HEVOSVOIMAA KYRÖNMAALLE Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö

HEVOSVOIMAA KYRÖNMAALLE Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö Hevosvoimaa Kyrönmaalle -esiselvityshanke Kaisa Kiikka

1 Johdanto... 3 2 Hevostalous Suomessa... 4 Hevosalan kasvun mukana tulevat haasteet... 5 3 Hevostalous Kyrönmaalla... 6 Harrastajat... 6 Hevosen omistajat... 7 Ratsuhevosen omistaja ja vuokraaja...11 Ravihevosen omistaja ja vuokraaja...12 Ratsastusta harrastavat, jotka eivät omista hevosta...13 Raviurheilu harrastavat, jotka eivät omista hevosta...16 Hevosharrastajien kommentteja Kyrönmaan alueen hevostalouden kehittämisestä...16 Tallin pitäjät...18 Hevosalan yritykset Kyrönmaalla...24 Ratsastuskoulut...24 Ravitallit ja -valmennus...25 Täysihoitotallit...26 Kengittäjät...26 Hevoshierojat...26 Hevoslomittajat...26 Hevostarvikemyyjät...26 Rehumyyjät...27 Hevoskuljetuskaluston myyjät...27 Hevosten loppusijoitus...27 Kyrönmaan maaseutusihteerit ja neuvonta...28 Ratsastusseurat ja yhdistykset sekä 4 H-yhdistykset...28 4 Tulevaisuuden näkymät ja hevosalan kehittämisen tarve...30 5 Johtopäätökset...31 2

1 Johdanto Viime vuosien aikana hevostalous on kasvanut hurjasti. Tämä näkyy hevosmäärän kasvussa, jonka myötä tallien määrää lisääntyy. Myös harrastajamäärät kasvavat. Hevosalalle syntyy vuosittain paljon uusia yrityksiä. Hevostalouteen on sidoksissa useita erilaisia yrityksiä, kuten mm. hevosille rehuja tuottavat maanviljelijät. Tämän esiselvityshankkeen avulla kartoitettiin Kyrönmaan alueen hevostalouden tilaa. Hankkeessa selvitettiin hevostaloudesta kokonaan tai osittain saavien yrittäjien lukumäärää, harrastaja määriä ja erikokoisten tallien määrää. Lisäksi kyseltiin alueen hevostalouden kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Hankkeessa tehtiin kyselytutkimus, jonka perusteella saatiin ajankohtaista tietoa Kyrönmaan alueen hevostalouden tilasta, tämän hetkisestä toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kysely lähetettiin kyrönmaalaisille hevosharrastajille ja -yrittäjille, tallien omistajille, ratsastuskouluille ja seuroille/yhdistyksille. Lisäksi käytiin erilaisilla ja -kokoisilla talleilla. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 275 kpl. Esiselvityshanketta hallinnoi Laihian kunta. Hanke rahoitettiin YHYRES kehittämisyhdistys ry:n myöntökiintiöstä. 3

