Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen

. Perustelumuistio 1 (54) Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen

. Perustelumuistio 2 (54) Sisältö 1 Nimeämismenettelyn vireilletulo ja asian käsittely Viestintävirastossa... 1 1.1 Asian vireilletulo... 1 1.2 Nimeämismenettely... 2 2 Sovellettavat säännökset ja voimassaolevat yleispalveluvelvoitteet... 3 2.1 Sähköisen viestinnän direktiivit... 3 2.2 Yleispalveluyrityksen nimeäminen... 3 2.3 Yleisten puhelinpalveluiden tarjontaa ja verkkopalvelua koskevat yleispalveluvelvollisuudet... 3 2.4 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa... 4 2.5 Valtioneuvoston asetus kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista... 5 2.6 Viestintäviraston määräys viestintäverkkojen ja palvelujen laadusta ja yleispalvelusta... 5 2.7 Viestintäviraston yleispalvelupäätökset... 6 3 Yleispalveluun kuuluvat palvelut... 6 3.1 Liittymä käyttäjän vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaan... 6 3.2 Puhelinpalvelut... 7 3.3 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut... 10 3.4 Internetyhteys... 10 3.5 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden symmetrinen internetyhteys... 12 3.6 Näkövammaisten henkilöiden liittymältä edellytetyt ominaisuudet... 14 3.7 Verkkopalvelu... 14 4 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arviointi... 15 4.1 Tarkasteltavat maantieteelliset alueet... 15 4.2 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioinnin kriteerit... 17 4.3 Yleispalveluiden tarjonnan arviointi... 24 4.3.1 Puhelinpalveluiden tarjonta... 24 4.3.2 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut... 26 4.3.3 1 Mbit/s -internetyhteyden tarjonta... 27 4.3.4 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden symmetrinen internetyhteys... 31 4.4 Käyttäjien mahdollisuus saada yleispalveluja... 33 4.4.1 Viestintäviraston käsittelemät valitukset... 33 4.4.2 Teleyritysten käyttämien sopimusehtojen arviointi ja teleyritysten ilmoittamat kieltäytymistapaukset... 34

. Perustelumuistio 3 (54) 4.4.3 Käyttäjien mahdollisuus saada yleispalveluja kohtuullisella hinnalla... 36 4.4.4 Käyttäjien mahdollisuus saada yleispalveluja kohtuullisessa toimitusajassa... 37 4.5 Palvelujen esteettömyys näkövammaisille käyttäjille... 37 4.6 Yhteenveto yleispalveluyritysten nimeämistarpeesta... 37 5 Yleispalveluyrityksen valinta... 41 5.1 Yleispalveluyritysten valinnassa käytetyt perusteet ja menettely... 41 5.2 Vertailtavien teleyritysten edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä... 42 5.2.1 Teleyritysten taloudelliset edellytykset... 42 5.2.2 Teleyritysten viestintäverkkojen vertailu... 43 5.2.3 Teleyritysten voimassa olevat yleispalveluvelvoitteet... 47 5.2.4 Teleyritysten taloudellis-toiminnallisten edellytysten kokonaisvertailu... 47 5.2.5 Teleyritysten palveluiden laatu ja hinta... 48 6 Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä ja voimassa olevien yleispalvelupäätösten kumoamisesta... 49 6.1 Yleisten puhelinpalveluiden tarjontaan velvolliset yleispalveluyritykset... 50 6.2 Kuulo- ja puhevammaisille henkilöille tarkoitettujen tekstiviestipalveluiden tarjontaan velvolliset yleispalveluyritykset... 50 6.3 Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden (1 Mbit/s) tarjontaan velvolliset yleispalveluyritykset... 50 6.4 Kuulo- ja puhevammaisille henkilöille tarkoitetun symmetrisen internetyhteyden (512/512 kbit/s) tarjontaan velvolliset yleispalveluyritykset... 52 7 Voimaantulo... 53 8 Lainkohdat... 54 9 Liitteet... 54

. Perustelumuistio 1 (54) 1 Nimeämismenettelyn vireilletulo ja asian käsittely Viestintävirastossa 1.1 Asian vireilletulo Viestintämarkkinalain (313/2003) yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa perustasoisten viestintäpalveluiden tarjonta Suomessa. Yleispalvelulla tarkoitetaan viestintäpalveluja, jotka kaikkien käyttäjien tulee saada vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Viestintäviraston tehtävänä on päättää yleispalveluiden tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisestä. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintäviraston on nimettävä yksi tai useampi teleyritys, numerotiedotuspalvelua tarjoava yritys tai puhelinluettelopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos nimeäminen on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintäviraston on muutettava päätöstään, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu merkityksellisiä muutoksia. Viestintävirasto on 31.12.2010 antamillaan yleispalvelupäätöksillä 1 nimennyt neljä teleyritystä puhelinpalvelujen tarjontaan velvollisiksi yleispalveluyrityksiksi sekä 23.12.2009 ja 5.1.2010 antamillaan päätöksillä 2 26 teleyritystä internetyhteyspalvelun tarjontaan velvollisiksi yleispalveluyrityksiksi. Lisäksi Digita Oy on nimetty internetyhteyspalvelun tarjonnassa tarvittavan verkkopalvelun tarjontaan velvolliseksi yritykseksi. Viestintävirasto on tässä perustelumuistiossa arvioinut uudelleen sekä puhelinpalveluja että internetyhteyspalveluja koskevien yleispalveluvelvoitteiden tarpeellisuuden koko Suomen alueella. Arviointiin on ryhdytty, koska aikaisempien yleispalvelupäätösten perusteina olleissa seikoissa on arvioitu tapahtuneen useita sellaisia muutoksia, joilla saattaa olla merkitystä yleispalveluvelvoitteiden tarpeellisuuteen. Yleispalvelua koskeva lainsäädäntö on ensinnäkin uudistunut siten, että lakiin ja lakia täsmentävään asetukseen on kirjattu vammaisten henkilöiden oikeus saada puhelinpalvelua vastaavia palveluja. Yleispalvelun saatavuuden kannalta puolestaan merkityksellistä saattaa olla, että matkapuhelin- ja laajakaistaverkkojen peittoalueiden on arvioitu laajentuneen ja toisaalta perinteistä kupariverkkoa on purettu runsaasti. Viestintävirasto on nimeämismenettelyssä huomioinut myös Digita Oy:n laajakaistaliiketoiminnan siirtymisen Datame Oy:lle sekä TeliaSonera Oyj:n loppuvuodesta 2011 alkaen tarjoamien satelliittilaajakaistapalveluiden tarjonnan vaikutuksen yleispalvelun saatavuuteen. TeliaSonera Finland Oyj on kuitenkin ilmoittanut Viestintävirastolle luopuneensa uusien satelliittilaajakaistaliittymien myynnistä kuluttajaasiakkaille 1.5.2013 lähtien. Tässä muistiossa kuvattu yleispalveluyrityksen nimeämismenettely on perustunut Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämiin viestintäverkkoja ja palveluntarjontaa koskeviin tietoihin. Tiedot on kerätty 1.3.2012 1 Dnrot 2061-2064/9510/2010. 2 Dnrot 1863-1890/9510/2009.

