 2009 2010, aniitin tuotannon loppuminen vuonna 2012 sekä lämpökeskuksen toiminnan lopettaminen vuonna 2012. Oy Forcit Ab valmistaa räjähdysaineita, joista suurin osa on louhintatöissä käytettäviä räjähdysaineita, kuten dynamiitti, Aniitti ja erilaiset Anfot. Räjähdetehtaassa valmistetaan myös sotilastarkoituksiin PENO:a sekä muo-

Tuotantoprosessit visidosräjähdysaineita (FPX). Tehtaassa on myös mahdollisuus valmistaa dieselöljyn lisäainetta Forcetania (2-EHN). Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotteet, tuotantokapasiteetit ja vuoden 2011 tuotanto. Tuote Tuotantokapasiteetti Tuotanto vuonna 2011 Louhintaräjähteet Dynamiittituotteet noin 6 000 t/a 3 437 t/a Aniitti noin 2 000 t/a 668 t/a Anfot noin 19 200 t/a 2 864 t/a Sytytysvälineet (tulilangat) noin 60 000 km/a 28 t Sotilasräjähteet noin 1 500 t/a 2-etyyliheksyylinitraatti noin 5 500 t/a 0 t/a NG-prosessi Nitroglykolin (NG) valmistus tapahtuu sveitsiläisen Biazzi-yhtiön kehittämän prosessin mukaisesti. Sama yritys on myös toimittanut laitteiston. Prosessi on jatkuvatoiminen. Samaa laitteistoa käytetään sekä nitroglykolin että 2-etyyliheksyylinitraatin valmistukseen. Monoetyleeniglykoli ja nitraushappo (rikkihapon ja typpihapon seos) annostellaan tietyssä suhteessa nitrausastiaan, jossa on voimakas sekoitus. Glykoli ja typpihappo reagoivat keskenään muodostaen nitroglykolia. Reaktio on lämpöä vapauttava ja vaatii jatkuvaa jäähdyttämistä. Tämä tapahtuu automaattisesti jäähdytysputken läpi virtaavan veden avulla. Happo-nitroglykoli-seos valuu nitrausasiasta staattiseen erottimeen, jossa happofaasi laskeutuu pohjalle ja nitroglykolifaasi nousee pinnalle. Jäännöshappo valuu automaattisesti toimivan säätöventtiilin kautta säiliöön ja johdetaan edelleen happo-osastolle. Nitroglykolifaasi siirretään erottimesta pesuun, jossa tuote neutraloidaan soodavedellä. Tämän jälkeen nitroglykoli valuu vesiemulsiona varastosäiliöön, jossa nitroglykoli ja nitraattia sisältävä vesi (typpivesi) erotetaan toisistaan. Nitroglykolia käytetään dynamiitin valmistuksessa. Typpivesi otetaan talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön toisen yrityksen jätevedenpuhdistamolle typpiravinteeksi. 2-EHN-prosessi 2-etyyliheksyylinitraatin (2-EHN) valmistus tapahtuu samalla laitteistolla kuin nitroglykolinkin valmistus. 2-etyyliheksanolia ja nitraushappoa annostellaan tietyssä suhteessa nitrausastiaan, jossa on voimakas sekoitus. 2- etyyliheksanoli ja typpihappo reagoivat keskenään muodostaen 2- etyyliheksyylinitraattia. Reaktio on lämpöä vapauttava ja vaatii jatkuvaa jäähdyttämistä. 8

Happo-2-etyyliheksyylinitraatti-seos valuu nitrausastiasta staattiseen erottimeen, jossa happofaasi laskeutuu pohjalle ja 2-etyyliheksyylinitraattifaasi nousee pinnalle. Jäännöshappo valuu automaattisesti toimivan säätöventtiilin kautta säiliöön ja johdetaan edelleen happo-osastolle. Tuotefaasi siirretään erottimesta pesuun, jossa se neutraloidaan soodavedellä. Tämän jälkeen tuote ja nitraattia sisältävä vesi erotetaan toisessa staattisessa erottimessa. 2-etyyliheksyylinitraatti pumpataan varastosäiliöihin ja typpivesi otetaan talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön toisen yrityksen jätevedenpuhdistamolle typpiravinteeksi. Dynamiitin valmistus Dynamiitin valmistuksessa käytetään seuraavia raaka-aineita: ammoniumnitraatti Benzoflex (pehmitin) nitroglykoli nitroselluloosa puujauho putkipanosmassan lisäaineet. Raaka-aineet punnitaan panoksittain reseptin mukaan. Massan sekoitus tapahtuu kauko-ohjattuna panoksittain. Valmis massasekoitus viedään kuljetusvaunussa olevissa kuljetusastioissa patrunointikoneisiin. Kun massa on patrunoitu, lähtevät valmiit laatikot kuljetushihnaa pitkin pakkaamoon. Anfo-räjähteiden valmistus Anfo-räjähteiden raaka-aineet ovat ammoniumnitraatti ja polttoöljy. Ammoniumnitraatti siirretään lähetysastiasta sekoitusastiaan jousiruuvikuljettimen avulla. Samalla sekoitusastiaan lisätään öljyä suihkusuuttimen kautta. Lisätään tarvittavat lisäaineet ja sekoitetaan tietty aika. Tuote syötetään syöttöruuvilla säkityskoneeseen. Säkit siirretään kuormalavoille, jotka viedään trukilla varastoon. Räjähtävän tulilangan valmistus Räjähtävän tulilangan raaka-aineena ovat pentaerytritolitetranitraatti (PETN) ja polypropeenilanka ja polyeteenikalvo. Kuivattu PETN valutetaan yhdessä polypropeenilangan kanssa kutomakoneen suppilosta ja ympäröidään polyeteenikalvolla. Sydämen ympärille punotaan kaksi kerrosta polypropeenilankaa ja päällystetään PVC-muovilla. Happo-osasto Happo-osastolla käsitellään ja varastoidaan rikkihappoa ja typpihappoa. Hapoista sekoitetaan nitraushappo trotyylin, nitroglykolin ja 2- etyyliheksyylinitraatin valmistukseen. Näissä prosesseissa muodostuu ns. jäännöshappoja (rikkihapon, typpihapon ja veden seoksia). Jäännöshapot 9

pääasiassa myydään. Laimeiden happojen väkevöinti laitoksella on lopetettu. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Räjähdysainetehtaan pääraaka-aineet ovat monoetyleeniglykoli, rikkihappo, typpihappo ja ammoniumnitraatti. Trinitrotolueenin (TNT) valmistus on lopetettu. Osastolla käsitellään enää ostettuja TNT-eriä, joita kuivataan ilmakuivaimella ja hiutaloidaan. Nitraattiasemalla käsitellään ammoniumnitraattia, natriumnitraattia ja natriumkloridia. Asemalla varastoidaan ja käsitellään kokonaisuudessaan enintään 400 tonnia ammoniumnitraattia. Tästä määrästä enintään noin 10 tonnia käsitellään prosessitiloissa. Muita kemikaaleja ovat natriumnitraatti enintään 15 tonnia varastossa ja 1 tonni prosessissa ja kalsiumstearaatti enintään 5 tonnia varastossa ja 500 kg prosessissa. Nitraattiasemalla käsitellään dynamiitti- ja aniittisekoittamossa käytettäviä raaka-aineita. Nitraatit tuodaan nitraattiasemalle pääasiassa suursäkeissä ja pienempiä määriä piensäkeissä. Näitä laitetaan siiloon, mistä ne kulkeutuvat kuljetusruuvien ja putkikolakuljettimien avulla jauhimen läpi lähetysastiaan. Lähetysastiasta jauhetut nitraatit puhalletaan dynamiitti- tai aniittisekoittamoon painekuljettimen avulla. Nitraattiaseman varasto- ja prosessitila on allastettu mahdollisten sammutusvesien talteen ottamiseksi. Anfo-laatujen pääkomponentteina ovat ammoniumnitraatti ja polttoöljy. Rakennuksessa voi kerrallaan olla 8 000 kg ammoniumnitraattia ja valmista anfoa 4 000 kg. Lisäksi rakennuksessa on erikoisanfoja valmistettaessa tarvittavia lisäaineita kuten natriumnitraattia