Letkun kylän kyselytulokset

Letkun kylän kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti ja historiikki... 2 2. Vastaajien tiedot... 2 3. Kylän nykytila... 4 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 8 5. Palvelutarpeet... 11 6. Osallistuminen... 13 7. Viestintä... 13 8. Yhteenveto... 16 1

Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä 3.250 kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskusteluforumissa http://tammelankylat.ning.com. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Marja Peltonen. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1. Kylän sijainti ja historiikki Letkun kylä sijaitsee luonnonkauniissa ja Hakkapeliittahengestään tunnetussa Tammelan kunnassa, eteläisessä Suomessa. Kylä on syntynyt Suomen vanhimman ja tunnetuimman kauppatien, Hämeen Härkätien varrelle. Yli tuhat vuotta liikennöity ja edelleen käytössä oleva tie kulkee aivan Letkun kylän halki Turusta Hämeenlinnaan. Erinomaiset kulkuyhteydet vievät Letkulta noin tunnissa Helsinkiin, Tampereelle tai Turkuun. Lähimpiin kaupunkeihin Somerolle on 12 km ja Forssaan 20 km. Tammelan keskustaan on suurin piirtein sama matka kuin Forssaan. (Letkun kyläsuunnitelma, 2008) 2

Vastausten määrä 2. Vastaajien tiedot Kyläkyselyyn vastasi 44 henkilöä, joista 23 olivat naisia ja 20 miehiä. Kyselyitä jaettiin 176 talouteen, joten vastausprosentti oli 25. Suurin osa vastanneista oli 36-65-vuotiaita(27). Toiseksi eniten oli yli 65- vuotiaita(11). 18 35-vuotiaita vastaajia oli neljä ja alle 18-vuotiaita yksi. Suurin osa vastanneista kotitalouksista on kahden hengen talouksia (Kuvio 1). Talouksien koot vaihtelevat yhdestä kuuteen. Talouksien ikäjakauma on esitetty kuviossa 2: 58 % vastaajien talouksissa asuvista henkilöistä on 18 65, 20 % 6-17, 4 % 0-5 ja 4 % yli 75-vuotiaita. Vastanneiden talouksien yleisin työssäkäyntikunta on Tammela(18) ja toiseksi yleisin Forssa(9). Myös pääkaupunkiseudulla ja Tammelan muissa lähikunnissa käydään töissä. Vastaajista 19 on asunut kylässä yli 20 vuotta, 14 2-10 vuotta ja 10 10 20 vuotta(kuvio 3). yli 65v 14 % yli 75v 4 % Vastanneiden kotitalouksien ikäjakaumat 18-65v 58 % 6-17v 20 % 0-5v 4 % 25 20 15 10 5 0 Vastanneiden kotitalouksien koot 1 2 3 4 5 6 Henkilöä taloudessa Kuvio 1. Vastanneiden talouksien koot. Kuvio 2. Vastanneiden kotitalouksien ikäjakauma. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Vastaajien asumisajat kylässä 0-2v 2-10v 10-20v yli 20v Vuosia Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä. 3

3. Kylän nykytila Kylän olemusta kartoitettiin kysymyksellä Mikä tekee kylästänne erityisen?. Yleisimpiä vastauksia olivat luonto, yhteisöllisyys ja kyläkauppa. Myös Härkätien perinne nähdään olennaisena osana Letkun kylää. Kylän ympäristöön ollaan vastausten perusteella tyytyväisiä: ympäristö on luonnonläheinen, retkeily- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät ja kylä on idyllinen(kuvio 4). Tiestön kunnossa nähdään kuitenkin puutteita. Kylän ympäristö Juomaveden laatu on hyvä Kylämme on luonnonläheinen Retkeily- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät Kylämme on viihtyisä Lähivesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat hyvät Ympäristö on siisti Kylämaisema on idyllinen Rakennustiheys on sopiva Rakennuskanta on kaunis Kylän tiestö on kunnossa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta 4

