VUOSIKERTOMUS 2014
POIMINTOJA VUODELTA Digitalkoissa voit poimia lehtileikkeitä digitaalisesta aineistosta. Kokeile, kerää ja jaa aineistoasi sosiaalisessa mediassa. Astu sisään osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi käytössäsi on 9 miljoonaa sivua digitaalisia aineistoja. 2014 Peter von Bagh luovutti ainutlaatuisen elokuvakirjallisuuden yksityiskokoelmansa Kansalliskirjastolle. Aineisto tarjotaan asiakaskäyttöön vuoden 2016 aikana. Ministeri Max Jakobsonin kirjasto lahjoitettiin Kansalliskirjastolle. Olen hyvin iloinen siitä, että kaikki suomalaiset pääsevät tulevaisuudessa käyttämään tätä mielenkiintoista kokoelmaa. (Linda Jakobson, Max Jakobsonin tytär). 2 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 Kansalliskirjasto ja Otavamedia Oy solmivat sopimuksen 1900-luvun Suomen Kuvalehtien digitoinnista. Sopimus koskee vuosia 1945 2001. Vuosien 1906 1944 lehdet on jo digitoitu, ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Otavan Kirjasäätiö tukee digitointihanketta.
klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi tarjoaa suomalaisen kaunokirjallisuuden klassikoita vapaaseen käyttöön. Verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin 600 teosta. Palvelu laajenee tulevina vuosina. Arvokas Hotelli Kämpin salonkiorkestereiden nuottikokoelma lahjoitettiin Kansalliskirjastolle. Nuottikokoelma on asiakkaiden käytössä Kansalliskirjaston tiloissa. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm valittiin maailman kansalliskirjastojen johtajien liiton (CDNL) puheenjohtajaksi ja kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen nousi Euroopan tieteellisten kirjastojen säätiön (Liber) puheenjohtajaksi. Kansalliskirjaston peruskorjaus valittiin Vuoden Työmaaksi 2014. Valinnan teki Rakennuslehden kutsuma asiantuntijaraati. Konservoiva korjaushanke valmistuu vuoden 2015 loppupuolella. Finnan 1-vuotisjuhlia vietettiin joulukuussa. Finna-palvelu kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Vuoden lopussa palvelussa oli noin 9 miljoonaa aineistotietoa. 85 organisaatiota on jo ottanut Finnan käyttöön. finna.fi KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 3 Kuvat: Jaakko Martikainen, Ari Aalto, Veikko Somerpuro, Hanne Nykänen, Kati Winterhalter, Kansalliskirjasto.
Sisällysluettelo 2 Kohokohtia vuodelta 2014 6 Johtajan katsaus 8 Kansakunnan aarteet kaikille 9 Finna tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville 10 Kulttuuriperintöä verkkoon miljoona sivua vuodessa 16 Metatiedon ja standardien merkitys kasvaa 18 Sidosryhmät ja yhteiskuntasuhteet 18 20 21 22 Kansainvälinen yhteistyö Kansallinen yhteistyö Varainhankinta ja ystävätoiminta Viestintä- ja kulttuuripalvelut Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto 4 KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014 24 Kansalliskirjaston perustehtävät 25 29 30 Kansalliskirjasto, julkaistun kulttuuriperinnön tallettaja ja asiakaskäyttöön tarjoaja Kansalliskirjasto, tiedeyhteisön tuki Kansalliskirjasto, digitaalisen kirjaston rakentaja 4 Lahjoitukset 3 36 Voimavarat ja talous 40 Johtokunta ja muut hallintoelimet 41 Teemme yhteistyötä 43 Yhteystiedot
VISIO Kansakunnan aarteet kaikille. TOIMINTA-AJATUS Kansalliskirjasto turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden yhteiskunnassa. Kansalliskirjasto välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä kehittää palveluja yhteistyössä kirjastoverkon ja tietoyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. ARVOT Olemme ammattitaitoisia ja kehitymme. Teemme yhdessä. Toimimme avoimesti ja luotettavasti. Kulttuuriperintömme on aina läsnä. Edistämme tiedon saatavuutta. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 5
