1 FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
2 YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO TOIMINTAKERTOMUS 2001 Julkaisija: Käyntiosoite: Postiosoite: Åkerlundinkatu 2 A, 5. krs, Tampere Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: (03) 2158 519 Fax: (03) 2158 520 Sähköposti: Kotisivu: etunimi.sukunimi@uta.fi tai fsd@uta.fi http://www.fsd.uta.fi Julkaisuvuosi: 2002 ISBN 951-44-5367-0 Graafinen suunnittelu ja taitto Marita Alanko Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2002
3 Sisällysluettelo 1 Toimintakaudelta 1999 2000 vuoteen 2001 5 2 Hallinto 7 3 Tehtävät ja tavoitteet 10 4 Arkistotoiminnan rakennuspuut vuonna 2001 12 4.1 Aineistojen luovuttamisen ja uudiskäytön käytännöt 12 4.2 Tutkimusaineistojen dokumentointiformaatti 13 4.3 Ulkoinen WWW-sivusto 13 4.4 Intranet: sisäinen WWW-sivusto 14 4.5 Arkistointia ja yhteydenpitoa palveleva erillinen tietokanta 14 4.6 Aineistotietokannat 14 4.6.1 WWW-aineistoluettelo 14 4.6.2 NESSTAR (Networked Social Science Tools and Resources) 14 4.6.3 Kvalitatiivisten aineistojen tietokanta 15 5 Ulkoinen tiedottaminen 16 5.1 Painettu materiaali ja verkkotiedottaminen 16 5.2 Tietoarkistossa järjestetyt kokoukset ja seminaarit 17 5.3 FSD:n tekemät vierailut ja esittelyt kotimaassa 17 5.4 Vierailut FSD:hen ja tietoarkiston henkilöstön kotimainen seminaariosallistuminen 17 6 Peruspalvelujen käyttö 18 6.1 Aineistojen luovuttaminen arkistoitavaksi 18 6.2 Aineistojen luovuttaminen uudiskäyttöön 20 6.3 WWW-sivuston käyttö 21 7 Hankkeet ja tietovarannot 23 7.1 ISSP (International Social Survey Programme) 23 7.2 ESS (European Social Survey) 24 7.3 Monikielinen tesaurus 24 7.4 Menetelmäopetuksen tietovaranto 25 7.5 Sosiologian tietovaranto 25 7.6 Muut tietovarannot 26
4 8 Yhteistyö keskeisten kotimaisten toimijoiden kanssa 27 8.1 Tilastokeskus 27 8.2 Tieteelliset kirjastot 27 8.3 Suomen Akatemia ja opetusministeriö 28 8.4 Tampereen yliopisto 28 9 Kansainvälinen yhteistyö 30 9.1 Vierailut ulkomaisiin arkistoihin ja vierailut FSD:hen 30 9.2 Seminaari- ja konferenssimatkat sekä järjestöyhteistyö 30 9.2.1 CESSDA (Council of European Social Science Data Archives) 30 9.2.2 ICPSR (Inter-university Consortium for Political and Social Research) 31 9.2.3 IASSIST (International Association for Social Science Information Service and Technology) 31 10 Talous 32 Liite 1 Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon liittyviä julkaisuja v. 2001 37 Liite 2 Tietoarkiston toimintaa 2001: seminaarit ja vierailut 38 Liite 3 Tietoarkistoon arkistoidut aineistot 31.12.2001 44 Liite 4 FSD:n henkilöstön vastuualueet v. 2001 50
5 1 TOIMINTAKAUDELTA 1999 2000 VUOTEEN 2001 Vuosi 2001 oli kolmas Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston toimintavuosi. Samalla se oli ensimmäinen kolmannes strategiakaudesta 2001 2003, jota koskeva yleissuunnitelma on aiemmin hyväksytty tietoarkiston virallisissa hallintoelimissä (ks. http://www.fsd.uta.fi/strategia0103.pdf/). Lähes kaikki strategiasuunnitelmassa mainitut toiminnot ja hankkeet on käynnistetty vuoden 2001 loppuun mennessä. Tässä vuosikertomuksessa luodaan aiemman vuosikertomuksen tapaan järjestelmällinen katsaus tietoarkiston toiminnan sisältöihin. Toimintavuosien 1999 ja 2000 vuosikertomuksesta poiketen enää ei esitellä yksityiskohtaisesti tietoarkiston perustavia toimintaperiaatteita. Nyt luodataan aihealoittain toimintavuoden asioita ja tapahtumia. Yleensä ottaen vuosi 2001 oli tietoarkiston toiminnassa ensimmäinen, jonka aikana joillakin toiminta-alueilla oli mahdollista puhua jo merkittävässä määrin erilaisten arkistokäytänteiden ja toimintojen vakiintumisesta. Vuoden 2000 aktiivinen ulkoinen tiedottaminen ja markkinointi näytti tuottaneen tulosta ainakin siinä suhteessa, että tietoarkiston vuoden 2001 toiminnalle asetetut aineistojen uudiskäytön määrälliset tavoitteet kyettiin saavuttamaan (ks. tarkemmin luku 6). Tältä pohjalta strategiakauden 2001 2003 keskeisimmät tavoitteet, tietoarkiston palvelujen kattava hyödyntäminen ja FSD:n tavoitteita tukevan toimintakulttuurin syntyminen suomalaiseen yhteiskuntatieteelliseen tiedeyhteisöön, ovat realistisesti saavutettavissa. Toimintavuoden 2001 jälkeen osa tavoitteista on myös jo saavutettu. Vuonna 2001 tietoarkistossa ovat työskennelleet seuraavat vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät sekä projekti- ja sijaishenkilöstö: Sami Borg, johtaja Katri Aarnio, tutkimussihteeri
6 Aineistopalvelu: Maria Forsman, informaatikko (vv. 1.10. alk.) Mari Kleemola, vs. informaatikko Arja Kuula, arkistonhoitaja Arja Tuuliniemi (vv. 19.3. alk.) Seppo Antikainen, tutkimusamanuenssi Ari Eronen, määräaikainen tutkimusamanuenssi (7.5. alk.) Markku Mustaranta, määräaikainen tutkimusamanuenssi Tarja Uotila, määräaikainen tutkimusapulainen Mirja Kytökari, määräaikainen tutkimusamanuenssi (4.12. alk.) Tekninen tuki: Sirkka Säynäjäkangas, ATK-erikoistutkija (vv. 1.9. alk.) Matti Heinonen, ATK-erikoistutkija Jouni Sivonen, pääsuunnittelija Jussi Palola, ATK-suunnittelija (14.9. alk.) Hankkeet: Menetelmäopetusvaranto: Mikko Mattila, suunnittelija ( 31.1.) Eija Paaso, suunnittelija ( 17.3.) Sosiologian alan verkkotietovaranto: Jukka Partanen, suunnittelija ( 31.5.2001) Politiikan tutkimuksen tietovaranto: Janne Salonen (6.8. 21.9.) HASSET-tesauruksen kääntäminen: Susanna Keränen, suunnittelija ( 31.5.2001) Verkkotietovarannot: Tuomas Alaterä, suunnittelija Kesäharjoittelijat/tuntityöntekijät: Nelli Hankonen Jaakko Koivumäki Katja Mäki Mikko Sariola Samppa Mänty Paula Silvennoinen
