Palvelujen ulkomaankauppa 2012

Samankaltaiset tiedostot
Palvelujen ulkomaankauppa 2012, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2011

Palvelujen ulkomaankauppa 2011

Palvelujen ulkomaankauppa 2010, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2008, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2008

Palvelujen ulkomaankauppa 2013, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2009

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Energian hankinta ja kulutus

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Liikkeenjohdon konsultointi selvässä kasvussa vuonna 2017

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Peliala piti tietotekniset palvelut kasvussa vuonna 2014

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Kaupan varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Kaupan varastotilasto

Korjausrakentaminen 2012

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Henkilöstöpalveluiden liikevaihto jatkoi kasvuaan vuonna 2016

Ammatillinen koulutus 2013

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Ympäristöliiketoiminta 2010

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

Neljännesvuositilinpito

Kaupan varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017

Koulutuksen talous 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Kuntatalous neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Velkajärjestelyt 2013

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2014

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Teollisuuden varastotilasto

Henkilöstörahastot 2007

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Transkriptio:

Kauppa 201 Palvelujen ulkomaankauppa 20 Palvelujen ulkomaankauppa ylijäämäistä tuonnin kasvusta huolimatta vuonna 20 Tilastokeskuksen Palvelujen ulkomaankaupan tilaston vuoden 20 lopullisten tietojen mukaan palvelujen ulkomaankauppa oli edelleen 2,1 miljardia euroa ylijäämäistä, vaikka palvelujen tuonnin yli 2,1 miljardin euron kasvu 1,1 miljardiin euroon pienensi ylijäämää selvästi edellisvuoteen verrattuna. Ylijäämä pieneni ensimmäistä kertaa vuoden 200 jälkeen ja edellisen kerran se alitti kolme miljardia euroa vuonna 200. Palvelujen vienti kasvoi ainoastaan 0,4 miljardia euroa ollen 15, miljardia euroa. Palvelujen vienti, tuonti ja ylijäämä 2002 20, milj. euroa Tuonti kasvoi edellisvuoteen verrattuna kaikissa palveluerissä rakennuspalveluja lukuun ottamatta. Muualla luokittelemattomien konsernin sisäisten palveluiden sekä rojaltien ja lisenssimaksujen tuonnin muutos selittää noin puolet tuonnin kokonaiskasvusta. Palvelujen viennissä merkittävimmät palveluerät olivat muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut, tietotekniikkapalvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Näiden kolmen erän osuus palvelujen viennistä kuitenkin pieneni kolme prosenttiyksikköä 85 prosenttiin ainoastaan rojaltien ja lisenssimaksujen kasvaessa edellisvuoteen verrattuna. Helsinki 1..201 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Palveluerittäin tarkasteltuna suurin ylijäämä palvelujen ulkomaankaupasta kertyi muualla erittelemättömistä liike-elämän palveluista sekä tietotekniikkapalveluista. Eniten alijäämäisiä palvelueriä olivat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset. Palvelujen viennissä merkittävimmät kohdemaat vuonna 20 olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Irlanti. Vienti Irlantiin kasvoi eniten ollen yli kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vienti Intiaan jatkoi voimakasta laskua ja on enää neljännes vuosien 2008-2010 huippulukemista. Tärkeimpinä palvelujen tuontimaina säilyivät Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi ja Iso-Britannia, jotka kaikki kasvattivat osuuttaan palvelujen tuonnista. Myös tuonnin puolella Irlannin osuus kasvoi lähes kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. EU15 -maihin suuntautunut palveluvienti nousi,2 miljardiin euroon, mikä on 40 prosenttia palvelujen viennistä. EU15 -maiden osuus kasvoi viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2011. Eniten tähän vaikutti Irlantiin suuntautunut yli kolminkertaistunut vienti. Tuonti EU15-maista nousi, miljardiin euroon vuonna 20. EU15 -maiden osuus kaikesta palvelujen tuonnista nousi vuoteen 2011 verrattuna ollen 0 prosenttia. Palvelujen ulkomaankaupan tilasto perustuu Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan vuosi- ja neljännesvuositiedusteluihin. Tiedot sisältävät konserniyritysten välisen palvelukaupan. Tilasto ei sisällä kuljetuksen, matkailun, eikä vakuutus- tai rahoituspalvelujen tietoja. Tilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon laadinnassa sekä osana Suomen Pankin laatimaa maksutasetta. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Palvelujen tuonti palveluerittäin 2002-20, milj. euroa4 Liitetaulukko 2. Palvelujen vienti palveluerittäin 2002-20, milj. euroa4 Liitetaulukko. Palvelujen vienti maittain, 2002-20, milj. euroa. Liitetaulukko 4. Palvelujen tuonti maittain 2002-20, milj. euroa Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste.8