JOHTAJAN KATSAUS Kirjastot tekevät ratkaisuja tulevaisuudelle Suomalainen kirjastolaitos tunnetaan menestystekijänä maailmalla. Meitä pyydetään kansainvälisiin projekteihin ja jopa johtotehtäviin. Suomalaiseen järkeen ja yhteistyökykyyn luotetaan. Moni tekee toisen työpäivän kansainvälisissä hankkeissa. Niistä yleensä saa enemmän kuin pystyy antamaan. Kansakunnan sähköistä valmiutta kuvaava Digibarometri 2014 julkaistiin vuosi sitten. Digibarometrin pääviesti oli, että varsin hyvistä lähtökohdista huolimatta teollisuus ja julkinen sektori alisuoriutuvat. Pelifirma Supercell oli iloinen poikkeus. Ikuinen toisinajattelija Kalle Isokallio kertoi, että ennemmin tästä maasta osaaminen loppuu kuin raha. Ensin pitää osata ja tehdä. Siitä seuraa taloutta ja hyvinvointia. Hyvä periaate. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten Suomen asiat pannaan nousuun. Suhteellisuudentaju ja virkeä mieli auttavat eteenpäin. Moni yritys on menestynyt ratkaisuliiketoiminnan avulla. Suomalaiset menestysfirmat toteuttavat sitä ja auttavat muita eteenpäin. Voiko tätä soveltaa kirjastotoimeen? Kyllä, tosin olemme tehneet sitä ilman erillistä otsikkoa jo pidemmän aikaa. Ratkaisuliiketoimintaan liittyy asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen, ratkaisujen löytäminen aineiston välitysketjuun ja räätälöidyt sovellukset. Varsin lähellä sitä, mitä kuluneena vuonna Kansalliskirjastossa on tehty. Olemme asiakkaittemme edunvalvoja. Kansalliskirjastossa on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella luotu viime vuosina merkittäviä infratason ratkaisuja. Olemme luoneet Finnan, kansakuntaa yhdistävän digitaalisen palveluympäristön ja Finton, laajan ontologiapalvelun. Olemme käynnistäneet yhdessä tiedeyhteisön kanssa uutta luovaa digitaalisen humanismin tutkimusta. Digitaalisen humanismin sovellettavuus oli työvuoden innostavimpia elementtejä. Olemme pyrkineet jatkuvasti kohti avoimen tiedon ratkaisuja ja olemme vaikeissakin talousoloissa digitoineet kansallisia sisältöjä ja luoneet uusia tapoja tämän aineiston käsittelyyn. Kyllä näitä ratkaisutoiminnaksi voi kutsua. Tässä vuosikertomuksessa nousevat esiin Kansalliskirjaston kärkihankkeet: digitaaliset sisällöt ja palvelut, kansallinen metatietovaranto, tutkimusyhteistyö, varainhankinta ja ystävätoiminta. Ne edustavat ratkaisuliiketoimintaa, josta kansalaiset hyötyvät. Vuosi 2014 oli merkittävä myös monen aikalaiskokoelman lahjoituksen vuoksi: Peter von Baghin, Jukka Kemppisen ja Max Jakobsonin kokoelmalahjoitukset ovat tuoneet upean lisänsä kansalliskokoelmaan. Menestys on yhteistä ja siihen halutaan liittyä. Olemme saaneet jälleen merkittävää tukea monelta taholta hankkeillemme. Kansalliskirjaston johtajana lausun lämpimät kiitokseni rahoittajillemme ja kumppaneillemme, kirjastoverkolle, Helsingin yliopistolle, Mikkelin talousalueelle ja uutteralle henkilökunnallemme, joka on toiminut joustavasti ja vaivojaan säästämättä. Olemme eläneet muutosvuoden, johon on liittynyt monia haasteita. Samalla se on antanut hyvän tauon miettiä uutta, ja käyttää muutosvuosi eduksi. Kun Kansalliskirjaston Engel-rakennus vuoden 2016 alkupuolella saadaan peruskorjauksen jälkeen yleisökäyttöön, tulemme esittelemään uusiutuneen Kansalliskirjaston ja palvelukonseptin ja paljon uutta sisältöä ja yhteisöllisyyttä. On hyvä huomata, miten paljon tätä on kaivattu. Kai Ekholm, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm valittiin elokuussa kansalliskirjastojen maailmanjärjestön CDNL:n puheenjohtajaksi. 6 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014
Menestys on yhteistä ja siihen halutaan liittyä. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto 7
Martoilla on yli sadan vuoden historia. Finnaan tutustumalla minulle avautui täysin uusi ja monipuolinen arkisto järjestömme arkeen. Tätä perinnemarttaikkunaa on todella mielenkiintoista selata, kertoo Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Kai Ekholm/Kansalliskirjasto Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto Finnan 1-vuotisjuhlia vietettiin 3.12. 8 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014
