ilmestys Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti KEVÄT 2011 Vesihiisi sihisi Perheonnea Kotivalossa ASUKASNEUVOJA VASTAA IKITUURI SAI ASUKKAAT GRILLI KUUMANA ilmestys 1
PÄÄKIRJOITUS pirjo lipponen-vaitomaa asuntotoimenjohtaja 4 Ikituuri saa asukkaansa toukokuun alussa. Maaliskuun lopulla järjestettiin TYSsillä arvontatilaisuus, jossa selvisi ketkä onnekkaat pääsevät muuttamaan pyöreään maamerkkiin. Opiskelija-asumisen haasteita Ikituurin toukokuun alussa valmistuvia opiskelija-asuntoja haki yli 300 muualla kuin TYSsin asunnoissa asuvaa opiskelijaa. Opiskelija-asumiselle riittää kysyntää Turussa, vaikka kotimaisten opiskelijoiden määriin ei ole tiedossa lähivuosina kasvua. Taloustaantuma on lisännyt osaltaan kiinnostusta opiskelija-asumista kohtaan. Vaikuttaa siltä, että valmistumista lykätään ja vaihtuvuus pienenee. Kun samalla hakijamäärät ovat koko ajan kasvaneet, yhä useampi uusi opiskelija on vaarassa jäädä ilman opiskelija-asuntoa. Opiskelija-asuntojen tulevaan kysyntään ja lisärakentamistarpeeseen tulee lisäksi vaikuttamaan merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Epävarmuutta ennakointiin aiheuttavat kuitenkin kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisiin lukukausimaksuihin liittyvät kaavailut. Turussa virallisten vaihto-ohjelmien kautta saapuvien opiskelijoiden asuttaminen on onnistunut yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Kuluvana lukuvuonna syys- ja kevätlukukauden vaihto-opiskelijamäärät olivat harvinaisen lähellä toisiaan ja keväällä jäi poikkeuksellisen vähän vaihtoopiskelija-asuntoja tyhjilleen. Opiskelija-asuntojen kysyntätilanne näyttää tällä hetkellä TYSsin kannalta positiiviselta. Lisäksi kulttuuripääkaupunkivuosi tuo tulevana kesänä useita majoittujaryhmiä, joka on mukava piriste asuntojen kesäajan käyttöasteeseen. TYS pyrkii huolehtimaan siitä, että mahdollisimman moni uusi opiskelija voi aloittaa opintonsa opiskelija-asunnossa. TYS seuraa asukkaidensa valmistumista ja ansioita opiskelu- ja tulokontrollin avulla. Opiskelijaasuminen on sosiaalista asuntotuotantoa, jossa etusija on vähävaraisilla opiskelijoilla. Valmistuneet ja työssäkäyvät asukkaat eivät kuulu opiskelija-asumisen piiriin. Yliopiston passiivirekisteri koskettaa osaa TYSsin tämänhetkisistä asukkaista. TYS saa tulevan syksyn aikana tietoa passiivirekisterin piiriin kuuluvista opiskelijoista. Passiivirekisteriopiskelijoiden asunnot irtisanotaan kevätlukukauden 2012 alussa ja irtisanominen astuu voimaan elokuun 2012 alusta. TYS käynnisti tänä keväänä strategiatyön, jonka päämääränä on pohtia opiskelija-asumisen haasteita ja luoda visio opiskelija-asumisesta Turussa vuonna 2020. Yhtenä lähteenä käytetään kevään asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksia ja palautteita. Strategiatyöstä ja sen tuloksista lisää myöhemmin. Hauskaa vappua! Pirjo Lipponen-Vaitomaa asuntotoimenjohtaja Sisältö Pääkirjoitus...2 Kotipuutarhuri pitää kalasta...3 Tuurilla Ikituuriin...4 Asukastoiminta teki vaikuttajaksi...6 Pysäköinnin pelisäännöt...7 Vesihiisi sihisi TYSsillä...8 Vuokralaisyhdistyksen kuulumisia...10 Kotoisasti Kotivalossa...12 Opiskelijavaihto avartaa... 14 TAAG amatöörimäisen grillauksen puolesta...15 Lindas hem är hennes borg...16 Herätys...18 Selvitys...20 Julkaisija: Turun Ylioppilaskyläsäätiö Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku, tel. +358 2 275 0200, www.tys.fi Toimituskunta: Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS Toni Perez, OSG Viestintä Pirkko Soininen, OSG Viestintä Ulkoasu ja taitto: Pekka Eskelinen, OSG Viestintä Toimitus: OSG Viestintä puh. 0207 806 839 www.osgviestinta.fi Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 6 000 kpl Kansikuva: Mikael Soininen 2 ilmestys
teksti: johanna pelto-timperi kuva: mikael soininen LOUNAALLA Kotipuutarhuri pitää kalasta Vuokrasihteeri Pirjo Tähtinen-Leino odottaa jo kovasti kevättä. Innokas kotipuutarhuri valmistautuu kasvukauteen ja miettii, miten saa yrtit ja porkkanat rehottamaan. Kesälomansakin hän viettää vasta elokuussa, sadonkorjuuaikaan. Pirjo on myös innokas ruoanlaittaja, joten lounaseväänä on usein eilistä iltaruokaa. Toisinaan lounas kuittaantuu hedelmillä ja jogurtilla. Nyt lounastapaaminen oli sovittu YTHS:n talossa sijaitsevaan Unican Tottisalmeen. Pirjo valitsee ruokalistalta päivän kalaannoksen, mantelikalaa. Minusta kalaruoat ovat parhaita. Paistetut silakat ovat herkkua. Pirjolla on TYSsillä jo 34. työvuosi menossa. Hän tuli taloon vuonna 1976 vuokrankirjaajaksi. Työkierron kautta hän on tehnyt välillä muita töitä, mutta nyt hän taas esimerkiksi kirjaa ylös maksetut vuokrat, huolehtii perinnästä ja ulosottotilityksistä sekä poislähtevien asukkaiden vakuusmaksun palautuksista. Pitkää työuraa ovat siivittäneet niin mielenkiintoinen ja itsenäinen työ kuin mukavat työkaveritkin. Pirjo myöntää, että joskus mielessä kävi ajatus työpaikan vaihdosta, mutta se sitten jäi. Hän on ratkaisuunsa tyytyväinen. Asukkaat lähettävät sähköposteja ja soittelevat, jos on ongelmia vuokranmaksun kanssa. Joustamme muutaman päivän, jos syy on hyvä, kuten se, että palkkapäivä on vasta seuraavalla viikolla. Automaattisesti joustoa ei kuitenkaan saa, Pirjo painottaa. Suurin osa asukkaista maksaa tunnollisesti vuokransa eräpäivänä. Toisinaan tuntuu, että ongelmat kasaantuvat samoille henkilöille. Pitäisi muistaa, että vuokraja ruokaraha laitetaan säästöön ja vasta jäljellejäävän palkan tai opintotuen voi käyttää muihin menoihin. Pirjo kertoo myös, että myöhästyneistä vuokrista peritään muistutusmaksu. Pirjo itse on asunut niin kerrostalossa kuin omakotitalossakin. Hänen mielestään omakotitalo ja oma piha ovat parasta. Harrastan liikuntaa ja käyn aktiivisesti kuntosalilla. Aiemmin ompelin paljon, mutta se on nyt jäänyt lähinnä vaatteiden korjaamiseksi. Mutta otan koneen vielä jonain päivänä esille. Omakotitaloa täytyy pitää kunnossa ja meillä onkin sellainen rytmi, että joka toinen vuosi remontoidaan ja joka toinen vuosi mennään jonnekin kauemmaksi matkalle. Nyt on remonttivuosi menossa, joten kesä sujuu kotona ja mökillä. Syyskuussa piipahdamme Puolassa, Pirjo kertoo kesäsuunnitelmistaan. 4 kysymystä MITEN ASUT? Omakotitalossa Turussa, kasvimaan ja marjapensaiden ympäröimänä. MITÄ HARRASTAT? Puutarhanhoitoa. Kuntosalilla käyn kaksi kertaa viikossa. Tanssimassa käyn, kun siihen löytyy aikaa. LEMPIRUOKASI? Kaikki kalaruoat. MITÄ TEET KESÄLLÄ? Olemme mökillä ja nautimme kesästä. Kaupunkiasunnossa on menossa remontti. Pirjo Tähtinen-Leino on ollut pitkään TYSsillä töissä. Hän muistaa muun muassa Kauko Röyhkän ja Ville Itälän opiskeluajoilta. He erottuivat jo silloin joukosta. ilmestys 3
teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen ja janette rauhaluoto Tuurilla Ikituuriin Anna-Liisa Auramolla ja Topi Savolaisella kävi tuuri. He voittivat Ikituurin arvonnassa itselleen kodin. Topi Savolainen ja Anna-Liisa Auramo voittivat arvonnassa asunnon itselleen. Olemme suunnitelleet jo sisustuksenkin kokonaan valmiiksi, pariskunta hymyili heti arvonnan jälkeen. 4 ilmestys