Vastausten perusteella kylällä katsotaan olevan tarpeeksi toimintaa. Kylän ja koulun yhteistyö toimii ja paikalliset yhdistykset nähdään toimivina (Kuvio 5). Kylän palveluihin ollaan myös tyytyväisiä: kokoontumistilat, koulu, kirjastopalvelut ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät (Kuvio 6). Kauppaan ollaan erityisen tyytyväisiä. Suurimmat puutokset ovat julkisessa liikenteessä ja kutsutaksipalvelussa. Myös koululaisten iltapäivätoiminnassa ja vanhusten palveluissa on tulosten mukaan parantamisen varaa. Kylän toiminnallisuus Riittävästi yhteistä toimintaa Naapuriapu toimii kylässä hyvin Tiedonkulku kylässä toimii hyvin Kylän ja koulun yhteistyö sujuu hyvin Yhdistykset ovat toimivia Kyläläisten kesken on hyvä yhteishenki ja luottamus Yhdistystoimintaan on helppo lähteä mukaan Toimintaa on tarpeeksi kaikenikäisille Tunnen kylällä toimivat yhdistykset Yhdistysten toiminta on ajan hermolla Kylällämme on yhteistyötä lähikylien kanssa Kylällämme on yhteistyötä kylän ulkopuolisten tahojen kanssa Kylällä työllistyminen on mahdollista Yhdistyksiä on liikaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 5. Näkemykset kylän toiminnallisuudesta 5

Kylän palvelut Kyläkauppa palvelee hyvin Kokoontumistilat ovat riittävät Kirjastopalvelut ovat riittävät Jätehuoltopalvelut toimivat Postinjakelu on järjestetty hyvin Liikuntamahdollisuudet ovat riittävät Kylän kouluasiat on hoidettu hyvin Koulukuljetukset on järjestetty hyvin Tietoliikenneyhteydet ovat toimivat Seurakuntatoiminta on kylällä järjestetty hyvin Lasten päivähoito on hyvin järjestetty Vanhusten palvelut ovat riittävät Koululaisten iltapäivähoito on toimiva Kutsutaksi- ja asiointiliikenne on järjestetty hyvin Julkiset liikenneyhteydet on järjestetty hyvin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista. 6

Vastausten määrä Kylän nykytilasta pyydettiin antamaan kouluarvosana. Letku sai keskiarvoksi 8,2 (Kuvio 7). Perusteluja parhaimmille arvosanoille olivat: kylä on aktiivinen, toimiva ja rauhallinen, kylällä on hyvä yhteishenki ja kylä on maailman paras paikka asua. Alempia arvosanoja perusteltiin muun muassa tiestön kunnon ja valaistuksen puutteella, sekä epävarmuudella kunnan päätöksiä kohtaan. Nykytilasta pyydettiin myös vapaita kommentteja, joissa mainittiin esim. palveluiden ja koulun säilymisen epävarmuus, sekä yhteistyön epämääräisyys. Eniten mainintoja sai katuvalojen puuttuminen. 25 Arvosanat kylän nykytilanteesta 20 15 10 5 0 6 7 8 9 10 Arvosana Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta. 7

4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Vastaajilta kysyttiin millainen kylä tulisi olemaan parhaimmillaan tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa Letku voisi vastausten perusteella olla vireä, elinvoimainen ja toimelias. Kylälle muuttaisi uusia asukkaita ja palvelut säilyisivät. Palveluita ja yrityksiä olisi myös enemmän. Kylän kehittämiskohteita kartoitettiin erilaisten väittämin (Kuvio 8). Vastausten perusteella tärkeimpiä kehittämiskohteita kylällä ovat teiden kunnostus ja valaistus, kevyen liikenteen väylien lisääminen, yritysten ja palveluiden markkinointi, tietoliikenneyhteyksien kehittäminen, luonto -ja perinnekohteiden, sekä vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen. Tiet kaipaavat lisävalaistusta Kylän yritysten palveluja tulee markkinoida kyläläisille ja kesäasukkaille Kevyen liikenteen väyliä tulisi lisätä Jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä Tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä Matonpesupaikkoja tarvitaan lisää Kylän tonttitarjonta tulee kartoittaa ja tontteja markkinoida aktiivisesti Jätteiden lajittelupisteitä tarvitaan lisää Luonto- ja perinnekohteita tulee kehittää palvelemaan vapaa-aikaa ja kylämatkailua Vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia tulisi lisätä Kylän ympäristöä on siistittävä Tiet kaipaavat kunnostamista Kylän rakennuskantaa on kunnostettava Retkeilymahdollisuuksia tulisi lisätä Vesistöt tarvitsevat kunnostamista Liikennemerkkejä ja opasteita on liian vähän Kylätalon käyttömahdollisuuksia tulisi lisätä Kokoontumistiloja tarvitaan lisää Kylän kehittämiskohteet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 8. Kylän kehittämiskohteet. 8

