European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet Martti Kohtanen Toimitusjohtaja, Siemens Osakeyhtiö Lehdistötilaisuus 8.12.2009 Copyright 2009 Siemens Osakeyhtiö
Sisällys Megatrendi: kaupungistuminen European Green City Index -tutkimuksen tulokset Helsingin vahvuudet ja heikkoudet
Megatrendi: kaupungistuminen Yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa, vuonna 2025 n. 60%. Kaupungeilla on suuri merkitys mm. taloudelliselle hyvinvoinnille ja kasvulle Kaupunkilaisten määrä kasvaa nopeasti 2007 2030 50 % 40 % 20 % 80 % Kaupungeissa kulutetaan 75 % maailman energiasta 50 % 60 % seuraus Kaupungeissa tuotetaan 80 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä Kaupunkilaisten osuus Source: UN, Munich Re Osuus kasvihuonekaasupäästöistä
European Green City Index
European Green City Index Siemens on teettänyt tutkimuksen eurooppalaisten suurkaupunkien ympäristöystävällisyydestä. Tutkimuksen teki itsenäinen tutkimuslaitos, Economist Intelligence Unit (EIU). Läpinäkyvä metodologia ja pisteytys. Kehitetty riippumattomien asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäinen tutkimus, jossa kaupunkien ympäristövaikutuksia vertailtiin standardoitujen ympäristöindikaattorien avulla. 16 määrällistä ja 14 laadullista indikaattoria
Kaupungit arvioidaan kahdeksan tekijän mukaan CO2 Energia Rakennukset Liikenne CO 2 -päästöt CO 2 -intensiteetti Strategia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Energiankulutus Energiaintensiteetti Uusiutuvan energian käyttö Energiapolitiikka Asuinrakennusten energiankulutus Rakennusten energiatehokkuusstandardit Rakennusten energiatehokkuutta edistävät hankkeet Julkisen liikenteen käyttö, pyöräily, kävely Julkisen liikenteen ja pyörätieverkosto Ympäristöystävällisen liikenteen edistäminen Hankkeet ruuhkien vähentämiseksi Vesi Jätteen ja maan käyttö Ilmanlaatu Ympäristöhallinto Vedenkulutus Vesivuodot Jäteveden käsittely Vedenkäyttöä vähentävät ja -käsittelyä tehostavat hankkeet Kunnallisjätteen määrä Jätteiden kierrätys Jätteen vähentäminen ja jätepolitiikka Viheralueiden käyttö Typpidioksidi Otsoni Pienhiukkaset Rikkidioksidi Ilmanlaatua parantavat hankkeet Ympäristöohjelma Ympäristöasioiden hallinnointi ja sitoutuneisuus kansainvälisiin vaatimuksiin Asukkaiden osallistumismahdollisuudet ympäristöpolitiikkaan
Tutkimuksessa vertailtiin 30 pää- tai suurkaupunkia Amsterdam, Alankomaat Ateena, Kreikka Belgrad, Serbia Berliini, Saksa Bratislava, Slovakia Bryssel, Belgia Bukarest, Romania Budapest, Unkari Kööpenhamina, Tanska Dublin, Irlanti Helsinki, Suomi Istanbul, Turkki Kiova, Ukraina Lissabon, Portugali Ljubljana, Slovenia Lontoo, Iso-Britannia Madrid, Espanja Oslo, Norja Pariisi, Ranska Praha, Tsekin tasavalta Riika, Latvia Rooma, Italia Sofia, Bulgaria Tukholma, Ruotsi Tallinna, Viro Wien, Itävalta Vilna, Liettua Varsova, Puola Zagreb, Kroatia Zürich, Sveitsi
Yleisiä huomioita ja tuloksia Page 8 Confidential Siemens Osakeyhtiö 2009 / All rights reserved.
Varallisuudella on väliä Vahva korrelaatio varallisuuden ja indeksissä sijoittumisen välillä. Länsimaiden kaupungit sijoittuivat tutkimuksessa paremmin kuin idässä sijaitsevat kaupungit Pohjoismaat olivat kärkikymmenikössä Erittäin vahva yhteys asukaskohtaisen BKT:n ja ympäristötuloksen välillä Kymmenen parhaan kaupungin joukossa yhdeksässä kaupungissa BKT/asukas oli yli 31 000 euroa.