2 Hevostalous Suomessa Tämän hetkinen hevosmäärä Suomessa on noin 75 000 hevosta, ja hevosmäärä lisääntyy vuosittain noin tuhannella hevosella. Määrä oli vielä 1990-luvulla laman jälkeen 49 000. Hevosmäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan 20 vuoden aikana. Eniten kasvaa ratsuhevosten ja ponien määrä. Tällä hetkellä ratsuja ja ravureita on suunnilleen saman verran. Noin 35 000 suomalaista omistaa hevosen. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010). Ratsastus harrastuksena kasvaa jatkuvasti. Suomen Ratsastajainliitto on arvioinut, että joka viides 10 18 -vuotias tyttö harrastaa ratsastusta. Ratsastusta harrastavien määräksi arvioidaan 120 000 (Hevosalan nykytila, haasteet ja tutkimustarpeet, Maataloustieteen Päivät 2010). Harrastajien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1994. Kesä on hevostalouden sesonkiaikaa, jolloin ratsastuskouluissa pyörivät vakituisten iltatuntien lisäksi ratsastusleirit. Tällöin harrastajamäärä on jo noin 166 000. Raviurheilu on myös yksi suosituimmista yleisölajeista. Raviurheilua seuraa säännöllisesti 250 000 300 000 henkilöä (Hevosalan nykytila, haasteet ja tutkimustarpeet, Maataloustieteen Päivät 2010). Suomi kuuluukin kansainvälisesti tarkasteltuna Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon (http://freewebs.com/hevosiin/ravit.htm). Suomen noin 16 000 hevostallista kolme neljästä tallista sijaitsee maatilan yhteydessä. Neljännes on yrityksiä, joilla ei ole maatilakytköstä. Suomessa on 11 250 maatilaa, joissa harjoitetaan hevosiin liittyvää toimintaa. Vuonna 2010 hevostalous oli päätuotantosuuntana 2 168 maatilalla. Hevosten myötä rehun tuottajien määrä kasvaa. Arvion mukaan yksi hevonen kuluttaa maatalouden tuotantoa noin 1,5 eurolla päivässä. Suomessa yksi hevonen tarvitsee rehuntuotantoon ja laiduntamiseen noin 1-1,5 ha peltoa, joka tarkoittaa noin 75 000 100 000 hehtaaria peltoa, noin 5 prosenttia Suomen peltoalasta. Hevonen ei siis ole pelkkä maisemanhoitaja. Hevostalous on ainoa kotieläintuotannon ala, joka kasvaa tällä hetkellä. (Hevosalan nykytila, haasteet ja tutkimustarpeet, Maataloustieteen Päivät 2010). Hevosalalle syntyy uusia yrityksiä yli sata vuosittain. Kaupunkien ympärille rakennetaan uusia ratsastuskouluja ja talleja. Suomen Ratsastajainliiton vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan Suomessa on SRL:n hyväksymiä ratsastuskouluja 225 kpl, harrastetalleja 51 kpl ja yksityistalleja 14 kpl. Hevostalous työllistää tällä hetkellä noin 15 000 suomalaista. Sen vuosittainen rahavirta on noin 830 miljoonaa euroa, josta hevosten ja tallien hoito kattaa liki puolet. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010). Kasvava hevostalous eri toimintamuotoineen on merkittävä mahdollisuus maaseudun yritys- ja elinkeinotoiminnan monipuolistamisessa. Hevosrehujen tuotanto ja hevosharrastajille sekä hevosten omistajille tarjottavat palvelut ovat yksi esimerkki. (Hevosalan nykytila, haasteet ja tutkimustarpeet, Maataloustieteen Päivät 2010). Hevosalalla toimii yhdistyksiä paikallisista valtakunnallisiin toimijoihin. Valtakunnallisista merkittävimpiä ovat Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry. Paikallisia ratsastusseuroja ja hevosyhdistyksiä löytyy paljon. Yhdistykset järjestävät kilpailuja, koulutuksia ja erilaisia tapahtumia mm. näyttelyitä ja avointen ovien päiviä. 4

Hevosalan kasvun mukana tulevat haasteet Hevosalan nopea kasvu tuo mukanaan haasteita. Yhtenä haasteena on yritysten kannattavuus. Moni lähtee alalle harrastuksen pohjalta sekä kovasta halusta toimia hevosten parissa, eikä kiinnitä tarpeeksi huomiota taloudelliseen kannattavuuteen. Hevosalan yritys on liian monelle pelkkä harrastus. Kunnissa asuinalueiden kaavoittaminen tulee tulevaisuudessa ottaa huomioon hevostalouden näkökulmasta. Kasvavan hevosalan myötä mukaan tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, joiden kokemustausta sekä alasta että hevosista on entistä vähäisempi. On tärkeää pitää huoli sekä harrastajien että yrittäjien osaamisesta. Hevosten hyvinvointi ja ympäristöasiat puhuttavat paljon. Hevosten omistajilla ja harrastajilla ei aina ole riittävästi osaamista hevosen käsittelyyn eikä taitoa lukea hevosten tarpeita. Hevosalan neuvontapalveluiden käyttö on vielä vähäistä. Eri puolella Suomea järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan melko hyvin, mutta kynnys neuvontapalveluun on suuri. Hevosalan kasvu lisää neuvonnan tarvetta, joiden aiheita ovat mm. eläinten hyvinvointi, rehuntuotanto, ympäristöasiat, rakentaminen ja kannattavuus. 5

3 Hevostalous Kyrönmaalla Kyselyjä lähetettiin 205 harrastajalle, 49 tallille, 2 ratsastuskoululle, 13 hevosalan yrittäjälle tai hevosalaan sidoksissa olevalle, kahdelle 4 H-yhdistykselle ja neljälle ratsastusyhdistykselle. Kyselyt lähetettiin helmikuun lopulla ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Lisäksi kumpaankin ratsastuskouluun vietiin parin viikon ajaksi kyselyitä ja palautuslaatikko. EU-tukikelpoisten hevostilojen yhteystiedot saatiin kuntien maaseutusihteereiltä. Muiden tallien ja harrastajien haku tapahtui lähinnä netin kautta. Harrastajat Harrastajien kyselyyn vastasi 69 hevosharrastajaa, vastausprosentti oli 34. Eniten vastauksia tuli Isostakyröstä. Suurin osa vastaajista, 82 prosenttia, oli naisia. Vastaajia oli jokaisesta ikäluokasta. Suurin osa vastaajista, 42 prosenttia, oli 19 35-vuotiaita. 36 40-vuotiaita oli 28 prosenttia, alle 18- vuotiaita 22 prosenttia ja yli 50-vuotiaita 9 prosenttia. Vastaajista 48 prosenttia asui Isossakyrössä, 36 prosenttia Laihialla, 10 prosenttia Vähässäkyrössä ja 6 prosenttia lähialueella. Pääosa vastaajista, 73 prosenttia, harrasti ratsastusta. Raviurheilua harrastavien vastauksia tuli 19 kappaletta, joka oli 27 prosenttia vastauksista. 6