7 2 HALLINTO Tietoarkiston hallinnosta vastaavat johtokunta, valtakunnallinen neuvottelukunta sekä yksikön johtaja, joka toimii esittelijänä hallintoelinten kokouksissa. Johtokunnan yleisenä tehtävänä on kehittää ja ohjata erillisen laitoksen toimintaa tulosvastuullisena yksikkönä. Valtakunnallinen neuvottelukunta kantaa puolestaan vastuuta yksikön strategiasuunnittelusta sekä yhteydenpidosta tietoarkiston sidosryhmiin. Johtokunta kokoontui vuonna 2001 kahdesti. Valtakunnallisen neuvottelukunnan kokouksia pidettiin toimintavuoden aikana kerran. Johtokunnan ja neuvottelukunnan tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti yliopiston johtosäännössä (http://www.uta.fi/hallintokeskus/hela/saadokset/ johtosaanto.html). Kokoonpanot toimikaudella 1.1.1999 31.7.2001 ja toimikaudella 1.8.2001 ilmenevät seuraavista luetteloista: FSD:n johtokunta koostuu Tampereen yliopiston eri laitosten ja tiedekuntien sekä opiskelijoiden edustajista. 31.7.2001 päättyneellä toimikaudella johtokuntaan kuuluivat Varsinainen jäsen: Varajäsen: Pj, professori Prof. Risto Sänkiaho Varapj., professori Tuula Gordon Professori Tarja Pösö Professori Marjatta Hietala Erikoistutkija Vesa Kurkela Professori Jukka Kultalahti Professori Ari-Veikko Anttiroiko Professori Pertti Suhonen Professori Kalervo Järvelin Professori Suvi Virtanen Tutkija Sirpa Kolehmainen-Linden Koordinaattori Eero Pantzar Lehtori Arto V. Viitanen Henkilökunnan edustaja: Informaatikko Maria Forsman Arkistonhoitaja Arja Tuuliniemi Opiskelija Tanu Heikkinen Opiskelija Mari Saikkonen (1.8.2000 31.7.2001) Opiskelija Niina Nyyssölä Opiskelija Otto Auranen (1.8.1999 31.7.2000) Opiskelija Matti Säteri Opiskelija Jenni Ylitalo (1.1.1999 31.7.1999)
8 Elokuun alusta 2001 johtokunnan koostumus on ollut seuraava: Varsinainen jäsen Pj., professori Jukka Kultalahti Varapj., tutkija Sirpa Kolehmainen-Linden Professori Marjatta Hietala Professori Eero Pantzar Professori Markus Jäntti Informaatikko Eija Poteri Professori Kalervo Järvelin Arkistonhoitaja Arja Kuula Opiskelija Kimmo Kangas Varajäsen Professori Risto Sänkiaho Erikoistutkija Vesa Kurkela Tutkija Arto Viitanen Assistentti Jani Kaarlejärvi Professori Harri Melin Professori Ari-Veikko Anttiroiko ATK-erikoistutkija Matti Heinonen Opiskelija Jani-Petri Laamanen FSD:n valtakunnallinen neuvottelukunta koostuu eri yliopistojen ja yhteiskuntatieteiden sekä tietoarkiston muiden yhteistyökumppaneiden edustajista. Sen jäsenet ja varajäsenet heinäkuun 2001 loppuun päättyneellä toimikaudella olivat: Varsinainen jäsen Varajäsen Organisaatio Pj., professori Seppo Pöntinen Professori Veli-Matti Ritakallio TuY Yliassistentti Silva Tedre Assistentti Jari Savikuja JoY Professori Martti Siisiäinen Professori Marja Järvelä JyY Tiedesihteeri Maija-Liisa Toikka Tiedesihteeri Vesa-Matti Lahti SA Professori Ari Salminen Professori Pirkko Vartiainen VaY Professori Mariam Ginman PD Kimmo Grönlund ÅA Yksikön johtaja Markku Mäenpää Projektipäällikkö Maija-Liisa Tuomi Arkistolaitos Tutkimusprofessori Salme Ahlström Tutkimuspäällikkö Marko Elovainio STAKES Tieteellinen johtaja Risto Lehtonen Hallintopäällikkö Anna-Leena Reinikainen Tilastokeskus Ylitarkastaja Sirkka-Leena Hörkkö Ylitarkastaja Ilkka Turunen OPM Ylikirjastonhoitaja Hannele Soini Professori Kalervo Järvelin Tiet. kirjastot Professori Tuomo Martikainen Professori Tapani Valkonen HY Professori Matti Tuomala Professori Jari Vainiomäki TaY Opiskelija Tanu Heikkinen Opiskelija Mari Saikkonen (1.8.2000 31.7.2001) Opiskelija Niina Nyyssölä Opiskelija Otto Auranen (1.8.1999 31.7.2000) Opiskelija Matti Säteri Opiskelija Jenni Ylitalo (1.1.1999 31.7.1999)
9 Toimikaudella 1.8.2001 31.7.2004 neuvottelukunta on nimetty seuraavasti: Varsinainen jäsen Varajäsen Pj., professori Seppo Pöntinen Professori Katja Forssén TuY Professori Riitta Hjerppe Professori Tapani Valkonen HY Professori Marja Järvelä Professori Pekka Korhonen JyY Professori Juha Hämäläinen Professori Vuokko Niiranen KuY Professori Terttu Kortelainen Laitoksen johtaja, FT Vesa Suominen OuY Professori Ari Salminen Professori Pirkko Vartiainen VaY Professori Mariam Ginman VTT Kimmo Grönlund ÅA Tiedesihteeri Maija-Liisa Toikka Erityisavustaja Jarmo Laine SA Ylitarkastaja Sirkka-Leena Hörkkö Erikoistutkija Markku Suvanen OPM Tutkimusprofessori Salme Ahlström Tutkimuspäällikkö Marko Elovainio STAKES Tutkimuspäällikkö Eero Tanskanen Hallintopäällikkö Anna-Leena Reinikainen Tilastokeskus Yksikön johtaja Markku Mäenpää Projektipäällikkö Maija-Liisa Tuomi Arkistolaitos Ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen Tutkija Kai Halttunen TaY Opiskelija Kimmo Kangas Opiskelija Jani-Petri Laamanen Johtaja Sami Borg, FSD