Ikituurin asunnot ovat kaikki lohkomaisia ja jokaisessa asunnossa on pyöreä ulkoseinä. Asuntojen yleisilme on vaalea, mutta keittiön kaapistot ovat tiilenpunaiset. Kaikissa keittiöissä on jääkaappipakastin, liesi sekä paikka mikroaaltouunille. Kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen ja Kari Lehtismäki tarkastivat maaliskuun loppupuolella ensimmäisiä valmiita asuntoja. Ikituurin huipulta on hulppeat näköalat yli kaupungin. 42 metriä korkea talo on koko alueen maamerkki. Nyt on helpottunut ja iloinen olo. Ensin arvonnassa voitti asunnon eräs ystävämme, joten oli mukavaa päästä asumaan samaan paikkaan, Anna-Liisa Auramo ja Topi Savolainen iloitsevat arvonnan jälkeen. Ikituurin asuntoihin tuli noin 700 hakemusta. Asunnot arvottiin maanantaina 21.3. Puolet asunnoista meni ennestään TYSsillä asuville ja toinen puoli ulkopuolisille hakijoille. Tunnelma arvontatilaisuudessa oli jännittynyt. Täällähän on hartaampi tunnelma kuin bingossa, naurahti asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen- Vaitomaa. Tilaisuuteen oli tullut satakunta hakijaa, joista kymmenkuntaa arpa suosi. Halusin Ikituuriin asumaan, koska siellä on kesällä viilennysjärjestelmä, kertoo englantilaista filologiaa opiskeleva Anna-Liisa. Topiin taas vetosi talon ylimmässä kerroksessa oleva saunaosasto, josta on hulppeat näköalat kaupungin yli. Ekologista rakentamista Ikituuri on ajan henkeen sopivasti matalaenergiatalo. Se lämmitetään maalämmön avulla. Lämmitysenergia saadaan parkkialueen alle sijoitetuista 20 maalampökaivosta, jotka ovat syvyydeltään noin 220 metriä. Rakennuksen tulo- ja poistoilman lämpö otetaan talteen koneellisesti ja viileä tuloilma lämmitetään lämpimän poistoilman energialla. Kesäisin tuloilmaa viilennetään, mikäli lämpötila asunnoissa kohoaa liikaa. Suunnittelussa on kiinnitetty huomio myös meluntorjuntaan. Talossa on käytetty sellaisia rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka parantavat äänieristystä. Posankan lakitus ja Ikituurin avoimet ovet ke 27.4. klo 13.45 17.00 Talossa on kuparijulkisivut. Kupari on materiaalina kestävän kehityksen arvojen mukainen luonnonmateriaali: kestävä, huoltovapaa ja helposti kierrätettävä. Tähtäimessä Kirkkotien kaava TYS on esittänyt Turun kaupungille kiinnostuksensa saada tontti kaavoituksen alla olevalta Kirkkotien alueelta. Kampuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue sopisi erinomaisesti opiskelija-asumiselle. Kaavailuissa olisi rakentaa lisää kestävän kehityksen -ideologian mukaisia opiskelija-asuntoja. Kohteessa voisi toteuttaa esimerkiksi maalämpö- ja aurinkoenergiajärjestelmiä sekä mahdollisesti myös muita matalaenergiaratkaisuja. Ikituuri 43 metriä korkea 12-kerroksinen asuintalo opiskelijoille 83 asuntoa, kooltaan 30 47,5 m 2 Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n Pekka Mäki. Avoimet ovet kutsuvat Tapahtuma alkaa Posankan lakituksella ke 27.4. klo 13.45. Posankan lakin valmistavat Turun ammatti-instituutin vaatetusalan perustutkintoopiskelijat. Projekti alkoi lakkiasiakkaan pään mittauksella. Kuvassa mittauksia suorittavat toisen vuoden vaatetusalan perustutkinto-opiskelijat Milla Suvinen ja Inka Salminen. Työssä mukana ovat mukana myös vaatetusalan opettajat Raili Jokinen ja Anne Aksentjev. Lakituksen jälkeen ohjelmassa seuraa TYS Ikituurin vihkiminen käyttöön. Ikituurin vihkii käyttöön Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) johtaja Jarmo Linden klo 14.00. Vihkimiseen on kutsuttu myös valtuuston puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua TYS Ikituuriin klo 14.00 17.00. TYS on sopinut yhteistyöstä Holiday Club Caribian kanssa Posankan lakituksen osalta. Holiday Club Caribiassa on tapahtuman kunniaksi voimassa 27.4. seuraavat tarjoukset: Kylpyläkäynti 7 / henkilö Kanakori kahdelle henkilölle 15 Kuntosali 10 kerran kortti 40 (+korttimaksu 7 ) ilmestys 5
MENESTYS teksti: pirkko soininen kuva: mikael soininen Asukastoiminta teki vaikuttajaksi Kemian opettajaksi valmistunut Ari Korhonen ei todennäköisesti olisi Raision kaupunginjohtaja ilman Vuokralaisyhdistyksessä ja sittemmin TYSsin hallituksessa hankittua kokemusta. Kipinä vaikuttamiseen syntyi jo varhain. Menin mukaan VY:n toimintaan1994 ja kolme vuotta myöhemmin TYSsin hallitukseen, Ari muistelee. Ari Korhonen muutti vaimonsa kanssa Turkuun vuonna 1991 Pieksämäeltä. Samana syksynä syntyi myös perheen esikoinen. Opiskelupaikkakunnan valinnassa punnitsimme Helsingin ja Turun välillä. Turku tuntui sopivan pieneltä ja silti yliopiston tarjonta oli tosi laaja. Asetuimme Haliskylään perhekaksioon. Ei siihen aikaan ollut mitään nettisivuja, joilta olisi voinut käydä tutustumassa kohteisiin ennakolta. Summamutikassa päädyimme Halisiin. Puolitoista vuotta myöhemmin Korhoset muuttivat juuri valmistuneeseen Kotivaloon Räntämäkeen. Harvinaista yhteisöllisyyttä Kotivalon lapsiperheet hitsautuivat yhteen. Porukalla vietettiin lasten syntymäpäiviä, grillijuhlia ja talkoita. Ja Ari oli yleensä päällepäsmärinä ideoimassa, koolle kutsumassa ja järjestämässä. Se oli upeaa yhteisöllisyyden aikaa. En ole sitä ennen, enkä sen jälkeen, kohdannut mitään vastaava. Olimme kaikki suunnilleen saman ikäisiä ja samassa elämäntilanteessa, siksi tulimme varmaan niin hyvin juttuun keskenämme. Kotivalon hiekkalaatikko oli sosiaalisen elämän keskus ja kun kerhohuoneeseen saatiin pingispöytä, eivät isät malttaneet pysyä pois alakerrasta. Kotivalon vieressä ei vielä ollut VASOn asuinkohdetta, vaan vanha maalaistalo ja niittyä. Lapsilla oli upeat leikkimaastot ja pihalla aina kavereita. Verkkoja, kierrätystä ja vähän pilsneriäkin Asukasaktiivi Arista tuli pari vuotta Kotivaloon muuton jälkeen. TYSsin hallituksessa hän oli mukana tähän kevääseen asti. Valmistumisen jälkeen Ari oli SDP:n kunnallisjärjestön toiminnanjohtaja, apulaiskaupunginjohtajan avustaja ja SDP:n puoluesihteeri. Helmikuussa hän aloitti työnsä Raision kaupunginjohtajana. Sain pitää vuonna 1996 TYSsin 30-vuotisjuhlissa asukaspuheenvuoron. Se tuntui silloin mahtavalta kunnialta. TYS on aina ollut edelläkävijä. Omalta ajaltani muistan kierrätysastioiden tulon Yo-kylään 90-luvun puolivälissä. Tiedostavat asukkaat vaativat jo silloin astioita, jotka ovat vasta nyt arkipäivää kaikissa taloyhtiöissä. Toinen Arin muistelema mielenkiintoinen hetki liittyy siihen, kun Yo-kylä liitettiin yliopiston tietoliikenneverkkoon vuonna 1995. Asukkailta perittiin korvaus koneen liittämisestä tietoverkkoon, mutta yhteyksien käytöstä ei tarvinnut maksaa. Silloin ei missään ollut tietotaitoa tuollaisen verkon rakentamisesta, joten asukkaat Hiekkalaatikko oli sosiaalisen elämän keskus. itse osallistuivat työhön. He olivat oikeastaan parhaita mahdollisia asiantuntijoita, sillä yliopistolla haistettiin jo uudet tuulet. Kotivalossa jouduin tosin itse tyytymään hitaaseen modeemin. Elämä kulki tuolloin opiskelun, perheen ja yhdistystoiminnan ehdoilla. Joskus sentään ehdittiin juhlimaankin. Yhdet VY:n juhlat muistan, joihin jonkun tehtäväksi oli annettu ostaa korikaupalla olutta. Juhlan alkaessa selvisi, että kyseinen tyyppi oli ostanut pilsneriä. Kyllä harmitti. 6 ilmestys
ASUKASNEUVOJA VASTAA PYSÄKÖINNIN Laittomasti ei kannata parkkeerata, sillä lappuliisat partioivat myös TYSsin parkkipaikoilla. MITÄ SÄÄNTÖJÄ TYSSILLÄ ON PARKKEERAAMISESTA? Ylioppilaskyläsäätiön asuntokohteissa on kaiken kaikkiaan 1026 lämmitystolpallista vuokrattavaa autopaikkaa. Sen lisäksi vapaita paikkoja on satoja. TYSsin järjestyssääntöjen mukaan ainoastaan merkityille autopaikoille saa pysäköidä. Autolla ajo on kielletty asuntoalueilla, sisäpihoilla ja kävelyteillä. Piha-alueilla on sallittu ainoastaan huolto- ja hälytysajo. Lupaa osoittava lappu on tällöin oltava auton tuulilasissa näkyvällä paikalla. Moottoriajoneuvot on pysäköitävä aina pysäköintiin osoitetuille alueille. Muuton ja muun erittäin painavan syyn vuoksi ajo pihoille on hetkellisesti sallittu. Pyöräily ja rullalautailu on muita alueen käyttäjiä vaarantamatta sallittua. Tiina Immonen Asukasneuvoja Tiina Immosen tavoitat numerosta 02 2750 240 ja sähköpostilla tiina.immonen@tys.fi Asumisneuvojatoiminta alkoi TYSsillä vuonna 2008 ja sitä kehitetään jatkuvasti. Voit olla yhteydessä asukasneuvojaan esimerkiksi järjestyshäiriöihin tai soluasumisen pelisääntöihin liittyvissä pulmissa. MIHIN POLKUPYÖRÄT