Kansakunnan aarteet kaikille KÄRKIHANKKEET 2014 Digitalisoituminen muuttaa tutkijoiden, opiskelijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden tapaa käyttää informaatiota. Kansalliskirjasto vastaa tähän haasteeseen. Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aarteiden eli aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Kansallisen Finna-hakupalvelun kautta paitsi kirjastojen myös arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuus paranee joka päivä. Finna tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville Finna on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka kokoaa muistiorganisaatioiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Aineistotietoja Finnassa oli vuoden lopussa noin 9 miljoonaa, mikä on miljoona enemmän kuin edellisvuonna. Finna on suunniteltu yhteistyössä Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden kanssa, ja Kansalliskirjasto vastaa sen kehittämistyöstä. Finnan teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty avointa lähdekoodia, mikä mahdollistaa sekä laajan kansallisen että kansainvälisen yhteistyön asiakasliittymän kehittämisessä. Finna-käyttäjä kärjessä Käytettävyys painottuu sekä Finnan suunnittelussa, toteutuksessa että arvioinnissa. Kuluneen vuoden aikana kehitettiin erityisesti hakutoimintoa, kirjautumista ja esteettömyyttä. Käyttäjille tarjotaan nyt myös mahdollisuus omien suosikkilistojen jakamiseen ja niiden kommentointiin. Finnan myötä kansalaisille avautuu valtavan suuri määrä avointa kulttuuriperintöä yhden käyttöliittymän kautta. Finnan käyttöä seurattiin vuoden aikana sekä käyttötilastojen että kyselyn avulla. Käyttäjäkyselyyn vastasi yli 3 000 Finna-käyttäjää. Tulokset osoittavat, että Finna on otettu hyvin vastaan: lähes 90 % vastanneista pitää Finnapalvelua hyödyllisenä ja lähes 75 % helppokäyttöisenä. Vuoden lopulla tehtiin myös selvitys Finnan soveltuvuudesta eri alojen tutkijoiden tarpeisiin. Kyselyissä saatua aineistoa käytetään Finnan jatkokehittämisen tukena. Tervetuloa Finnaan Finnassa on tällä hetkellä mukana 85 organisaatiota ja 14 seuraavaa on tuotannossa. Uusia organisaatioita otetaan mukaan puolen vuoden välein. Arvion mukaan suurin osa korkeakoulukirjastoista tulee ottamaan Finnan käyttöön vuoden 2015 aikana. Ensimmäinen yleisten kirjastojen Finna-näkymä avattiin koekäyttöön Turun seudun Vaski-kirjastojen henkilökunnalle marraskuun lopussa. Kehittämistyötä jatketaan koko ajan, jotta yleiset kirjastot saavat omat tärkeimmät verkkopalvelunsa mahdollistettua myös Finnassa. Joulukuussa järjestettiin Finna-päivä, joka kokosi yhteen mukana olevia organisaatioita, sidosryhmiä sekä Finna-palvelun käyttäjiä. Päivän suunnitteluun osallistuivat useat Finnassa mukana olevat organisaatiot. Finna-päivänä avattiin erityisesti Finnan käyttäjille suunnattu Finna- Facebook, joka keräsi lyhyessä ajassa satoja seuraajia. facebook.com/finnapalvelu KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 9
Kansalliskirjasto laajentaa digitaalisten aineistojen käyttömahdollisuuksia tuomalla historiallisia matkailumainoksia tabletille. Aineisto on mukana Biblioboardin Exploring History -tablettisovelluksessa, jonka voi ladata itunesin kautta. Kulttuuriperintöä verkkoon miljoona sivua vuodessa Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Kirjastossa digitoitiin vuoden 2014 aikana yhteensä lähes miljoona sivua ja asiakaskäyttöön siirrettiin noin 1,2 miljoonaa sivua. Digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet sekä pienpainatteet ovat asiakkaiden käytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tekijänoikeuden alainen aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Palvelun ominaisuuksia kehitetään koko ajan ja sivuston käyttö on nyt mahdollista myös tableteilla. Aineiston hyödyntämistä on myös laajennettu kouluihin, jotka ovat innokkaasti ottaneet palvelun käyttöön. Palvelun käyttö on ahkeraa paitsi kotimaassa myös ulkomailla (12 % käyttäjistä). Suomen ensimmäinen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela aloitti kautensa tammikuussa 2014. Professori työskentelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa Mikkelissä. Tavoitteena on edistää humanistista tutkimusta ja digitaalisten aineistojen käytettävyyttä automaattisilla teknologiaratkaisuilla. Taustalla on laaja yhteistyö Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin yliopistokeskuksen sekä Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa oli vuoden 2014 lopussa 5,4 miljoonaa sivua aikakauslehtiä 3,2 miljoonaa sivua sanomalehtiä 129 400 sivua pienpainatteita vuoden lopussa digi.kansalliskirjasto. fi -palvelussa oli yhteensä 8,8 miljoonaa sivua digitoituihin aineistoihin tehtiin vuoden aikana noin 10,7 miljoonaa hakua, mikä on 5 % enemmän kuin edellisvuonna 10 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014