. Perustelumuistio 2 (54) 1.2 Nimeämismenettely päivätyllä kyselyllä (dnro 486/9510/2012) ja tarvittaessa täydentävinä tietoina on käytetty aiempia yleispalvelukyselyjä. Viestintämarkkinalain 59 :n 1 momentin mukaan Viestintäviraston on nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Yleispalveluyritykseksi tulee nimetä se yritys, jolla on parhaat edellytykset viestintämarkkinalain tavoitteet täyttävän yleispalvelun tarjontaan. Yleispalveluyritysten nimeämismenettely muodostuu kahdesta vaiheesta. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan yleispalvelun alueellista tarjontaa. Mikäli käyttäjien saatavilla ei tietyllä maantieteellisellä alueella ole riittävästi vaihtoehtoisia palveluja, on tälle alueelle välttämätöntä nimetä yleispalveluyritys. Tällöin käynnistyy arvioinnin toinen vaihe, eli nimettävän yleispalveluyrityksen valinta. Yleispalveluyritykseksi valitaan teleyritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. 3 Yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettava menettely voidaan kuvata seuraavasti: 1. Yleispalveluyrityksen nimeämisen välttämättömyyttä koskeva harkinta Onko tietyllä maantieteellisellä alueella riittävästi yleispalvelun tarjontaa? EI KYLLÄ Jos yleispalvelun tarjonta on riittävää, alueelle ei nimetä yleispalveluyritystä 2. Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Millä teleyrityksellä on parhaat edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä? Yleispalvelupäätöksen muuttamisesta puolestaan säädetään viestintämarkkinalain 59 :n 3 momentissa. Viestintäviraston on muutettava päätöstään, jolla teleyritys on nimetty tietyllä alueella yleispalveluyritykseksi, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu merkityksellisiä muutoksia. Viestintävirasto noudattaa edellä kuvattua menettelyä myös yleispalvelupäätösten muutostarvetta arvioidessaan. 3 Viestintävirasto on 1.3.2012 julkaissut muistion (Dnro 511/9510/2012), jossa on määritelty nimeämismenettelyssä noudatettavat periaatteet. Muistio on perustunut Viestintäviraston vuosina 2009 ja 2010 laatimiin nimeämismenettelyn kuvauksiin, joista teleyrityksille, palvelujen käyttäjille ja näitä edustaville tahoille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä. Muistiossa kuvattuja periaatteita on päivitetty vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevilta osin.

. Perustelumuistio 3 (54) 2 Sovellettavat säännökset ja voimassaolevat yleispalveluvelvoitteet 2.1 Sähköisen viestinnän direktiivit 2.2 Yleispalveluyrityksen nimeäminen Yleispalvelusta säädetään viestintämarkkinalaissa (393/2003) sekä useissa lakia alemmantasoisissa säädöksissä. Tähän lukuun on koottu yleispalveluyrityksen nimeämismenettelyn ja yleispalveluyritykseksi nimetyn teleyrityksen velvollisuuksien kannalta keskeinen sääntely. Viestintämarkkinalain yleispalvelua koskevat säännökset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) 4. Direktiivissä on EU:n tasolla määritelty palvelut, joiden tulee jäsenvaltioiden alueilla olla kaikkien loppukäyttäjien saatavilla tietyn laatuisina maantieteellisestä sijainnista riippumatta ja kansalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen kohtuuhintaan. Yleispalvelusta säädetään viestintämarkkinalain 6a luvussa. Lain 59 :n (70/2007) mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys, numerotiedotuspalvelua tarjoava yritys tai puhelinluettelopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Nimeämismenettelyn tulee olla tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Yleispalveluyritykseksi tulee nimetä se yritys, jolla on parhaat edellytykset lain 1 :ssä säädetyt tavoitteet täyttävän yleispalvelun tarjontaan. Viestintäviraston on muutettava 1 momentissa tarkoitettua päätöstä, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu merkityksellisiä muutoksia. 2.3 Yleisten puhelinpalveluiden tarjontaa ja verkkopalvelua koskevat yleispalveluvelvollisuudet Viestintämarkkinalain 60 c :n (363/2011) mukaan teleyritys, jonka Viestintävirasto on 59 :ssä tarkoitetulla tavalla nimennyt yleisissä puhelinpalveluissa yleispalvelun tarjoajaksi, on velvollinen tarjoamaan maantieteellisestä paikasta riippumatta kohtuullisella hinnalla liittymän yleiseen viestintäverkkoon käyttäjän vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Teleyrityksen on toimitettava liittymä kohtuullisessa ajassa tilauksesta. Pykälän 2 momentin mukaan tarjottavan liittymän tulee olla sellainen, että kaikki käyttäjät, myös vammaiset, voivat käyttää hätäpalveluita, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluita sekä käyttää 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla. Direktiiviä on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY.

. Perustelumuistio 4 (54) muita tavanomaisia puhelinpalveluita. Liittymän on lisäksi mahdollistettava kaikille käyttäjille tarkoituksenmukainen internetyhteys, ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus, tekninen toteutettavuus ja kustannukset. Teleyritys voi tarjota edellä tarkoitettuja palveluita myös useamman liittymän välityksellä, jos siitä ei aiheudu käyttäjälle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään edellä 2 momentissa tarkoitetun tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin edellä 2 momentissa tarkoitetuista eri käyttäjäryhmistä ja heidän erityistarpeistaan yleispalveluvelvollisuuden puitteissa. Ennen asetuksen antamista Viestintäviraston on tarvittaessa laadittava selvitys tiedonsiirtopalveluiden markkinoista, tilaajien enemmistön käytössä olevasta yhteysnopeudesta ja teknisestä kehitystasosta, arvio sääntelyn taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille sekä selvitys vammaisten erityistarpeista. Viestintävirasto voi pykälän 3 momentin mukaan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten liittymä tulee teknisesti toteuttaa tai mitä teknisiä ominaisuuksia liittymässä tulee olla, jotta myös vammaiset voivat sitä käyttää. Yleispalveluyrityksellä on pykälän 4 momentin mukaan oikeus kieltäytyä tekemästä käyttäjän kanssa sopimusta 1 momentissa tarkoitetusta liittymästä, jos käyttäjä on asetettu syytteeseen tai viimeisen vuoden aikana tuomittu jonkin teleyrityksen liittymää hyväksi käyttäen tehdystä tietoliikenteen häiritsemisestä taikka jos käyttäjällä on toisen yleispalveluyrityksen liittymän käytöstä aiheutuneita maksamattomia, erääntyneitä ja riidattomia velkoja. Viestintämarkkinalain 60 d :n (331/2009) mukaan verkkoyritys, jonka Viestintävirasto on 59 :ssä tarkoitetulla tavalla nimennyt yleispalvelun tarjoajaksi, on velvollinen tarjoamaan yleispalveluyritykseksi nimetylle palveluyritykselle viestintäverkkoon liittymiseksi tarvittavan verkkopalvelun kustannuksiin perustuvaan hintaan. 2.4 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa Yleispalveluun kuuluvasta internetyhteyspalvelusta on säädetty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella (732/2009) tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa (jäljempänä liikenne- ja viestintäministeriön asetus). Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 1 :n mukaan Viestintämarkkinalain (393/2003) 60 c :n 2 momentissa tarkoitetun tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 1 Mbit/s. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, riittää, että internetyhteyden keskimääräinen vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana.