Teiden lisävalaistus on myös vastausten perusteella kiireellisin kehittämiskohde (Kuvio 9). Muita kiireellisiksi nähtyjä kohteita ovat muun muassa yhteistyö jätevesihuollossa, kevyen liikenteenväylien lisääminen ja kylän yritysten ja palveluiden markkinointi kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille. Avoimessa kysymyksessä vastaajat saivat mainita muita mielestään tärkeitä kehityskohteita. Näitä olivat muun muassa latuverkoston kehittäminen, sekä mahdollisuus koulun käyntiin muualla. Kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä Tiet kaipaavat lisävalaistusta Jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä Kevyen liikenteen väyliä tulisi lisätä Kylän yritysten palveluja tulee markkinoida kyläläisille ja kesäasukkaille Kylän tonttitarjonta tulee kartoittaa ja tontteja markkinoida aktiivisesti Tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä Tiet kaipaavat kunnostamista Kylän ympäristöä on siistittävä Matonpesupaikkoja tarvitaan lisää Vesistöt tarvitsevat kunnostamista 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Vastausten määrä Kuvio 9. Kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä 9

Kylän ja kunnan yhteistyötä toivotaan erityisesti palveluiden järjestämisessä, jätehuollossa ja tieasioissa (Kuvio 10). Yhteistyön parantamisehdotuksia kartoitettiin myös avoimella kysymyksellä. Vastausten mukaan yhteistyötä voitaisiin kehittää kunnan ja kylän toimijoiden yhteisillä kokouksilla. Kunta voisi keskittyä myös haja-asutusalueiden parantamiseen, eikä keskittyä pelkästään keskustan alueeseen. Kyläläisillä, kunnalla ja muilla tahoilla olisi yhteiset suuntaviivat. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittäminen Palveluiden järjestämisessä Jätehuollossa Tieasioissa Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa Kyläsuunnittelussa Tonttimyynnissä 0 5 10 15 20 25 30 Vastausten määrä Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarve 10

5. Palvelutarpeet Kyläläisten palveluista koetaan tulevaisuudessa tärkeimmiksi kauppa, liikuntamahdollisuudet ja koulu (Kuvio 10). Myös kirjastopalvelut, kerhot kouluikäisille, iltapäivätoiminta nuorille ja kutsutaksipalvelu ovat vastausten perusteella tulevaisuudessa tarvittavia palveluita. Kauppa Liikuntamahdollisuudet Koulu Harrastusmahdollisuuksia nuorille Kirjasto / kirjastoauto Kerhoja kouluikäisille Kulttuuritapahtumat Kotihoito (kotisairaanhoito, kotipalvelu) Iltapäivätoimintaa koululaisille Kutsutaksi / asiointiliikenne Kylätalkkaripalvelut Kansalaisopiston toiminta Ateriapalvelu Päivähoito Etätyöpiste Palveluntarve tulevaisuudessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tarve todenäköinen En osaa arvioida Tarve epätodennäköinen En tarvitse Kuvio 11. Kyläläisten palveluntarve lähitulevaisuudessa. 11

Alle puolet vastaajista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluita kylältä (Kuvio 12). Mainittuja palveluita, joita haluttaisiin ostaa, ovat kiinteistö/rakennus-(7 mainintaa), siivous-(7), ateria/vanhustenhoito-(3), sekä lastenhoitopalvelut(1). Siivouspalveluista kiinnostuneet olisivat valmiita maksamaan 5-25 euroa, kiinteistö ja rakennuspalveluista kiinnostuneet 20-30 euroa ja ateria/vanhustenhoitopalveluista kiinnostuneet 5-20 euroa. Vastaajilta kysyttiin myös kotitalousvähennyksen tunnettuutta ja halua tuottaa tai tarjota jotakin palvelua kylällä. Suurin osa tuntee kotitalousvähennyksen käytön. Vain alle 10 vastaajaa olisi valmis tuottamaan tai tarjoamaan jotakin palvelua kylällä. 40 Yksityiset palvelut 35 30 25 20 15 10 Kyllä En 5 0 Olisitteko valmiita ostamaan yksityisiä palveluita kylällänne? Tunnetteko kotitalousvähennyksen käytön? Voitteko tarjota tai tuottaa jotain palvelua kylällä? Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen mahdollisuus. 12