Digitalkoot on digi.kansalliskirjasto.fi:n uusi työkalu, joka mahdollistaa leikkeiden poiminnan digitoidusta aineistosta. Kokeile, kerää ja jaa aineistoasi sosiaalisessa mediassa! Palvelu avattiin toukokuussa, jonka jälkeen leikkeitä on tehty lähes 10 000 kappaletta. KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 11 Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto 12 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 Jesse Haaja Kansalliskirjasto
10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Digitoidut aineistot 2012 2013 2014 Aikakauslehdet Sanomalehdet Pienpainatteet Yhteensä Kansalliskirjaston toinen digitoitujen aineistojen järjestelmä Doria (doria.fi) tarjoaa merkittävän määrän erilaisia digitoituja aineistoja kuten esim. Nordenskiöldin karttakokoelman, pergamentteja, Turun Akatemian väitöskirjoja ja Urho Kekkosen julkaistua tuotantoa. Dorian käyttö kasvoi vuoden aikana yli miljoonaan sivulataukseen (1 315 285; edellisvuonna 786 519). Sanomalehtien lukeminen on vapaan kansan perusoikeus. Säilytetään se sukupolvelta toiselle. Professori Mikko Viitasalo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti käyttää digitoituja historiallisia sanomalehtiä maaseutuun liittyvissä tutkimuksissaan. aikana tutkimusryhmä on edistänyt mm. digitoitujen lehtiaineistojen käyttöä tutkimusdatana. Professuuri on määräaikainen 1.1.2014 31.12.2017. Sanomalehdet ovat kansallisen Fennica-aineiston käytetyimpiä aineistoja. Tekijänoikeusvapaat lehdet vuoden 1910 loppuun asti ovat digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta vapaasti käytettävissä, mutta tekijänoikeuden alaisia lehtiä ei voida tarjota digitaalisesti vapaaseen käyttöön. Kansalliskirjasto, Kopiosto, lehtitalot ja Sanomalehtien liitto jatkoivat kuluneena vuonna yhteistyötä Viestinnän tutkimussäätiön rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on saattaa 1900-luvun tekijänoikeuden alaisia lehtiaineistoja digitaaliseen muotoon ja nykyistä laajempaan käyttöön. Comellus-projektissa kehitetty sanomalehtien sähköinen vastaanottoprosessi valmistui toukokuussa. Prosessi kattaa aineiston kulun sen vastaanottamisesta aina asiakaskäyttöön siirtämiseen saakka. Sanomalehdet myös tallennetaan mikrofilmille pitkäaikaista säilytystä varten. Projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (Vipuvoimaa EU:lta), Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin kaupunki, Kansalliskirjasto ja kaksi pilottilehtitaloa. Fenno-Ugrica -verkkokokoelmaan digitoidaan uralilaisilla kielillä painettuja kieliaineistoja, joihin tutkijakunnalla ei ole ollut aikaisemmin mahdollista tutustua. Suurin osa aineistoista kuuluu Venäjän kansalliskirjaston kokoelmiin. Verkkokokoelma täydentyi kuluneen vuoden aikana 1100 monografianimekkeellä ja 100 Venäjän kansalliskirjaston kokoelmien sanomalehtinimikettä julkaistaan alkuvuodesta 2015. Tutkijoille kehitetään myös ns. OCR-editoria, jonka avulla sähköiseen muotoon tallennettua aineistoa on mahdollisuus muokata. KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 13
Kansalliskirjaston inkunaabelikokoelmat sisältävät runsaat 400 ennen vuotta 1501 painettua teosta. Kokoelmat ovat kansainvälisestikin merkittäviä, pitäen sisällään useita harvinaisuuksia sekä Suomen kirjahistoriaa valaisevia teoksia. Inkunaabelikokoelmista laadittiin tieteellinen, kansainväliset mitat täyttävä luettelo, jolle myöhempi tutkimus voi perustua. Luettelo on asiakkaiden käytössä Helsingin yliopiston verkkotietokannassa (HELKA). Fenno-Ugricaa markkinoitiin tehokkaasti erityisesti venäjäksi ja kokoelmien käyttö lisääntyi noin 700 latauksesta yli 9000 lataukseen kuukaudessa. Kokoelmia voidaan katsoa käytettävän lähes maailmanlaajuisesti, sillä käyttäjiä on tällä hetkellä lähes 70 eri maasta. Sukukielten digitointiprojekti on Koneen Säätiön rahoittama kaksivuotinen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat Venäjän kansalliskirjasto (Pietari), muutamia muita kirjastoja Venäjällä sekä suomalais-ugrilaisten kielten tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista. Kirjahistorian hanke käynnistyi Liisa Santalan rahaston turvin. Digitoitava aineisto on valittu, mutta