. Perustelumuistio 5 (54) 2.5 Valtioneuvoston asetus kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista Valtioneuvoston kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista antamassa asetuksessa (1/2012 jäljempänä valtioneuvoston asetus) on määritelty vammaisten henkilöiden yleispalveluun liittyvät erityistarpeet. Valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaan kuulo- tai puhevammaiselle käyttäjälle tarjottavan viestintämarkkinalain (393/2003) 60 c :ssä tarkoitetun liittymän tulee mahdollistaa videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttämistä varten internetyhteys, jonka nopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä vähintään 512 kilobittiä sekunnissa. Nopeus saa tilapäisesti laskea alle vähimmäisnopeuden, ei kuitenkaan alle 384 kilobittiin sekunnissa. Lisäksi liittymällä tulee voida hätäpalveluiden käyttämistä varten lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä. Valtioneuvoston asetuksen 2 :n mukaan näkövammaisen käyttäjän on saatava 1 :n 1 momentissa tarkoitetun liittymän asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavat palvelut esteettömästi. Lisäksi liittymää koskeva lasku ja viestintämarkkinalain 80 :ssä tarkoitettu laskuerittely on toimitettava hänelle esteettömässä muodossa. Valtioneuvoston asetuksen 3 :n mukaan käyttäjän on teleyrityksen pyynnöstä esitettävä selvitys vammastaan ja sen edellyttämistä erityistarpeista. 2.6 Viestintäviraston määräys viestintäverkkojen ja palvelujen laadusta ja yleispalvelusta Viestintäviraston määräyksessä viestintäverkkojen ja palvelujen laadusta ja yleispalvelusta (Viestintävirasto 58 A / 2012 M, jäljempänä Viestintäviraston määräys) on säännelty yleispalveluna tarjottavien liittymien teknisiä ominaisuuksia. Viestintäviraston määräyksen 8 :n mukaan yleispalveluyritykseksi nimetyllä palveluyrityksellä tulee olla valmius todentaa, että sen yleispalveluna tarjoama internetyhteyspalvelu täyttää viestintämarkkinalain 60 c :stä (363/2011) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta (732/2009) johtuvat palvelun laatua koskevat erityiset vaatimukset. Todentaminen on suoritettava laskevaan tiedonsiirtosuuntaan mittauksella yleispalveluyrityksen verkossa sijaitsevasta pisteestä asiakkaan liittymään. Mittaus suoritetaan UDP- tai TCP-protokollalla ja nopeuden laskentaperusteena käytetään vastaavasti joko UDP- tai TCPliikenteen hyötykuormaa. Mittauksen kesto on 24 tuntia. Mittauksen ei tarvitse olla jatkuva, vaan mittaus voidaan suorittaa myös seuraavalla otannalla: Mittausvälin tulee olla alle 2 minuuttia. Yhden näytteen pituuden tulee olla vähintään 10 sekuntia.

. Perustelumuistio 6 (54) Viestintäviraston määräyksen 9 :n mukaan kuulo- ja puhevammaisille videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttämistä varten tarjottavan yleispalveluliittymän tiedonsiirron yhdensuuntainen viive saa olla yleispalveluyrityksen liityntäverkossa enintään 150 ms. Yleispalveluyrityksellä tulee olla valmius todentaa, että sen kuulo- ja puhevammaisille videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttämistä varten tarjoama yleispalveluliittymä täyttää viestintämarkkinalain 60 c :n (363/2011), valtioneuvoston asetuksen (1/2012) sekä tämän pykälän 1 momentin palvelun laatua koskevat erityiset vaatimukset. Todentaminen on suoritettava sekä laskevaan että nousevaan tiedonsiirtosuuntaan mittauksella yleispalveluyrityksen verkossa sijaitsevasta pisteestä asiakkaan liittymään. Tiedonsiirtonopeuden mittaus suoritetaan UDP- tai TCP-protokollalla ja nopeuden laskentaperusteena käytetään vastaavasti joko UDP- tai TCP-liikenteen hyötykuormaa. 2.7 Viestintäviraston yleispalvelupäätökset Viestintävirasto on 31.12.2010 antamillaan yleispalvelupäätöksillä 5 nimennyt neljä teleyritystä puhelinpalvelujen tarjontaan velvollisiksi yleispalveluyrityksiksi sekä 23.12.2009 ja 5.1.2010 antamillaan päätöksillä 6 26 teleyritystä internetyhteyspalvelun tarjontaan velvollisiksi yleispalveluyrityksiksi. Digita Oy on lisäksi nimetty internetyhteyspalvelun tarjonnassa tarvittavan verkkopalvelun tarjontaan velvolliseksi yritykseksi. Nimetyt teleyritykset ovat tällä hetkellä päätöksissä yksilöidyillä alueilla velvollisia tarjoamaan 1.7.2009 voimaan tulleen viestintämarkkinalain 60 c :ssä (331/2009) tarkoitetut päätöksissä yksilöidyt palvelut mahdollistavan liittymän käyttäjien vakituisiin asuin- tai sijaintipaikkoihin. Voimassa olevien päätösten mukaiset yleispalveluvelvoitteet kattavat puhelinpalvelun, jolla voidaan soittaa hätäpuheluita, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluita sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluita sekä tarkoituksenmukaisen internetyhteyden, jonka vähimmäisnopeudeksi on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella (732/2009) 1 Mbit/s. Päätöksiin ei sisälly vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia velvoitteita. 3 Yleispalveluun kuuluvat palvelut 3.1 Liittymä käyttäjän vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaan Yleispalveluun kuuluvia puhelin- ja internetyhteyspalveluja käytetään liittymän välityksellä. Viestintämarkkinalaissa on asetettu yleispalveluliittymälle eräitä yleisiä vaatimuksia. Näiden yleisten vaatimusten lisäksi liittymän välityksellä kulloinkin käytetyt yleispalvelut asettavat liittymille toisistaan eroavia teknisiä vaatimuksia. Viestintämarkkinalain 60 c :n mukaan teleyritys, jonka Viestintävirasto on nimennyt yleisissä puhelinpalveluissa yleispalvelun tarjoajak- 5 Dnrot 2061-2064/9510/2010. 6 Dnrot 1863-1890/9510/2009.

. Perustelumuistio 7 (54) 3.2 Puhelinpalvelut si, on velvollinen tarjoamaan maantieteellisestä paikasta riippumatta kohtuullisella hinnalla liittymän yleiseen viestintäverkkoon käyttäjän vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Teleyrityksen on toimitettava liittymä kohtuullisessa ajassa tilauksesta. Viestintämarkkinalaissa ei ole määritelty liittymän teknistä toteutustapaa. Lain perustelujen mukaan käyttäjälle tarjottava liittymä voi olla kiinteä tai langaton, mutta liittymän tulee toimia moitteettomasti käyttäjän vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa. 7 Viestintävirasto on tästä johtuen huomioinut nimeämismenettelyssä kaikki sellaiset yleiset viestintäverkot, joista voidaan liittymän välityksellä tarjota yleispalveluja. Kulloinkin tarkastellut viestintäverkot on yksilöity jäljempänä kunkin yleispalvelun saatavuuden arvioinnin yhteydessä. Viestintävirasto on aikaisemmassa käytännössään pitänyt langattoman liittymän kuuluvuutta käyttäjän asuin- tai sijaintipaikassa riittävänä, jos liittymällä voidaan käyttää yleispalveluun kuuluvia puhelintai internetyhteyspalveluja kiinteästi vähintään yhdessä paikassa rakennuksen sisätiloissa. Käyttäjän voidaan Viestintäviraston näkemyksen mukaan edellyttää parantavan liittymän kuuluvuutta esimerkiksi päätelaitteen antennin tai pienimuotoisen ulkoisen lisäantennin avulla. Käyttäjän kannalta kohtuullisena ratkaisuna on pidetty enintään viiden metrin korkeudella maanpinnasta sijaitsevaa suuntaavaa antennia. Lisäantennista ei kuitenkaan saa aiheutua käyttäjälle kohtuuttomia kustannuksia. 8 Viestintämarkkinalain 60 c :n mukaan yleispalvelut voidaan tarjota useamman liittymän välityksellä, jos siitä ei aiheudu käyttäjälle kohtuuttomia kustannuksia. Viestintävirasto on huomioinut tämän säännöksen yleispalveluyritysten nimeämistarvetta arvioidessaan ja nimettäviä yrityksiä valitessaan siten, että palvelut, jotka asettavat yleispalveluliittymälle erilaisia teknisiä vaatimuksia, on käsitelty erikseen. Tämä on perusteltua siitäkin syystä, että teleyrityksiltä kerättyjen markkinatietojen perusteella on voitu todeta eri yleispalveluiden tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen peittoalueiden eroavan toisistaan. Yleispalvelun tarjontaan soveltuvien verkkojen kattavuutta käsitellään tarkemmin tämän perustelumuistion luvussa 4.3 Yleispalvelun tarjonnan arviointi. Viestintämarkkinalain 60 c :n mukaan yleispalveluliittymällä tulee voida soittaa hätäpuheluja, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluja sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluja. Viestintämarkkinalaissa tarkoitettuina muina tavanomaisina puhelinpalveluina on pidetty esimerkiksi telekopioita, jotka yleispalveludirektiivin mukaan kuuluvat yleispalveluun. Tekstiviestipalvelujen sen si- 7 HE 150/2006, s. 24. 8 HE 150/2006, s. 24. Ks. myös esim. Viestintäviraston puhelinpalveluja koskeviin yleispalvelupäätöksiin liittyvä perustelumuistio 30.12.2010, Dnro 1776/9510/2010.