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Palvelujen tuonti palveluerittäin 2002-20, milj. euroa Palveluerä -- tuonti Vuosi 2002 200 2004 2005 200 200 2008 200 2010 2011 20 Posti- ja telekommunikaatiopalvelut 2 24 228 44 40 18 1 2 1 0 404 - Posti- ja kuriiripalvelut 4 4 28 1 5 2 1 2 2 2 - Telekommunikaatiopalvelut 20 200 40 5 00 1 2 21 1 Rakennuspalvelut 22 21 4 88 21 248 411 1 20 2 Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut 5 42 52 2 81 1 04 1 11 2 421 1 10 1 0 1 840 - Tietotekniikkapalvelut 40 51 04 8 1 0 1 2 2 1 5 1 5 1 4 - Informaatiopalvelut 2 1 1 1 18 55 4 2 4 Rojaltit ja lisenssimaksut 41 545 44 02 1 01 1 051 1 80 44 4 1 85 Muut liike-elämän palvelut 0 4 08 00 4 80 4 44 5 1 8 2 84 0 828 12 - Laki- ja tilinpito, hallinto- ja PR-palvelut 21 20 20 288 220 400 4 28 1 1 8 - Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 01 5 1 0 1 0 1 5 1 804 1 2 1 80 1 8 1 585 - Tutkimus- ja kehittämispalvelut 1 500 1 8 1 5 1 5 1 8 1 82 550 220 052 44 - Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu 2 15 158 4 111 2 - Maatalous-, kaivos- ja muu jalostuspalvelu 2 1 8 1 1 11 1 1 24 - Muualla erittelemättömät liike-elämän palv. ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelematt. konsernien sisäiset palvelut 1 21 1 10 1 21 1 548 1 05 2 004 2 2 5 2 428 2 44 18 Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 4 22 2 1 21 4 42 2 82 - Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 58 10 8 21 0 18 5 10 - Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 1 1 1 4 Muut erittelemättömät palvelut 8 8 1 Tuonti 5 448 5 20 00 8 58 8 55 11 1 001 11 22 11 02 1 1 Liitetaulukko 2. Palvelujen vienti palveluerittäin 2002-20, milj. euroa Palveluerä -- vienti Vuosi 2002 200 2004 2005 200 200 2008 200 2010 2011 20 Posti- ja telekommunikaatiopalvelut 2 202 1 1 42 2 2 28 5 - Posti- ja kuriiripalvelut 40 4 8 5 11 210 1 111 11 1 - Telekommunikaatiopalvelut 2 15 18 11 1 154 2 152 21 Rakennuspalvelut 2 01 40 28 10 8 5 82 422 582 4

Palveluerä -- vienti Vuosi 2002 200 2004 2005 200 200 2008 200 2010 2011 20 Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut 5 501 08 1 21 1 1 1 8 5 5 5 05 4 884 4 84 4 544 - Tietotekniikkapalvelut 518 42 5 1 1 1 1 5 5 50 5 0 4 8 4 882 4 45 - Informaatiopalvelut 1 1 1 41 4 Rojaltit ja lisenssimaksut 54 44 5 850 0 1 00 1 2 1 55 2 1 2 58 Muut liike-elämän palvelut 5 48 4 84 02 84 008 8 404 858 21 152 - Laki- ja tilinpito, hallinto- ja PR-palvelut 11 18 18 18 155 11 1 150 2 2 - Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 11 1 10 8 11 11 15 1 11 1 - Tutkimus- ja kehittämispalvelut 200 28 24 20 248 281 2 44 440 - Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu 1 22 280 2 285 10 41 20 24 224 4 - Maatalous-, kaivos- ja muu jalostuspalvelu 2 8 1 4 50 0 4 22 5 - Muualla erittelemättömät liike-elämän palv. ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelematt. konsernien sisäiset palvelut 4 4 5 241 5 45 00 8 11 452 00 58 5 0 5 888 Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 2 1 10 1 4 5 4 - Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 2 4 54 - Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 4 1 5 1 2 4 1 18 Muut erittelemättömät palvelut 2 0 4 08 Vienti 424 4 8 0 42 540 11 1 8 15 1 15 101 888 15 21 5

