Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 1 (23) Aika: 18.6.2012 klo 9.00 12.15 Paikka: Inkalan Kartano Inkalantie 91 Hämeenlinna 76 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 77 Pöytäkirjan tarkastajien valinta... 3 78 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen... 3 79 Maakunnallinen terveydenhuollon kehittämissuunnitelma... 4 80 Maakuntavaltuuston 11.6.2012 päätösten täytäntöönpano... 6 81 Kesäyliopiston ylläpitämislupahakemus... 7 82 Lausunto Harvialan alueen kehittämisestä... 11 83 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta... 12 84 Lausunto Tammelan kunnalle Sukulan kylän tuulivoimayleiskaavan valmistelusta ja maakuntakaavan tulkinnasta... 13 85 Lausunto Tammelan kunnalle Ruostejärven itäosan osayleiskaavaehdotuksesta... 14 86 Lausunto vaalipiirijaon muuttamisesta... 15 87 Oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksen laatiminen vuosien 2013 2016 perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten... 17 88 Uuden maakuntajohtajan viran vastaanottamiseen liittyvät toimenpiteet... 18 89 Altti Seikkula seminaari 13.7.2012 Kaustisilla... 19 90 Hämeen liiton osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012... 20 91 Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tulevaisuustyö... 21 92 Maakuntavaakunan käyttölupa/ Maanpuolustusnaisten Etelä-Hämeen piiri... 22 93 Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan päätösluettelot... 23 94 Ilmoitusasiat... 23 95 Muut mahdolliset asiat... 23 96 Ilmoitus neuvotteleva virkamies Hannu Saarisen työkyvyttömyyseläkkeestä... 23 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 2 (23) Kokousaika 18.6.2012 klo 9.00 12.15 Kokouspaikka Inkalan Kartano Inkalantie 91, Hämeenlinna Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen pj Koskinen Johannes X Pajuoja Heikki vpj Laaksonen Katriina X Kulmala Jarmo jäsen Arovuori Kyösti X Yrjö-Koskinen Hannele Auvinen Maija X Hirvenoja Liisa Järvinen Eino X Hacklin Tiina Koskela Satu Lehtinen Marja-Leena X Nurmi Eeva X Mikkola Ansa Oinonen Ritva X Martikainen Reijo Puotila Matti X Pänkäläinen Erkki Silván Timo X Nurmo Harri Silvennoinen Esa X Selin Sanna Muut osallistujat Maakuntavaltuusto Virasto pj Saviniemi Timo X Honka Juhani, esittelijä X I vpj Joenpalo Ilkka X Väätäinen Eija, sihteeri X II vpj Leppälahti Markku X Pusa Heikki X Ylipaavalniemi Jouko X Allekirjoitukset Kunnanjohtajat Sairaanhoitopiirin johtajat Ahonen Anna -Mari, 79 X Puro Markku, 79 X Hellstén Tapani, 79 X Väänänen Jarmo, 79 X Joenpalo Anita, 79 X Määttä Jarmo, 79 X Pura Martti, 79 X Tonteri Esko, 79 X Viitanen Karoliina, 79 X Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Johannes Koskinen Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenlinna 2012 Eija Väätäinen Ritva Oinonen :t 76 78 Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Katriina Laaksonen Eeva Nurmi :t 79 96 Hämeen liiton virastossa..2012 klo 9.00 15.00 Todistaa vs. hallintojohtaja Eija Väätäinen
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 3 (23) 76 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosääntö 4 /Kokouksen koollekutsuminen: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännössä ei ole päätösvaltaisuudesta määräyksiä. Maakuntahallitus on 18.5.2009 72 päättänyt, että kokouskutsu lähetetään viisi päivää ennen kokousta. Tämän kokouksen kokouskutsu ja esityslista on postitettu ja lähetetty sähköpostilla 13.6.2012 maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Pj: Maakuntahallitus toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Maakuntahallitus totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 77 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallitus on 18.5.2009 72 päättänyt, että sen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä tai varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Tarkastusvuorossa ovat Katriina Laaksonen (Esa Silvennoinen) ja Ritva Oinonen (Eeva Nurmi). Pj: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Katriina Laaksonen ja Ritva Oinonen. 