10 3 TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston yleisenä tehtävänä on arkistoida yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alalla kertyviä elektronisia tutkimusaineistoja sekä niihin liittyvää oheismateriaalia yhteistyössä aineistojen tuottajien ja käyttäjien kanssa, edistää valtakunnallisena palveluyksikkönä alansa elektronisten tutkimusaineistojen uudiskäyttöä tutkimuksessa ja opetuksessa sekä ylläpitää ja kehittää alaansa liittyvää tietopalvelua. FSD:n tehtävät sekä lähiajan toiminnan tavoitteet on yksilöity yksikön hallintoelinten vuonna 1999 hyväksymässä tehtäväkuvauksessa sekä vuosia 2001 2003 koskevassa strategiasuunnitelmassa. Tehtävät jakaantuvat perustehtäviin ja muihin tehtäviin seuraavasti: FSD:n valtakunnallisia perustehtäviä ovat tutkimusaineistojen: hankkiminen arkistoitavaksi tarkistaminen, korjaaminen ja muokkaus arkistointia koskevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti säilyttäminen ja käyttökuntoisuuden ylläpito sisällön, keruun ja aineistoihin liittyvien muiden ominaisuuksien kuvailu ja näitä koskevien tietojen siirtäminen aineistotietokantoihin luovutus- ja käyttöehtojen yksilöinti ja valvonta aineistojen luovuttaminen ja niitä koskevien oheistietojen antaminen aineistoista tiedottaminen ja niiden markkinointi aineistojen käyttöön liittyvä muu käyttäjäpalvelu
11 Perustehtäviensä ohella FSD voi: kehittää ja ylläpitää toimintaansa liittyviä muita tietokantapalveluja tehdä ehdotuksia tutkimusaineistojen dokumentointia koskeviksi kansallisiksi standardeiksi organisoida alaansa liittyvää tutkimusta ja opetusta sekä hankkia näille rahoitusta harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa liittää tehtäviinsä tarkoituksenmukaisiksi katsottuja muita toimintoja. FSD tekee aktiivista yhteistyötä alan kansainvälisten ja muiden maiden kansallisten toimijoiden kanssa.
12 4 ARKISTOTOIMINNAN RAKENNUSPUUT VUONNA 2001 Tutkimusaineistojen luovuttaminen tietoarkistoon perustuu tutkijoiden ja muiden aineistonkerääjien vapaaehtoisuuteen. FSD:n tarjoama arkistointipalvelu on aineistonluovuttajalle maksutonta. Tietoarkisto luovuttaa arkistoimiaan aineistoja ainoastaan tieteelliseen tutkimus- tai opetuskäyttöön, ei kuitenkaan kaupallisiin tarkoituksiin. Uudiskäyttöön liittyvät peruspalvelut eli sähköiseen muotoon tallennettujen data-aineistojen ja oheismateriaalin toimittaminen ovat käyttäjille maksuttomia. Vuosien 1999 2000 toimintakertomuksessa esiteltiin tietoarkiston toiminnan sisältöä ja käytännön toimintatapoja verraten yksityiskohtaisesti. Seuraavassa esitellään toimintoja aiemmin käytettyjen jaottelujen pohjalta, mutta esiin nostetaan vain keskeisimpiä toimintavuoden aikana tapahtuneita asioita. 4.1 Aineistojen luovuttamisen ja uudiskäytön käytännöt Aineistojen vastaanottamiseen, käsittelyyn ja uudiskäyttöön luovuttamiseen liittyvissä perusasioissa ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia aiempaan verrattuna. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön uudet, Editan viimeistelemät lupa- ja sopimuslomakkeet. Aktiivisen pdf-formaatin avulla tietoarkiston käyttäjät voivat täyttää lomakkeet suoraan verkossa. Lomakkeiden sähköistä allekirjoittamista on harkittu mutta ei ole otettu käyttöön, koska se ei ole ollut toiminnan kokonaisvolyymin kannalta vielä tarkoituksenmukaista. Lisäksi toimintavuoden aikana uudistettiin tai päivitettiin joitakin aineistojen välillistä ja välitöntä hyödyntämistä koskevia menettelyjä. Opetuskäyttöön luovutettavien aineistojen osalta täsmennettiin joitakin lupamenettelyn yksityiskohtia ja verkossa aineistodokumentaation yhteydessä esiteltäviin kyselylomakkeisiin lisättiin näkyvä lähdeviittausvelvoite. Se liittyy pelkästään lomakkeiden käyttöön. Lisäksi käyttöehtositoumuslomakkeeseen lisättiin velvoite
13 hävittää uudiskäyttöön saatu aineisto käyttölupahakemuksessa ilmoitetun käyttötarkoituksen päättymisen jälkeen. 4.2 Tutkimusaineistojen dokumentointiformaatti Tietoarkisto täsmensi toimintavuoden aikana aineistojen kuvailussa hyödyntämänsä formaatin (DDI DTD) käyttöä. Kuvailussa käytettävää XML-kielistä tallennuspohjaa laajennettiin jonkin verran niin, että uusi versio vastaa riittävästi eri maiden arkistojen dokumentoinnin yhdenmukaisuusvaatimuksia. Uudistukseen liittyy aineistopalvelun toimintoja yksilöivän kirjallisen ohjeistuksen kehittäminen, mikä on saatu hyvään vaiheeseen vuoden 2001 loppuun mennessä. Aineistonkuvailun alalla toimivan kansainvälisen CESSDA:n DDI-työryhmän työskentely jatkui toimintavuonna aktiivisesti. Eurooppalaiseen arkistoyhteistyöhön nojaavan työryhmän toiminta keskittyy erityisesti DDI DTD:n tietoelementtien käytön ja sisällönkuvailussa hyödynnettävien asiasanastojen harmonisointiin. Toimintavuoden kolmas keskeinen aineistodokumentaatioon liittyvä hanke liittyy koodikirjojen automatisoituun luontiin. Tietoarkiston tekninen tuki sai toimintavuoden aikana koodikirjahanketta tukevat sovellukset valmiiksi. Täten DDIdokumentaatioon pohjautuva koodikirjatuotanto saadaan käyntiin vuonna 2002. 