. Perustelumuistio 8 (54) jaan ei ole katsottu kuuluvan viestintämarkkinalaissa tarkoitettuihin tavanomaisiin puhelinpalveluihin. 9 Viestintävirasto on voimassaolevissa yleispalvelupäätöksissään 10 katsonut, että viestintämarkkinalain 60 c :stä johtuvien vaatimusten ja yleispalveludirektiivin liitteen I perusteella yleispalveluyrityksen käyttäjälle tarjoamissa yleisissä puhelinpalveluissa tulee olla seuraavat ominaisuudet: Numerointi: Palvelun numerointi on toteuttava Viestintäviraston yleisen puhelinverkon numeroinnista antaman määräyksen 32 11 mukaisesti. Yleinen ulkomaantunnus: Palvelusta tulee viestintämarkkinalain 54 :n mukaisesti voida soittaa ulkomaille käyttämällä yleistä ulkomaantunnusta 00. Hätäliikenne: Teleyrityksen tulee viestintämarkkinalain 55 :n mukaisesti osaltaan huolehtia siitä, että käyttäjät saavat yhteyden maksutta yleiseen hätänumeroon 112 sekä muihin Viestintäviraston 48 :ssä tarkoitetulla päätöksellä poliisille ja pelastusviranomaisille osoittamiin erityisiin hätänumeroihin. Teleyrityksen on noudatettava Viestintäviraston määräystä 33 12 hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta. Äänitaajuusvalinta ja soittajan tunnistus: Palvelun käyttäjälle on tarjottava viestintämarkkinalain 64 :n mukaisesti äänitaajuusvalintaa. Äänitaajuusvalinnalla tarkoitetaan paitsi itse numerovalintaa myös mahdollisuutta käyttää äänitaajuusvalintaa muihin tarkoituksiin. Käyttäjälle on lisäksi tarjottava palvelua, jonka avulla puhelun vastaanottaja näkee soittajan numeron ennen puheluun vastaamista. Teleyrityksen tulee noudattaa Viestintäviraston määräystä 28 13 viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta. Käyttäjän oikeus rajoittaa liittymän käyttöä: Teleyrityksen on viestintämarkkinalain 79 :n mukaisesti käyttäjän pyynnöstä estettävä korvauksetta liittymän käyttö muuhun kuin viestintäpalveluun ja liittymän lähtevä liikenne tiettyyn liikennetyyppiin, jos esto on teknisesti helposti toteutettavissa. Käyttäjälle on tarjottava vähintään Viestintäviraston teleliikenteen estoluokkia koskevassa määräyksessä 35 14 edellytetyt estoluokat. Laskuerittely: Palvelusta aiheutuva lasku on eriteltävä viestintämarkkinalain 80 :n mukaisella tavalla siltä osin kuin liittymän laskutus perustuu liittymän käytön määrään. Yleispalvelutuotteena tarjottujen puhelinpalvelujen osalta palvelun toimintavarmuus ja turvallisuus ovat keskeisessä asemassa. 15 Toimin- 9 Ks. HE 238/2010, s. 100. 10 Dnrot 2061-2064/9510/2010. 11 Tällä hetkellä voimassa oleva määräys on 32 P/2011 M. 12 Tällä hetkellä voimassaoleva määräys on 33 E/2011 M. 13 Tällä hetkellä voimassaoleva määräys on 28 H/2010 M. 14 Tällä hetkellä voimassaoleva määräys on 35 P/2011 M. 15 HE 150/2006, s. 22.

. Perustelumuistio 9 (54) tavarmuus korostuu erityisesti hätäpuhelujen kohdalla. Edellä lueteltujen liittymän ominaisuuksia koskevien vaatimusten lisäksi käyttäjälle tarjottujen palvelujen tulee täyttää laista ja Viestintäviraston määräyksistä johtuvat tekniset vaatimukset. Palvelujen suorituskyvyn ja laadun arvioinnissa otetaan huomioon Viestintäviraston määräyksissä ja suosituksissa kiinteän verkon puhelinpalvelulle määriteltyjen suorituskykyä, tehonsyöttöä, suojausta, verkonhallintaa ja varmentamista koskevien vaatimusten täyttyminen kyseisissä palveluissa. Lisäksi yleispalvelun laatua arvioidaan yleispalveludirektiivin liitteessä III määriteltyjen muuttujien perusteella. 16 Seurattavia muuttujia ovat tällä hetkellä perusliittymän toimitusaika, asiakaspalvelun vastausaika sekä eräiden asiakkaiden ilmoittamien vika- ja häiriötilanteiden korjausajat. Seurattavat muuttujat on määritelty tarkemmin Viestintäviraston määräyksissä 57 ja 58 17. Viestintävirasto katsoo, että yllä kuvatut yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvat puhelinpalvelut voidaan lähtökohtaisesti tarjota käyttäjälle esimerkiksi kiinteällä puhelinliittymällä, matkapuhelinliittymällä tai laajakaistaliittymän ja VoIP-palvelun yhdistelmänä. VoIP-palvelua on mahdollista tarjota kiinteissä laajakaistaverkoissa ja matkapuhelinverkoissa. Suomessa TeliaSonera Finland Oyj tarjoaa satelliittilaajakaistaliittymiä Skylogic Ltd:n verkossa. Satelliittilaajakaistapalveluiden osalta ongelmaksi kuitenkin muodostuu tiedonsiirron viive. Viiveen ja viiveen vaihtelun vaikutuksia puhelinpalvelujen laatuun on käsitelty ITU-T:n standardissa G. 114 18. Standardin mukaan puhelinpalveluille hyväksyttävä yhdensuuntainen päästä-päähän viive on alle 400 ms. Satelliittiverkot eivät täytä tätä vaatimusta, mistä johtuen ne eivät sovellu yleispalveluun kuuluvien puhelinpalveluiden tarjontaan. TeliaSonera Finland Oyj on ilmoittanut Viestintävirastolle luopuneensa uusien satelliittilaajakaistaliittymien myynnistä kuluttaja-asiakkaille 1.5.2013 lähtien. Eräitä erityiskysymyksiä liittyy matkapuhelinverkossa käytössä olevilla prepaid-liittymillä tarjottuihin matkapuhelinpalveluihin. Prepaidliittymällä tarkoitetaan matkapuhelinliittymää, johon asiakas lataa etukäteen maksettua puheaikaa. Tavallisimmin prepaid-liittymästä ei tehdä erillistä liittymäsopimusta eikä palvelun käyttäjää tunnisteta liittymää hankittaessa (ns. anonyymi liittymä). Jotkut teleyritykset kuitenkin tarjoavat prepaid-liittymiä, joista tehdään asiakkaan kanssa kirjallinen liittymäsopimus. Tällöin sopimuksessa määritellään käyttäjä, jolla on oikeus hallinnoida liittymää. Tällainen sopimuksellinen prepaid-liittymä eroaa jälkilaskutettavasta liittymästä käytännössä ainoastaan maksutavan ja eräiden palvelun ehtojen osalta. Viestintävirasto katsoo, että yleispalvelun vaatimukset täyttävinä puhelinpalveluina voidaan lähtökohtaisesti pitää prepaid-liittymistä ainoastaan sopimuksellisia liittymiä, joissa palvelun käyttäjä tunnetaan 19. 16 HE 150/2006, s. 22. 17 Tällä hetkellä voimassaolevat määräykset ovat 57 A/2012 M ja 58 A/2012 M. 18 ITU-T suositus G.114 (05/2003): One-way transmission time: http://www.itu.int/itu-t/index.html. 19 Matkapuhelinyrityksistä DNA Oy tarjoaa sopimuksellista DNA Arvo ja Elisa Oyj Saunalahden lataus liittymää, joissa asiakas ei ole anonyymi ja joihin asiakkaalla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi estopalvelut ja siirtää numero. Liittymät eivät kuitenkaan sisällä VML 73 :n mukaista suojaa käytön rajoittamiselta.