Kaupungin koko ja sijainti Johtavat kaupungit ovat yleensä pieniä, asukasmäärä alle miljoona Itä-Euroopan kaupungeissa: mitä enemmän asukkaita, sitä huonompi tulos Länsimaiden kaupungit ovat selviytyneet suuruuden haitoista, koska niillä on pitkä historia ympäristöasioissa Kestävään kehitykseen vaikuttavat saatavissa olevat raaka-aineet ja resurssit sekä niiden hyödyntäminen Itä-Euroopan kaupungeissa on suhteellisen vanha, tehoton ja heikosti huolehdittu infrastruktuuri Jatkuva infrastruktuurin kunnostaminen on tärkeämpää kuin sen ikä
Yhteiskunta ja ympäristöhallinto Aktiiviset kansalaisyhteiskunnat pärjäsivät hyvin indeksissä Kaupunkien tulosta voidaan parantaa sitouttamalla asukkaat entistä enemmän ympäristöasioihin Ympäristötuloksiin vaikuttaa se, miten kaupungin asukkaat yksilöinä toimivat Poliittisella sitoutumisella ei ole vahvaa yhteyttä ympäristöasioihin
Tulokset
Kaupunkien sijoitus Green City Index tutkimuksessa 1. Kööpenhamina, Tanska 2. Tukholma, Ruotsi 3. Oslo, Norja 4. Wien, Itävalta 5. Amsterdam, Alankomaat 6. Zürich, Sveitsi 7. Helsinki, Suomi 8. Berliini, Saksa 9. Brüssel, Belgia 10.Pariisi, Ranska 11.Lontoo, Iso-Britannia 12.Madrid, Espanja 13.Vilna, Liettua 14.Rooma, Italia 15.Riika, Latvia 16.Varsova, Puola 17.Budapest, Unkari 18.Lissabon, Portugali 19.Ljubljana, Slovenia 20.Bratislava, Slovakia 21.Dublin, Irlanti 22.Ateena, Kreikka 23.Tallinna, Viro 24.Praha, Tsekki 25.Istanbul, Turkki 26.Zagreb, Kroatia 27.Belgrad, Serbia 28.Bukarest, Romania 29.Sofia, Bulgaria 30.Kiova, Ukraina
Helsingissä paras ympäristöhallinto Vahvuudet Ympäristöhallinto (Green Governance) Jätteen ja maan käyttö Julkisten rakennusten energiatehokkuus Ilmanlaatu Yhteistuotanto Heikoimmat arvosanat Korkeat CO 2 -päästöt Energian kulutus Kaikki Pohjoismaat sijoittuivat tutkimuksessa kärkikymmenikköön. Helsingin sijoitus oli 4. Pohjoismaiden pääkaupungeista. Kokonaisvertailussa 7. Ympäristöhallinto 1. Maankäyttö ja jätteet 3. Ilmanlaatu 3. Rakennukset 5. Liikenne 9. Vesi 11. Hiilidioksidipäästöt 11. Energia 19.
Ympäristöhallinto Sijoitus 1. Ensimmäinen Euroopan pääkaupunki, jossa on laaja suunnitteluprosessi kestävän kehityksen toimenpiteistä Vuosittainen ympäristöraportointi kaupungin valtuustolle Kaupunkilaiset ovat aktiivisia ympäristöasioissa
Ilman laatu Sijoitus 3. Ilman laatu on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana Yhteistuotannossa on siirrytty hiilestä kaasuun Helsingissä vain vähän teollisuutta Suurimmat hiukkaspäästöjen tuottajat: liikenne ja energian tuotanto
Jätteen ja maan käyttö Sijoitus 3. Jätteiden kierrätys korkealla tasolla Jätettä pyritään vähentämään kunnallisilla toimenpiteillä Helsinki tuottaa jätettä yli kaupunkien keskiarvon Viheralueet 1/3 kaupungin pinta-alasta, 134 neliömetriä asukasta kohti Uudisrakentamista ei tehdä viheralueiden kustannuksella
Rakennukset Sijoitus 5. Energiatehokasta rakentamista tuetaan Asuinrakennusten energiankulutus keskimääräistä pienempi Kaukolämmön piirissä 90 % rakennuskannasta Kaukolämmön ansiosta energian tuotanto erittäin tehokasta Uusille rakennuksille tiukat, ympäristöarvot huomioivat rakennusmääräykset Vaatimuksena vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantaminen peruskorjausten yhteydessä
Liikenne Sijoitus 9. Kehittynyt joukkoliikenne Muihin kaupunkeihin verrattuna töihin autoilee keskimääräistä suurempi osa ihmisistä Riittämätön joukkoliikenne pääkaupunkiseudun kuntien välillä Lyhyin joukkoliikenneverkosto suhteutettuna pinta-alaan Hankkeita vireillä joukkoliikenteen ja pyöräilyverkoston edistämiseksi Ruuhkamaksujen vaikutukset selvityksessä
Vesi Sijoitus 11. Vedenkäyttöä ei juuri pyritä hillitsemään Vesi on halpaa ja sitä riittää Helsinkiläiset kuluttavat keskimääräistä vähemmän vettä Kaikki asukkaat jätevedenkäsittelyn piirissä
CO 2 -päästöt Sijoitus 11. Korkeat päästöt asukasta kohti Kylmä ilmasto, rakennusten lämmitystarve Kasvava energian kulutus Fossiilisten polttoaineiden käyttö Lämmön ja sähkön yhteistuotannon ansiosta energian tuotannossa on korkea hyötysuhde Strategia tekeillä päästöjen vähentämiseksi Pienet päästöt suhteutettuna BKT:een
Energia Sijoitus 19. Kylmä ilmasto ja korkea elintaso lisäävät kulutusta Korkea kulutus asukasta kohti Energiasta tuotetaan vain murto-osa uusiutuvilla energianlähteillä
Teknologia vastaa ympäristöhaasteisiin
Esimerkkejä päästöjä vähentävistä ratkaisuista Tuulivoima Maasähkö Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto Sähköautot Energiansäästösopimukset Metro
Kiitos