4.3 Ulkoinen WWW-sivusto FSD:n etusivu (http://www.fsd.uta.fi/) on toiminta-alueeltaan valtakunnallisen laitoksen ovi, joka on lähellä arkistopalvelujen koti- ja ulkomaisia käyttäjiä paikasta riippumatta. FSD tarjoaa verkkosivuillaan käytännöllisesti katsoen kaiken toimintaansa ja aineistojaan koskevan informaation mahdollisimman ajantasaisena. Lisäksi sivusto tarjoaa suuren joukon linkkejä muihin tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kannalta tärkeisiin dokumentteihin. Toimintakaudella 2001 sivujen rakennetta muutettiin jonkin verran. Keskeinen uusi alasivusto on nimeltään tietolipasto. Siihen on kerätty erilaisia elektronisten aineistojen arkistointiin liittyviä aihekokonaisuuksia erityisesti arkisto-, kirjastoja tietopalvelualoilla työskenteleviä henkilöitä silmällä pitäen. Toinen toimintavuotta leimaava www-uudistus oli jo vuoden 2000 lopussa alustavasti käyttöönotettu hakumahdollisuus FSD:n kotisivuilta. Sen avulla FSD:n kotisivujen käyttäjät voivat hakea tietoa tietoarkiston sivuilta joko pelkästään aineistoluettelosta tai koko sivustosta. WWW-sivujen käytön määrää kuvataan jäljempänä luvussa 6.3.
14 4.4 Intranet: sisäinen WWW-sivusto Tietoarkiston toiminnan sisäistä verkkoa eli intranettiä kehitettiin toimintavuoden aikana melko vähän, koska keskeisimmät toiminnot olivat käytössä jo vuoden 2000 loppuun mennessä. Uudistukset koskivat lähinnä hakemistoja ja muita tiedonhakumahdollisuuksia. 4.5 Arkistointia ja yhteydenpitoa palveleva erillinen tietokanta FSD:n aineistojen arkistointia ja yhteydenpitoa palveleva erillinen tietokanta on lempinimeltään TiiPii. Se helpottaa aineistojen käsittelyprosessien valvontaa sekä avustaa tietopalvelussa ja sisäisessä tiedonkulussa. Tietokannan nyt käytössä oleva versio saatiin valmiiksi vuoden 2000 puolella ja vuonna 2001 kertyi runsaasti vinkkejä sen jatkokehittelyyn. Vuonna 2002 kehitetään erityisesti tietokannan käyttöliittymää. 4.6 Aineistotietokannat FSD:n arkistoimiin aineistoihin voi tutustua monella tavalla. WWW-sivuilla ovat tarjolla eri tavoin järjestetyt aineistoluettelot sekä sivuston yleiset hakumahdollisuudet. Tietoarkisto on myös mukana kansainvälisessä NESSTAR-tietokantasovelluksessa, joka tarjoaa käyttäjille nykyisin sekä laajan aktiivikäyttäjäsovelluksen että kevyemmän, verkkoselaimessa toimivan sovelluksen. Lisäksi tietoarkiston aineistot löytyvät tieteellisten kirjastojen LINDA-tietokannasta. Vuonna 2001 mainittuihin aineistotietokantoihin ja hakumahdollisuuksiin liittyi mm. seuraavia toimintoja: 4.6.1 WWW-aineistoluettelo WWW-aineistoluetteloon lisättiin arkistoon hiljattain saapuneita mutta toistaiseksi arkistoimattomia aineistoja koskeva osio. Lisäksi luettelohakujen kriteereitä monipuolistettiin ja aineistot -sivua organisoitiin uudelleen käytettävyyden parantamiseksi. 4.6.2 NESSTAR (Networked Social Science Tools and Resources) FSD:n WWW-sivujen aineistoluettelo on tarkoitettu ensi sijassa aineistojen kuvausten ja kyselylomakkeiden selaamiseen. Yksikön käyttämä NESSTARsovellus mahdollistaa tiedonhaun myös muuttujatasolla. NESSTAR:sta otettiin toimintavuoden aikana FSD:ssä käyttöön myös uusi light-versio, joka toimii www-selaimella ja on siten aikaisempaa versiota helppokäyttöisempi.
15 Uusimman sovelluksen keskeisiä kehittäjiä ovat UK Data Archive (UKDA) sekä Norsk samfunnsvitenskapelig datatjeneste (NSD), jotka ovat hiljattain yhtiöittäneet sovelluksen kehitystyön NESSTAR Ltd. -nimiseen yhtiöön. Muutos ei näillä näkymin tuo merkittäviä muutoksia sovelluksen käyttöön tietoarkistoympäristössä, koska yhtiö on täysin mainittujen kahden arkiston yhteisomistuksessa. Vuonna 2001 eurooppalaisten tietoarkistojen kattojärjestö CESSDA sopi siitä, että organisaation uusi portaali perustuu keskeisesti NESSTAR-sovellukselle. Portaalin toteuttamiseksi ryhdyttiin laatimaan loppuvuodesta 2001 EUhankehakemusta, jossa FSD on mukana varsinaisena toteuttajapartnerina. Mahdollisesti vuoden 2002 syksystä alkavaa hanketta koordinoi NSD. 4.6.3 Kvalitatiivisten aineistojen tietokanta Tietoarkisto on kuluvan vuoden aikana kehittänyt ja ylläpitänyt myös laadullisten aineistojen tietokantaa. Tietokannan aineistokuvailut on tehty pääosin yhteistyössä SKS:n Kansanrunousarkiston ja Turun yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen TUK-arkiston ja TYKL-arkiston tutkijoiden ja arkistovastaavien kanssa. Mainittujen arkistojen kvalitatiiviset aineistot on kerätty ja arkistoitu tavalla, joka mahdollistaa aineistojen uudiskäytön niin tutkimuseettisesti kuin juridisestikin kestävällä tavalla. Tietoarkisto selvitti syksyn 2001 kuluessa nykyisen lainsäädännön vaikutuksia tutkimusaineistoihin, erityisesti niiden uudiskäyttöön liittyviin edellytyksiin. Tämän selvitystyön tulokset selkiyttävät käytännön työtä ryhdyttäessä laajentamaan myöhemmin kvalitatiivisten aineistojen tietokantaa. Kansainvälisessä yhteistyössä on jatkettu DDI-formaatin kehittelyä laadullisille aineistokuvauksille soveltuvaksi. FSD:n edustaja järjesti yhdessä Britannian arkiston edustajan kanssa aihetta käsittelevän työryhmän IASSIST-konferenssiin keväällä 2001. Lisäksi FSD:n edustaja oli kutsuttuna esitelmöijänä laadullisten aineistojen arkistointia ja kuvailua käsittelevässä kansainvälisessä seminaarissa myöhemmin syksyllä Essexin yliopistossa.