. Perustelumuistio 10 (54) Ns. anonyymien liittymien osalta teleyrityksillä ei Viestintäviraston näkemyksen mukaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, toimiiko liittymä moitteettomasti käyttäjän vakituisessa sijaintipaikassa. Anonyymit prepaid-liittymät jäävät lisäksi Viestintäviraston teleliikenteen estoluokkia koskevan määräyksen 35 soveltamisalan ulkopuolelle, eivätkä niitä tarjoavat teleyritykset usein myöskään käytännössä tarjoa näihin liittymiin estopalveluja. Nykyisin markkinoilla olevien sopimuksellisten prepaid-liittymien osalta ongelmallista on teleyrityksen toimesta tapahtuva liittymän käytön rajoittaminen. Yleispalvelua koskevaan sääntelyyn liittyy keskeisesti ajatus käyttäjän suojaamisesta peruspuhelinpalvelujen äkilliseltä tai yllättävältä sulkemiselta. Teleyrityksen oikeudesta rajoittaa liittymän käyttöä tai sulkea liittymä käyttäjästä johtuvasta syystä säädetään viestintämarkkinalain 73 :ssä. Tällä hetkellä tarjolla olevissa prepaidliittymissä liittymän käyttöä kuitenkin rajoitetaan heti, kun liittymässä ei enää ole jäljellä ennalta maksettua puheaikaa. Sosiaalisten suoritusesteiden tilanteisiin liittyvää käyttäjää suojaava sääntelyä ei siten ole prepaid-liittymien osalta huomioitu. Lisäksi teleyritykset ovat varanneet itselleen oikeuden sulkea liittymän tietyn ajan kuluttua viimeisestä puheajan latauksesta. Viestintävirasto katsoo tästä johtuen, että myöskään nykyisin markkinoidut sopimukselliset prepaidmatkapuhelinliittymät eivät täytä yleispalveluna tarjotulle puhelinpalvelulle laissa asetettuja vaatimuksia. 3.3 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut 3.4 Internetyhteys Viestintämarkkinalain 60 c edellyttää, että myös vammaisten henkilöiden tulee voida käyttää yleispalveluliittymällä puhelinpalveluja. Lakia täsmentävän valtioneuvoston asetuksen 1 :n 2 momentin mukaan kuulo- ja puhevammaiselle käyttäjälle tarjottavalla yleispalveluliittymällä tulee hätäpalveluiden käyttämistä varten voida lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä. Viestintävirasto toteaa, että tällä hetkellä hätätekstiviestin lähettäminen onnistuu vain matkapuhelimista, joten käytännössä toiminnon käyttö vaatii matkapuhelimella tai pöytä-gsm laitteella käytettävän matkaviestinverkon liittymän. Hätäkeskuksilla on nykyisin käytössä alueellisia matkaviestinnumeroita, joihin on mahdollista lähettää tekstiviestejä. Tulevaisuudessa hätätekstiviestejä on mahdollista lähettää suoraan numeroon 112. Viestintämarkkinalain 60 c :n mukaan yleispalveluyrityksen käyttäjälle tarjoaman liittymän tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen internet-yhteys, ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus, tekninen toteutettavuus ja kustannukset. Tarkoituksenmukainen internet-yhteys on lain perustelujen mukaan käsite, jonka on tarkoitettu muuttuvan ajan myötä tekniikan ja käyttötottumusten kehittyessä 20. Internet-yhteydestä on säädetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa internet-yhteyden vähimmäis- 20 HE 112/2002, s. 154.

. Perustelumuistio 11 (54) nopeudesta yleispalvelussa. Asetuksen mukaan yleispalveluyrityksen käyttäjälle tarjoaman internetyhteyden vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 1 Mbit/s. Riittävää kuitenkin on, että internetyhteyden keskimääräinen vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on: 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Viestintävirasto on edellä kuvatun yleispalvelun määritelmän perusteella ottanut yleispalveluyrityksen nimeämismenettelyssä huomioon kaikki langattomat ja kiinteät verkkotekniikat, jotka mahdollistavat liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa määritellyn laatutason täyttävien internetyhteyspalvelujen tarjonnan. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yleispalvelun laatuvaatimukset täyttäviä internetyhteyspalveluja on nykyisin mahdollista tarjota kiinteissä laajakaistaverkoissa ja matkapuhelinverkoissa sekä muissa näitä laadullisesti vastaavissa viestintäverkoissa. Edellä kuvatun nopeusvaatimuksen täyttäviä internetyhteyspalveluja on lisäksi mahdollista tarjota myös satelliittiverkoissa. Merkittävin laadullinen ero satelliittiverkkojen ja muiden yleispalveluun kuuluvien internetyhteyspalvelujen tarjontaan soveltuvien palveluiden välillä on tiedonsiirron viive. Tiedonsiirron viiveelle ei kuitenkaan yleispalvelua koskevassa sääntelyssä ole asetettu erityisiä vaatimuksia. TeliaSonera Finland Oyj on joulukuusta 2011 alkaen tarjonnut Suomessa satelliittilaajakaistapalveluja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan edellä kuvatut yleispalvelun tekniset laatuvaatimukset täyttäviä 1 Mbit/s -internetyhteyksiä on mahdollista tarjota myös satelliittiverkossa. Satelliittitekniikka soveltuu hyvin palveluiden tarjontaan haja-asutusalueilla, missä kiinteän verkon ja tukiasemien ja niiden tarvitsemien yhteyksien rakentaminen saattaa olla kalliimpaa. Satelliittiverkon ongelmana on kuitenkin se, että Suomen tasolla satelliitti on jo hyvin alhaalla horisontissa. Etelä-Suomessa kulma on noin 20 ja Pohjois-Suomessa 10 astetta. Tästä johtuen kalliot ja muut maastoesteet voivat luoda katvealueita, joita on vaikea peittää satelliittitekniikalla. Katvealueita on mahdollista vähentää esimerkiksi asentamalla antenni korkeampaan mastoon. Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioinnissa kohtuullisena pidetyn viiden metrin korkeudessa sijaitsevan antennin avulla kattavaa peittoa ei kuitenkaan Suomessa todennäköisesti ole saavutettavissa. Lisäksi Viestintävirasto on arvioinnissaan huomioinut sen, että satelliittiverkon kapasiteetti on rajallinen eikä sitä ole mahdollista lisätä vastaavasti kuin esimerkiksi matkapuhelinverkkojen kapasiteettia. Vaikka satelliittilaajakaista Viestintäviraston näkemyksen mukaan soveltuu 1 Mbit/s -yhteyksien tarjontaan, vaikuttavat edellä mainitut seikat satelliittiverkon kattavuuden arviointiin. TeliaSonera Finland Oyj on kuitenkin ilmoittanut Viestintävirastolle luopuneensa uusien satelliittilaajakaistaliittymien myynnistä kuluttaja-asiakkaille 1.5.2013 lähtien. Yleispalveluna tarjotun internetyhteyspalvelun tulee vähimmäisnopeuden lisäksi täyttää eräitä muitakin laadullisia vaatimuksia. Kuten puhelinpalvelujen osalta on edellä todettu, myös yleispalvelutuotteena tarjottujen internetyhteyspalvelujen toimintavarmuus, turvallisuus ja