itse digitointi siirtyy vuodelle 2015. Digitoitujen aineistojen lisäksi hankkeessa tuotetaan kirjahistorian tutkimuksen verkkojulkaisu. Suomalainen klassikkokirjasto on Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston tuottama ja ylläpitämä digitaalinen kirjasto, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä. Klassikkokirjasto on kattava ja lähdekriittinen kokonaisuus suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa. Tähän mennessä teoksia on julkaistu verkkopalvelussa noin 600. Hanketta johtaa professori Jyrki Nummi. klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/ fennougrica.kansalliskirjasto.fi:n käyttö lisääntyi 700 latauksesta yli 9000 lataukseen kuukaudessa. Kansalliskirjasto avasi marraskuussa yli 450 kotimaisen musiikkiarkiston tiedot verkon kautta haettavaksi. Aineistotiedot ovat asiakkaiden käytössä Finna- ja Viola -asiakasliittymien kautta. Kokoelmista löytyvät lukuisten suomalaisten säveltäjien arkistot aina Paciuksesta ja Sibeliuksesta nykysäveltäjiin. Kokoelmissa on sävellyskäsikirjoitusten lisäksi myös säveltäjien muuta arkistoaineistoa kuten päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Arkistot tarjoavat erinomaisen lähdemateriaalin niin musiikintutkijalle kuin -esittäjällekin. Projekti on toteutettu Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon kuuluvan Anu Karessuon nimikkorahaston turvin. Kartanoiden kokoelmat kukoistamaan - Nytt liv i gamla herrgårdssamlingar aloitettiin vuonna 2010 yhteistyöprojektina, jossa olivat mukana Ritarihuone, Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Åbo Akademin kirjasto. Vuonna 2010 alkaneessa hankkeessa koottiin tietoja yksityisistä ja julkisista kartanoarkistoista. Kartoituksen tuloksena saatu tieto on asiakkaiden käytössä Herrgårdar-tietokannassa, jota ylläpitää hankkeen koordinoija Svenska Litteratursällskapet. 14 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014
Turun akatemian väitöskirjojen digitointi- ja luettelointi toteutetaan Ilkka ja Ulla Paateron rahaston tuella. Ensimmäiset 1778 vuosina 1642 1828 julkaistua väitöskirjaa on jo julkaistu Doria-julkaisuarkistossa. Syksyllä 2012 alkaneessa projektin toisessa vaiheessa digitoidaan loput noin 2700 väitöskirjaa, joissa on yhteensä noin 72 000 sivua. Aineisto tuodaan asiakaskäyttöön vuoden 2015 aikana. Kansainvälisestikin merkittävä A.E. Nordenskiöldin karttakokoelma on yksi Kansalliskirjaston aarteista, jonka saavutettavuutta kehitettiin kuluneena vuonna. Doria-julkaisuarkisto tarjoaa nyt 537 kokoelman karttaa asiakkaiden vapaaseen käyttöön. KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 15
Metatiedon ja standardien merkitys kasvaa Kuvailevan metatiedon kehittäminen ja suomalaisten kirjastojen tukeminen metatietotyössä on Kansalliskirjaston keskeinen tehtävä. Kirjaston metatietotyöhön liittyy yhä tiiviimmin kirjastoalan kehittämis- ja koulutusvastuu sekä osallistuminen kansainvälisten tunnistejärjestelmien kehittämiseen. Julkishallinnon metatietopalveluiden kehittämiskohteita ovat järjestelmien yhteentoimivuus, organisaatioiden välisten tietojen liikkuvuus sekä yhteisten toimintatapojen omaksuminen. Kansalliskirjasto on keskeisessä roolissa yhteistyön varmistamisessa. Finto on Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen sanasto- ja ontologiapalvelu. Fintoa kehitetään ON- KI-projektissa, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisrahoituksella. Projektissa tehdään myös sisältötyötä Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) kehittämiseksi. Kuluneen vuoden aikana Finton nopeutta ja käytettävyyttä kehitettiin edelleen ja palvelu sai uuden visuaalisen ilmeen. Finto-palvelu on tärkeä askel kohti linkitettyä dataa, joka puolestaan parantaa datan käytettävyyttä sisällönkuvailussa. Finto luo sanastotyön tekijöille vakaan alustan, jonka varaan voi rakentaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Keskitetty ontologiapalvelu yhtenäisillä julkaisukäytännöillä on kätevä niin sisällönkuvailijoille kuin sovelluskehittäjillekin. Melinda on kansallinen metatietovaranto ja kirjastoille tarjottava palvelu, joka kokoaa kuvailevat metatiedot yhteen paikkaan. Yhtenäiset käytänteet ja toimintatavat parantavat