H A 1 4 M A R S T R Ö N I P U H A K K A P A R T N E R S 1 (10) Vaasan hallinto-oikeudelle Asia Valitus ympäristölupa- asiassa Valituks enalainen päätös Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 10 8/ 2 0 1 2/ 1, annettu 18.6.2012, dnro ESAVI/489/04.08/2010 Valittaja Envor Biotech Oy, kotipaikka Forssa (jäljempännä "Envor") As i ami es ja prosessiosoite Asianajaja Kari Marttinen Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy Bulevardi 1 A, 00100 Helsinki Puhelin (09) 474 21, telefax (09) 474 2222 Sähköposti kari.marttinen a@hpplaw.fi Va atimukset Envor pyytää, että Vaasan hallinto-oikeus 1) muutt aa l upamääräyksen 2 tois en kappal een kuul umaan seuraavasti: "Suurin sallittu kerralla ulkona jälkikypsytyksessä oleva massamäärä saa olla enintään 30 000 tonnia'; ja 2) muuttaa lupam ääräyksen 8 ens imm äis en kappaleen kuulumaan s euraavas ti: "Kompostointilaitoksesta, märkien lietteiden käsittelytilasta, biokaasulaitokscsta sekä käsittelyhalleista tuleva poistoilma on käsiteltävä biosuodattimilla tai vastaavasti siten, että hajunpoistossa saavutetaan 90 % tehokkuus, ja että hajupitoisuus ei ylitä 2 500 hajaayksikköä / m3 poistohormista mitattuna. Poistokaasut saavat ulos johdettaessa sisältää rikkivetvä ja metyylimerkaptaania enintään 0,1 pprn/ m3"; sekä 3) muuttaa lupamääräyksen 22 kuulumaan seuraavasti: "Biosuodattimien toimintaa on tarkkai ltava. Toi mintaa on tarkkailtava päivittäin aistinvaraisesti ja mahdollisesti paine -eron avulla. Lisäksi biosuodattitnien toimintaa tulee tarkkailla ulkopuolisen asiantuntijan tekeniin mittauksia. Tarkkailun tulee tapahtua normaalin
HA'.4MMMARSTRÖM P U H A K K A P A R T N F, R S 2 (10) käynnin aikana. Laitoksen hajupäästö (HY) ja haisevien eri kemiallisten yhdisteiden päästöt on mitattava vzrosittain. Mittaussuunnitelma on toimitettava Hämeen ELY - keskukselle kahden kuu kauden kul uessa tämän päätö ksen lainvoimai seksi tulosta. Poistokaasuista on hajuyksiköiden lisäksi mitattava ammoniakin, rzk ivedyn, metyy/imerkaptaa,iin pitoisuudet. Mittauksella on selvitettävä määräyksessä 8 annettujen raja-arvojen ja puhdistustehokkuusvaatimusten toteutuminen. T ulokset tulee välittömästi niiden valmistuttua lähettää kommentoituina Hämeen ELY-keskukseen ja Forssan ympäiristönsuojeluviranomaiisolle." Perustelut 1 Yleistä Envor on 28.4.2010 toimittanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain (86/2 000, jäljempänä " YSL") mukaisen hakemuksen, joka koskee toimintaa ja toiminnan olennaista muuttamista Envorin biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoksella Forssan Kiimassuon Envitech alueella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 18.6.2012 antamallaan päätöksellä nro 108 / 20 1 2/ 1 myöntänyt Envorille ympäristöluvan alueen biojätteen käsittelylaitoskokonaisuuden toimintaan. Laitoskokonaisuus käsittää seuraavat päätoiminnot : renderöintilaitos, biokaasulaitos, biojäteetanolilaitos, lietelaitos, kompostointilaitos ja sekajätteen käsittely. Etelä- Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään myö ntänyt En vorill e YSL 101 9:n mukaisen toiminnan aloittamisluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta olemassa olevien toimintojen