. Perustelumuistio 12 (54) palvelun laatu ovat keskeisessä asemassa. 21 Käyttäjälle tarjotun liittymän ja internet-yhteyspalvelun tulee täyttää laista ja Viestintäviraston määräyksistä johtuvat tekniset vaatimukset. Lisäksi yleispalvelun laatua arvioidaan yleispalveludirektiivin liitteessä III määriteltyjen muuttujien perusteella. 22 Seurattavia muuttujia ovat tällä hetkellä perusliittymän toimitusaika, asiakaspalvelun vastausaika sekä eräiden asiakkaiden ilmoittamien vika- ja häiriötilanteiden korjausajat. Seurattavat muuttujat on määritelty tarkemmin Viestintäviraston määräyksissä 57 ja 58 23. Viestintäviraston määräyksen 58 mukaan yleispalveluyritykseksi nimetyllä teleyrityksellä tulee olla valmius todentaa, että sen yleispalveluna tarjoama internetyhteyspalvelu täyttää viestintämarkkinalain 60 c :stä ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta johtuvat palvelun laatua koskevat erityiset vaatimukset. Yleispalveluyritys on tarvittaessa velvollinen todentamaan liittymän nopeuden määräyksessä tarkemmin kuvatulla mittausmenetelmällä. Useat matkapuhelinoperaattorit tarjoavat nykyisin myös internetyhteyspalveluja ns. prepaid-liittymillä. Viestintävirasto katsoo, että yleispalvelun vaatimukset täyttävinä internetyhteyspalveluina voidaan lähtökohtaisesti pitää ainoastaan sopimuksellisia prepaid-liittymiä, joissa palvelun käyttäjä tunnetaan 24. Ns. anonyymien liittymien osalta teleyrityksillä ei Viestintäviraston näkemyksen mukaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, toimiiko liittymä moitteettomasti käyttäjän vakituisessa sijaintipaikassa. Internetyhteyspalvelujen osalta viestintämarkkinalaissa ei ole puhelinpalveluihin soveltuvaa lain 73 :ää vastaavasti rajoitettu teleyrityksen oikeutta rajoittaa liittymän käyttöä käyttäjän maksulaiminlyönnin perusteella. Näin ollen tämä seikka ei muodostu esteeksi tarjota yleispalveluun kuuluvia internetyhteyspalveluja prepaid-liittymällä. Viestintävirasto on internetyhteyspalvelujen osalta arvioinnissaan huomioinut sopimuksellisten prepaid-liittymien tarjonnan. 3.5 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden symmetrinen internetyhteys Valtioneuvoston asetuksen 1 :n 1 momentissa on taattu kuulo- ja puhevammaisille henkilöille puhelinpalveluja vastaavien videopuheluja etätulkkauspalveluiden käyttämistä varten symmetrinen internetyhteys. Yhteyden nopeuden tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Yhteyden nopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä vähintään 512 kilobittiä sekunnissa. Nopeus saa tilapäisesti laskea alle vähimmäisnopeuden, ei kuitenkaan alle 384 kilobittiin sekunnissa. Viestintäviraston määräyksen 58 mukaan kuulo- ja puhevammaisille videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttämistä varten tarjottavan 21 HE 150/2006, s. 22. 22 HE 150/2006, s. 22. 23 Tällä hetkellä voimassaolevat määräykset ovat 57 A/2012 M ja 58 A/2012 M. 24 Esimerkiksi DNA Oy:n sopimukselliseen DNA Arvo liittymään on mahdollista hankkia internetyhteyspalvelu.

. Perustelumuistio 13 (54) yleispalveluliittymän tiedonsiirron yhdensuuntainen viive saa olla yleispalveluyrityksen liityntäverkossa enintään 150 ms. Yleispalveluyritys on tarvittaessa velvollinen todentamaan liittymän nopeuden määräyksessä tarkemmin kuvatulla mittausmenetelmällä. Viestintävirasto katsoo, että kuulo- ja puhevammaisille henkilöille taatun 512/512 kbit/s -internetyhteyden tarjontaan soveltuvat kiinteät viestintäverkkotekniikat sekä matkaviestinverkoista lähtökohtaisesti vähintään HSPA-verkot. Satelliittitekniikalla toteutetut laajakaistaliittymät eivät täytä tiedonsiirron viivettä koskevaa vaatimusta eivätkä siten sovellu kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tarvitseman palvelun tarjontaan. Matkaviestinverkoissa kuitenkin käytettävissä oleva verkon kapasiteetti ja palveluiden käyttäjien liikkuvuus saattavat rajoittaa teleyritysten mahdollisuuksia tarjota edellä kuvatut 512/512 kbit/s -liittymälle asetetut laatuvaatimukset täyttäviä internetyhteyksiä. Erityisesti ongelmiksi saattavat muodostua yhteyden vähimmäisnopeudelle asetettu ehdoton 384 kbit/s alaraja sekä vaatimus yhteyden tasalaatuisuudesta ja yhteysnopeuden symmetrisyydestä. Matkapuhelinverkkojen nopeusvaatimuksen toteutumisen todennäköisyyttä on mahdollista parantaa liittymien ja niiden liikenteen priorisointimekanismin avulla. Se ei välttämättä kuitenkaan yksin riitä varmistamaan liittymän laatutasoa, vaan lisäksi vaaditaan tapauskohtaisen harkinnan pohjalta tarvittaessa muita toimenpiteitä, kuten kapasiteetin lisäämistä ja uusia antenniratkaisuita tai uusien tukiasemien rakentamista. Priorisointitoiminteella tarkoitetaan tässä yhteydessä vähintään kykyä luokitella liittymiä eri liikenneluokkiin sekä kykyä jakaa matkaviestinverkon radioresursseja eri painokertoimilla näille liikenneluokille. Määritelmä on laadittu yleisellä tasolla, jotta se soveltuisi eri laitevalmistajien tarjoamiin ratkaisuihin ja vastaa tällä hetkellä Suomessa matkaviestinverkoissa käytössä olevia priorisointiratkaisuja. Teleyritysten kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin myös ratkaisu (Guaranteed Bit Rate, GBR), jolla liittymälle voidaan pyrkiä takaamaan tietty ehdoton palvelutaso. Teleyritysten verkot eivät kuitenkaan tällä hetkellä tue ratkaisua ja saaduissa lausunnoissa sen käyttöön todettiin liittyvän myös ongelmia. Koska sen soveltuvuudesta ja kaupallisesta saatavuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa, Viestintävirasto päätti olla tässä vaiheessa edellyttämättä sitä vähimmäisvaatimukseksi. Viestintävirasto katsoi lausunnolle lähetetyssä päätösluonnoksessaan, että symmetrisen 512/512 kbit/s -liittymän tarjontaan soveltuvina voidaan pitää ainoastaan vähintään HSPA-verkkoja, joissa on edellä kuvattu mahdollisuus priorisoida liittymiä. Viestintävirasto selvitti lausuntokierroksen jälkeen tarkemmin Viestintäviraston määrittelemät minimivaatimukset täyttävän priorisointitoiminteen käyttöönoton kustannuksia. Kustannukset edellä mainitun priorisointitoiminteen käyttöönotosta voidaan selvityksen perusteella arvioida kohtuullisiksi. Priorisointitoiminnetta ei tarvitse hankkia Viestintäviraston näkemyksen mukaan koko verkkoon, vaan riittävää on, että ominaisuus toteutetaan tarvittaviin tukiasemiin. Koska priorisointitoiminteen käyttöön-