16 5 ULKOINEN TIEDOTTAMINEN 5.1 Painettu materiaali ja verkkotiedottaminen Tietoarkiston markkinointia jatkettiin aktiivisesti vuonna 2001. Yksikön tiedotuslehti FSDneWWWs (http://www.fsd.uta.fi/fsdnewwws/uusin/index.html) ilmestyi verkossa kolmesti ja viimeisin lehti ilmestyi marraskuussa myös 2000 kappaleen painoksena. Painetun Tietoarkisto-lehden teemana oli tutkimusetiikka ja erityisesti aineistojen hallintaan liittyvät kysymykset. Lehti lähetettiin lähes koko suomalaiselle yhteiskuntatieteelliselle tutkijayhteisölle ja siitä saatu palaute oli poikkeuksetta hyvin myönteistä. Palautteena saatiin lisäksi useita kymmeniä ilmoittautumisia tietoarkiston ylläpitämille sähköpostilistoille. Vuonna 2001 ei enää panostettu yhtä paljon tieteellisissä julkaisuissa tapahtuvaan maksulliseen yleismainontaan kuin aiempina vuosina. Uutena mainosvälineenä käytettiin ylioppilaskuntien kalentereita. Yksi markkinoinnin painopiste oli eri käyttäjäryhmille suunnatuissa kohdekirjeissä, joita lähetettiin mm. menetelmäkurssien opettajille, tieteelliseen jatkokoulutukseen ilmoittautuneille yhteiskuntatieteilijöille sekä aineopintojen ja syventävien opintojen seminaarien vastuuhenkilöille. Lisäksi joihinkin kotimaisiin tieteellisiin julkaisuihin kirjoitettiin tietoarkistoa käsitteleviä juttuja (ks. liite 1). Tieteellisille päiville (ks. liite 2) toimitettiin yleisesitteiden lisäksi tieteenalakohtaisia aineistoluetteloita ja yksittäisiä aineistoja koskevia esitteitä. Muita painettuja markkinointituotteita olivat vuoden lopulla jaetut vuosikalenterit. Verkkotiedottamisessa painopiste oli FSD:n sähköpostilistojen kehittämisessä. Vuoden loppuun mennessä sähköpostilistoja oli yleisen käyttäjälistan lisäksi erikseen tesaurus- ja asiasanastoaiheista kiinnostuneille sekä menetelmäkurssien opettajille. Tärkein asia verkkotiedottamisessa on FSD:n www-sivuston tehokas ylläpitäminen ja kehittäminen, johon kiinnitettiin runsaasti huomiota myös vuoden 2001 aikana.
17 5.2 Tietoarkistossa järjestetyt kokoukset ja seminaarit Tietoarkisto järjesti toimintavuoden aikana lukuisia hankkeisiin liittyviä pienimuotoisia yhteistyöpalavereita, joihin osallistui edustajia eri yliopistoista ja muista organisaatioista. Kesäkuussa järjestettiin valtakunnallinen menetelmäopettajien seminaari, jossa esiteltiin menetelmäopetuksen tietovarantoa sekä keskusteltiin tietovarannon kehittämisestä valtakunnallisena yhteistyönä. Seminaariin osallistui yli 20 henkilöä. Paikalla oli edustajia lähes kaikista maan monialayliopistoista. Kirjastoyhdyshenkilöseminaari järjestettiin 29.8. ja siihen osallistui noin 15 henkilöä. Tietoarkiston henkilöstön seminaariosallistuminen ja kansainvälinen yhteistyö esitellään liitteessä 2. 5.3 FSD:n tekemät vierailut ja esittelyt kotimaassa Vuonna 2001 FSD ei panostanut enää aivan yhtä voimakkaasti yksikön esittelyyn yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tekevissä yksiköissä kuin vuonna 2000. Liitteessä 2 eriteltyjä laitosvierailuja kertyi kuitenkin parikymmentä, minkä lisäksi tietoarkiston toimintaa esiteltiin viidesti eri tieteenalojen tieteellisillä päivillä. Vuoden 2000 laitosvierailut mukaan lukien FSD:n edustajat ovat esitelleet yksikön toimintaa paikan päällä jo lähes kaikissa toiminnan kannalta olennaisissa yliopisto- ja sektoritutkimuslaitoksissa. 5.4 Vierailut FSD:hen ja tietoarkiston henkilöstön kotimainen seminaariosallistuminen FSD:n tavoitteena on tarjota kaikki palvelut ja toiminnot Internetin välityksellä siten, että palvelut ovat tasapuolisesti eri yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden saatavilla. Tietoarkistoon tehdään kuitenkin jonkin verran myös tutustumiskäyntejä. Näitä tilastoitiin toimintavuoden ajalta seitsemän. Luku ei sisällä hankkeisiin liittyvien työkokousten yhteydessä tehtyjä vierailuja. Joulukuussa FSD järjesti lähinnä Tampereen yliopiston henkilökunnalle avoimet ovet, jolloin tietoarkiston palveluihin kävi tutustumassa kymmenkunta henkilöä. FSD:n henkilöstön kotimainen seminaariosallistuminen on dokumentoitu liitteessä 2.