78 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Mkj: Maakuntahallitus hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Maakuntahallitus hyväksyi esityslistan kokouksen työjärjestykseksi lisättynä pöydälle jaetulla 89 :n täydennysesityksellä ja lisäpykälällä 96.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 4 (23) 79 Maakunnallinen terveydenhuollon kehittämissuunnitelma Maakuntahallitus käsitteli edellisen kerran asiaa kokouksessaan 21.5.2012, 71. Tuolloin maakuntahallitus päätti mm. Asia viedään jatkovalmisteluun. Lisäksi selvitetään seuraavaan kokoukseen 18.6.2012 mennessä sairaanhoitopiirin kanta. Seuraavaan 18.6.2012 kokoukseen kutsutaan kuultavaksi kuntien/seutukuntien ja sairaanhoitopiirin edustajat. Sittemmin asiaan liittyen on mm. julkistettu Valtioneuvoston SOTE -linjaus jota kuvataan erillisellä liitteellä 1/12 olevalla Kuntaliiton Tarja Myllärisen esityksellä. Sairaanhoitopiirin hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.6.2012. Ehdotus maakunnallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman laatimiseksi on erillisellä liitteellä 2/12. Maakuntahallituksen tähän kokoukseen on kutsuttu asiantuntijoiksi maakunnan kuntien kuntajohtajat ja sairaanhoitopiirin johtoa. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Katriina Laaksonen käyttää johdantopuheenvuoron otsikon asiasta. Kunnanjohtaja Anna-Mari Ahosella on valmisteltu puheenvuorovaraus. Asian on valmistellut maakuntajohtaja Juhani Honka, 03 647 4043. Mkj: maakuntahallitus 1. käy asiasta tarvittavan keskustelun kokoukseen kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa 2. päättää käynnistää maakunnallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman laatimisen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa erillisen liitteen 2/12 mukaisesti. Käsittely: Hallituksen varapuheenjohtaja Katriina Laaksonen totesi avauspuheenvuorossaan, että terveydenhuollon kehittämissuunnitelmaa tarvitaan. Kanta-Hämeessä on itse mietittävä, mikä on maakunnan asukkaiden kannalta paras ratkaisu palveluiden järjestämiseen. Selvityksessä on hahmotettava myös sitä, mitä erikoissairaanhoidon palvelut tulevaisuudessa ovat. Näiden pohdintojen perusteella voidaan rakentaa hallintoratkaisuja. Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen tähdensi toisessa valmistellussa puheenvuorossa, että sairaanhoitopiirin rakennetta pitää muuttaa, jotta talouden tila paranee ja lisärahoituksen tarve saadaan kuriin. Maakunnallista selvitystä tarvitaan myös tästä näkökulmasta. Toisaalta käsittelyn aikana tuotiin esiin myös se, että selvitystä ei tarvita, koska valtakunnalliset peruslinjaukset eivät vielä ole selvillä, eikä selvitykselle asetettava raami siten ole selvä. Talousasioita käsittelemään kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä on jo valmiiksi olemassa yhteinen neuvottelufoorumi. Asiakaslähtöistä tarkastelua pidettiin hyvänä lähtökohtana palveluiden uudistamiselle. On myös tärkeää määritellä rajapinta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Sairaanhoitopiirin edustaja totesi, että nykyisellään Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on tuottanut palvelut valtakunnallisestikin kohtuullisella hinnalla. Tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen edellyttää kuitenkin kuntien yhteistä näkemystä.