Liitetaulukko. Palvelujen vienti maittain, 2002-20, milj. euroa Maa Vuosi 2002 200 2004 2005 200 200 2008 200 2010 2011 20 EU15-maat 18 2 22 22 045 2 2 00 5 41 4 284 4 0 5 20 12 Alankomaat 21 242 41 0 28 1 8 411 2 410 Belgia 105 1 11 5 11 2 1 18 152 Britannia 854 50 58 401 8 51 552 55 1 8 820 Espanja 84 110 55 55 8 2 2 210 18 2 Irlanti 58 101 1 8 45 8 8 10 104 2 44 Italia 201 5 1 180 205 2 0 5 28 24 242 Itävalta 4 14 0 15 8 Kreikka 5 4 4 1 5 105 105 5 41 2 Luxemburg 8 0 12 2 111 Portugali 52 8 4 4 52 55 81 1 0 Ranska 10 11 228 1 18 155 2 22 41 Ruotsi 58 52 54 841 0 8 851 1 02 1 45 1 52 Saksa 42 444 41 42 44 41 1 18 20 85 85 Tanska 11 88 10 1 4 188 18 15 2 2 Muu maailma 4 224 88 5 11 5 1 8 08 10 0 11 08 10 1 81 0 Norja 12 1 15 15 12 20 24 280 242 224 240 Viro 8 8 2 4 80 15 Venäjä 42 5 1111 4 05 5 82 28 5 8 Sveitsi 2 0 188 2 242 24 281 2 242 4 Kanada 2 20 45 5 10 11 11 152 Yhdysvallat 445 411 440 4 41 48 51 55 0 1 02 1 Japani 1 8 8 2 5 0 1 25 510 41 Kiina. 2 2 58 44 5 1 14 4 05 54 Intia. 18 45 418 80 1 1 1 151 1 8 40 24 Muut 2 558 1 882 2 8 80 4 08 5 40 1 48 5 21 4 8 Yhteensä 422 500 8 40 42 540 11 1 8 15 1 15 101 888 15 21

Liitetaulukko 4. Palvelujen tuonti maittain 2002-20, milj. euroa Maa Vuosi 2002 200 2004 2005 200 200 2008 200 2010 2011 20 EU15-maat 200 04 4 4 1 15 4 551 800 01 58 42 45 Alankomaat 42 2 0 42 1 04 5 20 22 42 4 Belgia 152 12 150 4 5 15 5 12 18 15 12 Britannia 5 4 85 1 1 1 101 1 240 1 45 1 241 1 20 1 1 2 Espanja 8 4 1 0 5 81 8 11 11 Irlanti 80 1 202 5 1 1 241 28 2 80 Italia 5 0 4 8 244 205 22 10 Itävalta 52 48 4 5 4 2 5 100 104 101 102 Kreikka 8 1 2 1 42 45 50 4 44 Luxemburg 10 24 10 1 8 20 24 40 Portugali 5 58 0 4 1 1 Ranska 182 181 21 24 1 182 224 28 24 281 01 Ruotsi 8 0 20 5 24 8 80 1 8 1 1 5 Saksa 448 4 51 5 4 84 2 505 2 5 1 842 1 0 1 10 Tanska 1 21 1 28 4 44 511 4 40 58 88 Muu maailma 2 1 2 41 2 0 2 84 4 1 4 82 4 0 4 540 5 1 Norja 4 0 8 1 151 15 202 18 182 21 Viro 5 58 5 8 2 111 1 0 115 15 28 Venäjä 24 4 8 2 2 28 108 1 8 Sveitsi 10 1 154 1 15 2 28 221 5 22 8 Kanada 44 0 45 5 110 100 1 20 110 8 1 Yhdysvallat 1044 8 24 8 1 520 1 20 1 504 1 2 1 4 1 440 1 0 Japani 41 4 80 55 118 108 11 84 5 Kiina. 1 54 12 222 515 55 00 Intia. 101 28 4 1 182 24 45 5 52 451 Muut 04 8 24 8 0 1 28 1 5 1 08 1 41 1 182 1 8 Yhteensä 5 51 5 1 00 40 5 8 55 11 1 001 11 22 11 02 1 1

Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi Tilaston tuottaa Tilastokeskus. Tilaston laatiminen perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (184/2005), jossa säädetään maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista tilastoista. Lisäksi laadinnassa noudatetaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n maksutasekäsikirjan (Balance of Payments Manual 5th ed. 1) ja Yhdistyneiden kansakuntien julkaiseman kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevan käsikirjan (Manual on Statistics of international trade in services) suosituksia. Palvelujen ulkomaankaupan vuositiedustelu on lakisääteinen tiedonantajille perustuen tilastolakiin (280/2004, ). Tilastokeskus rahoittaa palvelujen ulkomaankauppatilaston tuotannon. Tilasto kattaa maksutaseen muut palvelut -erän ilman vakuutus- ja rahoituspalveluita. Sisältöön ei näin ollen kuulu matkailuun tai kuljetukseen liittyvät palvelut. Viennin ja tuonnin palveluerittäiset tiedot luokitellaan 22 eri maahan maksutaseen maaluokitusten mukaisesti. Tilasto kattaa seuraavat palveluerät: Viestintäpalvelut Postipalvelut Kuriiripalvelut Televiestintäpalvelut Rakentamispalvelut siitä: tavaroiden vienti Suomesta (vain vienti) siitä: palkkamenot ulkomailla ja muut kustannukset ulkomailla (vain vienti) Tietojenkäsittely- ja tietopalvelut Tietojenkäsittelypalvelut Uutistoimistopalvelut Muut tiedontarjontapalvelut Rojaltit ja lisenssimaksut Franchising- oikeudet ja muut vastaavat oikeudet Muut rojaltit ja lisenssimaksut Välityskauppa ja muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut Välityskauppa Muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut Käyttöleasingpalvelut Erilaiset liike-elämän, ammatilliset ja tekniset palvelut Lakiasiainpalvelut Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjapito- ja veroneuvontapalvelut Yritysten ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut Mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset Tutkimus ja kehitys Arkkitehti-, insinööri ja muut tekniset palvelut Jätteiden käsittely- ja puhdistuspalvelut Maatalous, kaivostoiminta ja muu paikalla tapahtuva jalostus Muut liike-elämän palvelut Konsernien sisäiset palvelut, muualla luokittelemattomat Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut Koulutuspalvelut Terveyspalvelut Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, muualla luokittelemattomat Palvelujen ulkomaankaupan tilastoa käytetään maksutaseen ja kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Tilastokeskus toimittaa tiedot maksutasetta varten Suomen Pankkiin, joka toimittaa tiedot edelleen Eurostatille, Euroopan Keskuspankille (EKP), Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja OECD:lle. 8