18 6 PERUSPALVELUJEN KÄYTTÖ Osaa arkiston peruspalveluista, kuten mahdollisuutta arkistoida aineistoja ja uudiskäyttää niitä, voidaan mitata arkistoon tulleiden ja arkistosta tutkimukseen tai opetukseen luovutettujen aineistojen määrällä. Sitä vastoin avoimena Internetsivustona toteutetun aineistotietopalvelun kokonaiskäyttöä ja -hyötyjä voidaan mitata vain karkeasti. Paraskaan tilastointi ei kerro sitä, onko jokin tutkimus tai haastattelukysymys jätetty tekemättä FSD:n aineistotietopalvelun ansiosta. Seuraavassa FSD:n peruspalvelujen käytön määrää esitellään arkistoon luovutettujen aineistojen, aineistojen uudiskäytön sekä Internet-sivujen käytön avulla. Koska aineistoja on luovutettu merkittävässä määrin uudiskäyttöön vasta parin vuoden ajan, eivät tutkimushankkeista tuotetut julkaisut ole monessa tapauksessa vielä valmistuneet. Tutkimushankkeiden tuottamien julkaisujen esittely onkin tarkoituksenmukaista toteuttaa vasta vuodesta 2002 eli seuraavasta toimintakertomuksesta alkaen. 6.1 Aineistojen luovuttaminen arkistoitavaksi Tietoarkiston aineistotietovaranto karttui toimintakaudella 1999 2000 yhteensä lähes kahdellasadalla data-aineistolla. FSD:n vuosien 2001 2003 strategiasuunnitelmaan kirjattu tulostavoite vuodelle 2001 oli 150 uutta arkistoitua aineistoa. Tähän tavoitteeseen ei ylletty, vaan vastaanotettujen aineistojen määräksi jäi 109. Toisaalta syyskaudella 2001 sovittiin aineistonluovuttajien kanssa yli kolmenkymmenen sellaisen aineiston luovuttamisesta arkistoitavaksi, joiden luovutus FSD:hen jäi vuoden 2002 puolelle. Esimerkiksi KuntaSuomi 2004 -hankkeen kymmenet aineistot ovat nimenomaan tietoarkistoon paljon kaivattuja yliopistotutkijoiden suunnittelemia ja käyttämiä aineistoja. Keskeisiä uusia aineistokokonaisuuksia saatiin arkistoitavaksi muun muassa seuraavilta organisaatioilta:
19 Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA Kirkon tutkimuskeskus Kunnallisalan kehittämissäätiö Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Väestöntutkimuslaitos Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Åbo Akademi, Julkishallinnon laitos Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Kuvioon 1 on piirretty katkoviivalla yksikön strategiasuunnitelman sisältämä aineistojen arkistoinnin tulostavoite vuosille 2001 2003 ja yhtenäisellä viivalla kehitys vuosina 1999 2001. Strategiasuunnitelmaan kirjattu tulostavoite vuosille 2002 ja 2003 on sata aineistoa per vuosi, mikä tultaneen luovutusviivästymisten vuoksi saavuttamaan ainakin vuoden 2002 osalta helpohkosti. Näin ollen koko kauden tulostavoitteen saavuttaminen ei näytä epärealistiselta. FSD:hen arkistoitavaksi saadut aineistot (kumulatiivinen) 700 600 500 400 300 200 100 0 1999 2000 2001 2002 2003 Tavoite Toteutunut Kuvio 1 Aineistovarannon koko ei ole vieläkään niin suuri, että se sallisi luotettavia päätelmiä esimerkiksi yksittäisten alojen tutkijoiden tai eri yliopistojen aktiivisuudesta aineistonluovutuksessa. Valtaosa muista kuin organisaatioluovutuksista on tullut edellisten vuosien tapaan sosiologeilta sekä politiikan ja hallinnon tutkijoilta. Tietoarkistoon vuoden 2001 loppuun mennessä arkistoitujen aineistojen luettelo on liitteessä 3.
20 6.2 Aineistojen luovuttaminen uudiskäyttöön Tietoarkiston uudiskäyttöön luovuttamien aineistojen lukumäärä on suhteutettava yksikön ikään ja kertyneen aineistotietovarannon kokoon. Toimintakaudella 1999 2000 tietoarkisto luovutti uudiskäyttöön yhteensä 87 tutkimusaineistoa (kuvio 2), minkä valossa strategiasuunnitelmaan kirjattu tavoite vuodelle 2001, 150 aineistonluovutusta, oli haasteellinen. Tuo luku kuitenkin jopa ylitettiin, kun toimintakauden aineistonluovutusten määrä kohosi yhteensä 161:een. Kuvioon 2 on merkitty toteutuneet ja tavoitellut määrät vuosille 2000 2003, ja toistaiseksi aineistojen hyödyntämisen määrä siis näyttää edistyvän kaavaillusti. Vuosille 2002 ja 2003 on ennakoitu yhtä voimakasta suhteellista vuosikasvua (50%), mikä todellakin edellyttää aineistotietovarannon kasvua yhdistettynä onnistuneeseen markkinointiin ja tietoarkistopalvelujen laajaan omaksumiseen suomalaisessa tiedeyhteisössä. FSD:stä uudiskäyttöön luovutetut aineistot 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 Tavoite Toteutunut Kuvio 2 Toimintakauden aineistonluovutuksista 28 % meni opetustarkoituksiin metodikursseille ja 23 % pro gradu- ja tutkielmatöihin. Loput 48 % menivät väitöskirjojen ja senioritutkijoiden tutkimusten lähde- ja vertailuaineistoiksi. Luovutettujen aineistojen lukumäärä on suurempi kuin käyttölupahakemusten ja aineistoja vastaanottaneiden henkilöiden määrä, koska aineistopyynnöissä voidaan tilata useampia kuin yksi aineisto. Toisaalta sekä tutkimus- että varsinkin opetuskäytössä yhtä luovutettua aineistoa käyttää runsaslukuinen joukko tutkijoita ja opiskelijoita.