ja guaria. Raaka-aineista ammoniumnitraatti tuodaan suursäkeissä trukilla raaka-ainehuoneeseen, jossa se nostetaan siiloon. Siilosta ammoniumnitraatti menee ruuvikuljettimella seulalle. Tässä vaiheessa ruuvikuljettimeen lisätään myös mahdolliset lisäaineet. Ammoniumnitraatti johdetaan seulan kautta sekoitusruuviin, jossa ammoniumnitraatin joukkoon annostellaan polttoöljy. Polttoöljy pumpataan prosessiin maanalaisessa kaksoisvaippasäiliöstä (tilavuus 30 m 3 ). Säiliö syöttöpumppuineen sijaitsee noin 70 metrin päässä rakennuksesta. Sekoitusruuvissa syntyy valmista Anfoa, joka pakataan piensäkkeihin (enintään 25 kg/säkki) tai suursäkkeihin (enintään 1 000 kg/säkki). Rakennuksessa käsitellään vettä vain pesutilanteissa. Vedet on viemäröity öljynerotuskaivon kautta mereen. Viemäri pidetään normaalisti suljettuna, jolloin muodostuu noin 20 m 3 :n keräilyallas. Seuraavassa taulukossa on esitetty nestemäisten raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi. 10

Aine Säiliöt Suoja-allas Huom. Rikkihappo 68 98 % 7 kpl Standardin mukainen 2 kpl Maanalaiset Typpihappo 98 % 4 kpl Standardin mukainen Typpihappo noin 55 % 2 kpl Standardin mukainen 1 kpl Ei standardin mukainen 1 kpl (sekoittaja) Standardin mukainen Nitraushappo 2 kpl (sekoittaja) mukainen Standardin 4 kpl Ei standardin mukainen 2 kpl Sisätilassa 1 kpl Ei ole Ei käytössä Jäännöshappo 9 kpl Sisätilassa Monoetyleeniglykoli 1 kpl Maanalainen, kaksoisvaippainen 4 kpl Sisätilassa 8 kpl Maanalaiset Benzoflex 1 kpl Maanalainen, kaksoisvaippainen Typpivesi 1 kpl Standardin mukainen Raskas polttoöljy 1 kpl On Poistetaan käytöstä Kevyt polttoöljy 1 kpl Maanalainen, poistetaan käytöstä 1 kpl Maanalainen, kaksoisvaippainen Dieselöljy 1 kpl Maanalainen, kaksoisvaippainen 2-etyyliheksanoli Poistettu käytöstä 2-etyyliheksyylinitraatti Poistettu käytöstä Raaka-aineet tuodaan pääosin autoilla mutta myös junalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty nestemäisten kemikaalien täyttö- ja tyhjennyspaikat 11

Aine Mistä mihin Rakenne/ viemäröinti Rikkihappo noin 70 % Säiliö auto Keräilyallas (3 m 3 ), sulkuventtiili ja ylitäyttösuoja. Liitetty katastrofisäiliöön. Rikkihappo noin 70 % Säiliö auto Keräilyallas (5 m 3 ), sulkuventtiili ja ylitäyttösuoja. Liitetty katastrofisäiliöön. Typpihappo 98 % Auto/juna säiliö Varastosäiliöt standardin mukaisessa suojaaltaassa. Typpihappo noin 55 % Säiliö auto Keräilyallas (5 m 3 ), sulkuventtiili ja ylitäyttösuoja. Liitetty katastrofisäiliöön. Monoetyleeniglykoli Auto säiliö Purkupaikalla sulkuventtiilillä varustettu keräilyallas (4,5 m 3 ). Benzoflex Auto säiliö Purkupaikalla sulkuventtiilillä varustettu keräilyallas (noin 2,5 m 3 ). Typpivesi Säiliö auto Säiliö sijaitsee altaassa. Raakaveden otto ja käyttö Energiantuotanto Räjähdysainetehdas käyttää oman vedenottamon Broars I vettä nykyään noin 400 450 m 3 vuorokaudessa eli 105 000 120 000 m 3 /a. Lisäksi käytetään kaupungin vettä noin 20 000 m 3 /a. Suurin osa vedestä käytetään jäähdytysvetenä. Broars II toimii tällä hetkellä varavedenottamona. Seuraavassa taulukossa on esitetty käytetyt vesimäärät vuosina 2010 ja 2011. Vuosi Pohjavettä Broars I Kaupungin vesijohtoverkostosta (m 3 /a) kaivosta (m 3 /a) 2010 109 840 24 285 2011 93 300 22 864 Laitoksella olleiden raskasöljykattiloiden toiminta on lopetettu. Oy Forcit Ab on tehnyt sopimuksen Adven Oy:n kanssa höyry- ja lämpöenergian toimittamisesta Forcitin tehtaalle ja asuntoalueelle. Tietyissä tuotantotiloissa tarvittavan höyryn osalta siirrytään käyttämään höyrykeskusta. Höyrykeskus sijaitsee entisen lämpökeskukseen toisen poistettavan lämpökattilan paikalla. Keskuksessa on kaksi 0,2 MW:n tehoista nestekaasulla toimivaa höyrynkehitintä. Alueelle on myös 30 m 3 :n suuruinen propaanisäiliö, jossa kaasua varastoidaan enintään 13,35 tonnia. Höyrykeskus tulee käyttämään entisen lämpökeskuksen savupiippua. Höyrykeskuksen käytöstä vastaa Adven Oy. 12

13 Jätevesien käsittely Räjähdysainetehtaan saniteettijätevedet ja asuntoalueen jätevedet puhdistetaan yhtiön omassa biologisessa puhdistamossa. Jätevesien määrä on suuruusluokkaa 22 000 m 3 vuodessa. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1984. Toiminnanharjoittajalla on käynnissä neuvottelut liittymisestä jätevesiverkostoon ja jätevesien johtamisesta Hangon kaupungin suursuon jätevedenpuhdistamolle. Vesien johtaminen on teknisesti mahdollista ja putkiyhteys on rakennettu. Neuvotteluita käydään lähinnä typpipitoisten vesien johtamisesta. Jos typpipitoiset vedet johdetaan puhdistamolle, tullaan oma saniteettivesien puhdistamo lopettamaan ja myös saniteettijätevedet johtamaan viemäriin. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että saniteettijätevedet johdetaan jätevesiviemäriin kesästä 2013 alkaen. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Typpipitoisten jätevesien määrät ovat pienentyneet jonkin verran vuoden 2005 jälkeen, kun TNT:n valmistus lopetettiin. Jätevettä muodostuu pääasiassa NG- ja 2-EHN-tuotannoissa. Viime vuosina pääasiassa NG:n tuotannossa. Lisäksi happoasemalla syntyy pieniä määriä typpipitoista jätevettä. Typpipitoiset jätevedet on melko hyvin toimitettu paperiteollisuuden jätevedenpuhdistamoihin typpiravinteeksi, esim. Kuusankoskelle. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kun vastaanottajalla on ollut lakko tai muu tuotantokatkos, on vedet otettu talteen. Vuodesta 2003 lähtien on pysytty selvästi ympäristöluvassa No YS 1184, 12.10.2004 asetetun tavoitearvon 5 t/a alapuolella. Seuraavassa taulukossa on esitetty kokonaistyppipäästö, pois kuljetetut typpimäärät ja talteenottoprosentti vuosina 2007 2011. Vuosi Talteenotettu Mereen johdettu typpi (t/a) prosentti (%) Talteenotto- typpi (t/a) 2007 34 2,2 93,8 2008 29 1,5 95,0 2009 22 0,9 96,1 2010 24 0,4 98,4 2011 21 1,5 93,3 Rikkihappopäästöt ovat pienentyneet osittain prosessimuutoksilla ja osittain tuotevalikoiman takia. NG:n valmistuksessa syntyy jäännöshappoa, joka käsitellään uudestaan happoasemalla. Käsittelyn jälkeen jää laimeaa rikkihappoa (70 %). Laitoksella ei ole mahdollisuutta käyttää sitä TNT:n valmistuksen lopettamisen myötä. 70 % rikkihappo toimitetaan eri asiakkaille. Käsittelyn aikana jätevesiin joutuu pieniä määriä rikkihappoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty hyötykäyttöön kerätyt rikkihappomäärät, rikkihappopäästöt mereen ja talteenottoprosentit vuosina 2007 2011.