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 5 (23) Asian käsittelyn aikana Ritva Oinonen poistui kokouksesta klo. 10.15. Maakuntahallitus valitsi Ritva Oinosen tilalle pöytäkirjan tarkastajaksi Eeva Nurmen. Kanta-Hämeen terveydenhuollon vaihtoehdot selvitetään kahdessa vaiheessa. Sisältöä ja tavoitteita täsmennetään kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Lähtökohtana on, että siinä selvityksessä tarkastellaan: A. Kanta-Hämeen terveydenhuollon peruslähtökohtia, väestöpohjaa, palvelutarpeita ja -kysyntää B. Kanta-Hämeen toimintojen järjestämisvaihtoehtoja kansallisten linjausten pohjalta. Selvitys käynnistetään 1.8.2012 ja se valmistuu maaliskuun lopussa 2013. Selvityksessä ei käsitellä sosiaalihuoltoa. Selvityksen laatimista varten perustetaan ohjausryhmä, johon nimetään kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja Hämeen liiton edustajat. Hämeen liitto valmistelee ohjausryhmän asettamisen.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 6 (23) 80 Maakuntavaltuuston 11.6.2012 päätösten täytäntöönpano Kuntalain 23/86 :n mukaan hallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kuntalain 56.1 : "Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi." Maakuntavaltuuston 11.6.2012 pöytäkirja on yleisesti nähtävillä kuntalain 85 :n mukaisesti Hämeen liiton virastossa 21.6.2012 ja ennen nähtäville asettamista siitä on lähetetty jäljennös Hämeen liiton jäsenkuntien kaupungin- ja kunnanhallituksille. Lisäksi pöytäkirja on nähtävänä sähköisenä internetissä osoitteessa: www.hameenliitto.fi. Maakuntavaltuuston alkuperäinen pöytäkirja on nähtävänä Hämeen liiton virastolla (Niittykatu 5, Hämeenlinna) ja maakuntahallituksen kokouksessa. Asian on valmistellut vs. hallintojohtaja Eija Väätäinen 03 647 4042. Mkj: Maakuntahallitus toteaa, että maakuntavaltuuston kokouksessa 11.6.2012 tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, ja että ne eivät mene maakuntavaltuuston toimivaltaa ulommaksi, eivätkä muutoinkaan ole lain tai asetuksen vastaisia ja päättää panna päätökset täytäntöön. Maakuntahallitus totesi, että maakuntavaltuuston kokouksessa 11.6.2012 tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, ja että ne eivät mene maakuntavaltuuston toimivaltaa ulommaksi, eivätkä muutoinkaan ole lain tai asetuksen vastaisia ja päätti panna päätökset täytäntöön.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 7 (23) 81 Kesäyliopiston ylläpitämislupahakemus Kesäyliopiston johtokunta 30.5.2012 22: Kesäyliopistojen ylläpitämislupahakemuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kesäyliopistojen ylläpitämislupien uudistamisprosessin vuoden 2010 ja 2011 alusta voimaan tulleiden vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muutosten mukaisiksi. Ylläpitämislupien muuttaminen perustuu vapaasta sivistystyöstä annetun lain 1, 2 ja 4 :n (1765/2009) muuttamiseen ja mainitun lain voimaantulosäännökseen, jota on muutettu lailla (1104/2010). Vapaasta sivistystyöstä annetun lain voimaantulosäännöksen (1104/2010) mukaan ennen lain voimaantuloa myönnetyt luvat oppilaitosten ylläpitämiseen säilyvät lain mukaisina lupina ja lupaan ylläpitää kesäyliopistoa sovelletaan vuoden 2012 loppuun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kaikkien kesäyliopistojen ylläpitämisluvat muutetaan vuoden 2013 alusta. Muutos koskee kesäyliopistojen vapaan sivistystyön lain mukaista ylläpitämislupaa. Ylläpitämislupa Vuoden 2010 alusta muutetun vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvasta on säädetty seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus järjestetään vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Yksityisen oppilaitoksen hallinnosta on voimassa, mitä valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetussa laissa (634/1998) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ylläpitämisluvassa ei enää määritellä oppilaitoksen ylläpitämisen tarkoitusta. Ylläpitämisluvan koulutustehtävä
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 8 (23) Ylläpitämisluvassa määrättävä vapaan sivistystyön koulutustehtävä johdetaan laissa säädetystä tarkoituksesta ja koulutuksen tavoitteista sekä kesäyliopistoille säädetyistä tehtävistä konkreettiseksi koulutustehtäväksi. Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain 1 :n mukaan seuraavat: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Lain 2 :ssä kesäyliopistojen tehtävä on säädetty seuraavasti: Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Lain 2 :n 7 mom. mukaan ylläpitäjä voi vapaan sivistystyön koulutuksessaan painottaa arvo- tai aatetaustaa tai kasvatustavoitteitaan. Myös tämä painotus määrätään koulutustehtävässä. Ylläpitäjän tulee hakemuksessaan selvittää, miten arvo- ja aatetaustan tai kasvatustavoitteiden painotus ilmenee koulutustehtävässä. Ylläpitämislupaa koskeva hakemus ja hakuohjeet Kesäyliopiston ylläpitämistä koskeva hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Hakemuksessa annettavien tietojen osalta tulee huomioida seuraavaa: Ylläpitäjä ja oppilaitos: 1) Ylläpitäjää koskevat tiedot: kuntayhtymän osalta ilmoitetaan jäsenkunnat, yhdistyksen osalta yhteisö- ja henkilöjäsenet sekä säätiöiden osalta osakkaiden määrä. Liitteiksi lomakkeessa pyydetyt asiakirjat. 2) Oppilaitoksen opetuskieli: tarkoitetaan kieltä/kieliä, joilla oppilaitos toimii. Oppilaitos voi järjestää kursseja myös muilla kielillä kuin oppilaitoksen opetuskielellä. Koulutustehtävä, sivistystarve ja koulutustarjonta: 3) Esitys uudeksi koulutustehtäväksi johdetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoituksesta ja koulutuksen tavoitteista sekä kesäyliopistolle säädetystä koulutustehtävästä. - Koulutustehtävässä kuvataan koulutuksen pääasiallinen sisältö. - Koulutustehtävään ei sisällytetä muiden lakien perusteella annettavaa koulutusta. - Koulutustehtävä sisältää ainoastaan koulutuksen, ei esim. palvelutoimintaa ja kehittämistehtäviä. 4) Perustelut sille, miten haettu koulutustehtävä pohjautuu alueellisiin sivistystarpeisiin.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 9 (23) 5) Oppilaitoksen pääasiallinen koulutustarjonta 1.1.2013, joka kuvataan keskeisinä aine-/aihe-alueina, esim. vieraat kielet, yhteiskunnalliset aineet jne. Ammatilliset ja taloudelliset edellytykset: 6) Oppilaitoksen ylläpitämisen ammatilliset edellytykset: henkilöstö, annetaan nykytilanteeseen perustuva arvio tilanteesta 1.1.2013. 7) Oppilaitoksen ylläpitämisen taloudelliset edellytykset: koskee vain yksityistä ylläpitäjää, ilmoitetaan erillisellä lomakkeella siihen pyydettyine liitteineen. Hakemuksen jättäminen Kesäyliopiston ylläpitäjän tulee toimittaa ylläpitämislupaa koskeva hakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle 30.6.2012 mennessä liitteenä olevalla lomakkeella. Lomake ja hakuohje ovat saatavilla myös opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla www.minedu.fi. Hakemukseen tulee liittää lomakkeella mainitut selvitykset ja opiston ylläpitäjän asianomaisessa toimielimessä käsitellyt lainvoimaiset asiakirjat. Liitteessä 13/2012 Hämeen kesäyliopiston ylläpitämislupahakemus. Vs. rehtori on käynyt Hämeen kesäyliopiston ylläpitämislupahakemuksen koulutustehtäväosan läpi yhdessä asian opetus- ja kulttuuriministeriössä esittelevän virkahenkilön kanssa. Ylläpitämislupa koskee kesäyliopiston vapaan sivistystyön koulutusta, johon kesäyliopistojen kohdalla luetaan mukaan myös avoin korkeakouluopetus. Asian on valmistellut vs. rehtori Mika Nirvi, puh. 03 647 4074. Vs. rehtori: Kesäyliopiston johtokunta päättää esittää maakuntahallitukselle, että maakuntahallitus hyväksyy liitteenä 13/2012 olevan Hämeen kesäyliopiston ylläpitämislupahakemuksen kokouksessaan 18.6.2012. Allekirjoitettu hakemus tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön 30.6.2012 mennessä kirjallisesti sekä sähköisenä versiona. Hakemukseen tulee liittää lomakkeella mainitut selvitykset ja opiston ylläpitäjän asianomaisessa toimielimessä käsitellyt lainvoimaiset asiakirjat. Johtokunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. ---- Mhall. 18.6.2012 81 Hämeen maakuntaliiton perussopimuksen mukaan kuntayhtymä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa, jonka tehtävänä on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti alueellisena koulutustarjonnan oppilaitoksena järjestää avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Kaikkien kesäyliopistojen ylläpitämisluvat muutetaan vuoden 2013 alusta. Muutos koskee kesäyliopistojen vapaan sivistystyön lain mukaista ylläpitämislupaa. Ylläpitämislupien muutostarve aiheutuu vapaasta sivistystyöstä annetun lain 1, 2 ja 4 :n (1765/2009) ja mainitun lain voimaantulosäännökseen muutoksista (1104/2010). Liitteenä 23/12 on kesäyliopiston johtokunnan hyväksymä kesäyliopiston ylläpitämislupahakemus sekä liitteenä 24/12 opetus- ja kulttuuriministeriön kirje 22.3.2012 kesäyliopistojen ylläpitäjille.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 10 (23) Kesäyliopiston ylläpitäjän tulee toimittaa ylläpitämislupaa koskeva hakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle 30.6.2012 mennessä liitteenä olevalla lomakkeella. Hakemuksen sisältö on tarkemmin kuvattu edellä olevassa kesäyliopiston johtokunnan esittelytekstissä. Asian on valmistellut vs. rehtori Mika Nirvi, puh. 03 647 4074. Käsittely: Mkj: Maakuntahallitus päättää hyväksyä kesäyliopiston johtokunnan esityksen ylläpitämislupahakemukseksi ja antaa valtuudet toimittaa se edelleen määräaikaan 30.6.2012 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Juhani Honka esitteli kesäyliopiston johtokunnan ylläpitolupahakemuksen sisällön ja hakemuksen laatimisen lähtökohdat. Maakuntahallitus päätti hyväksyä Kesäyliopiston johtokunnan esityksen ylläpitolupahakemukseksi ja antoi valtuudet toimittaa se edelleen määräaikaan 30.6.2012 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tältä osin pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 11 (23) 82 Lausunto Harvialan alueen kehittämisestä Hämeenlinnan ja Janakkalan raja-alueen maankäytön ja liikenteen selvitystä ohjaava työryhmä pyytää 12.4.2012 saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa Harvialan alueen kehittämisestä. Lausunto pyydetään antamaan 20.6.2012 mennessä. Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh 03 647 4048. Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa Hämeenlinnan ja Janakkalan raja-alueen maankäytön ja liikenteen selvitystä ohjaavalle työryhmälle seuraavan lausunnon: Lausunto Dnro 12 58 Hämeen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaan sisältyy Harvialaa ja sen ympäristöä koskeva selvitysaluemerkintä se-3. Kaavan kehittämissuosituksen mukaan Harvialan alueelle Hämeenlinnan ja Janakkalan rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhyke (HHT) on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskäytävä ja ylimaakunnallinen kehittämisalue, joka Kanta-Hämeessä käsittää Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien sekä Hattulan, Lopen, Hausjärven ja Janakkalan kuntien alueet. Vyöhyke rakentuu taajamien muodostamasta nauharakenteesta. Vaihemaakuntakaavaan sisältyy pääradan välityskyvyn lisääminen varautumalla lisäraiteisiin. Harvialan alueelle kaavassa osoitetaan taajamajuna-asema sekä uusi ja täydentyvä asumisen alue. Selvityksen kolmesta kehityspolusta skenaario 3 tukee parhaiten maakuntakaavan tavoitteita, eheyttää seudun yhdyskuntarakennetta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle. Hämeenlinnan Janakkalan raja-alueella tapahtuva kuntien kehittämistoimien yhteensovittaminen on skenaarioista riippumatta joka tapauksessa tarpeellista ja seudun kehittämisen kannalta tervetullutta. Alue muodostaisi hyvän kokonaisuuden myös osana HHT-vyöhykettä kuntien ja valtion väliselle ns. kasvusopimukselle. Vahvistettuun maakuntakaavaan ohjeellisella merkinnällä osoitetulle ns. Harvialan orrelle ei maankäytön skenaarioiden ja niiden taustaksi tehtyjen liikenneselvitysten ja -mallin perusteella ole liikenteellisiä eikä maankäytöllisiä perusteita. Orsi ei selvityksen mukaisesti ratkaise mm. niitä ajankohtaisia maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen ongelmia, joita on ilmennyt Hämeenlinnan kantakaupungin alueella erityisesti vt 10:n ja toisaalta sitä ympäröivän kehittyvän maakäytön kesken. Selvityksen mukaisesti on perusteltua arvioida uudelleen Harvialan Orren tarve maankäytön pitkän ajanjakson suunnitelmissa. Maakuntakaavan osalta asia tulee selvityksen pohjalta käsiteltäväksi 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä ja myös tänä vuonna käynnistyvässä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Käsittely: Heikki Pusa esitteli lausunnon sisällön lyhyesti kokouksessa. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 12 (23) 83 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Uudenmaan liitto pyytää 25.4.2012 saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 30.6.2012. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyivät vuoden 2011 alussa. Maakuntakaava kattaa nyt molemmat aiemmin erillään olleet maakunnat. Maakuntakaavan taustaksi on laadittu rakennemallit. Maakuntakaavan ehdotus käsittelee mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä, kaupan palveluverkkoa ja raideliikenteen pitkän ajanjakson linjauksia. Lähtökohtana on metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen. Kaavaehdotuksen aihepiirit ovat pitkälti samansuuntaisia Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan kanssa. Tämä on antanut mahdollisuuden kaavojen valmistelussa vaihtaa ajantasaista tietoa ja luoda pohjaa yhteiselle laajan metropolialueen kehittämiselle. Liittojen kaavayhteistyö on jatkuvaa ja hyvää Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh 03 647 4048. Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon: Lausunto Dnro 12 67 Maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan 11.6.2012. Se sisältää kolme strategista kehityskäytävää: HHT-vyöhyke eli Helsinki Hämeenlinna Tampere, Helsinki Forssa Pori ja ns. Ylinen Pietarin yhteys eli Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Viipuri/Pietari. HHT-vyöhyke tukeutuu päärataan ja moottoritiehen. Niiden kehittäminen sisältyy Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaan. Hämeen liitto tukee pääradan johtamista tulevaisuudessa Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Helsingin seudulla tehtävillä liikenneratkaisuilla on iso vaikutus myös Kanta-Hämeeseen ja laajasti koko maahan, koska useimmat pääliikenneväylät päättyvät/alkavat Helsingistä. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudun raideliikenteen pullonkaulat ratkaistaan. Siihen perustuen Hämeen liitto näkee ns. Pisara-radan aluevarauksen sisältymisen maakuntakaavaan perusteltuna. Myös yhteistyö valtatie 3:n kehittämiseksi on tärkeätä. Maakuntakaavoissa on tärkeätä ottaa huomioon pääradan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi ja mahdollisuus toteuttaa Helsinki Tampere -moottoritie 3+3 kaistaisena. Kanta-Hämeen maakuntakaavaan sisältyy kehitettävä liikennekäytävä Helsinki Forssa Pori. Pitkällä aikajaksolla yhteysvälillä varaudutaan myös raideyhteyden toteuttamiseen. Hämeen liitto esittää, että myös Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja maakuntakaavoituksessa otetaan huomioon valtatien 2 suuntainen liikennekäytävä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 13 (23) 84 Lausunto Tammelan kunnalle Sukulan kylän tuulivoimayleiskaavan valmistelusta ja maakuntakaavan tulkinnasta Tammelan kunta pyytää 24.5.2012 saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa Sukulan kylän tuulivoimayleiskaavan valmistelusta ja maakuntakaavan tulkinnasta. Jokioisten kunta, Forssan kaupunki ja Tammelan kunta laativat yhtäaikaisesti teemayleiskaavoja tuulivoimamahdollisuuksien tutkimiseksi kuntien rajapinnassa Forssan Kiimassuon alueen tuntumassa. Hankkeesta on valmistunut myös ympäristövaikutusten arviointi. Ely-keskukset ovat lausunnossaan todenneet mm: seuraavaa: Tuulivoimapuisto ei ole ristiriidaton vahvistetun maakuntakaavan kanssa. Kaavan jatkovalmistelussa tulee kuvata, miten suunnitellut tuulivoimalat vaikuttavat voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamisedellytyksiin. Niiltä osin kuin tuulivoimaloiden sijoittuminen on ristiriidassa nykyisen maakuntakaavan maankäytön kanssa, tulee poikkeaminen perustella ja tarvittaessa käyttää ehdollista kaavamerkintää kunnes maakuntakaava on muutettu. Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh 03 647 4048. Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa Tammelan kunnalle seuraavan lausunnon: Lausunto Dnro 12 79 Hämeen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan kokouksessaan 11.6.2012. Hyväksytyssä vaihemaakuntakaavassa laajennetaan jätteenkäsittelyaluetta (EJ) etelän suuntaan Tammelan puolella. Lentoliikenteen aluevaraus (LL) Kiimasuon eteläpuolella esitetään kumottavaksi vahvistetusta kokonaismaakuntakaavasta. Hyväksyttyyn 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyy tuulivoimaloiden alue (tv), joka rajaukseltaan noudattelee valmisteilla olevan teemayleiskaavan aluerajausta. Hyväksytyn 1. vaihemaakuntakaavan maankäyttö on sopeutettu sekä tuulivoimatuotannon että Kiimassuon aluekokonaisuuden maankäytöllisiin kehitystarpeisiin. Kiimassuon aluekokonaisuuteen liittyvät maankäytölliset kehittämisen tarpeet ovat muuttuneet siitä mitä ne olivat vahvistetun maakuntakaavan hyväksymisen aikana vuonna 2004. Uutena toimintana alueelle on toiminnallisesti ja kaavallisesti valmisteltu tuulivoimatuotantoa, myös jätteenkäsittelyalueen toiminnot ovat kasvaneet ja kehittyneet muodostaen korkeatasoisen jätteiden hyötykäytön ja bioenergiatuotannon keskuksen. Lentoliikenteen aluevarauksen toteutuminen maakuntakaavan mukaisella paikallaan on hyvin epätodennäköistä. Tuulivoimatuotanto ja jätehuoltoalueen kehittyvät toiminnot ovat maakuntavaltuuston päätökseen perustuen alueella ensisijaisia. Lentoliikenteen aluevaraus on alueelta väistyvä. Maakuntavaltuusto on - hyväksyessään 1. vaihemaakuntakaavan ja siihen perustuvat muutokset voimassa olevaan maakuntakaavaan - selkeästi ilmaissut Kiimassuon aluetta koskevat perustellut muutostarpeet. Hämeen liitto pitää edelliseen perustuen tärkeänä, että tuulivoimayleiskaavan valmistelua voidaan jatkaa hyväksytyn 1. vaihemaakuntakaavan pohjalta. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 14 (23) 85 Lausunto Tammelan kunnalle Ruostejärven itäosan osayleiskaavaehdotuksesta Tammelan kunta pyytää 25.4.2012 saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa Ruostejärven itäosan osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto on pyydetty 6.6.2012 mennessä, mutta lausuntoon on pyydetty lisäaikaa 20.6.2012 asti. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Paula Mustonen, p. 03 647 4080. Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa Tammelan kunnalle seuraavan lausunnon: Lausunto Dnro 12 66/3 Ruostejärven itäosan yleiskaava-alue kattaa koko Ruostejärven vapaaaikavyöhykkeen. Ruostejärven virkistysalue on tärkeä solmukohta seudullisessa virkistysalueverkostossa. Alue on maakunnan matkailun ja vapaa-ajan strategian keskeisiä kehittämiskohteita Hämeen Järviylängöllä ja Lounais-Hämeessä. Eerikkilän urheiluopiston matkailu- ja vapaa-aikatoimintojen vahvistamista on pidettävä maakunnan kehittämisstrategioiden kannalta hyvin merkittävinä ja onkin tärkeätä, että alueen kaavoitus saadaan ajan tasalle. Yleiskaavassa varataan osa Leppilammen toteutetusta virkistysalueesta lomarakentamiseen. Kyseinen alue on toteutettu valtion rahoituksen turvin. Kyseisen alueen rantavyöhyke on arvokas osa virkistysaluetta ja onkin erityisen tärkeätä, että reittiyhteys Hämeen luontokeskukselle säilyy katkeamattomana ja kulkukelpoisena rantavyöhykkeellä. Olisi ollut hyvä, jos Leppilammen palstan käyttötarkoituksen muutos olisi kompensoitu tämän saman