21 Kuviossa 3 tarkastellaan lisäksi uudiskäyttöön luovutettujen aineistojen kohdentumista yliopistoittain. Käyttäjien kärjessä ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot yli viidenneksen osuuksilla kaikista luovutetuista aineistoista. Joihinkin yliopistoihin ei luovutettu vuoden 2001 aikana ainuttakaan aineistoa, mutta käyttäjiä oli kuitenkin yli kymmenestä kotimaan yliopistosta. Kohta muut sisältää muutaman ulkomailta (Saksasta, Yhdysvalloista, Australiasta) tulleen aineistopyynnön. Huomautettakoon, että edellä kuvattuun uudiskäyttöön liittyvä tietopalvelutyö pitää sisällään paljon muutakin kuin aineistojen ja niiden dokumentaation teknisen toimittamisen käyttäjille. Usein aineistojen käyttöön liittyy runsaasti puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvaa informointityötä. Vuonna 2001 tietoarkiston aineistopalvelu saikin kasvavassa määrin vastata potentiaalisten käyttäjien tietopalvelupyyntöihin, joista läheskään kaikki eivät johtaneet virallisiin aineistopyyntöihin. Uudiskäyttöön luovutetut aineistot vuonna 2001 organisaation mukaan (%) Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Turun Turun ammattikorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Åbo Akademi Muut 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 Kuvio 3 6.3 WWW-sivuston käyttö Varsinaisten aineistopalvelujen lisäksi on mahdollista kuvailla tietoarkiston WWWsivuston (http://www.fsd.uta.fi) käytön määrää. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisessä vuosikertomuksessa toimintakaudelta 1999 2000 esitettyihin lukuihin, joissa kausitasoitettujen sivupyyntöjen määrä asettui useimpina kuukausina noin viiden tuhannen sivupyynnön tuntumaan.
22 Nyt hyvin tarkasti mahdollisesta sisäisestä käytöstä puhtaat luvut olivat nousujohteisia aiempiin vuosiin nähden ja ylittivät parhaimmillaan kuukaudessa jo 15000 sivupyynnön rajan (kuvio 4). Lukumääristä on poistettu todellista käyttöä vääristävät sivupyynnöt, esimerkiksi arkiston omat ja erilaisten hakupalvelujen pyynnöt. Varsinkin loppuvuodesta 2001 luvuissa alkoi näkyä myös kiinnostus FSD:n tietovarantohankkeisiin. Sivupyynnöt 20000 15000 10000 5000 4777 5981 8510 7857 8116 4779 3997 6539 9193 12512 15316 8050 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2001 Kuvio 4
23 7 HANKKEET JA TIETOVARANNOT Tietoarkistossa vuonna 2001 käynnissä olleet hankkeet kuuluvat vuosien 2001 2003 strategian toteuttamiseen. Hankkeiden ja tietovarantojen kotisivut löytyvät kootusti osoitteesta http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/. 7.1 ISSP (International Social Survey Programme) ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. ISSP on koonnut tietoja eri maanosien maiden kansalaisten toiminnasta ja yhteiskunnallisista mielipiteistä jo vuodesta 1985 saakka. Suomi hyväksyttiin ISSP:n noin 30 maan organisaatioon jäseneksi vuoden 2000 toukokuussa. Suomen ISSP-jäsenyys on järjestetty kolmen eri organisaation yhteistyönä. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston lisäksi mukana ovat Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö sekä Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tilastokeskus keräsi Suomen ensimmäisen ISSP-aineiston, Suomalaiset ja ympäristö, postikyselynä vuoden 2000 lopussa. Aineistonkeruun rahoitti FSD, joka sai aineiston arkistoitavaksi vuoden 2001 huhtikuussa. Siitä muodostui heti tietoarkiston vuoden 2001 suosituin yksittäinen aineisto aineistopyyntöjen määrän näkökulmasta (yht. 13 kpl). Vuoden 2001 ISSP-aineiston keruun rahoitus järjestyi loppuvuodesta 2001, jolloin opetusministeriö myönsi FSD:lle 400 000 markan määrärahan vuosien 2001 ja 2002 ISSP-aineistojen keräämiseksi sekä vuoden 2002 LIS-jäsenyyden kustantamiseksi. Samalla sovittiin, että OPM ottaa vertailevan sosiaalitutkimuksen kansainvälisiin tutkimusohjelmiin liittyvien aineistojen keruun rahoituksen esille kevään tulossopimusneuvotteluissa TaY:n ja mahdollisesti muidenkin kyseeseen
24 tulevien organisaatioiden kanssa. Tarkoituksena on vakiinnuttaa ainakin ISSP:n, LIS:n ja World Values Surveyn tyyppisten hankkeiden aineistonkeruun rahoitus siten, että se turvaa Suomen kansallisen osallistumisen hankkeisiin. 7.2 ESS (European Social Survey) Tietoarkistonkin Suomessa markkinoima uusi eurooppalainen vertailututkimushanke European Social Survey (ESS) käynnistyi vuoden 2001 lopulla. Suomen Akatemia nimesi tietoarkiston johtajan jäseneksi hankkeen kansalliseen ohjausryhmään, joka vastasi ESS:n kansallisen koordinaattorin ja aineistonkeruuorganisaation valinnasta loppuvuodesta 2001. Ohjausryhmän esitysten pohjalta tehdyin päätöksin ESS:n Suomen koordinaattorina toimii dos. Heikki Ervasti Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta ja aineiston kerää vuoden 2002 syksyllä Tilastokeskus. Toimintavuoden loppuun mennessä sovittiin, että tietoarkisto tekee koordinaatiotahon ja Tilastokeskuksen kanssa aktiivista yhteistyötä ainakin aineiston kansallisen kysymysosion kokoamisessa sekä hankkeen ja aineiston markkinoinnissa tiedeyhteisölle. 7.3 Monikielinen tesaurus Vuoden 1999 lopusta alkaen tietoarkistossa on ollut vireillä monikielistä tiedonhakua ja tesauruksen ylläpitoa tukeva hanke. Tämä LIMBER/HASSET-hanke lähti alkujaan ajatuksesta suomentaa Britannian tietoarkiston UK-DA:n HASSET -tesaurus (Humanities and Social Sciences Electronic Thesaurus) FSD:n tutkimusaineistojen sisällönkuvailua varten. Vuoden 2000 aikana FSD pääsi mukaan eurooppalaisten tietoarkistojen tesaurusyhteistyöhön LIMBERhankkeen (Language Independent Metadata Browsing of European Resources) tiimoilta. Hankkeessa kehitellään monikielistä käyttöliittymää eurooppalaisiin tietoarkistoihin tallennettujen aineistojen paikallistamiseksi. FSD:n tesaurus-hanke eteni vuoden 2001 alkupuolella mm. siten, että tietoarkisto kommentoi UK-DA:lle laajasti HASSETin pohjalta laadittuihin englanninkielisiin sanastoihin liittyviä kysymyksiä. Vuoden puolivälin tienoilla FSD:n molemmat tesaurus-hankkeeseen vihkiytyneet työntekijät (Forsman ja Keränen) ryhtyivät valmistelemaan aiheeseen liittyviä väitöskirjoja Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, joka toteutetaan Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitoksella. Täten tesauruksen käännöstyötä ei ole vielä päästy kunnolla aloittamaan.