14 Vuosi Hyötykäyttöön Rikkihappopäästö Talteenottoprosentti (%) (100 %, t/a) (100 %, t/a) 2007 3 500 14 99,6 2008 3 522 6 99,8 2009 2 781 16 99,4 2010 3 497 7 99,8 2011 2 770 4 99,8 Saniteettijätevedet puhdistetaan laitoksen biologisessa pienpuhdistamossa. Puhdistettava määrä vuodessa vaihtelee välillä 8 000 15 000 m 3 /a. Määrä pitää sisällään asuntoalueen jätevedet. Voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1184, 12.10.2004 mukaan BOD 7 :n ja kokonaisfosforin puhdistusteho pitää olla vähintään 90 % ja lähtevän veden BOD 7 :n pitoisuus enintään 15 mg/l ja lähtevän veden kokonaisfosforin pitoisuus enintään 1 mg/l puolivuosikeskiarvona laskettuna. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja puhdistamon toiminnasta vuosina 2007 2011 BOD 7ATU (mg/l) Puhdistusteho BOD 7ATU (%) Kokonaisfosfori (mg/l) Puhdistusteho fosfori (%) 2007 10,5 81 0,8 69,2 2008 4,4 94,7 0,3 94,2 2009 3,9 95,3 1,2 70 2010 16,4 46 1 56,9 2011 5,1 90,9 1 76,9 Vuonna 2011 puhdistamolla oli mekaanisia ongelmia, joiden takia laitoksen puhdistusteho laski. Puhdistamon toiminta normalisoitui vuoden lopulla. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen kokonaispäästöt vesistöön vuosina 2007 2011 (VAHTI-tietojärjestelmä). 2007 2008 2009 2010 2011 BOD 7ATU (kg) 156 56 28 104 34 COD, dikromaatti (kg) 2 652 1 698 1 502 1 420 1 375 Fosfaatti fosforina (kg) 11,5 3,6 9,2 6,5 6,1 Kokonaistyppi (kg) 2 240 1 540 910 406 1 550 Sulfaatti (kg) 12 856 5 900 15 700 6 800 3 389 Prosessijätevedet, puhdistetut saniteettijätevedet, jäähdytysvedet ja alueen sadevedet johdetaan Alnäsin ja Björknäsin väliseen lahteen useissa viemäreissä seuraavasti: viemäri 1: nitraattipitoisia jätevesiä ja jäähdytysvesiä NG:n ja 2-EHN:n valmistuksesta viemäri 2: sadevesiä viemäri 3: TNT-tehtaan ja happo-osaston jäähdytysvesiä. Vesi sisältää pieniä määriä nitraattityppeä viemäri 4: sadevesiä

Päästöt ilmaan viemäri 9: sadevesiä ja aniittiosaston jäähdytysvesiä puhdistamon viemäri: saniteettijäteveden puhdistamon lähtevä jätevesi. Viemäreiden päät ovat rannassa lähellä vesirajaa. Happojenkäsittelyosaston ja Biazzi-nitrausyksikön (NG- ja 2-EHN-tuotanto) ilmapäästöt on mitattu konsultin toimesta viimeksi vuonna 2005 ja vuonna 2006 ( OY FORCIT AB. Dispersio- ja räjähdysainetehtaan päästömittaukset ja -laskelmat. Hanko 5.12.2005, 9.2. ja 27.2.2006, Electrowatt-Ekono Oy, 14.3.2006 sekä Oy Forcit Ab. Happojen konsentrointiyksikön päästömittaus. Hanko 7.6.2006, Pöyry Energy Oy, 19.6.2006). Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että prosessipäästöt ilmaan ovat seuraavaa: rikkidioksidi muutama sataa kg/a typen oksidit 9 11 t/a. Raaka-ainesäiliöiden ja prosessien VOC-päästöt ovat yhteensä noin 150 kg/a. Vuoden 2011 päästöt ilmaan tuotannosta on esitetty seuraavassa taulukossa. Määrä (t/a) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) 0,02 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,07 Typen oksidit (NO x ) 8,5 Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu Tehtaan normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Kuitenkin säiliöiden, putkistojen tai muiden laitteiden vaurioituminen taikka inhimillinen menettelyvirhe voi aiheuttaa kemikaalivuodon maaperään. Vuotojen varalta useimmat säiliöt ovat suoja-altaissa. Maanalaiset, yksivaippaiset tolueeni-, 2-etyyliheksanoli-, orto-nitrotolueeni- ja polttoöljysäiliöt tarkastetaan joka viides vuosi. Muut maanalaiset säiliöt ovat kaksivaippaisia. Räjähdysainetehtaan melupäästö aiheutuu prosessirakennusten hönkä- ja ilmanvaihtoputkista. Melu on luonteeltaan tasaista hurinaa. Melumittauksia ei ole tehty. Hetkellistä melua ja tärinää aiheuttavat räjähdysainetehtaan laadunvalvontalaboratorion suorittamat koeräjäytykset. Koeräjäytyksiä tehdään arkipäivinä kaksi kertaa päivässä, klo 10.00 ja klo 14.30. Koeräjäytyspaikka on noin 300 m:n päässä konttorirakennuksesta. 15

16 Jätteet Räjähdysainejäämiä, räjähdysainepakkausmateriaalia sekä muuta materiaalia, joka voi sisältää räjähdysainejäämiä, kertyy vuodessa 5 15 t/a. Nämä jätteet poltetaan avopolttona rantaan rakennetussa polttohäkissä. Raaka-ainejäännöksiä ja muita ongelmajätteitä kertyy vaihtelevasti 1 30 t/a. Nämä jätteet toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Käytetyt loisteputket, elohopealamput, paristot, akut ym. kerätään ja toimitetaan Hangon keräilypisteelle. Yhdyskuntajätettä ja rakennusjätettä syntyy vaihtelevia määriä, yhteensä noin 50 100 t/a. Nämä jätteet viedään urakoitsijan autolla Hangon jäteasemalle. Talousjätteestä osa kompostoidaan tehdasalueella ja osa viedään Hangon jäteasemalle. Tehtaan toiminnassa syntyvät poltettavat jätteet, kuten paperi- ja muovisäkit, lajiteltu puujäte ja muu energiajäte, yhteensä 50 100 t/a kerätään talteen ja viedään urakoitsijan autolla hyötykäyttöön esimerkiksi Turkuun. Keräyskelpoinen jätepaperi ja -kartonki toimitetaan Tampereelle. Metalliromua kertyy 10 30 t/a ja ne toimitetaan urakoitsijan autolla Karjaan keräilypisteelle. Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnassa vuonna 2011 syntyneet jätteet (VAHTI-järjestelmä): Jätelaji Paino (t/a) Edellä mainittujen jätejakeiden lisäksi kerätään talteen myös elektroniikkaromua, ATK-laitteita ja lasia hyvin vaihtelevia määriä. Lajittelu tehtaalla on tehostunut viime vuosina. Vuoden 2010 alusta solmittiin uusi yhteistyösopimus Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Sopimuksen myötä suurempi osa jätteistä menee hyötykäyttöön ja entistä pienempi osa menee yhdyskuntajätteenä. Jätenimike Sijoituskoodi Vastaanottaja Paperi ja pahvi 20 01 01 30 R13 Suomen Keräystuote Oy, Tampere Puujäte 1 702 01 63 R01 Turku Energia Oy Energiajäte 15 01 01 23 R01 Turku Energia Oy Typpivesi 8 g N/l 06 10 99 3 451 R13 UPM Oyj, Kouvola Yhdyskuntajäte 20 03 01 17 D01 Munkkaan jäteasema Vuonna 2011 räjähdeainetta sisältäviä jätteitä (jätenimike 16 04 03) poltettiin laitoksella 4 tonnia (VAHTI-tietojärjestelmä). Ekokem Oy Ab:lle on toimitettu ongelmajätettä 5,0 tonnia.