PITÄÄ JÄTTÄÄ? Opiskelijat pyöräilevät paljon, joten polkupyöriä on asuntokohteissa runsaasti. Yleisen viihtyisyyden vuoksi polkupyörät pitää jättää pyörätelineisiin. Talviaikana polkupyöriä suositellaan säilytettäviksi polkupyörävarastoissa, koska muutoin ne ovat helposti lumenaurauksen tiellä. Säätiöllä ja Vuokralaisyhdistyksellä on oikeus siirtää vääriin paikkoihin jätetyt esineet niille varatuille paikoille. Koska polkupyöriä on paljon, pyöriä myös varastetaan. Polkupyörät kannattaa lukita pyörätelineisiin kunnolla, etteivät ne joudu vääriin käsiin. Pyörävarkauden sattuessa kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisille sekä ilmoittaa TYSsin asukastoimistoon. Asukastoimisto julkaisee tiedot pyörävarkauksista yleensä Herätys-tiedotteessa varoitukseksi kohteen muille asukkaille. SAAKO VARATULLE AUTOPAIKALLE JÄTTÄÄ AUTON? Ei saa. Mikäli joku pysäköi luvattomasti asukkaan varaamalle paikalle, asukas voi selvittää auton omistajan autorekisterikeskuksesta ja TYS tai asukas itse voi olla yhteydessä väärinpysäköijään. Asukas voi olla myös yhteydessä pysäköinnin valvontaan. Tällöin pysäköinninvalvoja voi sakottaa väärinpysäköijää, mikäli asukkaalla on esittää voimassa oleva autopaikan vuokrasopimus. SAAKO LUVATTOMASTA PARKKEERAUKSESTA SAKOT TYSSIN PARKKIPAIKOILLA? TYSsin parkkipaikat kuuluvat Turun kaupungin pysäköinnin valvonnan piiriin. Laittomasti ei siis kannata parkkeerata, sillä lappuliisat partioivat myös TYSsin parkkipaikoilla. MISTÄ AUTOPAIKAN VOI VUOKRATA? Vuokrattavia autopaikkoja löytyy jokaisesta asuntokohteesta. Autopaikan voi vuokrata TYSsin asukastoimistosta. Autopaikan hinta on 7 e/kk. Vuokrattuihin autopaikkoihin sisältyy auton lämmitykseen käytetty sähkö. Avaimet autopaikan lämmitystolppaan saa asukastoimistosta. Lämmitetty autohallipaikka Tavastin parkkihallista maksaa 19 e/kk. Moottoripyörille ei ole paikkoja erikseen, joten moottoripyörää voi säilyttää vuokratulla autopaikalla. SAAKO AUTOA PESTÄ PARKKIPAIKALLA? Ei saa. Turun kaupungin ympäristösuojelumääräyksissä on otettu kielteinen kanta autojen pesuun julkisilla paikoilla. Parkkipaikan viemäreihin ei saa laskea ympäristölle haitallisia pesukemikaaleja ja muita aineita. TYSsillä on asukkaille tarkoitettu autonpesupaikka Yo-kylän huoltohallin päädyssä. Autonpesupaikka palvelee kesäaikaan TYSsin asukkaita. Vesiautomaatti toimii 10 minuuttia yhden euron kolikolla. Parkkipaikalla ei myöskään saa tehdä autoremonttia, sillä moottoriöljyä ja muita haitallisia aineita saattaa päästä ympäristöön. ilmestys 7
teksti: johanna pelto-timperi kuva: dreamstime Vesihiisi sihisi TYSsillä Asukkailta tiedusteltiin viime loka marraskuussa nettikyselyssä vedenkäyttötottumuksista. Vesijalanjälkitestissä selvisi, että TYSsillä asuvissa on eniten vesikirppuja eli niitä, joilla vedenkulutus on tasapainossa. Toiseksi eniten on kameleita, jotka käyttävät vain vähän vettä. Kolmantena ryhmänä ovat saukot, jotka lutraavat vettä aika surutta. Asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa on tyytyväinen nettivastaajien määrään. Vastaajista 1 373 oli suomenkielisiä opiskelijoita, 378 kansainvälisiä opiskelijoita ja 138 ruotsinkielisiä. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa peseytymiseen, tiskaamiseen ja pyykinpesuun liittyviä asioita. 80 prosenttia vastaajista pesee tiskit käsin. Tämä vaikuttaa vedenkulutukseen, jos tiskaaminen tehdään juoksevan veden avulla. Yllättävää oli se, että 60 prosentilla oli oma pyykinpesukone. Kyselystä kävi ilmi, että asukkaat ovat tiedostaneet esimerkiksi vuotavista vessanpytyistä tehtävien ilmoitusten tärkeyden. Suihkussa käydään aika usein, koska 62 prosenttia kertoi käyvänsä suihkussa 4 7 kertaa viikossa. Pirjon mielestä TYSsillä asuu valveutuneita ja ympäristötietoisia nuoria, mutta kulutustottumuksia muuttamalla vettä voidaan säästää nykyistä enemmän. Saimme nyt välitettyä myös tietoa asiasta, koska osa vastaajista kuuli vesijalanjäljestä ensimmäistä kertaa kyselyn yhteydessä. Valot ja koneet pois päältä TYSsin opiskelija-asunnoissa ei ole asuntokohtaisia mittareita, joten sähkön ja veden kulutuksesta laskutetaan asukkaita yhteisesti vuokran yhteydessä. Tekninen valvoja Kari Lehtismäki kertoo, että kulutusta seurataan kiinteistökohtaisesti kaukoluettavien päämittareiden avulla. Mittaristo liittyy kiinteistöjen rakennusautomaatioon, jonka avulla tarkkaillaan myös muita kiinteistöön liittyviä asioita. Koska asuntokohtaisia tietoja ei ole, on keskiarvoinen kulutus noin 130 litraa vettä asukasta kohden vuorokaudessa. Sähköä yksi asukas käyttää kuukaudessa 140 kwh:a. Yleisimmät tavat kuluttaa turhaan energiaa lienevät valojen päälle jättäminen asunnosta poistuttaessa ja laitteiden pitäminen tarpeettomasti valmiustilassa. Veden kulutusta seurattaessa on joskus huomattu, että kohteessa täytyy olla vuoto, koska yökulutus on liian suuri. Syyksi paljastuu usein wc-istuimen vuotaminen, josta asukas ei ole tehnyt vikailmoitusta. Pahimmillaan pytty voi vuotaa monta tuhatta litraa vettä hukkaan vuorokaudessa, kertoo Kari. TYSsin asunnoissa on veden- ja sähkönkulutus pysynyt samana jo usean vuoden ajan. Kaikkiaan kulutus on kasvanut, koska uu- sien asuntojen valmistuminen on tuonut lisää asukkaita. Kaksi viimeistä kylmää talvea ovat nostaneet huomattavasti kaukolämmön kulutusta aiempiin, leutoihin talviin verrattuna, toteaa Kari Lehtismäki. Energiapihin muistilista: Helpoin tapa säästää sähköä on sammuttaa virta sähkölaitteista. Erityisesti viihde-elektroniikkalaitteiden valmiustila on yksi suurimmista turhan energian kuluttajista. Myös tietokoneesta kannattaa sammuttaa virta aina, kun sitä ei käytetä. Energiaa on helppo säästää, kun vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin tai ledeihin. Olennaista on se, että valaistusta käytetään vain siellä, missä sitä tarvitaan ja vain silloin kun sitä tarvitaan. Älä päästä lämmintä ilmaa karkuun. Tuuleta nopeasti ristivedolla, älä jätä ikkunaa tai parvekkeen ovea raolleen päiväksi. 8 ilmestys
My life in Turku I came from Russia, Orsk city, but lived in Moscow for 6 years before moving to Turku. Last year I was admitted to the University of Turku for the Master s Degree Programme Learning, Learning Environments and Educational Systems (LLEES) after getting two University qualifications in Russia - Teacher of Foreign Languages and Teacher-Psychologist. I also study Finnish and Swedish languages at the University. I originally chose to study at the University of Turku because it offers my degree program, has an excellent reputation, and secondly due to the fact that it is situated in a fantastic city with perfect location and fabulous archipelago. It was the end of summer, when I arrived in Turku, and promptly got the feeling of complete serenity - no one was in a hurry, everywhere was very clean and tidy, the air smelt clean, the nature was wonderful, and the atmosphere was very warm and friendly! The student accommodation was very well organized, with a lot of accommodation options and related costs. And it was always easy to get an advice on places to visit and entertainment options from student organizations. At first I had a difficulty to correlate long names of Finnish streets with the map, while the written English on signs and other public texts was almost absent. But fortunately many people knew English and were ready to help me. I instantly loved the city with its lively cultural life, great social events, lots of interesting historical stuff, and, of course, Finnish sauna and students walking around the city in colorful overalls. As the European Capital of Culture 2011, Turku is doing a lot of cultural stuff, and encourages people to participate