Hevosen omistajat Vastanneista hevosen omistajista 61 prosenttia omistaa vähintään yhden hevosen. Loput 39 prosenttia harrastavat hevosharrastusta joko ratsastuskouluissa, talleilla tuttujen hevosilla tai tällä hetkellä pitävät taukoa harrastuksesta eri syistä. Hevosen omistajista 45 prosenttia omistaa yhden hevosen ja 25 prosenttia kaksi hevosta. Vastaajista kolmasosan hevonen/hevoset asuvat kotitallissa ja 2/3 asuu vuokratallissa. Suurimmassa osassa talleista (76 prosenttia) ei ole yritystoiminta. 24 prosentissa talleista on yritystoimintaa, mm. ravivalmennusta, täysihoitopaikkojen vuokrausta, ratsastuskoulutoimintaa. Tallit ovat enimmäkseen pieniä, muutaman hevosen talleja. 7

Vastaajista 44 prosenttia kertoi hevosten täysihoitopaikan maksavan 250 300 /kk Kyrönmaan alueella. 30 prosentilla tallipaikka maksaa vain alle 250 /kk, 4 prosentilla 310 350 /kk ja 22 prosentilla yli 350 /kk. Yli 350 /kk vuokra on lähinnä hevosilla, jotka ovat ravitreenissä. 78 prosenttia vastaajista sanoi Kyrönmaan alueen täysihoitopaikkojen hintatason olevan sopiva. Vain 4 prosenttia sanoi hintatason olevan kallis ja 19 prosentin mielestä hintataso on liian halpa. Kuitenkin 70 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan enemmän laadukkaasta palvelusta. Tämän hetkisen tallin hoitoon ja palveluihin 91 prosenttia vastaajista ovat tyytyväisiä. Vain 9 prosenttia vastaajista löytää jotain parannettavaa hevosensa tallista, mm. heikot ratsastusmahdollisuudet, täysihoitopaikkojen vähäisyys, lähialueen asukkaiden ahdasmielinen suhtautuminen hevosiin. Useammalla tallilla on käytössä oma ratsastuskenttä. Vastauksista huomaa ratsastusmaneesien vähäisyyden. Kyrönmaan alueella on vain kaksi maneesia, jotka ovat molemmat ratsastuskoulujen käytössä. Laihialta löytyy harjoitusrata ravihevosten treenaamiseen. Vastanneista 12 kappaletta kertoi tallilla olevan kuljetuskaluston, jota vuokrataan. Kahdella tallilla löytyy myös oma kävelytyskone hevosille. Vastaajat listasivat viisi tärkeintä asiaa, jotka he ottavat huomioon valitessaan hevoselleen tallia. Eniten kiinnitetään huomiota asiantuntevaan hoitoon, toiseksi eniten mietitään hevosten tarhausaikaa ja tarhojen kokoa. Myös tallin sijainti omaan asuntoon nähden sekä riittävät valmennusmahdollisuudet ovat merkittäviä asioita. 8

Hevosen omistajat käyttävät hevosalan palveluita mm. kengittäessään hevosensa, hevosten lihashuoltoon ja kouluttaakseen hevosiaan eteenpäin. Kyselyssä 51 prosenttia vastasi ostavansa kengityspalveluja. Osa vastaajista kengittää hevosensa itse ja osa hevosista pidetään ilman kenkiä. Hierontapalveluja käyttää 30 prosenttia vastaajista. Hevosten lihashuollosta huolehtiminen lisääntyy hiljalleen. Ratsuhevosten koulutukseen ratsutuspalveluja käyttää 7 prosenttia vastaajista ja ravihevosen valmennuspalveluja ostaa 3 prosenttia. Lisäksi eläinlääkäripalvelut kuuluvat jokaiselle hevoselle vähintään rokotusten ja hampaiden raspausten merkeissä. Lähes puolet (47 %) kyselyyn vastanneista kertoi palveluihin menevän alle 60 kuukaudessa. 40 prosentilla vastaajista palveluihin menee kuukaudessa 60 100 ja 13 prosentilla yli 100. Kyrönmaan alueella hevosalan palveluiden hinnat vaihtelevat paljon. Hintaan vaikuttaa mm. palvelun tarjoajan koulutustaso ja sijainti. Kysymykseen Onko Kyrönmaan alueella saatavilla monipuolisesti hevosalan palveluita 62 prosenttia vastasi ei ja 38 prosenttia kyllä. Vastaajien mielestä Kyrönmaan alueella on eniten puutetta hevoseläinlääkäreistä (36 %), osaavista hierojista (20 %) ja kengittäjistä (19 %). Myös ratsuttajista, hevoslomittajista ja hevosklinikasta on puutetta. 9

Kyselyyn vastanneet ovat halukkaita ostamaan talliltaan lisäpalveluita, joita ovat mm. loimien pesu/pesukone, kuljetuskaluston vuokraus, yksityisopetus ja lastenhoito. Perusrehujen, kauran ja heinän, lisäksi lähes kaikki vastaajat (93 %) ostavat hevosilleen lisärehuja. Selvästi eniten lisärehuja ostetaan Agrimarketista (88 %). Kyselyn perusteella 51 prosentilla vastaajista menee alle 20 kuukaudessa lisärehuihin ja 46 prosentilla 20 50 kuukaudessa. Vain 3 prosentilla vastaajista kuluu yli 100 kuukaudessa lisärehuihin. 10

Ratsuhevosen omistaja ja vuokraaja Ratsuhevosten omistajista ja vuokraajista 62 prosenttia valmentautuu säännöllisesti hevosellaan. Loput ratsastavat harrastusmielessä. Säännöllisesti valmentautuvista ratsukoista 55 prosenttia valmentautuu vähintään kerran viikossa, 15 prosenttia kerran kahdessa viikossa, 10 prosenttia kerran kuukaudessa ja 20 prosenttia harvemmin. Valmentautuvista ratsukoista enemmistö valmentautuu kouluratsastuksessa (64 %) ja loput 28 prosenttia vastaajista valmentautuu esteratsastuksessa. Myös kenttäratsastuksessa valmentautuu 8 prosenttia ja 4 prosenttia lännen ratsastuksessa sekä maasta käsin työskentelyssä. Lähes kaikki kyrönmaalaisia ratsastajia valmentavat valmentajat tai ratsastuksenopettajat ja - ohjaajat tulevat Kyrönmaan alueen ulkopuolelta. Kyselyssä kuitenkin kävi ilmi, että 60 prosentin mielestä alueelle ei tarvita kauempaa tulevia valmentajia. Loput 40 prosenttia on ulkopuolisten valmentajien oppien tarpeessa. Säännöllisesti valmentautuvista ratsukoista 62 prosenttia kilpailee jossakin lajissa. Yksi vastanneista kilpailee kaikissa kolmessa lajissa: este-, koulu- ja kenttäratsastuksessa. Yksi vastanneista kilpailee vain kouluratsastuksessa ja loput kilpailevat sekä koulu- että esteratsastuksessa. Puolet kilpailevista kilpailee seuratasolla. Vain yksi vastanneista kilpailee kansallisella tasolla. Valmentautuvista ratsukoista 15 prosenttia vastasi, että heidän hevosellaan kilpailee jokin muu kuin hevosen omistaja itse. Hevosen omistajat ostavat ratsastusvarusteensa alan varusteliikkeistä tai Agrimarketista. Moni hevosharrastaja tilaa varusteita myös Internetin välityksellä. 11

Ravihevosen omistaja ja vuokraaja 64 prosenttia ravihevosten omistajista valmentaa itse hevostaan/hevosiaan. Loppujen 36 prosentin hevosia valmentaa ammattivalmentaja. Lähes jokaisen vastaajan (90 %) hevosella/hevosilla ajetaan kilpaa, mutta vain 17 prosenttia ajaa hevosellaan kilpaa itse. Muiden, (83 %) hevosilla ajaa kilpaa ammattivalmentaja/-ohjastaja. Pääosa raviharrastajista ostaa ravivarusteensa alan varusteliikkeistä. 12

Ratsastusta harrastav at, jotka eivät omista hevosta Suurin osa ratsastusta harrastavista, 68 prosenttia, käy ratsastamassa ratsastuskoulussa. 18 prosenttia kertoi käyvänsä ratsastamassa tutun hevosella. Muutama harrastaja käy harrastetallilla ja yksityistallilla. Vastanneista muutama kertoi käyvänsä kesäisin ratsastusleirillä. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoi käyvänsä SRL:n hyväksymässä ratsastuskoulussa tai harrastetallilla. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä talli lupautuu noudattaa laadittuja sääntöjä. Jäsentallit tarkastetaan vuosittain. SRL:n hyväksymällä tallilla opetuksesta vastaa koulutettu ratsastuksenopettaja tai -ohjaaja, harrastetallilla harrasteohjaaja. Lisäksi tallilla työskentelee ensiaputaitoinen henkilökunta. Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia pitää SRL:n hyväksyntää tärkeänä. Kaikki vastanneista maksaa ratsastustunnistaan 16 20. Kyrönmaan alueen ratsastustuntien hintataso on vastaajista 93 prosentin mielestä sopiva. Vain 4 prosenttia vastasi hintatason olevan kallis ja 4 prosenttia halpa. Kuitenkin 44 prosenttia vastanneista olisi valmis maksamaan laadukkaasta palvelusta enemmän kuin tällä hetkellä. 55 prosenttia vastanneista ei olisi valmis maksamaan enempää kuin tällä hetkellä ja 4 prosenttia voisi harkita maksavansa. Kyselyssä kysyttiin viittä tärkeintä asiaa valitessa ratsastustallia. Tärkeimmät kriteerit vastanneiden mielestä ovat hevosten soveltuvuus opetuskäyttöön (19 vastanneen mielestä) ja tallin ilmapiiri. Alla olevassa taulukossa ovat vastanneiden mielestä tärkeimmät kriteerit. 13

Tärkeimmät kriteerit ratsastuspaikkaa valitessa asiakaspalvelu lauantaituntien mahdollisuus tallin sijainti viihtyvyys monipuolinen hevoskanta monipuoliset tunnit hinta SRL:n hyväksyntä tallin siisteys mukava opettaja hyvinvoivat hevoset sopiva ryhmäkoko kenttä maneesi turvallisuus hyvä ilmapiiri tasokas opetus hevosten soveltuvuus opetuskäyttöön 0 5 10 15 20 25 Vastanneiden mukaan lähes jokaiselta tallilta löytyvät ratsastuskenttä ja maneesi. Talleilta löytyy myös lainattavia turvakypäriä ja 12 vastannutta ilmoitti talleilta löytyvän myös lainattavia turvaliivejä. Kyselyssä kysyttiin löytyykö tämän hetkisestä ratsastuskoulusta/-tallista jotain parannettavaa. Tässä muutamia vastauksia kysymykseen: tallilta puuttuu ryhmähenki opetuksen taso on puutteellinen tallin kunto heikohko asiakaspalvelun ystävällisyydessä parannettavaa, varsinkin lasten kohdalla ratsastuskoulun mainonta jossain määrin niukkaa, harrastajat eivät tiedä tallin olemassa oloa tuntiratsastajat joutuvat jakamaan tuntinsa tallin henkilökunnan kanssa vakiotuntilaiset haluaisivat pitää oman vakioryhmänsä ilman eritasoisia vierailijoita tuntien ryhmäkoot joskus turhan suuret tallin siisteydessä sanottavaa Kyselyyn vastanneista hevosharrastajista 60 prosentin mielestä Kyrönmaan alueella ei ole monipuolisesti ratsastusharrastusmahdollisuuksia. 18 hevosharrastajan mielestä Kyrönmaan 14

alueelle kaivataan vaellustallia. Kyrönmaalle toivottiin myös valmennustyyppistä tallia, jossa pääsisi valmentautumaan ja kisaamaan ratsastajat, joilla ei ole mahdollisuutta omaan hevoseen. Kyrönmaan alueen talleilla on mahdollisuus käydä hoitamassa hevosia ja poneja. Myös omaan hoitohevoseen/poniin on mahdollisuus. Kyrönmaan alueen ratsastajat ostavat ratsastusvarusteensa suurimmaksi osaksi erikoistuneista tarvikeliikkeitä (30 %) ja Agrimarketista (33 %). Myös netistä tilataan varusteita. 15

Raviurheilu harrastavat, jotka eivät omista hevosta Vain kaksi kyselyyn vastanneista harrastaa raviurheilua. Molemmat vastaajat käyvät ajamassa tutun/kaverin hevosella. Kummaltakin tallilta löytyy harjoitusrata, joka mahdollistaa hyvät ja turvalliset ajoreitit. Vastaajat pitivät tärkeimpinä asioina harrastuspaikkaa valitessaan: tallin ja hevosen omistajaa tallin siisteyttä turvallisuutta hevosten soveltuvuutta ajokäyttöön turvallisia ajomaastoja ja -ympäristöä hyvää ilmapiiriä Kyrönmaan alueen raviharrastusmahdollisuudet ovat melko suppeat. Jos haluaa aloittaa raviharrastuksen, lähin raviopetuspaikka on Seinäjoella raviradan vieressä sijaitseva Seinäjoen poniravikoulu. Hevosharrastajien kommentteja Kyrönmaan alueen hevostalouden kehittämisestä Moni harrastaja kertoi tarvitsevansa ratsastusreitistöä turvalliseen maastoiluun. Liikenteessä ei kunnioiteta tarpeeksi hevosia ja ratsastajia, jonka seurauksena vaaratilanteet ovat lähellä. Hevonen on suuri eläin, joka säikähtäessään pakenee äkkipikaisesti johonkin suuntaan. Auton ja hevosen törmätessä vaarassa on myös ihmishenki. Hevosten omistajat kaipaavat yleisesti esillä olevaa listaa alueen hevospalveluista. Varsinkin alueelle muuttavien hevosten omistajien on vaikea löytää hevosalan yrittäjiä, koska yrittäjät eivät välttämättä mainosta palvelujaan. Tällä hetkellä Kyrönmaalla markkinoinnissa luotetaan puskaradion toimivuuteen. Usea vastanneista ehdotti palveluiden helposti löytymiseen Internetsivuja. Kyrönmaan alueelle kaivataan kaikkien yhteiseen käyttöön tarkoitettuja ratsastusalueita (ratsastuskenttä ja/tai maneesi). Muutama vastaaja kertoi maneesien vähyydestä, mutta useampi hevosen omistaja on vailla kunnollista ratsastuskenttää. Ravi-ihmiset kaipaavat Kyrönmaan alueelle harjoitusrataa, jossa olisi hyvä pohja. Yleisessä käytössä oleva harjoitusrata mahdollistaisi hevosten treenaamisen ryhmässä. Alueella on puutetta erilaisista hevosalan yrittäjistä, lähinnä kengittäjistä. Kyrönmaan alueella ei ole hevosiin erikoistuvaa eläinlääkäriä, mikä näkyi kyselyn vastauksista. Myös hevosklinikkaa 16

toivotaan Kyrönmaan alueelle. Lähiseudulla kuitenkin on hevosklinikoita, mm. Seinäjoella ja Vöyrillä. Vöyrillä hevosklinikan yhteydessä toimii lisäksi oriasema. Hevosharrastajien toiveena on hevosille tarkoitettu uittopaikka Kyrönmaan alueelle. Laihialta löytyy Marttilan säätiön rakennuttama kahluupaikka hevosille. Myös lähialueella Ylistaron asemalla on kunnollinen uittosuora. Moni vastaaja toivoo Kyrönmaan alueelle täysihoitotallia, jossa ei olisi muuta toimintaa, esimerkiksi ratsastuskoulutoimintaa. 17

Tallin pitäjät Kysely lähetettiin 49 kyrönmaalaiselle hevostallin pitäjälle, joista 18 vastasi siihen. Vastausprosentti nousi 36,7 prosenttiin. Vastanneista talleista 39 prosenttia sijaitsi Isossakyrössä, 33 prosenttia Laihialla ja 28 prosenttia Vähässäkyrössä. Kaikki vastaajat eivät ilmoittaneet ikäänsä. Ikäjakauma oli melko tasainen. Vastaajista sekä 18 40- vuotiaita että 41 55-vuotiaita oli 42 prosenttia. Yli 50-vuotiaita tallin omistajia oli 17 prosenttia vastaajista. 18

Hevostalouden kehittyminen ja kasvaminen näkyy myös Kyrönmaan hevostallien perustamisessa. Vastanneiden talleista 45 prosenttia on perustettu vuoden 2000 jälkeen. Kyrönmaan alueen tallit ovat suurimmaksi osaksi pieniä muutaman hevosen talleja. Alla olevasta taulukosta näkee tallien jakautuman karsinamäärän mukaan. Vastausten perusteella alueella on eniten neljän hevosen talleja (35 prosenttia) sekä kahden ja kolmen hevosen talleja (18 prosenttia). Lähes kymmeneltä tallilta löytyy ratsastuskenttä ja neljältä tallilta harjoitusrata. Osa talleista vuokraa hevoskuljetuskalustoaan ulkopuolisille. Kyselyn perusteella tallin omistajat pitävät Kyrönmaan alueen hintatasoa sopivana tai halpana. 19

Osa talleista käyttää välillä lomitusapua, jonka saaminen ei ole helppoa. Yleisin käytössä oleva kuivike on turve, myös kutteria käytetään paljon. Moni käyttää muun kuivikkeen seassa olkea tai jossain vaiheessa vuodesta olkikuivitusta. Suurimmalla osalla vastaajista on maataloustoimintaa, joka helpottaa oljen saatavuutta. Olki saadaankin pääsääntöisesti omilta pelloilta, johon lanta-kuivike-seos kuljetetaan. Kutterin saatavuutta pidetään huonona. Turpeen saatavuus on kutteria parempi. Uudesta olkipelletistä kenelläkään vastanneella ei ole kokemusta, mutta muutama vastanneesta oli kiinnostunut kokeilemaan kyseistä kuiviketta. Lähes kaikki, 82 prosenttia vastanneista, tuottavat itse heinänsä. Vain muutama talli ostaa heinänsä maanviljelijältä/heinäntuottajalta. Puolet vastanneista tekee tai vaatii heinästä laatuanalyysin. Heinän saatavuus on suhteellisen hyvä, jos on valmis maksamaan laadukkaasta heinästä pyydetyn hinnan. Alueelta ei välttämättä löydy kuitenkaan paikkaa, josta saisi koko sisäruokintakaudeksi heinät vaan heiniä täytyy kysellä useammasta eri paikasta. Enemmistö, hieman yli puolet, vastaajista ostaa hevosilleen kaurat. Lähes kaikki ostavat kaurat maanviljelijältä. Muut lisärehut hankitaan pääasiassa maatalousliikkeitä, 61 prosenttia ostaa Agrimarketista ja 17 prosenttia K-maataloudesta. Lisärehuihin käytetään 10 50 kuukaudessa. Myös ratsastus- ja ravivarusteiden hankinnassa käytetään eniten Agrimarketia. Hevostarvikeliikkeitä käytetään toiseksi eniten. Muita varusteiden hankintapaikkoja ovat raviradan raviautot ja tarvikeliikkeet sekä K-maatalous. Internetiä käytetään myös varusteiden hankintaan, mm. Hööks, Hevari, Horze. Tallin työvälineet hankitaan pääasiassa Agrimarketista. 20