metatiedon laatua, mikä edistää metadatan yhteentoimivuutta. Kirjastojen kuvailutyötä ja siihen liittyvää osaamista on myös helpompi jakaa, kun työtä tehdään yhteiseen metatietovarantoon. Vuonna 2014 kansallisbibliografiatuotanto siirrettiin kokonaisuudessaan Melindaan. RDA (Resource Description and Access) on kirjastoaineistojen uusi kuvailustandardi, ja Kansalliskirjasto valmistelee sen käyttöönottoa Suomessa. Siirtymä tulee tapahtumaan vähitellen vuodesta 2015 alkaen, mutta muutosvaihe suomalaisessa kirjastokentässä kestänee 2020-luvulle asti. Kansainvälisten RDA-määritysten käyttäminen mah- Melindan dollistaa suomalaisen kirjastometatiedon hyödyntämisen muissa maissa ja käytön myös kirjastomaailman ulkopuolella. Muutoksen ensimmäinen vaihe oli kääntää ja muokata kansainvälinen RDAsäännöstö soveltuvaksi suomalaiseen käyttöön. Kuvailusäännösten suomennos viimeisteltiin vuoden 2014 aikana. Sääntöjen jalkauttaminen Suomeen edellyttää kiinteää yhteistyötä kirjastoverkon asiantuntijoiden kanssa. Muistiorganisaatioiden kansallista yhteistyötä pyritään lisäämään metatietotuotannon tehokkuuden lisäämiseksi. tavoitteena on, että aineisto kuvaillaan Suomessa vain yhden kerran. 16 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014
KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 17
Sidosryhmät ja yhteiskuntasuhteet Kansainvälisyys on merkittävä osa Kansalliskirjaston toiminnan ja palveluiden kehittämistä ja edellytys kirjaston strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kirjaston asiantuntijat ovat näkyvästi vaikuttavamassa eri yhteistyöryhmien ja kehittäjäyhteisöjen toiminnassa. Kansallista yhteistyötä tehdään mm. kirjastoverkon ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta edistetään kirjastoon, sen palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöaineistoon liittyvää tutkimusta. Varainhankinta ja kirjaston ystävätoiminta tukevat Kansalliskirjaston työtä ja kokoelmia ja rakentavat kirjastolle uusia kumppanuuksia. Kansainvälinen yhteistyö Kansalliskirjastot ovat tehokkaasti verkostoituneita sekä maailmanlaajuisesti (CDNL) että Euroopan laajuisesti (CENL). Suomen kansalliskirjasto on järjestöissä aktiivisesti mukana, ja Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm valittiin CDNL:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014 2016. Euroopan tieteellisten kirjastojen säätiö LIBER on foorumi, jossa on mahdollista esitellä Suomen kirjastopalveluiden kehittämishankkeita ja niiden tuloksia eurooppalaisille kollegoille. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen valittiin LIBER:in puheenjohtajaksi kaudelle 2014 2016. Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto isännöivät LIBER-konferenssia Helsingissä kesällä 2016. Konferenssin suunnittelutyöt käynnistettiin syksyllä. Kansalliskirjasto on edustettuna kirjastoseurojen kansainvälisen järjestön IFLA:n kuudessa eri jaoksessa. Kirjaston edustaja toimii IFLA:n sanomalehtijaoksen puheenjohtajana. MSEG (Member States Expert Group on Digitisation and Digital Preservation) on komission vetämä digitoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen korkean tason asiantuntijaryhmä, jossa Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus on Suomen toinen asiantuntijajäsen. Europeana on yhteishanke, jossa kehitetään Euroopan laajuista portaalia kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuuden ja tunnettuuden lisäämiseksi. Kansalliskirjasto välittää kansallista digitoitua aineistoa Europeanaan sekä World Digital Libraryyn. Kansalliskirjasto on aktiivinen toimija kansainvälisissä avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöissä ja metadatakehittämisessä. Kirjasto toimii myös tilastoinnin sekä digitoinnin kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja on mukana edistämässä kirjastojen ja muiden muistiorganisaatioiden tekijänoikeusasioita. Kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen tavoitteena on varmistaa kirjastoverkon ja suomalaisten muistiorganisaatioiden ratkaisujen kansainvälinen yhteismitallisuus. Vuodesta 2012 alkaen Kansalliskirjasto on ollut mukana Scandinavian Library Quarterly -lehden toimituskunnassa. Vuodesta 1968 ilmestynyt pohjoismaista kirjastoalaa käsittelevä aikakauslehti on myös pohjoismaisten tieteellisten kirjastojen ääni kansainvälisellä kirjastokentällä. Avoimeen julkaisemiseen keskittynyt kansainvälinen Open Repositories -konferenssi pidettiin kesäkuun alussa Helsingissä. Konferenssiin osallistui 470 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Viiden päivänä aikana osallistujille tarjottiin 160 esitystä, paneelia tai työpajaa. Konferenssi sai erittäin paljon kiitosta kansainväliseltä yleisöltä. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen valittiin Euroopan tieteellisten kirjastojen liiton (LIBER) puheenjohtajaksi. 18 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014
Ida Pimenoff Kansalliskirjasto Kansalliskirjasto/Helmi-Kanerva Tuori Kansalliskirjasto/Jukka Pennanen Open Reposotories -konferenssi Helsingissä kesällä 2014. Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm valittiin kansalliskirjastojen maailmanjärjestöjen CDNL (Conference of Directors of National Libraries) puheenjohtajaksi. KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 19
Kirjastoverkkopäiviä vietettiin lokakuussa. Kansalliskirjasto/Jukka Pennanen 20 KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 Kansallinen yhteistyö Yhteistyö ja vuoropuhelu kirjastoverkon ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa on edellytys Kansalliskirjaston palveluiden kehittämiselle. Vuonna 2014 Kansalliskirjasto järjesti yksin tai yhteistyössä kumppaneiden kanssa yli 50 tilaisuutta, jotka oli suunnattu kirjastoverkolle ja muille asiakasorganisaatioille. Vuoden 2014 Kirjastoverkkopäiville lokakuussa osallistui yli 230 henkeä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) vuosille 2014 2017. Hankkeen tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Lisäksi edistetään tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja tuetaan avoimen tieteen toimintatapoja tutkijayhteisöissä. Kansalliskirjasto on aktiivisesti mukana hankkeessa ja kirjaston asiantuntijoita on mukana sekä strategiaryhmässä että useissa eri työryhmissä. Kansalliskirjasto johtaa SFS:n Tietohuoltokomitean (Suomen standardoimisliiton tekninen komitea 115) toimintaa. Komitea osallistuu sekä kansalliseen että kansainväliseen standardien kehittämistyöhön. Kansalliskirjasto tutkimuskirjastopalveluiden johtaja Liisa Savolainen on jäsenenä sekä UNESCO:n Memory of the World -kansallisessa komiteassa että opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämässä Aineettoman Kulttuuriperinnön työryhmässä. Kansalliskirjasto on aktiivinen yhteistyökumppani digitoinnin ja säilytyksen kehittämisalueilla Etelä-Savossa, ja Etelä-Savon ja Mikkelin maakunta- ja aluestrategiat sekä Mikkelin yliopistokeskus ovat nostaneet digitointitoiminnan painopistealueeksi. Alueellista yhteistyötä tehdään Digitalmikkeli-konsortiossa, jonka puitteissa kehitetään digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin kokonaisuutta. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö palvelee sekä Kansalliskirjaston palveluiden kehittämistä että opiskelijoiden ja oppilaitosten etua. Kirjasto tarjoaa aktiivisesti aineistoihinsa ja palveluihinsa perustuvia ajankohtaisia tutkimusaiheita eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille. Vuoden 2014 aikana tutkimus- ja oppilaitosyhteistyöhön tuli mukaan uusia kumppaneita ja tieteenaloja. Yhteistyö oli erityisen aktiivista Finna-projektissa. Jean Sibelius Works -hankkeessa julkaistaan Sibeliuksen sävellystuotanto kokonaisuudessaan lähteiden tutkimukseen perustuvina editioina. Vuoden 2014 loppuun mennessä hankkeessa on julkaistu kaikkiaan 24 nidettä. Hankkeen julkaisijoina ovat Kansalliskirjaston ohella Sibelius-Seura ry/sibelius Samfundet rf sekä saksalainen kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel. Kuluneena vuonna hankkeessa julkaistiin kaksi nidettä: viulukonsertto kaksine versioineen (JSW II/1) sekä neljäs pianoteosten nide (JSW V/4). Sibeliuksen pianosävellystuotanto saatiin näin julkaistuksi kokonaisuudessaan koottujen teosten sarjassa. Kirjasto valmistelee yhteistyössä Kansallismuseon ja -arkiston sekä Ainolan kanssa Jean Sibeliuksen juhlavuoden 2015 näyttelyä, joka avataan lokakuussa 2015 Kansallismuseossa.