in these special events, which can be interesting to any kind of audience. It gives a good opportunity for international people to know such place as Turku better than they do. OLGA MIRONENKO Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asukastoimikunnat lähtivät helmikuussa Turusta koulutusristeilylle ja poikkesivat matkalla tutustumassa TYSsin toimintaan ja turkulaisiin asukasaktiiveihin. Ennen muinoin Syksyllä 1990 kortteleissa 1 4 järjestettiin kysely, kuinka moni asukas olisi valmis lajittelemaan ruokajätteensä, ja nimiä kertyi 20 25 korttelia kohden. Tämän rohkaisemana kyseiset korttelit tekivät säätiölle aloitteen kompostorien saamiseksi. Keväällä 1991 alueelle sijoitettiin komposti. Vuokralaisyhdistyksen kompostointiryhmä sai vuonna 1992 toiminnastaan Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vuotuisen ympäristöpalkinnon. Lainaukset ovat poimintoja Henri Terhon kirjoittamasta Turun Ylioppilaskyläsäätiön historiikista Oma koti opiskelijalle. Turun Ylioppilaskyläsäätiö 1966 2006. Kappeli vihittiin Ylioppilastalo C:ssä sijaitseva TYKY:n kappeli siunattiin käyttöön tammikuussa kodikkain menoin. Paikalla oli kolmisenkymmentä TYKYläistä ja senioria. Tilaisuudessa lauloi TYKY:n hallituksessa mukana oleva Emma Mäkelä, jota Anna Kerokoski säesti. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala piti puheen ja siunasi kappelin käyttöön. Puheen pitivät myös pastori Antti Pajunen ja rovasti Sisko Raitis. Lopuksi nautittiin iltateet ja -kahvit. Remontoitu kappeli on ihanan valkoinen ja puhdas. Tila on nyt erittäin kaunis, sanoo rovasti ja TYKY:n senioreihin kuuluva Sisko Raitis. TYKY on perustettu vuonna 1923. Turun Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen toiminnassa on ollut mukana monta merkkihenkilöä, heidän joukossaan muun muassa emerituspiispa Mikko Juva. Vanhin elossa oleva TYKYläinen on vuonna 1935 yhdistykseen liittynyt Marja Väisälä, joka teki neljännesvuosisadan lähetystyötä Namibiassa. Toivon, että tulevaisuudessa TYKY:yn syntyisi uusia pienryhmiä. Viikoittain on ainakin yksi avoin tilaisuus, johon kaikki ovat tervetulleita. Toivottavasti saamme tilaan myös pienimuotoisia musiikkiesityksiä, sanoo Sisko, joka itse toimi TYKY:n puheenjohtajana vuosina 1967 1970. TYKY:n toiminnasta ilmoitellaan Ylioppilaslehdessä. ilmestys 9
Vuokralaisyhdistyksen kuulumisia Eliisan tulevaisuuden haaveissa siintää myös palkkarahojen sijoittaminen designiin. Tero Uusmaa Hannu-Pekka Schukov Emmi Kantonen Annaliina Vatula Matti Eikka Laakso Patrik Niskanen Martta Hakamies Tea Tamminen Toni Nummela Tuomas Hakonen TYS:n Vuokralaisyhdistyksen toimijat 2011: Ylärivissä hymyilevät hurmaavat Tero Uusmaa, Hannu-Pekka Schukov, Matti Eikka Laakso, Patrik Niskanen, Toni Nummela ja Ville Haikonen. Alarivissä järjestösihteeri Emmi Kantonen ja hallituksen girl power-edustus; Annaliina Vatula, puheenjohtaja Martta Hakamies ja Tea Tamminen. Reunimmaisena oikealla herrasmiehet Tuomas Hakonen ja Antti Kallioinen. Kuvasta puuttuvat Joe Järvinen, Hannaliina Hantta Paavoseppä, Tuuli-Maija Stenman, Sonja Nylander ja Noora Hännikkälä. KEVÄTPÄIVÄ-tapahtuma kaikille TYSsin asukkaille lauantaina 14.5.! Kevätpäivä-tapahtuma avaa VY:n ovet ja valtaa parkkipaikan ja grillipihan koko lauantaiksi. Ohjelmassa on pihakirppis (ilmaiset myyntipöydät) ja pihapelejä sekä jaossa/myytävänä on puutarhan perustamis- tarvikkeita sekä hoito-ohjeita. Pidämme myös perinteiset arpajaiset, ja vatsantäytteestä huolehditaan VY:n lettutehtaan ja TAAG:n grillajaisten avulla. Tule viettämään asukkaiden yhteistä kesän aloitusta! Mukaan voi napata naapurin tai ystävän, tai voit tulla paikalle löytämään sellaisen. Mikäli sinulla on kysymyksiä, palautetta tai ehdotuksia koskien VY:tä, voit lähettää ne järjestösihteerille osoitteeseen: jsihteeri@gmail.com tai hallitukselle: vy-hallitus@utu.fi. Lisätietoja yhdistyksestä löydät netistä: www.vuokralaisyhdistys.net. SPRING FEST for all TYS tenants! Ville Haikonen Antti Kallioinen Tenants Association keeps all doors open for TYS tenants on Saturday 14th of May. We are having a flea market on the parking lot, grilling in our backyard, free pancakes and summer games available. Take your neighbour or friend with you, or come to find new ones to this early summer fest. If you have any questions or suggestions concerning Tenants Association, please send them to organization secretary to address: jsihteeri@gmail.com or to our board members: vy-hallitus@utu.fi. More information about us on our website: www.vuokralaisyhdistys.net. 10 ilmestys
VY:n jättihallituksen valioyksilöt esittelyssä VY:n hallituksen puheenjohtaja Martta paukuttaa nykyisin kokouksissa nuijaa (no, kynää, kaulinta tai mikä nyt käteen sattuukin) vähän väliä. Tähän on tarve, sillä VY.n hallitus kasvoi vuoden alussa 16-henkiseksi ja tämän myötä pulina ja vilkas mielipiteiden vaihto päätöksiä tehdessä on väistämätöntä. Onneksi Martalla oli aikaa hioa puheenjohtajan strategioitaan jo viime hallituskaudella. Uusilla hallituslaisilla riittää ideoita ja energiaa, joten näihin tyyppeihin törmäät varmasti VY:n aktiviteeteissa: Yo-kylän asukki Antti piipahtaa usein toimistolla paperiasioita hoitamassa, tarpeen tullen vaikka suoraan jatkoilta sännäten. Alkuvuoden aikana ei ole vielä selvinnyt, miten Antin lempinimi prinsessa on saanut alkunsa. Eikan mielestä VY:n tärkeä tehtävä on hoitaa opiskelija-asukkaiden edunvalvontaa ja mies onkin asukastoimikuntansa puheenjohtaja, SHO:n hallituspestin sekä muun järjestöaktiivisuuden ohella. Tuleva lakimies Hantta painottaa myös edunvalvonta-asioita ja pitää osaltaan huolta siitä, että VY järjestää yhteisöllistä vapaa-ajantoimintaa asukkaille. Tea lähestyi vuonna 2010 VY:tä useilla kurssiehdotuksilla ja retkikohteilla ja erittäin hyvillä sellaisilla. Tämän johdosta tie aukeni suoraan hallituksen yhdeksi vapaa-aikavastaavaksi. Sonja, yksi supersosiaalisista järjestöjyristämme, johtaa Index ry:tä. Sonjan houkutteli mukaan Vuokralaisyhdistykseen monitoiminörttimme Tuomas, joka on yksi hallituksen tukipilareista kolmen vuoden kokemuksellaan. Samaa kautta päätyi hallitukseen Yo-kylän pontevimpien ranskan- ja englanninbulldogin ulkoiluttaja Tero. Niin ja Joe, joka ravaa Yo-kylä Jämsä-väliä missaten aina kaikki iltakoulut ja juhlat. Tapahtumien ruokapuolesta vastaavat keittiöhengettäret Tuuli-Maija ja Annaliina. Annaliina on myös aina valmiina ja mukana aktivoimassa VY:n liikuntavuoroja ja muuta toimintaa. Tuuli-Maija puolestaan pitää järjestystä yllä vuokratiloissa saaden välillä tarmonpuuskia, jolloin VY:n matot ja ritilät kokevat ihmepuhdistumisen. Toni on hallituksen ainoa punapää, jonka voi bongata esimerkiksi VY:n peli-illoissa. Patrik ilmakitaroi ja moshaa mieluiten vapaa-ajallaan, mutta aikaa riittää kuitenkin hoitaa muun muassa VY:n arkiston digitointia. H-P on VY:n nakkimestari. Ei kuitenkaan grillin äärellä, vaan hänelle taisi langeta valtaosa VY:n hallitusnakeista. Noora on hallituksen kuopus, joka eksyi VY:lle Germanican ja SHO:n kautta, ja sulautuukin vaivatta porukkaan kuin porukkaan. Järjestösihteeriä vähän jännittää soitella Villelle, sillä ajankohdasta huolimatta hän tuntuu aina heräävän uniltaan puhelinsoittoon, kiiruhtaen kuitenkin avuksi niin remppahommiin kuin muihinkin tehtäviin. Hallituslaisia kuvaili mielivaltaisesti järjestösihteeri Emmi, joka ei ihan aina tiedä mikä työryhmä toimiston sohvilla kokoontuu, mutta on ehdottomasti iloinen säpinästä. Puheenjohtajan kynästä Vuokralaisyhdistys eli VY järjestää asukkaille edunvalvontaa ja monipuolista vapaa-ajanohjelmaa. Voimme tarjota asukkaille ilmaisia tapahtumia, edullisia retkiä ja omakustannushintaa huokeampia kursseja, koska VY saa Turun Ylioppilaskyläsäätiöltä vuosittain 44 000 euron toiminta-avustuksen vapaa-aikatoiminnan järjestämistä varten. 44 000 euron potti jaettuna asukasmäärällä yli 7000 asukasta tarkoittaa sitä, että VY saa rahoitusta noin 6 euroa asukasta kohden. Ilmaista lounasta ei ole olemassa, joten jokaisen asukkaan kuukausivuokra on noin 50 senttiä korkeampi kuin se olisi, jos VY ei saisi rahoitusta. Mitä sillä 50 sentillä kuukaudessa saa? Kevätkokouksessa 28.3.2011 hyväksyttävässä toimintakertomuksessa kerrotaan, mitä saatiin vuonna 2010. Hallitus suunnitteli ohjelmaa asukkaiden toiveiden ja palautteiden perusteella, ja järjestösihteeri tilasi kursseille opettajat ja retkille linja-autot ja otti vastaan varauksia. Alakerran vuokratilan kattoon asennettiin uusi videotykki, ja vuokratavaravalikoimaa täydennettiin. Oliko rahat käytetty hyvin? Lopullisen hyväksynnän antaa kevätkokous. Olisitko keksinyt parempaakin käyttöä tälle rahalle? Muista tulla marraskuussa syyskokoukseen kertomaan mielipiteesi ensi vuoden budjetista ja toimintasuunnitelmasta. Ideoita otetaan toki vastaan pitkin vuotta. Kirjoita sähköpostia järjestösihteerille, keskustelunavaus VY:n foorumille tai tule käymään toimistolla. VY jakaa osan rahoituksestaan eteenpäin asuntokohteiden omille asukastoimikunnille. Asukastoimikunnat järjestävät grillijuhlia, pihapelejä, pikkujouluja, kierrätystä, talkoita ja tavaranlainausta. Jos haluat mukaan toimintaan, katso asukastoimikuntasi yhteystiedot talosi ilmoitustaululta tai VY:n nettisivuilta. Jos talossasi ei vielä ole asukastoimikuntaa, perusta sellainen! VY neuvoo, miten se onnistuu. Kevätterveisin Martta Hakamies TYSsin Vuokralaisyhdistyksen puheenjohtaja ilmestys 11
teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen teksti: pirkko soininen kuvat: mikael soininen Kotoisasti Kotivalossa Palohälytyksiä, pinaattikeittoa ja pihatöitä. Sellaista on Sanna Myllymäen, Mikko Parkkamäen ja Miron arki Kotivalossa. 4-vuotias Miro rullaa paloautoa pitkin olohuoneen pöytää. Sanna ja Mikko muuttivat Kotivalon yksikerroksiseen perhekolmioon marraskuussa 2007. Miro oli tuolloin vuoden ikäinen ja keskustan puutalokaksiossa asustellut perhe toivoi pojalle omaa huonetta. Meillä taisi käydä hyvä tuuri, sillä olemme kuulleet, että Kotivalo on suosituin perhekohde. Otimme asunnon vastaan edes näkemättä tätä, mutta valinta oli oikea. Rauhaa ja kivoja naapureita Kumpikin kehuu kilvan asuinpaikan rauhallisuutta ja lapsiystävällisyyttä. Naapureiden kanssa meillä on älyttömän hyvät Isolla pihalla, jonne paistaa ilta-aurinko, viihdytään loistavasti. suhteet. Käydään alvariinsa lainaamassa kananmunia tai jauhoja. Kaikki myös tervehtivät pihalla toisiaan, vaikkeivät sen paremmin tuntisikaan, San- Yleensä ihmisten ja eläinten yhteiselo na sanoo. TYSsin asunnoissa sujuu leppoisasti. Lemmikit pitää ilmoittaa TYSsin rekisteriin. Miro käy Kuunsillassa sijaitsevaa päiväkotia, kuten moni muukin Kotivalon lapsista, joten kavereita riittää sekä kotipihalla että päiväkodissa. Tutustuimme toisiimme kuusi vuotta sitten, kun kuljimme Nokialle töihin samalla kimppakyydillä, Sanna ja Mikko naurahtavat. Mikko oli ennen Nokian keikkaa ehtinyt kiertää koko Suomen. Turussa syntymässä käynyt mies on valmistunut kokiksi ja tehnyt alan hommia Rovaniemeltä Helsinkiin. Jossain vaiheessa pääkaupunki alkoi kyllästyttää ja Mikko tuli Turkuun. Tässä perheessä isi on se, jolta Miro pyytääkin vaivihkaa kuiskutellen erinäisiä kivoja asioita, kuten nyt viimeksi karkkeja, kun äiti oli päiväunilla. Kotihaltijatar huoltaa Perheen arki on aikamoista säätämistä ja organisointia, sillä Mikko tekee tätä nykyä 3-vuorotyötä Koulukadun ABC-asemalla. Sanna puolestaan opiskelee yliopistossa saksan kääntämistä ja tulkkausta sekä tekee pedagogisia opintoja Turun Normaalikoulussa. Kotitöistä ei tässä perheessä riidellä, sillä Sanna tekee ja Mikko auttaa, jos apua pyydetään. Sanna on sellainen supersankari. Täällä on yleensä paikat tiptop. Me Miron kanssa sotketaan ja Sanna siivoaa. No, kyllä me autammekin, Miro on innokas imuroija. Vaikka Mikko on kokki, Sanna tekee yleensä perheen ruoat. Bravuuri on makaronilaatikko. Sannasta on tullut ihan mahtava kokki Miron syntymän jälkeen, ammattilainen hehkuttaa. No, eilen meinasin tehdä pinaattikeittoa ja levitin kaikki tarvikkeet pöydälle. Lopulta Mikko teki keiton, kun en osannutkaan. Kesällä ollaan pihalla Perhe viihtyy kolmiossaan erinomaisesti. Tilaa on riittävästi, asunto on valoisa ja rauhallinen. Erityiskiitosta saa ulkovarasto, jossa aiemmin säilytettiin lastenvaunuja ja nyt kaikenlaista tarpeellista ja vähemmän tarpeellista. Myös isolla pihalla, jonne paistaa ilta-aurinko, viihdytään loistavasti. Olemme tehneet sinne pari kukkapenkkiä. TYSsiltä saimme ilmaiseksi ruohonsiemeniä ja multaa nurmikon kunnostukseen. Viime kesänä kaikki naapuruston lapset tulivat uimaan, kun Miro sai uimaaltaan. On kiva, että yhteisessä huoltovarastossa on puutarha- ja remonttivälineitä sekä lumikola, joita saa ihan vapaasti lainata. Huoltomiehet ovat olleet aivan rautaa, apu tulee nopeasti. Tänä talvena olin lähdössä kovana pakkasaamuna töihin, kun pihan ovi ei mennytkään kiinni. Kävelin töihin huoltomiesten kopin kautta ja ovi tuli saman tien kuntoon. 12 ilmestys
Sanna on Mikon sanojen mukaan perheen kotihaltijatar. Kun yövuoron tehnyt mies heräilee unilta, on kahvi odottamassa keittimessä. Palomiehet ja -autot ovat Miron suosiossa. Nuorella herralla on myös messevä ajettava paloauto, jolla on kiva huristella pitkin Kotivalon kävelyteitä. ilmestys 13
teksti: maija rauha piirros: elina malmi Opiskelijavaihto avartaa Sekä Turusta vaihtoon lähtevien että tänne saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut, kun uusia ohjelmia ja maita on liittynyt verkostoihin. Hyvä niin, sillä vaihtarivuosi antaa kokemusta, jota ei rahalla saa. Useimmat lähtevät opiskelijavaihtoon EU:n Erasmuksen kaltaisten isojen ohjelmien kautta. Turun yliopistolla, tiedekunnilla ja jopa laitoksilla on kuitenkin myös omia kahdenkeskisiä ja monenkeskisiä vaihtosopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa. Vaihtoon voi lähteä aikaisintaan toisena opiskeluvuonna, ja aiottujen ulkomaisten opintojen pitää olla hyväksiluettavissa Turun yliopiston tutkintoon. Myös opiskelukielen riittävää hallintaa vaaditaan, kertoo Liisa Aho Turun yliopiston kansainvälisistä palveluista. Useimpien vaihto-ohjelmien hakuajat ovat vuodenvaihteen jälkeen, mutta esimerkiksi Erasmus-ohjelmassa täyttämättä jääneet paikat tulevat hakuun syksyllä. Etelä-Eurooppa suosituin Viime vuonna Turun yliopistosta lähti vaihtoon yli kolmeksi kuukaudeksi 553 opiskelijaa ja Turkuun tuli 420 opiskelijaa. Sekä lähtijöiden että tulijoiden määrät ovat viime vuosina nousseet. Vaihtoa on eniten Suomen ja Etelä- Euroopan yliopistojen kesken. Uskon, että myös EU:n ulkopuolisista maista tulee lisää opiskelijoita, kun EU:n uudet vaihtoohjelmat pääsevät täyteen vauhtiin. Sekin vaikuttaa, että englanninkielisiä maisteriohjelmia ja opetusta on entistä enemmän tarjolla, Liisa perustelee. Ruotsiin lähti viime vuonna vaihtoon 46 opiskelijaa Turusta, mutta sieltä tuli opiskelemaan vain 5 henkeä. Samantyyppinen epätasapaino on Yhdysvaltain ja Suomen välillä. Yhdysvaltoihin on aina enemmän hakijoita kuin paikkoja. Opiskelijavaihdon on tarkoitus olla vastavuoroista. Koska sieltä tulee meille vain muutama, meidän on vaikea perustella lähtöpaikkojen lisäämistä, Liisa selittää. Ensi lukuvuonna esimerkiksi Sveitsi ja Kroatia ovat täysivaltaisia Erasmusmaita. Kiinan kanssa on tehty uusia sopimuksia, ja sinne lähtikin viime vuonna jo 18 opiskelijaa. Venäjälle olisi tarjolla hyviä apurahoja, mutta sinne lähtemistä vaikeuttaa usein kielitaidon puute, koska tarjolla ei juurikaan ole englanninkielisiä kursseja. Harvoin kiinni rahasta Useimpiin vaihto-ohjelmiin liittyy apuraha. Turun yliopiston yleistä apurahaa voi saada itse hankittuun vaihto- tai harjoittelupaikkaan. Lisäksi Suomesta lähtevät saavat opintorahaa ja korotettua asumislisää ulkomaillakin. Rahan puute on suomalaisille vain harvoin lähtemisen este. Esimerkiksi Erasmus Mundus -ohjelmissa on hyvät apurahat ja lisäksi matkat ja vakuutukset maksetaan, Liisa mainostaa. Meille saapuvien tilanne ei ole aivan yhtä hyvä, koska opinnot rahoitetaan yleensä lähtömaasta. Opintotuessa ja apurahoissa on eroja eri maiden kesken. EUohjelmat takaavat kuitenkin apurahan kaikille. Lähtemiseen on monta hyvää syytä. Apuraha on veroton ja opiskelijan elämäntilanne yleensä sellainen, että voi vielä lähteä. Vaihto-opiskelija saa kielitaitoa ja kokemusta, joita ei voi ostaa rahalla. Selviytyminen ulkomailla kohottaa itsetuntoa, ja työnantajat arvostavat ulkomaankokemusta, Liisa luettelee. Jos vaihtoon lähteminen ei innosta, kansainvälistyä voi Turussakin. Se onnistuu esimerkiksi lähtemällä saapuville vaihtoopiskelijoille tuutoriksi. Käytännön apu ja kontakti suomalaiseen elämänmenoon ovat saapuville vaihto-opiskelijoille tärkeitä. SAAPUNEET VAIHT0- OPISKELIJAT 2010 1. Saksa 64 2. Ranska 59 3. Espanja 44 4. Venäjä 29 5. Italia 21 VAIHTOON LÄHTENEET 2010 1. Espanja 56 2. Saksa 50 3. Ruotsi 46 4. Britannia 45 5. Ranska 44 14 ilmestys
Kevättalven grillihetkeen ehtivät Pekka Kallio (vas.), Mika-Petteri Kutila, Tuomas Salonen, Juha-Matti Kaasalainen, ja Juha-Pekka Voipio. Edessä: Harley Parkinson. Vaihtoohjelmia ERASMUS. EU- ja ETA-maiden keskinäinen vaihto-ohjelma, jossa on mukana 90 prosenttia Euroopan yliopistoista. NORDPLUS. Välittää opiskelijoita Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. ERASMUS MUNDUS ACTION II. Laaja vaihto-ohjelma, jonka kuudessa eri osaohjelmassa Turku on mukana. Osassa vaihtoa on vain Eurooppaan päin, osa on kaksisuuntaisia, kuten Triple I, joka välittää vaihtareita Euroopasta Venäjälle ja Venäjältä Eurooppaan. FIRST. Vaihtoa Suomesta Venäjälle ja päinvastoin. north2north. Pohjoisten alueiden ohjelma, jonka kautta voi päästä esimerkiksi Kanadaan. NORTH-SOUTH-SOUTH. Turun yliopiston koordinoiman verkoston partnerina on Peru. ISEP. Ei varsinainen apurahaohjelma, mutta sen kautta voi päästä vaihtoon esimerkiksi Yhdysvaltoihin. COIMBRA GROUP. Eurooppalaisten arvostettujen yliopistojen verkosto, jonka jäsenistä osa on mukana myös opiskelijavaihtoverkostossa. FULBRIGHT. Suomen ja Yhdysvaltain välistä vaihtoa. CIMO. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, jolla on myös omia vaihto-ohjelmia. www. maailmalle.net. Lisätietoja: www.utu.fi/opiskelu/kv TAAG amatöörimäisen grillauksen puolesta Turun Akateemiset Amatöörigrillaajat ry (TAAG) on toteuttanut akateemisen grillauksen aatetta jo keväästä 2004 lähtien. Grillausharrastuksen ilosta perustettu yhdistys kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti vuodenajasta ja kelistä riippumatta. teksti ja kuva: lasse pulkkinen Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin loppuvuodesta 2004, ja lähes vuoden kestäneen byrokratian rattaissa pyörimisen jälkeen yhdistys virallistettiin vaalimaan amatöörimäistä grillausta, kertoo TAAG:n perustajajäsen Pekka Kallio. Yhdistyksen selkeänä päätavoitteena on tuoda esiin grillaamista tasavertaisena ruoanlaittomuotona muiden ruoanlaittomuotojen rinnalla. Yhdistyksen tärkein jäsen on rollaattorin ja pallogrillin risteytys, joka nimettiin aikoinaan Harley Parkinsoniksi. Mobiiligrilli on yhdistyksen insinööriosaamisen taidonnäyte. Käytössä on toinen kehitysversio. Parasta HP:ssä on, että se soveltuu säähän kuin säähän ja grillaukseen kuin grillaukseen. Harley Parkinson on kiertänyt grillaustapahtumia jo vuodesta 2005. TAAG:n vakiintuneita grillaustapahtumia ovat grillauskauden avajaiset, vappupiknik ja grillauskauden päätösjuhla. Vakiintuneiden grillaustapahtumien välissä yhdistys kokoontuu kyllästämään hiiliä sytytysnesteellä säännöllisen epäsäännöllisesti. Grillaustapahtumia järjestetään kaiken kaikkiaan 10 12 kertaa vuodessa. Kesällä on vähän hiljaisempaa, koska säät ovat hieman liian hyvät. Heti kun alkaa räntäsade, aletaan grillata aktiivisemmin. Harley Parkinsonin voi bongata muun muassa Vartiovuorenmäeltä vappupiknikiltä. Tavallisesti grillausmiljöö on Yo-kylän lenkkipolun lähettyvillä. TAAG grillaa pääsääntöisesti makkaraa. Myös pieni häpeäpilkku on eksynyt joukkoon, nimittäin kerran grillasimme kasvisnyyttejä. Muita mainittavimpia grillattavia ovat olleet kokonainen kala, grillimansikat, letut ja puuro. Kasvisyöjiä ry:ssä ei toistaiseksi ole ollut, mutta kaksi hakijaa tällä hetkellä on. TAAG on myös mukana kulttuurikaupunki 2011 -hankkeessa. Vaikka grillaaminen onkin tavallaan oma taiteenmuotonsa, se mitä varsinaisesti teemme kulttuurikaupunkihankkeessa, ei liity grillaamiseen. TAAG tulee merkkaamaan Turkuun vanhat ratikkareitit. Miten se tullaan käytännössä toteuttamaan, on vielä salaisuus, mutta Harley Parkinsonille löytyy varmasti rooli tapahtumassa. TAAG ry:n toimintaa rajoittavat tätä nykyä hieman työkiireet, mutta amatöörigrillausta tullaan jäsenten mukaan vaalimaan vielä pitkään. Amatööristatusta ylläpidetään oikeaoppisilla amatöörigrillauksen säännöillä. Oikeaoppisen grillimakkaran kuuluu olla selvästi pinnalta karsinogeenien kyllästämä, mutta sisältä kylmä. Jos makkarat on mahdollista ottaa suoraan pakkasesta grilliin, niin aina parempi. Grillihiiliäkin on syytä säilyttää esimerkiksi ulkona sateessa ja talvella pakkasessa kerrostalon parvekkeella, Pekka neuvoo. ilmestys 15
///////Bildtexter: teksti linda_b-01: ja kuvat: mathias luther Värme i hemmet. I en pläd designad själv i nio nyanser av favoritfärgen grönt, tofflor virkade av mormorsrutor klarar man sig. Trähusen i Henrikki är hemtrevliga men inte väldigt varma mitt i vintern. Färger Den röda som Ikeasoffan värmer, har följt ting Linda som genom minns många Lindas flyttningar. Bordet som skymtar t h är ett fynd på hem loppis i Norrtälje. linda_b-02 Favoritplagget. Den svarta läderjackan från UFF i är hennes borg Stockholm, men med ett nytt sidenfoder som Linda själv har sytt in. Hon har förkortat kragsnibbarna så att man skall kunna lyfta upp kragen. linda_b-03 Skog i månljus. På en flera dyngs vandring med 3-4 kamrater från Ålands folkhögskola skulle de sova i ett vindskydd men det gick ju inte så som månen lyste och det var noll grader. Det blev en akvarell istället. linda_b-04 The Båskman Brothers. Christopher t v och Morgan firar bondfest hos en släkting på Åland som fyller jämna år. Ramen är en souvenir från Australien, stilrent heimlaga någonstans där borta. linda_b-05 A lucky duck. Så sade den engelska gästen som lämnade den här minimala vetten i lera åt Linda som då jobbade i en hotellreception. Nu står den och ser ut på sina artfränder som lever fria kring Åbo domkyrka. linda_b-06 Spetsforskning. Det är inte en krokodil som blivit skinnad utan en keramikkanna. På den våta lerytan klämde Linda fast en spetsduk innan kannan åkte in i ugnen. linda_b-07 Slit men släng inte. Varför skulle man ha sina papper i en tråkig plastmapp eller ett fack om man har kommit över en fin vinlåda då man jobbat på restaurang? Om man som Linda har tre lådor så kan man ha verktyg och solglasögon i de två andra. På Åland vänder de flesta blicken västerut då det blir dags att söka högre bildning utomlands. Men Linda Båskman från Saltvik valde Åbo i stället. linda_b-08 Omplanterad idé. En reklam med två munkar som njuter av fil var Lindas inspiration och modell för den här akrylfärgsmålningen. Den hänger i vardagsrummet i till Lindas, Emmas, Emmas och Sarahs cellbostad på Henrikki. linda_b-09 Fulsnygga. Typerna på planschen som Linda rullat med sig från Australien för några år sedan spelar kanske hennes favoritmusik, acid jazz. Kanske de är blåfrusna för att man inte mera får elda i kakelugnen? linda_b-10 eller -11: Min dolda talang? Jag är ganska stresstålig. Det stör mig inte alls att ha tusen saker att ta hand om samti- 16 ilmestys