. Perustelumuistio 14 (54) oton kustannukset voidaan arvioida kohtuullisiksi, soveltuvat Viestintäviraston näkemyksen mukaan symmetrisen 512/512 kbit/s - liittymän tarjontaan siten lähtökohtaisesti kaikki vähintään HSPAverkot. 3.6 Näkövammaisten henkilöiden liittymältä edellytetyt ominaisuudet 3.7 Verkkopalvelu Valtioneuvostona asetuksen 2 :n mukaan näkövammaisen käyttäjän on saatava viestintämarkkinalain 60 c :ssä tarkoitetun liittymän asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavat palvelut esteettömästi. Lisäksi liittymää koskeva lasku ja viestintämarkkinalain 80 :ssä tarkoitettu laskuerittely on toimitettava hänelle esteettömässä muodossa. Valtioneuvoston asetuksen 2 :llä on turvattu näkövammaisten henkilöiden mahdollisuus yleispalveluliittymän hallintaan ja laskutuksen esteettömyyteen. Säännös soveltuu viestintämarkkinalain 60 c :ssä tarkoitettuun liittymään riippumatta siitä, käytetäänkö liittymällä puhelin- vai internetyhteyspalveluja. Näkövammaisille henkilöille esteettömiä asiakassuhteen hoitamisen tapoja ovat asiakaspalvelupisteet ja puhelinpalvelu. Sen sijaan yksinnomaan sähköinen liittymän hallintapalvelu ei välttämättä ole esteetön. Laskutuksen osalta esteetön palvelu on esimerkiksi tekstimuotoinen (ei kuva-pdf) sähköinen lasku. Lisäksi esteettömänä palveluna on huomioitu se, jos teleyritys tarjoaa näkövammaisille henkilöille henkilökohtaista avustusta laskutukseen liittyvien asioiden hoitamiseen ja laskun maksamiseen. Viestintävirasto on nimeämismenettelyssä ottanut huomioon sellaiset puhelin- ja internetyhteyspalvelut, jotka täyttävät nämä vaatimukset. Varsinaisessa yleispalvelussa on kysymys käyttäjille tarjottavista viestintäpalveluista. Viestintämarkkinalain 60 e :n mukaan yleispalveluyritykseksi voidaan kuitenkin nimetä myös verkkoyritys. Yleispalvelun tarjoajaksi nimetty verkkoyritys on pykälän mukaan velvollinen tarjoamaan yleispalveluyritykseksi nimetylle palveluyritykselle viestintäverkkoon liittymiseksi tarvittavan verkkopalvelun. Viestintävirasto on aikaisemmissa päätöksissään asettanut verkkopalvelun tarjontaa koskevan velvoitteen Digita Oy:lle, joka ei itse toiminut palveluyrityksenä. 25 Viestintäverkkoon liittymiseksi tarvittavalla verkkopalvelulla tarkoitetaan lain perustelujen mukaan käyttäjälle tarjottavan liittymän toteuttamiseksi tarvittavaa toiminnallista kokonaisuutta. Tiedonsiirron ja viestintäverkon tarjonnan lisäksi verkkopalvelu kattaa myös esimerkiksi palveluoperaattorin tarvitsemat asennus- ja ylläpitopalvelut. 26 Samoin kuin palveluoperaattorin yleispalveluvelvoite, myös verkkooperaattorin velvoite on sisällöltään teknologianeutraali. Verkkoyrityksen velvoitteen täsmällinen sisältö voi näin ollen vaihdella käytetystä verkkotekniikasta riippuen. 25 Viestintäviraston päätös 1889/9510/2009. 26 HE 223/2008, s. 23.

. Perustelumuistio 15 (54) Yleispalveluyritykseksi nimetyn verkkoyrityksen tarjoaman verkkopalvelun tulee olla sellainen, että se mahdollistaa yleispalvelun laatuvaatimukset täyttävän puhelin- tai internetyhteyspalvelun tarjonnan. Käyttäjälle tarjotusta palvelusta puolestaan vastaa yleispalveluyritykseksi nimetty palveluyritys. Teleyrityksellä on kuitenkin viestintämarkkinalain 138 :n mukainen takautumisoikeus toisen teleyrityksen toiminnasta johtuvissa virhe- tai viivästystilanteissa. 4 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arviointi 4.1 Tarkasteltavat maantieteelliset alueet Viestintäviraston on yleispalveluyritysten nimeämiseksi tarkasteltava yleispalvelun tarjontaa tietyllä maantieteellisellä alueella. Tarkasteltavien alueiden rajauksessa tulee Viestintäviraston näkemyksen mukaan huomioida muun muassa edellä kuvattu yleispalveluvelvoitteen teknologianeutraalisuus, olemassa oleva tarjonta, yleispalvelun tarjonnan kustannustehokkuus sekä mahdollisuus yksilöidä asetettavat velvoitteet siten, että käyttäjä voi niiden perusteella helposti selvittää, onko tietylle alueelle nimetty yleispalveluyritys. Yleispalveluun kuuluvia puhelin- ja internetyhteyspalveluja voidaan toteuttaa usealla eri tekniikalla kiinteissä ja langattomissa verkoissa sekä matkaviestinverkoissa. Yleispalvelun tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen maantieteellinen kattavuus vaihtelee käytetystä tekniikasta riippuen. Jokaisella viestintäverkolla on tietty rajattu peittoalueensa, jossa on myös aukkoja ja katvealueita. Yleispalvelun tarjontaan soveltuvia kiinteitä verkkoja ovat kiinteä puhelinverkko, xdsl-, kaapeli-tv- ja valokuituverkko sekä ns. kiinteät langattomat verkot, kuten WiMAX- ja WLAN-verkot. Kiinteiden puhelinverkkojen peittoalueet ovat Suomessa historiallisista syistä jakautuneet alueellisesti perinteisten kiinteän verkon teleyritysten toimintaalueiden mukaan. Perinteisellä toimialueella tarkoitetaan aluetta, jolla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Vuoden 1994 alusta lukien teleyritykset ovat voineet rakentaa verkkojaan myös oman perinteisen toimialueensa ulkopuolelle. Kiinteän verkon yritykset tarjoavat puhelinpalveluja edelleen pääsääntöisesti omalla toimialueellaan, mutta voivat myös tarjota palveluja muiden operaattoreiden verkoissa. Perinteiset kiinteät kupariverkot ovat aikaisemmin muodostaneet valtakunnallisesti varsin kattavan kokonaisuuden. Kupariverkossa voidaan tarjota puhelinpalveluja perinteisellä kiinteällä puhelintekniikalla (PSTN) ja laajakaistapalvelua xdsl-tekniikalla. Viime vuosina kuitenkin kupariverkkoa on purettu erityisesti harvaan asutuilta alueilta. Laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvia kaapelitelevisioverkkoja on rakennettu pääasiassa maan suurimpiin kaupunkeihin ja asutuskeskittymiin ja niiden kattama alue on poikkeuksetta suppeampi verrattuna kupariverkkojen peittoalueisiin. Kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot (WLAN- ja WiMAX-verkot) kattavat tyypillisesti hieman laajempia alueita, mutta myös näistä verkoista löytyy katvealueita jo kuntakohtaisessa tarkastelussa. Viime vuosina valokuituverkkoja on rakennettu jopa alueellisesti kattaviksi kokonaisuuksiksi, mutta verkot