Palvelujen ulkomaankauppatilasto on valtakunnallisesti kattava. Koska tiedot kysytään yritystasolla, tilastoa ei voi alueellistaa. Palvelujen vienniksi lasketaan tilanteet, joissa yritys vastaanottaa korvauksen vastikkeena palvelusta ulkomaiselta talousyksiköltä. Vastaavasti tuonnissa suomalainen talousyksikkö maksaa ulkomaiselle toimijalle vastineena palvelusta. Tilastoon sisältyvät myös konserniyritysten väliset palvelutransaktiot. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastotiedustelun kehikko muodostetaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin pohjalta. Tilastoinnin perusyksikkö on yritys. Tiedot kootaan vuosittaisella ja neljännesvuosittaisella tiedustelulla suoraan yrityksiltä. Vuosittain tiedustelujen piiriin kuuluu kaikkiaan noin 00 yritystä. Yritysrekisteristä poimittu kehikko jaetaan kokonaistutkimukseen ja satunnaisotokseen. Kokonaistutkimukseen kuuluvat yritykset, jotka ovat raportoineet palvelujen ulkomaankauppaa edellisvuonna tai joilla oletetaan olevan palvelujen ulkomaankauppaa. Satunnaisotos on ositettu ulkomaalaisomisteisuuden, henkilöstömäärän ja toimialan perusteella. Kokonaistutkimukseen kuuluvilta yrityksiltä kysytään sekä maa- että palvelueräjakauma, otosyrityksiltä vain palvelueräjakauma. Otostiedot korotetaan kattamaan kokonaistutkimuksen ulkopuolelle jäävät yritykset. Vastaamattomien kokonaistutkimukseen kuuluvien yritysten tiedot imputoidaan edellisen vuoden vastauksen tai henkilöstömäärän perusteella.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tutkimuksen tärkeimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. Koska palvelujen ulkomaankaupan tiedustelujen vastausprosentti vuositasolla on ollut noin 0, on vastauskadon vaikutus vähäinen. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa siihen yritysjoukkoon, joka kyselyllä halutaan tavoittaa. Tämän tiedustelun kohdalla lähinnä alipeitto on mahdollinen virhelähde, koska kaikkien vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten määrittäminen on haastavaa. Palvelujen määritelmät sekä tiedonantajien mahdollisuudet toimittaa niiden mukaista relevanttia tietoa ovat yksi oleellinen virhelähde. Palveluerien määritelmien suhteen tapahtuu väärinkäsityksiä, jolloin tiedusteluun vastaukset jäävät puutteellisiksi tai kirjautuvat osin vääriin eriin. Lisäksi tiedonantajien on joissakin tapauksissa hankala kerätä oikeat tiedot yrityksen tietojärjestelmistä, jolloin tieto on arvioitu yrityksessä. Tiedot julkaistaan karkeammalla tasolla kuin kerätään, jotta yksittäisen yrityksen antamat tiedot eivät paljastu. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto ilmestyy vuosittain. Tilaston tiedot kattavat kunkin kalenterivuoden aikana toimitetut palvelut. Ennakkotiedot palvelujen ulkomaankaupasta julkistetaan kesäkuun alussa. Lopulliset tiedot julkaistaan noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Ennakolliset tiedot voivat muuttua aineiston täydentymisen ja muutosten vuoksi. Tilastokeskuksen julkaisukalenteri löytyy osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html 5. Tietojen saatavuus ja selkeys Palvelujen ulkomaankauppatilaston tiedot sekä kuvaus ja muut metatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla: http://tilastokeskus.fi/til/pul/index.html Suomen Pankki julkaisee maksutaseen yhteydessä tietoja palvelujen ulkomaankaupasta: http://www.bof.fi/fi/tilastot/maksutase/index.htm

Palvelujen ulkomaankauppatilaston yritysaineisto on mahdollista saada tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/mikroaineistot/index.html Lisätietoja tilastosta antavat Yhteystiedot -sivulla mainitut henkilöt. http://www.stat.fi/til/pul/yht.html. Tietojen vertailukelpoisuus Suomen Pankki julkaisee palvelujen ulkomaankaupan tiedot osana maksutasetta. Maksutaseen palvelujen ulkomaankaupan tietoihin sisältyy palvelujen ulkomaankaupan tilastossa julkistettujen palvelujen lisäksi kuljetus, matkailu sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut. Kansantalouden tilinpidon julkaisemiin palvelujen ulkomaankaupan tietoihin eivät sisälly rakennuspalvelut ja niihin lisätään välilliset rahoituspalvelut (FISIM). Tältä osin tiedot poikkeavat maksutaseessa julkaistuista palvelujen ulkomaankaupan tiedoista.. Selkeys ja eheys / yhtenäisyys Palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat yhtenäisiä ja vertailukelpoisia tilastovuodesta 2002 alkaen. Tietoja on kerätty vuodesta 1 alkaen. Tuontitietoja on korjattu vuosien 2002-200 osalta vuoden 200 aikana. Korjauksen syynä olivat tiedonantajilta saadut lisätiedot. Vuotta 2002 edeltävät tuontitiedot eivät tästä syystä ole vertailukelpoisia korjattujen vuosien kanssa. Keväällä 200 palvelujen viennin tasoa korjattiin vuodesta 2000 vuoteen 2005. Korjaus johtui tilastosta aiemmin puuttuneiden palveluerien sisällyttämisestä tilastointiin. Viennin tasokorjauksen yhteydessä palvelujen viennin maajakauma vuosille 2000-2004 jouduttiin palveluerän muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut (ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernin sisäiset palvelut) osalta arvioimaan. Arvioinnissa hyödynnettiin tavaroiden ulkomaankaupan maajakaumaa. Palvelujen viennin osalta vuoden 2005 tiedot eivät siten ole maajakauman osalta vertailukelpoisia aiempien vuosien vientitietojen kanssa. 10

Kauppa 201 Lisätietoja Risto Sippola 0 14 8 Pauliina Peltonen 0 14 85 Marjatta Tenhunen 0 14 22 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala globalisaatio.tilastot@stat.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 20, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 0 14 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1-04 = Suomen virallinen tilasto ISSN 18 50 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi