PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018



Samankaltaiset tiedostot
Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Toimintaympäristön muutokset

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Toimintaympäristön muutoksia

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Työpaikat ja työlliset 2014

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

Lähtökohdat. Raportti II a

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2016

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

Kuopion työpaikat 2017

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Kunnanhallitus LIITE NRO 1 Kunnanvaltuusto XX.XX.2016 YY LIITE NRO 1 PUUMALAN KUNTA

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Joensuun selvitysalue yhdessä

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Työpaikat Vaasassa

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu Vastauksia huomisen kysymyksiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

ELINKEINO-OHJELMA

TILASTOKATSAUS 19:2016

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi

Kunnanhallitus LIITE NRO 26 Kunnanvaltuusto LIITE NRO 13 PUUMALAN KUNTA

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Hartolan kuntastrategia

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu.

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Työpaikat Vaasan seudulla

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Kokkolan seudun koko kuva

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA

Elinkeino-ohjelma

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2012

KUNTASTRATEGIA

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Transkriptio:

Kunnanhallitus 29.9.2014 104 LIITE NRO 35 Valtuusto 6.10.2014 24 LIITE NRO 17 PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018 1 / 8

MITÄ TAHDOMME Puumalan kunnan kuntastrategian (hyväksytty elokuussa 2013) mukaan vuonna 2020 Puumala on hyvästä elämänlaadustaan, turvallisuudestaan ja puhtaudestaan tunnettu virkeä muuttovoittopaikkakunta, jossa kattava palvelutarjonta takaa hyvän ja terveellisen elämän edellytykset. Kunta edistää toimillaan monipuolisen yritystoiminnan elinedellytyksiä ja perustamista. Puumalasta on kehittynyt entistä merkittävämpi matkailu- ja veneilykeskus Saimaalle. Puumala on parannetun kantatie 62:n varrella sijaitseva suosittu matkailukohde ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten, keskuudessa. Puumalassa on tarjolla hyvälaatuiset ja taloudellisesti järjestetyt kunnalliset peruspalvelut ja kunnassa on panostettu merkittävästi asukkaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kunnassa on edelleen laajentunut, monipuolinen kaupallinen palvelutarjonta. Strategiassa on lisäksi määritelty kulmakivet, joista yksi on elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen. Tämän kulmakiven mittarit ja tavoitetasot ovat seuraavat: MITTARI Yritysten lukumäärä asukaslukuun nähden viimeisimmässä mittauksessa TAVOITETASO Muutos tai määrä valtakunnan keskiarvoa parempi Vierasvenesataman kävijämäärät Yli 2000 venekunnan yöpymistä/vuosi Yöpymismäärien kehitys Positiivinen Työpaikkaomavaraisuus viimeisimmässä mittauksessa Yli 90 % Elinkeinopolitiikan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa ja sitä kautta edistää työpaikkojen syntymistä, mikä puolestaan on avainasemassa kunnan väestökehityksen parantamiseksi. Edellä mainitut kuntastrategian mittarit ovat siltä osin olennaisia mittareita arvioimaan myös elinkeinojen kehittymistä. Puumalan väkiluku on vähentynyt runsaasti viimeisten vuosien aikana. Merkittävimpänä syynä tälle on kuolleiden ja syntyneiden epäsuhta. Muuttotase sen sijaan on parantunut selkeästi muutaman vuoden takaisesta tilanteesta. Vaikka lähtömuuttoa on erityisesti peruskoulun päättäneiden ikäryhmissä, on muiden ikäryhmien positiivinen nettomuutto korjannut tilannetta. 2 / 8

MISTÄ LÄHDEMME Puumala on pienyritysvaltainen kunta, ja yritysten lukumäärä on asukaslukuun suhteutettuna korkea: Puumalassa yritysten lukumäärä on noin 9 prosenttia alueen väestön määrästä, kun Etelä-Savossa ja Suomessa yritysten määrä on keskimäärin hieman yli 6 prosenttia väestöstä. Puumalassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 kaikkiaan 208 eri yritystä. Työpaikkojen määrällä mitattuna suurimmatkin yritykset työllistävät ympärivuotisesti tällä hetkellä Puumalassa alle 20 henkeä. Vaikka merkittävä osa kunnan yrityksistä sijaitsee taajamassa, löytyy monipuolista yritystoimintaa ympäri kuntaa. Toimialaluokituksen perusteella suurin kunnan toimiala on yritysten määrällä mitattuna (2012) rakentaminen: rakennusalan yrityksiä on Puumalan yrityskannasta lähes viidennes. Muuta Etelä-Savoa enemmän Puumalassa on myös maa- ja metsätalouden, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksiä suhteessa yritysten kokonaismäärään. Sen sijaan ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä informaatio- ja viestintäala on Puumalassa huomattavasti Etelä-Savoa harvinaisempi tai se puuttuu kokonaan. Työpaikkojen määrässä mitattuna merkittävin sektori on maa- ja metsätalous: noin viidesosa Puumalan työpaikoista sijoittuu tälle sektorille. Puumalan työpaikkaomavaraisuus oli vuoden 2011 lopussa 92,6 prosenttia, mikä on muihin kuntiin verrattuna korkea lukema. Pendelöinti muihin kuntiin on varsin vähäistä (alle 10 %), eikä Puumalaa tilastollisesti lasketa kuuluvan mihinkään työssäkäyntialueeseen. Kunnan työttömyysaste on viimeisten parin vuoden aikana ollut Etelä-Savon alimpia, mutta kuitenkin kasvanut muun Suomen ja maakunnan ohella. Puumalan työpaikat ovat vuosien 2007-2011 välillä vähentyneet noin 40:llä. Toisaalta puumalalaiset työssäkäyvät ovat vähentyneet vielä enemmän, eli työpaikkaomavaraisuus on tätä myötä parantutunut. Puumalalle on kuitenkin ominaista kesäajan selkeästi parempi kausityöllistyminen, mikä ei kuitenkaan näy aina tilastoissa, jotka ovat yleensä vuoden viimeisen päivän tilannetta kuvaavia. Puumala kuuluu Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Misetin toimialueeseen. Misetillä ei ole Puumalassa henkilökuntaa, joka keskittyisi nimenomaisesti Puumalan asioiden hoitamiseen. Uusien yritysten perustamisessa auttaa Mikkelin seudun uusyrityskeskus Dynamo. Puumalan ikärakenne on vanhusvoittoisempi kuin muissa kunnissa. Lisäksi kunnan väkiluku on vähentynyt selvästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Elinkeinojen kehittyminen on avainasemassa kunnan väestökehityksen kääntämiseksi. Kunnalla ei juuri ole vuokrattavana vapaata teollista tuotantotilaa yritystoimintaan nykyisten tilojen hyvän käyttöasteen vuoksi. Toimisto- ja liiketiloja on vapaana esimerkiksi Koulukartanolla ja kunnantalolla. Taajamasta löytyy yksittäisiä muiden omistamia tyhjiä liikehuoneistoja. Lisäksi kunta vuokraa etätyötiloja ja videoneuvottelulaitteita. Teollisuustontteja on vapaana KT 62:n varrella noin kilometri Puumalan keskustasta Mikkeliin päin. Tonttien myyntihinta on ollut 0,67 euroa/neliö. Kunnalla on käytössä muutamia, pienehköjä yritystukia: aloittavien yrittäjien tuki (337 e), lisäpalkkatuki pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen/lisästarttiraha (max 350 e/kk), messu- ja koulutustuki (max 337 e), oppisopimuskoulutustuki (1010 e) sekä kesätyöllistämistuki (180 e, max 540/yritys). 3 / 8

300 Asukkaat ikäryhmittäin 31.12.2013 250 200 150 Asukkaat 100 50 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-6 Nettomuutto ikäryhmittäin, keskimäärin 2010-2013 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 0-45 - 9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Nettomuutto ikäryhmittäin, keskimäärin 2010-2013 4 / 8

25,0 Osuus työpaikoista %, 2011 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Osuus työpaikoista, % 5 / 8