. Perustelumuistio 16 (54) eivät muodosta vielä toistaiseksi valtakunnallista kokonaisuutta. Laajakaista 2015 -hankkeen myötä valokuituverkot ovat paikallisesti laajentumassa harvaan asutuille alueille. Yleispalvelun tarjontaan soveltuvia matkaviestinverkkoja ovat GSM-, UMTS-, LTE-, Flash-OFDM-, CDMA2000- ja mobiili-wimax-verkot. Matkaviestinverkoista mobiili-wimax-verkko on paikallinen ja verkon rakenne on sirpaleinen. Myös LTE-verkot ovat vielä toistaiseksi sirpaleisia. GSM- ja UMTS-verkot ovat varsin kattavia koko maan alueella. Valtakunnallisen @450-verkon tekniikkaa ollaan parhaillaan vaihtamassa Flash-OFDM-verkkotekniikasta CDMA2000-verkkotekniikkaan, mutta teknologiavaihdos ei vaikuta verkon kattavuuteen heikentävästi. Matkapuhelinverkossa puhelin- ja internetyhteyspalveluja tarjoavat kuluttaja- ja yritysasiakkaille valtakunnallisesti verkkoyrityksistä DNA Oy, Elisa Oyj sekä TeliaSonera Finland Oyj. Edellä mainittujen matkaviestinverkkoyritysten verkoissa toimii muutamia virtuaali- ja palveluoperaattoreita. Lisäksi useat paikalliset puhelinyhtiöt tarjoavat palveluja matkaviestinverkossa virtuaalioperaattorin kautta tai vuokraamalla verkkoa suoraan verkko-operaattorilta. Alueellisesti matkapuhelinverkon liittymiä tarjoaa Ålands Telekommunikation Ab Ahvenanmaan maakunnassa. Koska yleispalvelun tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen alueelliset kattavuudet eroavat toisistaan suuresti, ei palvelujen maantieteellistä saatavuutta Viestintäviraston näkemyksen mukaan tule tarkastella minkään yksittäisen viestintäverkon kattavuuden mukaan rajatulla alueella. Viestintävirasto on tästä johtuen jo aikaisemmissa yleispalvelupäätöksissään katsonut, että tarkastelun maantieteellinen rajaus on tarkoituksenmukaista tehdä pääosin kuntakohtaisesti. Näin varmistetaan Viestintäviraston näkemyksen mukaan se, että kaikilla vaihtoehtoisilla tekniikoilla tarjotut palvelut ja vaihtoehtoiset palveluntarjoajat tulevat tasapuolisesti huomioiduksi palvelun tarjontaa arvioitaessa. Kuntakohtaista tarkastelua puoltavat yleispalvelun tarjontaan liittyvien seikkojen ohella muutkin syyt. Kunta on Viestintäviraston näkemyksen mukaan tarkasteltavana yksikkönä selkeästi yksilöitävissä viestintäpalvelujen käyttäjille. Yksilöitävyyden ohella myös viestintämarkkinalaissa asetettu vaatimus nimeämismenettelyn tehokkuudesta puoltaa kuntatasoista tarkastelua yksityiskohtaisemman sijasta. Liian yksityiskohtainen maantieteellinen rajaus olisi tehoton muun muassa nimeämismenettelyyn liittyvän tiedonkeruun ja mahdollisesti asetettujen velvoitteiden valvonnan näkökulmasta arvioituna. Kuntakohtaista jakoa selvästi karkeampi, esimerkiksi maakunnan, läänin tai jopa koko maan kattava maantieteellinen rajaus olisi myös mahdollinen. Näin karkea rajaus ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukainen, koska tällöin yleispalveluvelvoitteesta saattaisi seurata kohtuutonta rasitetta yleispalveluyritykseksi nimetylle teleyritykselle sekä vääristymää kilpailuolosuhteissa niillä alueilla, joissa yleispalvelujen tarjontaa voidaan mahdollisesti pitää riittävänä ilman velvoitteiden asettamista. Viestintävirasto on kuitenkin arvioinnissaan huomioinut, että erityisesti vuosina 2009-2012 toteutettujen kuntaliitosten seurauksena on syntynyt useita pinta-alaltaan hyvin laajoja kuntia. Näiden kuntien osalta kuntakohtainen arviointi saattaisi johtaa yleispalveluyrityksen

. Perustelumuistio 17 (54) nimeämiseen koko uuden suurkunnan alueelle, vaikka yleispalvelun saatavuutta voitaisiin ilman asetettuja velvoitteita pitää puutteellisena vain osassa uutta kuntaa. Vastaavasti yleispalveluyrityksiä valittaessa saattaisi jäädä huomioimatta se, että erityisesti teleyritysten kiinteät verkot eivät noudata uusia kuntien rajoja. Tällöin johonkin kunnan osaan saattaisi tulla nimetyksi yritys, jolla ei ole alueella viestintäverkkoa, mitä ei voitaisi pitää kustannustehokkaana. Viestintävirasto on lisäksi huomioinut toteutetut kuntaliitokset vuoden 2013 alussa, jolloin tapahtui 10 kuntien yhdistymistä. Kuntaliitoksista 4 oli monikuntaliitoksia, joissa oli osallisena enemmän kuin kaksi kuntaa. Yhteensä kuntien määrä väheni 16 kunnalla. Tarkastellut alueet pysyivät ennallaan, mutta kuntaliitokset vaikuttivat alueiden nimiin. Nimeämismenettelyssä tarkastellut kunnat ja kunnan osat on yksilöity perustelumuistion liitteessä I. 4.2 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioinnin kriteerit Viestintämarkkinalain 59 :n mukaan Viestintäviraston on nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintävirasto on yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioimiseksi selvittänyt kunkin tarkastellun kunnan tai kunnanosan aluetta koskevat tiedot yleispalvelun tarjonnasta, alueella toimivista teleyrityksistä sekä kuluttajien tosiasiallisista mahdollisuuksista tehdä sopimuksia. 27 Seuraavassa on kuvattu nimeämistarpeen arvioinnin kriteerit. Arviointi on toteutettu vaiheittain siten, että jos jokin seuraavassa määritellyistä edellytyksistä ei tarkastellulla alueella ole täyttynyt, on yleispalveluyrityksen nimeämistä alueelle pidetty välttämättömänä. Tällöin muiden edellytysten täyttymistä ei ole erikseen tutkittu. Mikäli kaikki edellytykset ovat täyttyneet tarkastellulla alueella, ei alueelle ole nimetty yleispalveluyritystä. I. Käyttäjien saatavilla tulee olla riittävästi yleispalveluja Yleispalveluyrityksen nimeämistä ei yleensä ole pidettävä välttämättömänä, jos tarkastellun alueen palvelumarkkinoilla on kilpailua ja siten myös riittävästi yleispalvelun tarjontaa 28. Viestintävirasto on arvioinnin tässä vaiheessa selvittänyt, onko tarkastellulla alueella saatavilla yleispalveluja kattavasti ja onko alueella olemassa kilpailevaa yleispalvelun tarjontaa. Tässä arvioinnissa on huomioitu myös alueella toimivien kilpailevien teleyritysten taloudelliset edellytykset tarjota yleispalveluja. Viestintävirasto on arvioinut yleispalvelun tarjontaa erikseen kunkin yleispalvelun osalta. Tämä on perusteltua, koska palveluja tarjotaan eri verkoissa ja niitä tarjoavat osin eri toimijat. Yleispalvelun tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen tarkastelu 27 HE 150/2006. s. 21. 28 HE 150/2006, s. 21.