Vastaajista puolet käyttää loppusijoituksena teurastusta ja toiset puolet hautaavat ruhon piikittämisen jälkeen. Suurin osa vastanneista piti tallin kannattavuutta heikkona. Tallin pitäjiltä kysyttiin, millaisena he näkevät tallin tulevaisuuden 5-10 vuoden kuluttua. Suurin osa kysymykseen vastanneista näkee tulevaisuuden valoisana ja aikoo kehittää tallin toimintaa, mm. keskittymällä asiakaspalveluun, lisäämällä täysihoitopaikkoja, lisäämällä omaa hevosmäärää ja monipuolistamalla toimintaansa. Muutama vastaajista kertoi hevostoimintansa loppuvan hiljalleen. 21

Suurimmat edut ja mahdollisuudet talleilla: rahallisesti heinän ja kauran tuottaminen itse mahdollisuus kouluttaa ja liikuttaa hevoset itse Vaasan läheisyys toisen hevosyrityksen läheisyys, jolloin mahdollisuus yhteistyöhön hyvä sijainti laajennusmahdollisuus täysihoitotalliksi omat heinät hevoskuljetuskalusto maatalouskoneet nuoret, kasvavat varsat Suurimmat ongelmat ja haasteet talleilla: vaihtelevat sääolot, lähinnä kevään ja syksyn kurakelit ajan puute hevosalan yleinen heikko kannattavuus varsojen alhainen hintataso vanhat rakennukset lomittajan saaminen Hevosalalla neuvonnan käyttö ei ole vielä kovin yleistä. Vastaajista lähes puolet ei käytä neuvontapalveluita. Muutama tallin pitäjä haluaa neuvoja hevosten ruokintaan liittyvissä asioissa. Neuvontaa käytetään myös yrityksen kannattavuuslaskennassa, investointisuunnitelmissa ja ympäristöön liittyvissä asioissa. 22

Ruokinta nousi suosituimmaksi aiheeksi kysymyksessä minkälaiset hevosalan kurssit ja luennot kiinnostavat. Lisäksi hevosen terveys ja hyvinvointi sekä hevosten kasvatus ovat kiinnostavia aiheita luennoille. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Kyrönmaan alueella on monipuolisesti hevosalan palveluita tarjolla. Moni kertoi kaupunkien läheisyyden olevan positiivinen asia palveluiden saatavuudessa. Esille tulleita puutteita olivat: hevosreitistöt hevosiin erikoistunut eläinlääkäri hevoskuljetuspalvelu kokopäiväisesti työskentelevä kengittäjä hevosalan koulutukset o mm. hevosten sairauksista ja ruokinnasta o aiheita, joihin pystyvät osallistumaan sekä ravi- että ratsuväki yhteinen harjoitusrata ammattitaitoiset yrittäjät hevoslomittaja Kiinnostus yhteistyöhön jakoi mielipiteitä. Vastanneista 38 prosenttia kertoi, ettei ole kiinnostunut yhteistyöstä muiden tilojen tai toimijoiden kanssa. Loput 62 prosenttia on kiinnostunut yhteistyöstä. Muutamalla tallilla on ollut minimaalista yhteistyötä tai yhteistyö on aloitteilla. Kyselyyn vastanneilta tulleita yhteistyöideoita: yhteistyössä alan ammattilaisten luentoja 23

lomitusrengas tallien kanssa yhteiset harjoittelupaikat ryhmäajoja Yhteistyön heikkoutena nähdään hevosalaa kiusaava kateus toisia kohtaan. Hevosalan yritykset Kyrönmaalla Kyrönmaan alueella ei ole kovin montaa hevospalveluita tarjoavaa yritystä, mutta alueen ulkopuolelta Seinäjoen ja Vaasan alueilta löytyy tarvittaessa paljonkin yrityksiä. Ratsastuskoulut Kyrönmaalta löytyy kaksi ratsastuskoulua, joista toinen on Suomen ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu. Ratsastuskoulut ovat tarkoitettu jokaiselle ratsastuksesta kiinnostuneelle kokoon, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Ratsastustunnit pidetään pääasiassa arki-iltaisin, ja toisessa ratsastuskoulussa on myös mahdollisuus lauantaitunteihin. Ratsastustuntien määrää lisätään kysynnän mukaan. Kummassakin ratsastuskoulussa tuntitoiminnassa on käytössä noin 10 hevosta/ponia ja kokonaishevosmäärä on noin 15. Kummassakin ratsastuskoulussa on erinomaiset puitteet monipuoliseen ratsastusharrastukseen. Tallialueelta löytyvät ratsastuskenttä, maneesi ja jonkin verran maastoratsastusreittejä. Maneeseja vuokrataan myös eri käyttötarkoituksiin, mm. ulkopuolisille ratsastajille ja koiraharrastajille. Ratsastuskouluissa löytyy tuntiratsastajille lainattavia turvakypäriä, toisesta tallista löytyy myös turvaliivejä. Normaalien ratsastustuntien lisäksi kesällä järjestetään ratsastusleirejä. Ratsastusleirit ovat ratsastuskoulusta riippuen joko kurssimuotoisia, joissa yövytään kotona, tai leirejä, joissa yövytään tallilla. Kummankin ratsastuskoulun yhteydessä on maatila, josta saadaan hevosille rehut. Kummatkin ratsastuskouluyrittäjät tiedostavat vähäisen markkinointinsa. Internetistä löytyy molempien selkeät ja hyvät nettisivut, joissa on ratsastuskoulujen yhteystiedot, pientä esittelyä tallista sekä hevosista, tapahtumia jne. Ratsastuskouluyrittäjät näkevät tämän hetkisen toimintansa kannattavuuden olevan tyydyttävällä tasolla. Viime aikoina tehdyt investoinnit syövät vielä ratsastuskoulun tuloja. Kaikki uudet asiakkaat ovat tervetulleita. 24

Haasteena ratsastuskouluyrittäjät näkevät ratsastustuntien alhaisen hintatason, joka on Suomen hintatasoon nähden matala. Alla olevasta taulukosta näkee ratsastustuntien hintaerot ympäri Suomea. Taulukkoon on laskettu keskiarvo eri alueiden ratsastuskoulujen internet-sivuilla ilmoitetuista hinnoista. Selkeästi kalleimmat ratsastustunnit ovat Etelä-Suomessa, jossa hintahaitari oli 15 40 euroon. Yli 20 euron keskiarvot on myös Pirkanmaalla ja Varsinais- Suomessa. Halvimmat alueet ovat Pohjanmaa (ka 18,5 ) ja Etelä-Pohjanmaa (ka 17 ). Lähde: Ratsastuskoulujen internet-sivuilla olevat hinnat. Kyrönmaan ratsastuskoulujen haasteena on pienen alueen vähäinen harrastajakunta. Alueen ratsastuskoulut eivät ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn asiakasryhmään vaan ratsastamaan ovat tervetulleita kaikki innokkaat ratsastajat. Asiakasryhmästään on pidettävä huolta, koska sekä Vaasa että Seinäjoki ovat lähellä ja kaupungeissa on enemmän tarjontaa hevosharrastajille. Asiakaskuntaa kasvattaessa on keskityttävä monipuoliseen markkinointiin. Ratsastuskoulujen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu jatkaa sekä kehittää ratsastuskoulutoimintaa. Ravitallit ja -valmennus Ravihevosten valmennusta tarjoavia ravitalleja löytyy lähinnä Laihialta. Lisäksi Kyrönmaan alueella on pienempiä talleja, joihin otetaan valmennettavia olosuhteiden salliessa. 25

Täysihoitotallit Täysihoitotalleista on pulaa. Kyrönmaan alueella on paljon pieniä, muutaman hevosen talleja. Alueelle kaivataan täysihoitotallia, jossa olisi valmennus-/harrastuspuitteet kunnossa, mm. ratsastuskenttä, maneesi ja harjoitusrata. Täysihoitotallilla tarkoitetaan tallia, jossa ei ole muuta toimintaa. Kengittäjät Kyrönmaan alueelta löytyy muutama kengittäjä. Pimeänä työskentelevät kengittäjät edistävät harmaata taloutta ja samalla heikentävät laillisesti työtä tekevien kengittäjien ansioita. Pimeiden kengittäjien takia alueen kengityshinnat ovat muuta Suomen hintatasoa alempana. Alueella on tarvetta kengittäjille, jotka tekevät työnsä verollisena. Hevoshierojat Kyrönmaan alueella ei ole hevoshierojia. Lähialueelta, Vaasan ja Seinäjoen alueilta, löytyy päätoimisesti työskenteleviä hevoshierojia ja paljon sivutoimisia hierojia. Kengittäjien vastausten perusteella alueella ei ole tarvetta uusille hevoshierojille. Erikoistumista puolestaan pidettiin hyvänä asiana. Hevoshierojat pitävät alueen hintatasoa kohtuullisena. Hevoslomittajat Hevoslomittajista on pulaa Kyrönmaan alueella. Alueelta ei löydy yhtään lomituspalvelua tarjoavaa yrittäjää. Hevostarvikemyyjät Tervajoella sijaitsevassa Kyrönmaan Agrimarketissa on laaja valikoima hevostarvikkeita hevosharrastajille ja hevosen omistajille. Liikkeestä löytyy tarvikkeita ratsastus- ja raviharrastajille sekä hevosille. Lisäksi liikkeestä saa hevosrehuja, kuivikkeita, kengitystarvikkeita ja tallitarvikkeita. Kyrönmaalaiset käyttävät myös jonkin verran Ylistaron Agrimarketia. 26