MIHIN NOJAAMME Puumalan kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteena on toimia siten, että: Kunnan nykyisiä yrityksiä ei menetetä Kunnan nykyisiä yrityksiä kannustetaan kehittämään toimintaansa ja kasvamaan Nuoria saadaan innostumaan yrittäjyydestä Kuntaan saadaan uusia yrityksiä Tavoitteiden saavuttamiseksi olennaiset arvot ovat seuraavat: - Tunnistetaan elinkeinojen merkitys paikkakunnan vetovoiman ja väestörakenteen kehityksen kulmakivenä - Yrittäjien tarpeisiin ja yhteydenottoihin reagoidaan nopeasti kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa - Tonttivaranto on kysyntään nähden riittävää - Tietoliikenneyhteyksiä kehitetään aktiivisesti kunnan toimesta - Toimivat peruspalvelut sekä asunto- ja tonttipolitiikka takaavat hyvän toimintaympäristön - Yritysten ja vapaa-ajan asukkaiden merkitys huomioidaan - Kaikki yritykset ja toimialat ovat kunnalle yhtä tärkeitä - Päättäjät ja viranhaltijat edesauttavat hyvän kuntakuvan säilymistä 6 / 8

MITEN TOTEUTAMME TOIMENPIDE Erillisen urasopimuksen solmiminen: työnantaja sitoutuu työllistämään peruskoulusta valmistuvan kesätöihin useana vuonna siten, että tavoitteena vakituinen työpaikka opiskelujen jälkeen. Kunta osallistuu kesätyön palkkakustannuksiin hieman nykyistä kesätyöpaikkatukea merkittävämmin. AJANKOHT A Aloitus vuonna 2015 VASTUU- HENKILÖ/TAHO Kunnanjohtaja, koulun OPO Yrittäjyyskurssin järjestäminen säännöllisesti Puumalan kansalaisopistossa Kunnalla valmius ottaa elinkeinojen kehittämiseksi hallittua kiinteistöriskiä Uuden yrityksen perustamistuen kasvattaminen 500 euroon nykyisestä 337 eurosta Talonrakennuspalkkion (3900 euroa) maksaminen uusille omakotitalon rakennuttajille Lietveden/Saimaan rengastien kehittäminen ainakin aluksi veneyhteysaluksen avulla Laajakaistahankkeen toteutusta edesautetaan kaikilla niillä alueilla, joihin operaattoreilta löytyy kiinnostusta, edellyttäen, että kunnan maksuosuus pysyy nykytasolla Vuokra-asuntojen saatavuus varmistetaan. Uusien rivi- /kerrostalojen rakentumista vauhditetaan harkinnan mukaan varaamalla yksittäisiä asunto-osakkeita kokonaisuudesta Järjestetään yrittäjille suunnattu Venäjän kulttuurin kurssi säännöllisesti Tuki osakeyhtiön kotipaikan muuttamiseksi Puumalaan (PRH 380 e/muutos) Kuntamarkkinoinnin lisääminen teiden ja vesireittien varrella Yläkoulun yrittäjyyskasvatuksen lisääminen Kevät 2015 Kansalaisopisto KH 2015 KH 2015-2017 KH KH KH 2014 KH KH, Tekninen toimi Kansalaisopisto Matkailu- ja kulttuurisihteeri Peruskoulun rehtori Puumalan messujen järjestäminen 2016 Yrittäjäyhdistys, koulu Oppilaitosyhteistyön lisääminen (MAMK, Esedu) Kummiyritystoiminnan elvyttäminen Puumala-lapsilisän käyttöönotto: kompensoidaan valtion tekemät lapsilisäleikkaukset esimerkiksi alle 10-vuotiaiden lasten osalta Vuosittaiset kunnan ja yrittäjien tapaamiset 2015 lähtien Kunnanjohtaja Yrittäjäyhdistys, kunta PePa-ltk Kunnanjohtaja 7 / 8

Yritysten tarpeista lähteneisiin kaavamuutosten laatimiskustannuksiin osallistutaan 50 % panostuksella, mikäli hanke ja kaavamuutoksen kustannukset ovat hyväksyttäviä. Tekninen johtaja 8 / 8