Åbo med sina ölsjapp som man inte ser någon annanstans. Åbo som här och där har ett bortglömt trähus bland allt det moderna. Konstnärlig dekadens kort sagt. Omväxling för en som jobbat tio år i Sverige. Linda skall bli formgivare i textilinredning. Men hon startade sitt vuxna liv på en helt annan bana, i hotell- och restaurangbranschen. Hon gick kockskolan i Mariehamn och jobbade sedan både på färjor och i land, de där åren i Sverige. Men som 25-åring lyssnade hon på sitt hjärtas röst och sade ja till konsten. Först blev det en folkhögskola på Åland, sedan beslöt hon sig för yrkeshögskolan Novia i Åbo. Hon räknade med att det kanske är lite lättare att komma in här än på motsvarande utbildning i Sverige. Och ja, Sverige det kunde hon ju redan. Dessutom var och är den finska designen fortfarande något speciellt. Åland on my mind När Linda Båskman var barn på 1980-talet ville hon bli flygvärdinna, eller veterinär, eller arkeolog. Hon ville inte gå till vävstugan eller på syjunta i Saltvik med mamma. Nu vill hon. Hon har syjunta i Åbo också. Mest är det i skolan på Nunnegatan men också hemma på Henriksgatan. Småningom tror hon att hon flyttar tillbaka till Åland och skaffar familj. Om Åbo har sina urbana kontraster så har Åland sin trygghet, tillgänglighet och överskådlighet. Det blir ett bra ställe att ha familj på. Där finns ju också småbröderna Christopher och Morgan, mor Maja och pappa Hasse och resten av tjocka släkten. Det allra hemtrevligaste Hon har ett drygt år kvar i Åbo ännu. Det kan hon tillbringa i en av TYS mest eftertraktade bostäder. Inredningar i vitt, svart och stålgrått kan dra blickarna till sig i tidningar och vinna tävlingar. Men från år till år är köerna i TYS längst till de mycket gamla trähusen vid Henriksgatan. Här finns kakelugnar, höga fönster och slitna dörrhandtag på spegeldörrar. När det är kalla vintrar kryper termometern ner lite också inomhus. Men då har man ju sin trasmatta som så bra passar på det målade trägolvet. Linda har också en kalvskinnsmatta med från Åland. Hon har en pläd i favoritfärgen grönt och varma virkade tossor. Gardiner i tre schatteringar av rött och lila. Om Linda Båskman sitter och virkar, stickar eller syr här så är det ofta med radio Vega i bakgrunden. Allmänbildande, och musiken är helt okej. Om hon vill stoppa in en av sina egna jazzskivor måste hon stiga upp i soffan för att komma åt stereon som hänger på väggen. V-stil Den hänger där för att någon tidigare invånare lämnat kvar en spik. Ikeasoffan står i en > Fulsnygga. Typerna på planschen som Linda rullat med sig från Australien för några år sedan spelar kanske hennes favoritmusik, acid jazz. Kanske de är blåfrusna för att man inte mera får elda i kakelugnen? >> A lucky duck. Så sade den engelska gästen som lämnade den här minimala vetten i lera åt Linda som då jobbade i en hotellreception. Nu står den och ser ut på sina artfränder som lever fria kring Åbo domkyrka. >>> Slit men släng inte. Varför skulle man ha sina papper i en tråkig plastmapp eller ett fack om man har kommit över en fin vinlåda då man jobbat på restaurang? Om man som Linda har tre lådor så kan man ha verktyg och solglasögon i de två andra. vinkel över hörnet för att den helt enkelt inte ryms in längs någon vägg. Det är stil. Det här är ett ovanligt trähus som knappt har en rak yttervägg, med vridet takplan och sneda hörn just som det ritades av någon 1800-talsarkitekt. Det är hus nummer fyra, det som ligger inne på gården skyddat av alla de andra. Linda kom hit för två och ett halvt år sedan efter att ha bott sin första studietid i Hallis. Hennes bästa väninna kunde flytta in i samma fyrarumslägenhet strax därpå och det var ett roligt år. Men nu har kompisen flyttat och Linda ser sällan de tre övriga invånarna. Jag har så mycket med skolan och mitt eget nu, säger hon. Ljus i fönstret Ögonen är stadigt på det kommande livet som konstnär. Oändliga möjligheter och nästan alltid för lite pengar kanske. Men vi har kommit underfund med att det finns en hel del stipendier att söka, säger Linda. Småningom söker hon sig in i affärslivet också, det som hankeiterna på andra sidan gatan närmar sig från ett helt annat håll. Linda litar på att det går att börja smått och jobba vidare. Man skall tro på sig själv men också vara mycket lyhörd för vad kunderna vill ha. Det märkte hon senast i vintras då hon var med studiekamrater till mässan Heimtextil i Frankfurt. En moster vill ha nya köksgardiner. Det är en bra början. In Åland we have this thing called Djungeltrumman. Linda Båskman Född: 1977 på Åland Ser fram emot: Ett projekt som ett par vänner och jag planerar. Lite hemligt ännu men vi räknar med stor publicitet, sedan. Mitt hem: Det är min borg. Skönt att kunna stänga dörren om sig. Favoritmöbeln: Den röda soffan från Ikea i Kungens kurva. Såå skön att sova i. Bok på nattduksbordet: Jo Nesbøs Djävulsstjärnan. Jag gillar deckare. Vill påverka: Synen på mode och inredning. Köp inte så mycket nytt använd, återanvänd, sy om i stället. Tänk på miljön. ilmestys 17
herätys Asukastoimisto siirtyy kesäaikaan Kesä-, heinä- ja elokuussa toimisto on avoinna ma, ti, ke ja pe 9.00 14.45 ja to 9.00 17.45. Bostadsbyråns öppethållningstider under sommaren Under juni, juli och augusti är Stiftelsens bostadsbyrå öppen mellan kl. 9:00 och 14:45 från måndag till onsdag och på fredagar, torsdagar är den öppen från kl. 9:00 till17:45. Opening hours for the housing office In June, July and August the Housing Office is open on Mon, Tue, Wed and Fri from 9 am to 2.45 pm and Thu from 9 am to 5.45 pm. Talkootyökalujen lainausta TYS lainaa työkaluja asukastoimikuntien pihatalkoisiin. Tarpeesta kannattaa ilmoittaa hyvissä ajoin täyttämällä vikailmoitus TYSsin nettisivuilla. TYS on toimittanut pihatyökaluja suurimpaan osaan etäkohteita. Tietoja työkalujen sijainnista saa asukastoimikunnilta. VY:llä on joitakin lapioita, haravia ja harjoja sekä muutama pieni kuokka-lapio-harava-setti. VY:ltä löytyy myös trimmeri ja työnnettävä ruohonleikkuri. Kaikki ovat lainattavia, trimmeristä tosin peritään vuokraa. Varaukset ja tiedustelut VY:n järjestösihteeri puh. 237 5992 tai jsihteeri@gmail.com Utlåning av trädgårdsredskap för talkoarbete TYS lånar trädgårdsredskap för talkoarbete för hyresgästkommittéer. Fyll i felanmälan på TYS webbplats i god tid före behovet. Dessutom har Stiftelsen skickat trädgårdsredskap till de flesta fjärr målen. Information om redskaps läge kan man få från hyresgästkommittéer. VY har några spadar, krattor och borstar + några små hacka-spad-kratta set. VY hyr ut också en trimmer och lånar en handdriven gräsklippare. Mer information och reserveringar hyresgästföreningens föreningssekreterare tel. 237 59 92/ jsihteeri@gmail.com Yard and garden tools available for tenant s board TYS lends out garden tools for bees organized by tenant s boards. Fill in notice of defects in time in case you want to organize a bee in your housing object. There are also gardening tools in storehouses in each housing object. Tenant s board gives you information of exact locations. Tenants association has some rakes, shovels and brushes + small hoe rake- shovel sets. They also have trimmer to rent and manual lawn mower. Further information and reservation organisation secretary tel. 237 5992 or jsihteeri@gmail.com 18 ilmestys Tenniskenttä Säiden lämmettyä Vuokralaisyhdistys huolehtii Yo-kylän itäpuolen tenniskentän toiminnan pyörittämisestä. Asukkaat voivat varata tennisvuoroja hintaan 3 /h ja vakiovuoro (4 kertaa tai enemmän, käytettävä kuukauden sisällä) 1 /h. Lisätiedot ja varaukset VY:n järjestösihteeriltä puh. 237 5992 tai jsihteeri@gmail.com Tennisplanen Tennisplanen på Studentbyns östra sida kan användas av hyresgästerna när det blir tillräckligt varmt. Spelturerna reserveras på Hyresgästföreningens byrå, Inspektorsgatan 4 B (byggnaden bredvid Stiftelsens bostadsbyrå). En speltur på en timme kostar 3 och regelbundna spelturer 1. För att man ska få det nedsatta priset för regelbundna spelturer, måste man reservera minst fyra spelturer under en månad. Mer information och reserveringar hyresgästföreningens föreningssekreterare tel. 237 59 92/ jsihteeri@gmail.com Tennis court Tenants Association will take of renting the tennis court at east side of the Student Village. TYS tenants can reserve the tennis court at the Tenants Association on 3 euros/hour. A regular slot costs 1 euro/hour and in that case you should book minimum of four slots per one month. Further information and reservation organisation secretary tel. 237 5992 or jsihteeri@gmail.com
Jos otat asuntoosi alivuokralaisen kesän ajaksi, huolehdi siitä, että alivuokralaisesi tekee verkkoliittymäsopimuksen TYSsin toimistossa. Om du hyr din lägenhet i andra hand, kom ihåg att under hyresgästen måste ingå ett eget anslutningsavtal med ADB-centralen. Anslutningsavtalet underskrivs på bostadsbyrån eller i Raumo på internatföreståndarens kontor. Tsekkaa Suomen opiskelija-asunnot ry:n Kämppä kesäksi -sivu Facebookissa, mikäli tarvitset kesävuokralaista tai olet itse lähdössä kesätöihin toiselle paikkakunnalle. Sivuilta löydät myös tärkeää tietoa asunnon edelleenvuokrauksesta. Kolla Studentbostäder i Finlands Facebook sida Kämppä kesäksi. I fall du själv behöver en sommarhyresgäst eller sommarbostad från en annan studieort. If you rent your apartment for the summer take care that your subtenant signs the connection agreement for the Village Net at the Housing office. Check Kämppä kesäksi from Facebook in case you want to sublet your apartment or need a place to stay under summer months. http://www.facebook.com/pages/kämppä-kesäksi Vielä ehdit tehdä asuntoosi vuokravapaussopimuksen! Voit tehdä vuokravapaussopimuksen, mikäli asut 2 4 henkilön soluasunnossa, lukittavassa huoneessa. Sopimus tarkoittaa sitä, että sitoudut olemaan käyttämättä asuntoasi kesä heinäkuussa 2011. Vuokran maksat vain kesäkuulta. Kesäkuun vuokra tulee maksaa 6.6. mennessä. Allekirjoita vuokravapaussopimus huhtikuun 2011 loppuun mennessä säätiön asukastoimistossa tai Raumalla asuntolanhoitajan toimistossa. Lisätietoja www.tys.fi/ajankohtaista Juli utan hyra till dem som bor i cellbostäder Om du bor i en cellbostad för 2-4 personer, med ett eget låsbart rum, kan du göra ett specialkontrakt som frigör dig från hyra. Detta kontrakt kommer då att förbinda dig till att inte bruka bostaden under juni juli 2011. Då behöver du endast betala hyra för juni. Hyran för juni skall betalas senast 6.6. Specialkontraktet som frigör hyresgästen från hyra skall skrivas under senast i slutet av april 2011 i Stiftelsens bostadsbyrå eller i Raumo på internatföres tåndarens kontor. www.tys.fi/aktuellt Rent-free July for tenants in shared apartments Muuttajan muistilista: Kun irtisanot asuntosi: Tyhjennä asunto huolellisesti. TYS hävittää asuntoihin jätetyn irtaimiston ja lisäksi vakuusmaksustasi veloitetaan korvaus asunnon tyhjennyksestä. Sulata ja puhdista jääkaappi. Jätä kaapin ovi auki ja huolehdi siitä, että sulatusvesi ei valu lattialle. Siivoa asuntosi. Soluasunnoissa asukkaan tulee huolehtia myös yhteisten tilojen siisteydestä. Siivouskorvaus veloitetaan asukkaan vakuusmaksusta, mikäli asunto tai yhteistilat joudutaan siivoamaan TYSsin toimesta. Minneslista för dig som flyttar: Töm bostaden noggrant. TYS slänger bort all des egendom som lämnats i bostaden. Dessutom drar man av ersättningen för tömningen av bostaden från din garantiavgift. Frosta av och rengör kylskåpet. Lämna kylskåpsdörren öppen och se till att inget vatten rinner på golvet. Städa din bostad. Hyresgäster i kollektivbostäder ska även se till att de gemensamma utrymmen är städiga. Ersättningen dras av hyresgästens garantiavgift om TYS är tvungen att se till att bostaden och de gemensamma utrymmena städas. Reminder for movers: Remember to clean your apartment before moving. The refrigerator has to be defrosted and the door left ajar. Pull the plug from the wall. If you are moving from shared apartments you should remember to lock the door to your room. If you are a tenant in a 2 4 person cell apartment with a lockable single room, you can enter a special rent exemption agreement for your apartment. The agreement means you agree not to use your apartment in June and July of 2011 and only pay rent for June. The rent for June should be paid by June 6th at the latest. The special rent exemption agreement should be signed before the end of April 2011 at the Housing Office or in Rauma at the Dormitory Manager s office. More information www.tys.fi/current topics 39 euroa Ovenavausmaksut nousevat 1.5.2011. G4S:n päivystysaikoina suorittama ovenavaus maksaa toukokuun alusta 39 e/avaus. The fees for opening doors rise as May the 1st. The door opening fee will amount to 39 e/opening if performed by G4S during their on-duty times. Avgifterna för öppnande av dörr stiger 1.5.2011. Om G4S under deras jourtider öppnar dörren för dig kostar det dig 39 e/öppnande. ilmestys 19
SELVITYS Teetkö ruokaa? Selvitimme, tekevätkö opiskelijat kotona ruokaa. Ovatko keittiöt toimivia? Mikä on kokin bravuuri? Mikä juttu nappasi? Mistä haluaisit lukea? Ilmestys toivoo lukijoiden palautetta lehdestä. Palautetta antaneiden kesken arvomme viisi Tuuli Hypénin Nanna-sarjakuvakirjaa. ilmestys Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti KEVÄT 2011 Vesihiisi sihisi Perheonnea Kotivalossa ASUKASNEUVOJA VASTAA IKITUURI SAI ASUKKAAT GRILLI KUUMANA ilmestys 1 MARKUS LUNDELL, Ironside Meillä on todella iso keittokomero, joka on paljon paremmin varusteltu kuin kaupungin vuokra-asunnoissa. Teemme tyttöystävän kanssa ruokaa lähes päivittäin. Nyt olemme innostuneet salaateista, kanasalaatti on erityisen herkullista. NINA LEINONEN, Auringonnousu Laitamme ruokaa lähes päivittäin. Keittiö on ihan hyvä, mutta pistorasioita voisi olla enemmän. Nyt johtojen kanssa joutuu säätämään. Minä teen hyvää siskonmakkarakastiketta. Anna hetki aikaasi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin netissä tys.fi: 1. Minkä yleisarvosanan antaisit lehdelle (kouluarvosanoilla 4 10)? 2. Mikä juttu oli lehden kiinnostavin? 3. Miltä lehti näyttää? 4. Mistä haluaisit lukea lisää? 5. Mikä ärsytti? Lähetä mielipiteesi ja yhteystietosi 31.5.2011 mennessä. Voit vastata kyselyyn nettisivuillamme tys.fi ajankohtaista-osion alla tai lähettää vastaukset sähköpostilla info@tys.fi. TYS toivottaa kaikille asukkailleen riemuisaa vappua! ANTTI-PEKKA MANNINEN, Yo-kylä Teen ruokaa lähinnä sunnuntaisin avopuolisoni kanssa, viikolla syömme muualla. Meidän bravuureja ovat erilaiset wokit ja pastat. Kodissamme on kiva tupakeittiö, jossa on mukava tehdä ruokaa. ELINA IIVONEN ja LEEVI, Auringonnousu Teemme mieheni kanssa ruokaa melkein joka päivä. Erityisen hyviä ovat itse tehdyt ranskalaiset ja pihvit. Keittiö on oikein mukava, mutta liesituuletin vetää huonosti. Käymme yleensä kaupassa autolla Skanssissa tai Piispanristillä. 20 ilmestys