6. Osallistuminen Suurin osa vastanneista haluaa osallistua kylän toimintaan tarjoamalla talkooapua tai olemalla henkisenä tukena (Kuvio 13). Yhdistyksien toimintaan on halukkaita osallistujia ja raha- ja tavaralahjoituksia voidaan antaa kylätoiminnan tukemiseen. Osalla vastaajista ei ole kiinnostusta osallistua kylän asioiden hoitoon. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen Osallistumalla talkoisiin Olemalla henkisenä tukena Osallistumalla kyläyhdistyksen toimintaan Lahjoittamalla tavaraa tai rahaa En halua osallistua Osallistumalla ikäihmisten ystävä/lähimmäispalveluun Myymällä maata tai vuokraamalla kiinteistön Vetämällä kerhotoimintaa 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen. 7. Viestintä Lähes kaikki vastaajista kokevat, että he ovat saaneet tarpeeksi tietoa kylän tapahtumista (Kuvio 14). Vastaajat pitävät kylätiedotetta, ilmoitustaulua ja paikallislehteä parhaina välineinä kylän asioista tiedottamiseen. Myös sähköpostitiedote ja Tammelan kylien www-sivut nähdään mahdollisina tiedotuskanavina. Vähemmän käyttöä näyttäisi olevan ryhmätekstiviesteillä, paikallisradiolla tai kimppakyytien järjestämisellä Internetin tai tekstiviestipalvelun kautta. (Kuvio 15) En 9 % Saatteko riittävästi tietoa kylän tapahtumista? Kyllä 91 % Kuvio 14. Saatteko riittävästi tietoa kylän tapahtumista 13

Tiedotuskanavien käyttöhalukkuus Kylätiedote Kylän ilmoitustaulu Paikallislehti Tammelan kylien www-sivut Sähköpostitiedote Ryhmätekstiviesti Kimppakyytien järjestäminen Internet-sivuston tai tekstiviestipalvelun kautta Paikallisradio 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Käyttäisin Käyttäisin satunnaisesti En käyttäisi Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttöhalukkuus Internet-sivustoista käytetyimpiä ovat oman kylän ja Tammelan kunnan nettisivut. Osa on myös vieraillut Tammelan kylät ry:n nettisivuilla. Vähemmän kävijöitä riittää kylien kehittämiseen luoduille Ning- ja Wikispaces-verkostoille. (Kuvio 16) Sähköisiä verkostoja halutaan käyttää lähinnä tiedonhakuun, mutta myös kylää koskevien kehittämisideoiden ja aloitteiden ja ehdotuspaikkana niille on käyttöä. Keskustelu- tai kyläläisten kohtaamispaikkoina sähköisiä verkostoja ei niinkään haluta käyttää. (Kuvio 17) 14

Internet-sivujen käyttö Oman kyläsi nettisivut Tammelan kunta www.tammela.fi Tammelan kylät ry www.tammelankylat.fi Tammelan kylien kehittäjien google-kalenteri http://tammelankylat.ning.com Tammelan kylien kyläsuunnitteluprosessin sivut http://tammelankylat.wikispaces.com Tammelan kylien kehittäjien keskustelufoorumi http://tammelankylat.ning.com 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Käytän ko. nettisivua säännöllisesti lähes viikoittain Käyn ko. nettisivuilla noin kerran kuukaudessa Olen käynyt kerran-pari ko. nettisivuilla En ole käynyt ko. nettisivuilla Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö. Sähköisten viestimien käyttö kylän asioiden hoitoon Tiedonhakupaikkoina Kylää koskevien kehittämisideoiden ja -aloitteiden ehdotuspaikkana Keskustelufoorumeina Kyläläisten kohtaamispaikkana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ehkä En Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylän asioiden hoitoon 15