Sinäkin voit olla mukana tukemassa Kansalliskirjaston toimintaa Varainhankinnan ja ystävätoiminnan painopiste vuonna 2014 oli Suomi 100 -ohjelman suunnittelussa ja valmistelussa. Kansalliskirjaston tavoitteena on toteuttaa Suomen historiaan liittyvien aineistojen verkkokirjasto vuosina 2015 2018. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin varainhankintakampanjaa verkkokirjaston toteuttamista varten. Presidentti Sauli Niinistö puolisoineen on lupautunut Vuosisatamme verkkoon -verkkokirjaston suojelijaksi. Varainhankinnan tukena toimivat kirjaston kummit valtiotieteen tohtori Sinikka Salo, professori Mikko Viitasalo ja kirjailija, kustantaja Kai Linnilä. Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston ensimmäinen kampanja, Pelasta kirja -ohjelma saatiin päätökseen toukokuussa. Ohjelman tulokset ovat nähtävillä Dorian Aarteet-kirjastossa, Suomen karttoja -osiossa, Kirjallisuuspankissa sekä lehtien ja pienpainatteiden joukossa. Nimikkorahastot Ilkka ja Ulla Paateron rahasto Syksyllä 2012 alkaneessa Turun akatemian väitöskirjahankkeessa digitoidaan noin 2700 väitöskirjaa. Aineisto tuodaan asiakaskäyttöön vuoden 2015 aikana. Anu Karessuon rahasto Rahaston tuella toteutettu musiikkiarkistojen luettelohanke päättyi lokakuussa 2014. Joulukuussa Kansalliskirjasto avasi yli 450 kotimaisen musiikkiarkiston tiedot asiakkaiden käyttöön Finna- ja Viola -palveluissa. Liisa Santalan rahasto Kirjahistorian hanke käynnistyi toimintavuoden aikana. Digitoitava aineisto on valittu ja digitointityö aloitetaan vuonna 2015. Digitoitujen aineistojen lisäksi hankkeessa tuotetaan kirjahistorian tutkimuksen verkkojulkaisu. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto Kansalliskirjasto avasi joulukuussa yli 450 kotimaisen musiikkiarkiston tiedot verkon kautta haettaviksi. Loppuvuodesta järjestettiin tiedotus- ja juhlistamistilaisuus, jossa kuultiin mm. aikaisemmin tuntemattomia sävellyksiä, jotka ovat tulleet esiin arkistoluetteloinnin edetessä. Kansalliskirjaston Suomi 100 -ohjelma Kansalliskirjasto rakentaa 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen historiaan liittyvien aineistojen verkkokirjaston. Kirjasto rakennetaan vuosina 2015 2018 ja sen tavoitteena on luoda Kansalliskirjaston ainutlaatuisista kokoelmista kattava, innostava ja vuorovaikutteinen palvelu kaikkia kansalaisia varten. Varojen hankkiminen aloitettiin vuonna 2014, ja kirjasto on saanut poliisihallitukselta rahankeruuluvan yleisökampanjaa varten ajalle 1.1.2015 31.12.2019. Varainkeruukampanja Vuosisatamme verkkoon käynnistyi vuonna 2014 kumppaneiden ja lahjoittajien kartoittamisella. Kampanja laajenee vuoden 2016 aikana. KANSALLISKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2014 21