osalta. Toiminnan aloittamislupa koskee kolmen bioreaktorin kävttöönottoa. Envo rin biojätteen jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Forssan kaupungissa Kiimassuon Envi tech alueella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Forssan kaupungin keskustasta lounaaseen hakijan omistamilla kiinteistöillä Rnro:t 61-405-12-2, 61-405-10-1, 61-405-3-175 sekä 61-405-1-308, osoitteessa Voimalankatu 56. Kaupunginvaltuus ton 21.6.2010 h y v äks ymäs sä osayleis kaavas s a En vo rin jätteenkäsittelylaitos ku u lu u jätteenkäs ittelyalueen ko rttelialu ees een EJ T- 1, eli jätteitä hy väks ikä vt t ävä n teollisuuden ka ava-a lue. La it os ei sijaitse tä rkeä ks i luokite llu lla pohjaves ialueella eikä sillä ole me rkit ys t ä pie n ved en h an km n alle. Envorin biohajoavan materiaalin käsittelyn laajennus - ja kehittämishankkeeseen o n sovellettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (486 / 1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 3 (10) Envor on biojätteiden ja lietteiden käsittelyyn keskittynyt yritys. Ln vo r on aiemmin käsitellyt kerätyn materiaalin kompostoimalla, mut ta on vuo nn a 20 08 alkaneen laajennusinvestoinnin jälkeen siirtynyt asteittain materiaalin biokaasuprosessointiin. Biokaasuprosessilla on pystytty merkittävästi lisäämään toiminnan ympäristöystävällisyyttä esim. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäjänä. Lisäksi yhtiöstä on muutoksen myötä tullut merkittävä sähkö- ja lämpöenergian nettotuottaja. Hajuhaitat ovat merkittävin Envorin toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus, mikä on tyypillistä tällaisille Jätteenkäsittelytoitninnoille. Envorin valitus Vaasan hallinto-oikeudelle koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessään asettamien hajua koskevien lupamääräysten lisäksi jälkikypsytyksessä sallittua massatnäärää. Envor toteaa, että hajua koskevat lupamääräykset eivät kokonaisuudessaan ole hajuhaittojen vähentämiseksi tarpeellisia. Lisäksi jälkikvpsytyksessä asetettu määräys ei toimi aluehallintoviraston päätöksen edellyttämällä tavalla vähen täen toiminnan hajuhaittoja, vaan sen sijaan lisää niitä. Kuten En vo r s euraavaks i esittää, lupamääräysten tulee olla tarpeellisia pilaanturnisen ehkäisemiseksi, jotta ne voidaan antaa ja tätä valituksenalaiset lupamääräykset eivät kaikilta osin ole. Envor käsittelee valituksessaan ensin valituksenalaisten lupamääräyysten asettamista ohjaavia säännöksiä. Tämä jälkeen esitetään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja, koska kaikki valituksenalaiset lupamääräykset liittyvätjollain tavalla toiminnan hajupäästöihin. Hajupäästöjen jälkeen Envor perustelee omissa luvuissaan valituksenalaisia lupamääräyksiä koskevia vaatiinuk,i:t:ui. 2 Lu p a mä ä r ä ys t e n asettamista ohjaavat säännökset YSL:n lupajärjestelmän tarkoit uksena on estää toiminnasta ympäristölle aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset, jotta toiminta täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset ja luvanmyöntämisedellyty-kset. YSl, 43 "pilaanturnisen ehkäisemiseksi". Tämä tarkoittaa, ett ä määräys an net aan ai noastaan, mikäli t oiminta ilman ao. lupamääräystä aiheuttaisi ympäristön pilaantumista. Saman lainkohdan 1 tnomentin mukaan pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavien lupamääräy Sten tulee olla tarpeellisia. Tämä ed ellytys tarkoittaa sitä, että lupamääräysten on oltava tarpeen ympäristön pilaantutnisvaikutusten saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Tässä yhteydessä on huomattava, että YSL ei edellytä toiminnan ympäristövaikutusten täydellistä estämistä, vaan teollisesta toiminnasta aiheutuu aina jonkinasteisia vaikutuksia ympäristöön. Muuten toiminnan harjoittaminen ei edellyttäisi yn-ipäristölupaa. Vai kutusten aiheut urnista rajoit etaan ja kontro lloidaan lupamääräyksin, jotta ne jäävät hyväksyttävälle tasolle. Lupaedellytykset kytkeytyvät t äten nimen omais esti pilaantumi svaik utuks iin, eivät toiminnan
HAMMAMARSTRÖAM P U H A K K A P A R T N E R S 4(10) luonteeseen tai muihin mahdollisiin intresseihin. Kaikkia teollisen toiminnan vaikutuksia ei näin ollen pyritä lupamäsiräyksin estämään. Tähän liittyy myös YSL 43 'j,:n 3 momentin säännös, jonka mukaan: "Lupamääriiyksiä annettaessa on otettava huo mio on toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisetnistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varaut uminen onn ett o- muuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen." Lupamääräysten aset taminen on täten ko konais harkint aa, jo ssa on otettava puhtaasti ympärist önsuojelullisten näköko htien lisäksi nimenomai sesti huomioo n toiminnan vaikut us ymp äristöö n koko naisuu tena, tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet, sekä päästöraja-arvojen perustuminen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YSL 46 S,:n 1 momentissa säädetään seuranta - ja tarkkailumääräyksistä ja säännöksen muk aan lu vas sa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Lainkohdan mukaan t arkk ailu n t oteu ttamisek si luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittaust en tiheydestä. Luvassa on myös määrät tävä sii tä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomais elle. Säännöksen nojall a annettavan määräyksen on siten oltava tarpeellinen toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. 3 Toiminnasta aiheutuvat hajupäästöt ja niiden ehkäiseminen Biojätteiden käsittely prosessissa syntyy hajukaasuja ja muita kaasumaisia yhdisteitä. Kaukalokompostoinnin poistoilma johdetaan ilmakehään biosuodattimien kautta, jolloin hajukaasujen määrä alenee vähäiselle tasolle. Toi mi nn an merkittävin hajuhaitan läh de on kompo stin jälkikypsytys aumoissa kompostointikentällä.. Erityisesti kun kompostia käännetään ja multaa seulotaan h ajuhaitat voimistuvat. Haitat p yritään rninimoimaan suorittamalla tarvittavat toimenpiteet hajujen leviämisen kannalta epäsuotuisten sääolosuhteiden aikana eli ottaen huomioon mm. tuuliolosuhteet, jotta haju ei leviäisi ympäristöön. E n vo r o n tehnyt toi menpiteitä
F IA MM MA RS T RÖ N 1 P U H A K K A P A R T N E R S 5 (10) väh en tääks een ko m p o s to in n is ta aih eu tuvia haju haittoja ottamalla käy t- tö ö n h aju n p o is to kem ikaalin, jo ta ru is k u teta an ko m p o s t iau m o ih in kään - n än y h tey d es s ä ja kesällä 20 1 0 ko m p o s tin seulo nta siirrettiin katettu u n tilaan. Ko m p o s t o in n is s a o n lis äks i alettu lis ätä kalkkia h aju h aitto j en eh - käisem is eks i. To teu tettu jen to im en p iteid en sekä erityisesti bio kaasu laito ksen kä y t tö ö n o t o n m y ö tä, ku n ko m p o s t o ita va n m a s s an m ää rä o n vä - h en ty n y t, o n s aavu tettu h y vät tu lo k s et h aju h aitto jen väh en tvm is en m y ö - tä. 1\fyös biokaasuprosessista aiheutuu jonkin verran hajupäästöjä. Biokaasulaitok sen haj upäästö jä aiheu ttavat prosess itoiminn ot suoritetaan kuitenkin pääosin suljetuissa sisätiloissa. Raaka-aineen vastaanotossa ja esikäsittelyssä sekä mädätteen siirrossa, varastoinnissa ja mekaanisessa kuivauksessa syntyvät kaasut kerätään imu reilla kaas upesuriin, jossa hajukaasut pestään veden ja rikkihapon avulla. Pesurista ilma johdetaan ennen ulkoilmaan johtamista biosuodatt imecn, jossa hajuyhdisteet kiinnittyvät kosteaan orgaaniseen ainekseen. 4 Lu p a mä ä r ä ys 2, vastaanotettavat jätteet ja toiminnan kapasiteetti 4.1 Lupamääräyksen sisältö ja perustelut 4.2 Envori n vaat imuksen peru stelut Lupamääräyksen 2 toisen kappaleen mukaan: "Suurin sallittu kerrallaan ulkona jälkikypsyvtyksessä oleva massa määrä saa olla enintään 10 000 tonnia." Lupamääräyksen perusteluissa todetaan, että kerrallaan alueella jälkikypsytyksessä oleva massamäärä vastaa noin pu olen vuoden ai kana syntyvää valmiin tuotteen määrää. Perusteluiden mukaan määrää pi enennett iin aiemmasta, koska juuri ulkona aumoissa tapahtuva jälkikypsytys on aiheuttanut hajuhaittoja, eikä biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen tarvetta entisen suuruiseen varastointitnäärään pitäisi olla. Varastointimäärää on tilapäisesti ja lyhytaikaisesti mahdollisuus nostaa ympäristönsuojelulain sellisena tilantcena voidaan pitää biokaasulaitoksen lyhytaikaista tuotantohäiriötä. En vo r to te aa, että lu p am äär äy ks es s ä as e tettu raja, jo n ka m u kaan su u rin sallittu kerrallaan ulkon a jälkikyps ytyks essä o leva mas s am äärä saa olla 10 00 0 to n n in, ei o le p eru steltavis s a. Tä s t ä j o h tu e n En v o r o n vaa tin u t, että Vaas an h allin to -o ikeu s m u u tta a lu p am ä är äy k s en 2 to is ta kap p aletta siten, että su u rin sallittu kerralla u lko n a jälkikyp s y ty ks es s ä o le va m as s a- m ä är ä s a a o lla e n in t ää n 30 0 00 t o n n ia, k u t en E n v o r in v u o d e n 20 06 y m -
H A M M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S ()(10) päristöluvan mukaan samaa 30 000 tonnin. Envor on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt jälkikypsytysmäärää. Envorin ympäristölupahakemuksen lähtökohtana on ollut, että biokaasuprosessoinnin kasvaessa kompostoitavan materiaalin määrää pyritään pudottamaan. Kompostointitoiminta jatkuu tästä huolimatta biokaasulaitoksen rinnalla ja on samalla osa biokaasulaitoksen varajärjestelmää. Aluehallintoviraston päätöksessä komp ost oin nin sallituksi vuotuiseksi käsittelymääräksi on asetettu 20 000 tonnia, joten kompostoin nin käsittelymäärä on pu dotet tu n. 2/3- osaan siitä, mitä se aikaisemmin on ollut. Envorin vuoden 2006 ympäristöluvan mukaan kerrallaan ulkona jälkikypsytyksessä sai olla 30 000 tonnia. Jälkikypsytykscssä sallittu massamäärä on siten pudotettu 1/3-osaan siitä, mitä aikaisemmin ympäristöluvassa on sallittu. Lupamääräyksen 2 perustelussa on oletuksena, että 20 000 biojätetonnin vuosittaisesta käsittelymäärästä seuraa 10 000 tonnia jälkikypsytettävää keskeneräistä kompostia puolen vuoden aikana. Tämä pitää paikkansa jätteen määrän osalta, mutta prosessissa käytetään tukiainetta biojätteen seosaineena, mikä kasvattaa massamäärää jälkikypsytyksessä. Näin ollen luvassa sallittu 10 000 jälkikypsytyksessä oleva naassamäärä on liian pieni, jotta käsiteltyä massaa voidaan pitää jälkikypsytyksessä tarpeeksi pitkän ajan. Asettamalla lupamääräyksen mukainen tiukka rajoitus jälkikypsytyksen massamäärälle, estyy tiettyjen nykyisten valmistettavien tuotteiden valmistus kokonaan. Envor toteaa, että kuten hakemuksessa on lausuttu, kompostin jälkikypsytysaikana pidetään 3-12 kuukautta, koska jo kolmen kuukauden jälkikypsytyksen jälkeen komposti voi olla tarpeeksi kypsää pellolle toimitettavaksi. Jos kompostista halutaan kypsempää tai sitä aiotaan edelleen jalostaa mullaksi, niin kypsytysaika pitenee lähemmäksi 12 kuukautta. Näin ollen nostamalla jälkikypsytyksessä sallittua massamäärää, voidaan kompostille varmistaa riittävä jälkikypsytys. Kuten ympäristöluvan lupamääräykscssä 7 edellytetään, kompostin jälkikypsytysaikana tulee pyrkiä pitämään vähintään kuusi kuukautta. Lupamääräyksen 7 mukaan jälkikypsytyksessä olevan kompostin kääntäminen tai muu käsittely on tehtävä sellaisissa sääolosuhteissa, joissa haitat lähiympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksen 7 perusteluiden mukaan hajuhaitat ovat olleet suurin Envorin ympäristöhaitta. Käyttämällä laitosta siten, että ravinnesuhteet ovat oikeat eikä prosessi tapahdu hapettomasti, voidaan hajuhaittoja vähentää. Lämpötila- ja viipymävaatimuksella varmistetaan aineksen hyienisoituminen. P eruste luissa todetaan edelleen, että kompostin kääntämistä tulisi välttää kun on ns. inversioilmiö, eli ilma ei nouse ylöspäin, vaan jää lämpökerrostuneisuuden takia paikalleen. Perusteluissakin todettu osoittaa sen, että vain riittävällä jälkikypsytyskapasiteetillä E n vo r pystyy toteuttamaan luvan edellyttämän tarpeeksi pitkän jälkikypsytyksen. Edellä esitetystä johtuen
HA't MM{ ARST RÖt N,t P U H A K K A P A R T N E R S 7 (10) 5 Lupamäärä ys 8, ha jupäästö t ilmaan 5.1 Lupamääräyksen sisältö ja perustelut Envor katsoo, että pidemmän jälkikypsytyksen ansiosta riski hajuhaittoihin pienenisi merkittävästi. Tästä johtuen jälkikvpsytyksen kapasiteettia ei ole esitetty vähennettävän 30 000 tonnista 10 000 tonnin, vaan kerrallaan ulkona jälkikypsytyksessä sallittu kompostin määrä tulee säilyttää entisellään eli 30 000 tonnista. Tällöin Envorilla on mahdollisuus paremmin ottaa huomi oon ju uri lu pamääräyksessä 7 edellytetyt vallit sevat tuuli- ja keliolosuhteet jälkikypsennvskentällä suoritettavien tvötehtävien osalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kompostin jälkikypsytyskentän hajuhaittoja vähennetään suorittamalla tarvittavat aumojen kääntämiset suotuisten sääolosuhteiden valli tessa hajun leviämisen huomioon ottamiseksi, mikä on mahdollista nimenomaan pidemmän jälkikypsytyksen ansiosta. Envor huomauttaa, että jos pellolle ajon aikana sääolosuhteet ovat tyypilliseen tapaan huonot, niin tuotetta voidaan lisäksi jälkikypsytyskapasiteetin ollessa suu rempi varas toi da kentällä ja odottaa sopivia toimitusolosuhteita. Toimimalla edellä esitetyllä tavalla riski hajuhaittojen aiheuttamisesta pienenee. Kentällä voi olla jo valmista pellolle toimitukseen menevää valmistuotetta, kuten multaa tai toimitusvalmiiksi seulottua kompostia varastoinnissa ajoittain paljonkin, jos sitä ei ole esim. märkyyden johdosta pystytty toimittamaan. Päätöksessä ei ole mainittu pellolla varastoinnissa olevasta tavarasta mitään, joten Envor huomauttaa, että tällöin kyseessä ei ole jälkikypsytyksessä oleva komposti, vaan tuotevaraston valmistuote. Edellä esitetyn lisäksi Envor toteaa, että ankara jälkikypsytykseen asetettava rajoitus, joka valituksenalaisessa ympäristöluvassa on annettu, estäisi joidenk in nyk yisten tuotteiden valmist uksen vaikutt amatta hajupäästöihin positiivisella tavalla. Näin ollen lupamääräystä tulisi muuttaa Envorin vaatimalla tavalla. Lupamääräyks en 8 ensimmäisen kappal een mukaan: "Kompostointi]aitoksesta, märkien lietteiden käsittelytilasta, biokaasulaitoksesta sekä käsittelyhalleista tuleva poistoilma on käsiteltävä biosuodattiimilla tai vastaavasti siten, että hajunpoistossa saavutetaan 95 ö tehokkuus, ja että hajupitoisuus ei ylitä 2 000 hajuvksikköä / m3 poistohornusta mitattuna. Poistokaasut saavat ulos johdettaessa sisältää rikkivetyä ja metyylimerkaptaania enintään 0,1 pprn,/m3." lluehallintovirasto toteaa lupamääräyksen perustehussa, että kun laitoksen kaik ki poist okaasut ohjataan biosuot imen läp i, hajuh aitat vähenevät oleellisesti. Kuri biosuodin toimii lupamääräyksen 8 mukaisesti, ei haju-
H A \ 9 M A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 8 (10) 5.2 Fnvorin vaatimusten perustelut haittoja ympäristölle käsittelyhalleista pitäisi syntyä. Biosuo timen massa tulee vaihtaa riittävän usein. Laitoksen ovien ollessa auki eivät poistokaasut kulj e bios uotimen kautta, vaan joutuvat käsittelemätt öminä suoraan ulkoilmaan. Tarvittaessa ELY-keskus voi määrätä lisätoitnista mahdollisten hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Perusteluiden mukaan hajuyksikköjen määrää pienennettiin edellisestä päätöksestä ja se on nyt samalla tasolla kuin vastaavissa muissa laitoksissa Suomessa. Envorin vuoden 2006 ympäristöluvan mukaan kompostointilaitoksesta, märkien lietteiden käsittelytilasta, biokaasulaitoksesta sekä käsittelyhalleista tuleva poistoilma on käsiteltävä biosuodattimilla tai vastaavasti siten, että hajunpoistossa saavutetaan 90 prosentin tehokkuus, ja että hajupitoisuus ei ylitä 2 500 hajuyksikköä/m3 poistohormista mitattuna. Envor on h akemuksess aan esittänyt samoja lupa-arvo ja asetett aviksi hajunpoistolle ja hajupitoisuudelle kuin aikaisemmassa luvassa edellytettiin. Tästä huolimatta aluehallintovirasto on as ett an ut tiu kemmat raja- arvot hajupäästöille ja p erustelee kiristyks iä sillä, että raja-arvot ovat nyt yhteneväiset muiden lupien kanssa. E n v o r h u o m au ttaa, että lu p am ääräy ks es s ä as etetu t raja-arvot eivät o le realistiset, eivätkä m y ö s kään m u u t bio kaas u laito ks et ole p y sty n eet alittam an n äin an karia raja -arvo ja. Lis äks i, ku ten En vo r ed ellä lu vu s s a 3 o n to d en n u t, to im in n an haju h aitat aih eu tu vat p ääas ias s a ko m p o s to in n is ta, jo ten n iid en aih eu ttajan a ei o le b io su o d attim et. Bio kaas u p ro s es s in o s alta hajuh aittaa aiheuttaa läh in n ä m äd ätteen hygieniso in ti sekä m äd ät teen ku ivau s langoilla. Hy gienis o inn is s a m äd äte läm m itetään yh den tu n n in ajak s i 70 C -as tee n läm p ö tilaa n E U:n elä in p erä is t en s iv u tu o tt eid en käm u kais es ti ja täm än jälkeen m äd äte ku ivataan n. 3 0 %/'0:n kuiva-ainepito isu uteen, jo nka jälkeen se läh es h aju tto m an a vo id aan to im ittaa s ellais en aan h y ö d y nn ettäväks i m aatalo u teen lan n oitteen a. Ed ellä ku vatu is s a vaih eis s a m äd ättees tä vap au tu u vaad itu n läm m ity k s en jo h - do s ta läh in n ä am m o n iu m tv p p eä, j o t en bio s u od attim es ta tehtyjen m ittau s ten p eru s teella lu p am ääräy ks es s ä 8 n y t as etetu t an karam m at raja-arvo t tulevat o lem aan haas tavat auttaa. Bio s u o d attim en mittau stulos ker to o p is teku o rm an m itattu n a b io kaa s u s u o d at tim en p in n as ta. Hais e van y h d is - teen o lles s a am m o n iakki o n s en ais tin varain en h avain n o in tiky n n y s h y vin alh ain en m ittau k s es s a, m u tta s it ä ei p y s ty h avaitsem aan en ää b io s u o d attimen välittö mäss ä läh eisy yd ess äkään, ko s ka se laim en tu u välittö m äs ti ilm aan seko ittu es saan. Ed ellä es itetyn peru s teella an karien raja-arvo jen as ettam in en lu p am ääräyks es s ä asetetulla tavalla johtaa aino astaan rajaarvo jen ylitvksiin, vaikka h aju h aitat eivät to dellis uu dess a ole huomattavissa.
H A 1 1 M A R S T R Ö 4 f P U H A K K A P A R T N E R S 9 (10) 6 Lupamääräys 22, biosu odattimien tarkkailu 6.1 Lupamääräyksen sisältö ja perustelut Toiminnan kehittämiseen liittyvän YY A-hankkeen yhteydessä tanunikuussa 2011 Jyväskylän Yliopiston Ympäristiöntutkimuskeskus määritti biokaasulaitoksen biosuodattimen tuottaman hajuyksikkötnäärän ja vertasi sitä kompostoinnista aiheutuvaan hajupäästöön. Kuten myö s YVAselostuksen mallinnuksessa on selkeästi osoitettu, nykyiset biosuodattimet eivät ole hajuhaittojen lähde. Tehdyn mallinnuksen perusteella biokaasulaitoksen biosuodattimen aiheuttama hajuhaitta oli alle 1 ö kompostoimin hajuhaitoista. Tästä syystä aluehallintoviraston lupamääräyksessä 8 asetetut ankarammat raja-arvot eivät ole perusteltuja eikä lupamääräyksessä asetetut kiristetyt raja-arvot ole tarpeellisia pilaanturnisen ehkäisemiseksi YSL 43 g:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Edellä esitetyn perusteella lupamääräystä 8 tulee muuttaa Envorin vaatimusten mukaisesti. Lupamääräyksen 22 mukaan: "Biosuodattimien toimintaa on tarkkai ltava. Toimi ntaa on tarkkailtava päivittäin aistinvaraisesti ja mahdollisesti paineeron avulla. Lisäksi biosuodattimien toimintaa tulee tarkkailla ulkopuolisen asiantuntijan tekemui mit tauk sin. Tarkkailun tulee tapahtua normaal in käynnin aik ana. Laitoksen hajupäästö (1IY) ja haisevien eri kemial listen yh disteiden päästöt on mitattava kaksi kertaa vuoden 2012 aikana, neljä kertaa vuoden 2013 aikana ja sen jälkeen vuosittain. Mittaussuunnitelma on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Poistokaasuista on hajuyksiköiden lisäksi mitattava ammo niak in, rikkivedyn, metyyli merkaptaanin, dimetyylisulfidin, dimetyylidisu ifidin, pineenin ja limoneenin pitoisuudet. Mittauksella on selvitettävä määräyksessii 8 annettuj en raja- arvojen ja puhdistust ehokkuusvaatimusten toteut uminen. Tulo kset tulee välitt ömästi niiden valmistuttua lähettää komtnentoituina Hämeen ELYkeskukseen ja Forssan ympäristönsuojeluvir nomaiselle." Lupamääräyksen 22 perusteluiden mukaan biosu odatt imen toimi nnan seuraamiseksi o n siitä seurattava parametrejä, joista voidaan päätellä suodattimen toimivuus. Jos parametrit osoittavat, että suodatin ei toimi riittävän hyvin, voi ELY-k esk us määrätä lisätoimenpieteistä hajuhaitan poistamiseksi. Biosuodattunien hyvä toiminta on ensiarvoisen tärkeää hajuhaittojen ehkäisyn kannalta. Määräyksen perust eella voivat val vojat seurata biosuodattiinien toimintaa.
H A M ZI A A R S T R Ö M P U H A K K A P A R T N E R S 10 (10) 6.2 Envorin vaatimusten perustelut Envorin mukaan vuosittain suoritettava laitoksen hajupäästöjen (HY1) ja haisevien eri kemiallisten yhdisteiden päästöjen mittaaminen on riittävä myös vuodelle 2012 ja 2013, jotta biosuodattinuen hyvä toimivuus pystytään varmistamaan. Valituksenalaisessa lupamääräyksessä 22 biosuodattimien hajumittaukset on vuoden 2012 ja 2013 osalta näin ollen määrätty suoritettavan liian tiheästi. Vuosittain suoritettava mittaus on Envori n mukaan rii ttävä lup amääräyks ess ä 8 asetettujen hajupäästöjen raja-arvojen seuraamiseksi, joten lupamääräyksen 22 ensimmäistä kappaletta tulee muuttaa Envorin vaatimuksen mukaisesti. Lupamääräyksen 22 toisessa kappaleessa on muiden hajupäästöjen lisäksi asetettu velvoite mitata dimetyy-lisulfidi, dimetyylidisulfidi, pineeni ja limoneeni. Envor katsoo, että hajupäästöjen osalta rikkivedyn ja metyylimerkaptaanin mittaus on perusteltua, mutta dimetyylisulfidin, dimety - lidisulfidin, pineenin ja limoneenin mittaaminen ei ole tarpeellista, koska niiden mittaaminen ei hajuseurannan kannalta tuo oleellista uutta tietoa tai hyötyä. Lupamääräyksessä 8 annettujen raja-arvojen ja puhdistustehokkuusvaatimusten toteut uminen p ystytään osoittamaan lupamääräyksen 22 mukaisesti, vaikka lupamääräyksessä poistetaan dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, pineeni ja limoneeni. Näin ollen lupamääräykseen 22 toiseen kappaleeseen sisältyvä velvoite mitata dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, pineeni ja limoneeni tulee poistaa, koska se ei hajupäästöjen tarkkailun osalta tuo minkäänlaista oleellista tai uutta tietoa, Edellä esitetystä johtuen lupamääräyksessä 22 asetetut valituksenalaiset velvoitteet eivät ole YSL 46 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeellisia biosuodattimen toiminnan käyttötarkkailun suorittamiseksi ja ne tulee muuttaa Envorin vaatimusten mukaisesti. Helsingissä 12. heinäkuuta 2012 E VOR BIOTECH OY Laati Kari Marttinen asianajaja, OTL, Espoo Liite Etelä-Suomen aluehailintoviraston päätös nro 108/2012/1