8. Yhteenveto Kyläkyselyitä jaettiin 176 talouteen ja vastausprosentti oli 25. Suurin osa vastanneista oli 36-65-vuotiaita. Toiseksi eniten oli yli 65-vuotiaita. 18 35-vuotiaita vastaajia oli neljä ja alle 18-vuotiaita yksi. Letkun tekevät erityiseksi vastaajien mukaan luonto, yhteisöllisyys ja kyläkauppa. Myös Härkätien perinne nähdään olennaisena osana Letkun kylää. Kylän ympäristöön ollaan vastausten perusteella tyytyväisiä: ympäristö on luonnonläheinen, retkeily- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät ja kylä on idyllinen. Tiestön kunnossa nähdään kuitenkin puutteita. Vastausten perusteella kylällä katsotaan olevan tarpeeksi toimintaa. Kylän ja koulun yhteistyö toimii ja paikalliset yhdistykset nähdään toimivina. Kylän palveluihin ollaan myös tyytyväisiä: kokoontumistilat, koulu, kirjastopalvelut ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Kauppaan ollaan erityisen tyytyväisiä. Suurimmat puutokset ovat julkisessa liikenteessä ja kutsutaksipalvelussa. Myös koululaisten iltapäivätoiminnassa ja vanhusten palveluissa on tulosten mukaan parantamisen varaa. Vastausten perusteella kylällä katsotaan olevan tarpeeksi toimintaa. Tulevaisuuden Letku voisi vastausten perusteella olla vireä, elinvoimainen ja toimelias. Kylälle muuttaisi uusia asukkaita ja palvelut säilyisivät. Palveluita ja yrityksiä olisi myös enemmän. Kylän tärkeimpiä kehittämiskohteita vastaajien mukaan ovat teiden kunnostus ja valaistus, kevyen liikenteen väylien lisääminen, yritysten ja palveluiden markkinointi, tietoliikenneyhteyksien kehittäminen, luonto -ja perinnekohteiden, sekä vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen. Teiden lisävalaistus nähdään myös kiireellisimpänä kehittämiskohde. Muita kiireellisiksi nähtyjä kohteita ovat muun muassa yhteistyö jätevesihuollossa, kevyen liikenteenväylien lisääminen ja kylän yritysten ja palveluiden markkinointi kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille. Vastaajat saivat mainita myös muita mielestään tärkeitä kehityskohteita, joita olivat muun muassa latuverkoston kehittäminen, sekä mahdollisuus koulun käyntiin muualla. Kylän ja kunnan yhteistyötä toivotaan erityisesti palveluiden järjestämisessä, jätehuollossa ja tieasioissa Kyläläisten palveluista koetaan tulevaisuudessa tärkeimmiksi kauppa, liikuntamahdollisuudet ja koulu. Myös kirjastopalvelut, kerhot kouluikäisille, iltapäivätoiminta nuorille ja kutsutaksipalvelu ovat vastausten perusteella tulevaisuudessa tarvittavia palveluita. Alle puolet vastaajista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluita kylältä. Mainittuja palveluja ovat kiinteistö/rakennus-siivous-, ateria/vanhustenhoito-, sekä lastenhoitopalvelut. Eri palveluista oltaisiin valmiita maksamaan 5-30 euroa. Alle 10 vastaajaa olisi valmis tuottamaan tai tarjoamaan jotakin palvelua kylällä. 16

Suurin osa vastanneista haluaa osallistua kylän toimintaan tarjoamalla talkooapua tai olemalla henkisenä tukena. Yhdistyksien toimintaan on myös halukkaita osallistujia ja raha- ja tavaralahjoituksia voidaan antaa kylätoiminnan tukemiseen. Osalla vastaajista ei ole kiinnostusta osallistua kylän asioiden hoitoon. Lähes kaikki vastaajista kokevat, että he ovat saaneet tarpeeksi tietoa kylän tapahtumista. Kylätiedotetta, ilmoitustaulua ja paikallislehteä pidetään parhaina välineinä kylän asioista tiedottamiseen. Myös sähköpostitiedote ja Tammelan kylien www-sivut nähdään mahdollisina tiedotuskanavina. Internetsivustoista käytetyimpiä ovat oman kylän ja Tammelan kunnan nettisivut. Osa on myös vieraillut Tammelan kylät ry:n nettisivuilla. Vähemmän kävijöitä riittää kylien kehittämiseen luoduille Ning- ja Wikispacesverkostoille. Sähköisiä verkostoja halutaan käyttää lähinnä tiedonhakuun, mutta myös kylää koskevien kehittämisideoiden ja aloitteiden ja ehdotuspaikkana niille on käyttöä. 17