Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
Työvoimatarve? Mistä syntyy uuden työvoiman tarve? Uudet työpaikat nousevilla toimialoilla Eläköitymisen ja muun työvoimasta tapahtuvan poistuman korvaamisesta Mitkä tekijät vähentävät työvoimatarvetta? Tuottavuuskehitys (julkinen ja yksityinen sektori), ei yksiselitteinen suhde. Tuottavuutta lisäämällä voidaan myös saavuttaa kilpailuetua, joka luo uusia työpaikkoja. Rakennemuutokset, joissa toimiala/ työpaikat häviävät. Talouden suhdannekäänteet nopeat muutokset erityisesti vientiteollisuudessa.
Työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä Alueen sisäiset: Alueen oma palvelukysyntä, tuotantorakenne, ikärakenne. Ulkopuolelta tulevat: Julkinen talous, Globaalitalous vienti, matkailu, investoinnit, kv-työnjako. Työmarkkinoilla tapahtuva alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus. Työvoiman määrällisen tarpeen lisäksi myös osaamisessa tapahtuu muutoksia. Em. Tekijät pyritään huomioimaan esim. Koulutuksen aloituspaikkojen mitoituksessa (KESU-prosessi).
Pohjois-Karjalan työpaikkakehitys sektoreittain 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Pohjois-Karjalan työpaikkakehitys työnantajasektoreittain 1990 1995 2000 2005 2010 1990 1995 2000 2005 2010 Valtioenemmistöinen Oy Valtio Kunta Yrittäjät Yksityinen sektori Työantajasektoreitten suhteellinen osuus vuosina 1990-2010 Valtioenemmistöinen Oy Valtio Kunta Yrittäjät Yksityinen sektori 20-vuodessa: Työpaikkojen määrä vähentynyt 9 000:lla. Vuonna 2010: 62 468, joista yrittäjiä 8049. Yrittäjien osuus vähentynyt maatilojen vähenemisen myötä. Yksityisen sektorin työpaikkamäärä ja osuus kasvanut.
Toimialoittainen työllisyys Pohjois-Karjalassa työssäkäyvät toimialoittain 2010 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys J Informaatio ja viestintä X Toimiala tuntematon K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, B Kaivostoiminta ja louhinta 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 työssäkäyvät Sosiaali- ja terveyspalvelut suurin työllistäjä maakunnassa (18,5 %, 11 425 työntekijää) Teolliset työpaikat vähentyneet vuoden 2008 huipputasosta. Seutukuntien välillä eroja alojen merkitsevyydessä: Pielisen karjalassa suurin työllistäjä teollisuus ja Keski- Karjalassa maatalous. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, T16D
Työlliset ammattiasemittain Työntekijät amattiasemittain 2010 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 3 Asiantuntijat 7 Rakennus-, korjaus- ja 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät 4 Toimisto- ja 1 Johtajat X Tuntematon 0 Sotilaat Työntekijät 0 4000 8000 12000 16000 Suurimmat ammattiluokat: Palvelu- ja myyntityö (25,7 %), sekä asiantuntijat (19,9%), rakennusammatit (14,5 %). Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Pohjois-Karjalan työpaikat 2007 ja ennuste 2025 (VATT, tavoiteura)
Työlliset pääammattiryhmittäin 2007 ja 2025 (VATT/KT2016)
Avautuvat työpaikat
Ennakoidut työvoimatarpeet opintoaloittain Lähde: Koulutustarjonta 2016 -hanke, pohjatiedot: Tilastokeskus, Opetushallitus
Tekijöitä, jotka vaikuttavat Pohjois- Karjalan työvoimatarpeisiin Venäjä: Matkailu ja matkailuun sidoksissa olevat toimialat (esim. kauppa, palvelut jne.) Vähähiilinen talous ja biotalouden nousu (esim. metsäenergia): Puun korjuu, logistiikka, energiaosaaminen. Julkisen talouden sopeuttamistoimet (kunta ja valtiotyöpaikkojen määrän kehitys) Vientimarkkinoiden kehitys teollisuudessa Väestön ikääntyminen (vapautuvat + uudet työpaikat + potentiaaliset työntekijät)
Aktiivinen ikääntyminen 55- ja 65-vuotiaiden palvelutarvekartoitus Halukkuus työntekoon eläkeiän jälkeen: osa-aikatyö kiinnostaa ja vapaaehtoistyössä potentiaalia. 1200 1000 800 600 400 200 0 Palkkatyö nykyisellä työnantajalla Palkkatyö muulla työnantajalla Yrittäjyys Vapaaehtoistyö En lainkaan osa-aikaisesti kokoaikaisesti en osaa sanoa
Palvelujen käytön muutos Siivous- ja kodinhoitopalvelut Kuljetuspalvelut Kodin huoltotyöt Hyvinvointipalvelut Sosiaalinen tuki (esim. Ruokapalvelut Asiointipalvelut Turvapalvelut ATK-apu Harrastuspalvelut Liikuntapalvelut Koulutuspalvelut Viihde- ja kulttuuripalvelut Terveyspalvelut Pankki- ja sijoituspalvelut 0 500 1000 1500 2000 Aion käyttä10 vuoden kuluttua Käytän nyt
Kiitos! Lisää tietoa osoitteessa: www.poketti.fi