17 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Räjähdysainetehtaan tuotantolinjat ovat vanhoja, osa useita kymmeniä vuosia vanhoja ja myös osa laitteistoista on vanhoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei se olisi edelleen ajanmukaista. Mm. samoja tuotantolaitteita valmistetaan ja otetaan käyttöön edelleen (nitraamot, patrunointilaitteistot). Räjähdysainealalla ei muutoksia suoriteta kovin helposti, koska niihin lasketaan sisältyvän aina jossain määrin riskejä. On kuitenkin suoritettu koko ajan modernisointeja (mm. kauko-ohjaus, elektroniikan lisäys ja ajanmukaistaminen) siltä osin, kuin on katsottu niiden edistävän turvallisuus- ja ympäristöasioita tai jos toiminnolle on saavutettu työvoimasäästöä. Lisäksi nitraattiasema ja Anfo-tehdas ovat uusia rakennuksia, missä tämän päivän tarpeet on huomioitu. Kemikaali- ja räjähdelainsäädännössä on runsaasti määräyksiä koskien laitteiden rakennetta, materiaaleja, toimintoja ja turvavarusteita. Kaikki nämä on huomioitu. Mm. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) käy vuosittain tarkastamassa laitteistot eikä niiden suhteen ole juuri ollut huomauttamista. Forcit tuntee kohtalaisen hyvin myös eräiden muiden eurooppalaisten alan yritysten tuotantoa ja voidaan siltäkin osalta todeta, että tänään Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehdas edustaa teknisiltä ratkaisultaan alansa huippua. Energian käyttö ja arvio energian käytön tehokkuudesta Räjähdysainetehdas käytti vuonna 2009 energianlähteinä lämpöenergiaa noin 11 210 MWh ja sähköä noin 2 493 MWh. Energian käyttö on vähentynyt jonkin verran useammasta syystä. Energialajien käyttö on tehostunut, varsinkin lämpöenergian ja veden käyttö. Kuitenkin energian käyttö on noussut pääteemaksi, kun työstetään vuoteen 2015 ulottuvaa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmaa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Det Norske Veritas on sertifioinut vuonna 1998 yhtiön ympäristöjärjestelmän standardin ISO 14001 mukaisesti. Viimeinen auditointi on tehty syyskuussa 2011. Samoin yhtiöllä on Det Norske Veritasin vuonna 1995 sertifioima standardin ISO 9001 mukainen laatujärjestelmä. Oy Forcit Ab on myös sitoutunut Kemianteollisuus ry:n koordinoimaan vapaaehtoiseen Responsible Care Vastuu huomisesta -ohjelmaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnanharjoittajan mielestä toiminnasta ei aiheudu vahinkoa ympäristölle ja päästöjä ilmaan ja veteen on vähennetty jatkuvasti. Pohjaveden ja

merialueen laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Tämän lisäksi kalaistutuksia on tehty vuosittain. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus ilmanlaatuun Räjähdysainetehtaan vaikutukset eivät ulotu yhtiön omistuksessa olevan alueen ulkopuolelle. Myöskään yhtiön omistamalla alueella olevaan suojeltuun lehtoon ei normaalitoiminnasta aiheudu vaikutuksia. Tehtaan päästöillä ei ole merkittävää vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Melun vaikutukset Tehtaan jätevesien vaikutusta yhtiön omistuksessa olevan vesialueen ulkopuolella on vaikea osoittaa. Hangon pohjoispuolisen merialueen tilassa on voitu todeta samanlainen rehevöitymiskehitys kuin muuallakin Suomenlahden rannikkoalueella. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010 -raportin (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 225/2012) mukaan paikallisen kuormituksen osuutta kokonaiskuormituksesta on hankala arvioida, mutta on aivan selvää, että alueen omalla pistekuormituksella on merkitystä Hangon lähivesien tilaa ajatellen. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002 2007 -raportin (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 208/2010) mukaan ahvenen kampelan ja silakan väheneminen sekä lahnan lisääntyminen näkyvät myös Forcitin edustan saaliskehityksessä. Aiemmin aluetta kuormittaneet tehtaan typpipäästöt ovat 2000-luvulla loppuneet lähes kokonaan. Tehtaan normaali käyntimelu ei kuulu tehtaan omistaman alueen ulkopuolelle. Sen sijaan päivittäisten koeräjäytysten ääni kuuluu melko pitkälle. Häiriintyvät kohteet ovat kuitenkin varsin kaukana. Melua ei ole mitattu. 18 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Varsinaista päästöihin liittyvää käyttötarkkailua ei tehtaalla ole muissa kohteissa kuin saniteettijätevesien puhdistamolla. Sen sijaan toiminnan luonteesta johtuen prosessien käyttötarkkailu on hyvinkin yksityiskohtaista.

19 Päästötarkkailu Päästöt vesistöön Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt jäteveden tarkkailuohjelman 29.10.1998. Räjähdysainetehtaan jätevesiviemäreistä otetaan kaksi kertaa kuukaudessa näyte analyysejä varten. Viemärin I näyte kerätään altaasta, mistä typpipitoinen jätevesi otetaan talteen. NG:n ja 2-EHN:n pesuvesistä otetaan kummastakin erikseen näytteet manuaalisesti. Viemärin III kokoomanäyte kerätään jatkuvatoimisella näytteenottimella purkuputken suulta. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: Määritys Viemäri Viemäri Puhdistamolle Puhdistamolta 1 3 tuleva lähtevä ph x x x x Johtokyky x x x x Biologinen hapenkulutus x x (BOD 7 ATU ) Kokonaisfosfori x x Liukoinen fosfori x Kokonaistyppi x x x x Kemiallinen hapenkulutus x x (COD Cr ) Kiintoaine x x Alumiini x Sulfaatti (SO 4 ) x x Näytteet ottaa Oy Forcit Ab:n edustaja, ja määritykset tehdään Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. Päästöt ilmaan Ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä selvitetään säiliöistä ja Biazzi-yksikön hönkäputkesta saatujen mittaustulosten, säiliöiden täyttökertojen ja prosessin käyttötietojen avulla vuosittain. Vaikutustarkkailu Pohjavesi Pohjaveden laatua tehdasalueella tarkkaillaan kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteitä otetaan 7 pisteestä: HP 16-F, HP 21-F, HP 2001-F, HP 2002-F, HP 2003-F, K 10-F ja K 14-F. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan kahdesti vuodessa. Otetuista näytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, sulfaatti (SO 4 ), nitraatti (NO 3 ), glykoli, mineraaliöljy, 2-etyyliheksanoli,

tolueeni ja orti-nitrotolueeni. Toiminnanharjoittaja ottaa näytteet itse. Tolueeni, 2-etyyliheksanoli, glykoli ja ortonitrotolueeni analysoidaan tehtaan omassa laboratoriossa sekä sulfaatti, nitraatti, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt ja ph Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. Merialue Oy Forcit Ab on mukana Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailussa. Tarkkailussa seurataan ja tutkitaan veden fysikaaliskemiallista laatua ja rehevöitymistä. Tarkkailussa tehdään lisäksi pohjaeläinkartoituksia. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 13.6.1997. Oy Forcit Ab osallistuu Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan. Uudenmaan kalastuspiiri on hyväksynyt tarkkailuohjelman 14.8.1987. 20 Raportointi Räjähdysainetehtaan toiminnasta raportoidaan kerran vuodessa maaliskuun loppuun mennessä edellisen vuoden tapahtumista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportista käyvät ilmi tuotantomäärät, käyntiajat, seisokit, ympäristön kannalta merkittävät häiriötilanteet, tärkeimpien kemikaalien ja raaka-aineiden kulutus, hyötykäyttöön ja muualle toimitettujen jätteiden ja ongelmajätteiden määrät, mereen ja ilmaan joutuneet päästöt sekä selvityksen toimenpiteistä. Merkittävistä poikkeustilanteista ilmoitetaan välittömästi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Laitokselle on laadittu turvallisuusselvitys (09.03.2011), jonka ajanmukaisuus tarkastetaan vähintään joka viides vuosi. Turvallisuusselvityksessä on esitetty mm. toimintojen kuvaukset, onnettomuusriskien tunnistaminen ja analysointi, suuronnettomuuksien laajuuden ja seurausten arviointi, turvallisuustoimenpiteiden ja -varusteiden kuvaus, arvio turvallisuustoimenpiteiden ja -varusteiden riittävyydestä turvallisuuden varmistamiseksi sekä toimenpiteet onnettomuuden seurausten pienentämiseksi. Selvityksen liitteessä on esitetty myös arvio sammutusvesien vaikutuksesta ympäristöön. Arvion mukaan suuremman tulipalon sattuessa voi palopaikalla valua suuria määriä sammutusvettä maahan, mutta riski suuresta kemikaalipäästöstä on hyvin pieni. Teoriassa voi suuria ammoniumnitraattimääriä liueta sammutusveteen, mutta käytännössä se ei ole todennäköistä ammoniumnitraattivaraston räjähdysriskistä johtuen.