yleiskaavan yhteydessä, kuten vielä toisessa yleiskaavaluonnoksessa oli esitetty. Nyt kaavaehdotus on Sarkinniemen osalta osittain ristiriitainen yleiskaavan selvitysten ja tavoitteiden kanssa. Sarkinniemen alueen osalta maakauppaneuvottelut ovat tosin vielä keskeneräisiä. Hämeen liitto pitää edelleen puutteena sitä, että yleiskaavan suunnittelualueen rajaus ei käsitä koko vapaa-ajanvyöhykettä maakuntakaavan matkailualuevarauksen mukaisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 6/2012 15 (23) 86 Lausunto vaalipiirijaon muuttamisesta Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa maan hallitus on sitoutunut muuttamaan perustuslakia siten, että vaalipiirien enimmäismäärä Manner-Suomessa olisi 6 12. Aikataulullisesti tavoitteena on, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiirit ovat nykytilanteeseen verrattuna suhteellisuutta selvästi parantavalla tavalla tasaisemman suuruiset. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa noudatettaisiin vielä nykyistä vaalipirijakoa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat 7.3.2012 vaalipiiriuudistuksen toteuttamisesta niin, että suhteellisuutta parannetaan yhdistämällä nykyisistä vaalipiireistä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistettäisiin Saimaan vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Uudistuksen jälkeen Manner-Suomen vaalipiirien lukumäärä olisi 14:sta vaalipiirin sijaan 12. Tämän perusteella oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus hallituksen esitykseksi vaalilain muuttamisesta. Oikeusministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta lausuntoa hallituksen esityksestä vaalilain muuttamiseksi edellä kerrotulla tavalla. Samalla oikeusministeriö on varannut lausunnon antajille mahdollisuuden esittää näkemyksiään jatkokäsittelystä, ml. perustuslain muuttamisesta siten, että vaalipiirejä olisi vähintään kuusi ja enintään kaksitoista. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh. 03 647 4041. Mkj: maakuntahallitus päättää antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon: Nyt valmisteltu ja esitetty ehdotus muutokseksi ei koske Hämeen vaalipiiriä. Hämeen liitolla ei ole huomauttamista ehdotettuihin vaalipiirien yhdistämisiin. Yhdistämisellä tavoiteltava poliittisen suhteellisuuden toteutuminen eduskuntavaaleissa paranisi. Vaalipiirien paikkaluku eduskunnassa vaihtelee 7:stä 35:een. Hämeen vaalipiirin paikkaluku on 14. Hämeen vaalipiiri käsittää Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Uudenmaan vaalipiirin paikkaluku on puolestaan 35 ja Helsingin 21. Vaalipiirijako on hyvä muodostaa sellaiseksi, että se tukisi paitsi poliittisen suhteellisuuden toteutumista, niin myös alueiden kehittämistä, sen linjauksia, suunnittelua ja edunvalvontaa. Vaalipiirien tulee vastata alueellisesti alueiden suunnittelu- ja kehittämisorganisaatioiden alueita. Vaalipiirijakoon ei siten tule tehdä muita kuin nyt ehdotettuja muutoksi ennen kuin maakuntien aluerajauksiin mahdollisesti tulevat muutokset on päätetty. Vaalipiirien rajojen tulee pysyä maakuntien liittojen rajoja vastaavina joko suoraan tai maakuntien kerrannaisina. Väestöllinen keskittymä ydinmetropolialueelle näyttää jatkuvan. Tasapuolisuuden ylläpitämiseksi ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tulee välttää toisaalta yhden tai muutaman alueen ylivoimaista määrällistä edustuksellisuutta kansanedustuslaitoksessa ja toisaalta kansalaisista liian etäisenä koettavien suurvaalipiirien muodostumista. Kuuteen vaalipiiriin päätyminen muodostaisi liian suuria ja epäyhtenäisiä vaalipiirejä eikä siten ole kannatettavaa. Vaalipiirejä uudelleen muodostettaessa demokratian toteutumisen kokemisen ja kunkin vaalipiirin yhtenäisyyden kannalta liian radikaali vaalipiirien määrän vähentäminen ei ole kannatettavaa. Tarkoituksenmukainen määrä on siksi lähempänä kymmentä kuin kuutta vaalipiiriä.