25 Tässä yhteydessä on lisäksi syytä todeta, että FSD liittyi vuoden 2001 lopulla mukaan uuteen viiden CESSDA:n jäsenarkiston yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on uusia kokonaan järjestön portaali vuosina 2002 2005. EU-rahoituksen toteutuessa hankkeeseen liittyy monikielisen tiedonhaun osaprojekti, jonka puitteissa FSD kääntää tiivistetyn HASSET-tesauruksen suomeksi. 7.4 Menetelmäopetuksen tietovaranto FSD on kehittänyt vuodesta 2000 alkaen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa yhteiskuntatieteellistä menetelmäopetusta tukevaa valtakunnallista verkkotietovarantoa. Hanke painottuu kvantitatiivisiin menetelmiin ja sillä pyritään lisäämään alan tutkimusaineistojen käyttöä yliopistoissa. Tietovaranto liittää FSD:n aineistot luontevaksi osaksi eri yliopistojen yhteiskuntatieteellistä menetelmäopetusta. Tietovarannon kehittämisen ensimmäinen päävaihe saatiin valmiiksi joulukuussa 2001, kun FSD julkisti tietovarannon ensimmäisen version testikäyttöön osoitteessa http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/menetelmaopetus/index.html. Tietovaranto on saatavilla tietoarkistosta myös CD:llä ja tekstiosa painettuna versiona. Vuoden 2001 joulukuussa saatiin varmistus tietovarannon jatkokehittelyn rahoitukselle, kun Tampereen yliopisto myönsi hankkeelle noin 100 000 markan määrärahan vuodelle 2002 virtuaaliyliopistomäärärahoistaan. Yhdessä muun hankerahoituksen kanssa tämä mahdollistaa yhden päätoimisen työntekijän palkkaamisen hankkeeseen. 7.5 Sosiologian tietovaranto Sosiologian tietovaranto palvelee tutkijoita ja opiskelijoita hankkimalla, arkistoimalla ja valikoimalla hyödyllistä sosiologian alaan liittyvää tietoa. Erilaisten yhteiskuntaa ja yhteiskuntatieteitä koskevien dokumenttien digitalisointi lisääntyy jatkuvasti. Varsinkin alkuperäislähteiden sekä teemallisten kokonaisuuksien kerääminen tästä massasta kuuluu sosiologian tietovarannon tehtäviin. Tietovaranto sisältää sosiologisia tutkimuksia, oppaita, yhteystietoja, kirjastoja, bibliografioita ja hankerekistereitä. Suunnitteilla on lisäksi erillinen asiantuntijarekisteri ja julkaisemattoman tutkimusmateriaalin kerääminen.
26 FSD sai keväällä 2001 opetusministeriön tietohuoltomäärärahoista n. 50 000 markan määrärahan sosiologian valtakunnallisen verkkotietovarannon jatkokehittämiseen. Hankerahoitusta käytettiin/käytetään vuosien 2001 2002 aikana mm. tietovarantoon koottujen linkkien kuvailuun sosiaalitieteiden virtuaalikirjastoon, jota ylläpitää Tampereen yliopiston kirjasto. 7.6 Muut tietovarannot Vuoden 2001 aikana FSD edisti jonkin verran myös muille tieteenaloille liittyviä tietovarantohankkeita, joskin rahoituksen ja henkilöstön puutteen vuoksi toiminnot jäivät näillä alueilla verraten vähäisiksi. Politiikan tutkimuksen tietovarantohankkeen ensimmäinen versio saatiin vuoden aikana suurin piirtein julkaisukuntoon. Tietovarannon julkistamista lykättiin kuitenkin vuoden 2002 alkuun. Syksyllä FSD antoi myös pienimuotoista tukea Jyväskylän yliopiston politiikan tutkijoiden organisoimalle digitointihankkeelle, joka koskee suomalaisten poliittis-yhteiskunnallisten organisaatioiden ohjelmatekstejä. Tämän hankkeen sisältötuotanto liitetään vuoden 2002 aikana osaksi politiikan tutkimuksen tietovarantoa. Vuoden 2001 aikana FSD edisti myös suomalaisen nuorisotutkimuksen portaalihanketta. Yhteistyö nuorisotutkimusverkoston kanssa organisoitiin tietoarkiston koordinoimana siten, että varsinaisena suunnittelunvaiheen toteuttajana toimi Tampereen yliopiston tietoverkkojen maisteriohjelman (ns. TIVEMA:n) harjoitustyöryhmä. TIVEMA-opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa projektityönä nuorisotutkimusverkoston tutkijoille sähköisen syöttöalustan kotisivustolle, jossa yhdistyy hanke-, julkaisu- ja asiantuntijarekisterien tiedot. Hankkeen jatkaminen edellyttää lisärahoituksen järjestymistä.
27 8. YHTEISTYÖ KESKEISTEN KOTIMAISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA 8.1 Tilastokeskus FSD jatkoi vuonna 2001 Tilastokeskuksen kanssa neuvotteluja sen aineistojen kuvaamisesta tietoarkiston tietokantoihin. Aineistojen kuvaamisen tukemiseksi käynnistettiin jo vuoden 2000 puolivälissä yhteistyöhanke, jossa selvitetään TK:n ja FSD:n aineistonkuvausjärjestelmien yhteensopivuutta sekä tutkitaan käytännön yhteistyömahdollisuuksia tarkoituksenmukaisten aineistonkuvausratkaisujen löytämiseksi. Hanke eteni hitaanlaisesti toimintavuoden aikana. Aktiivisinta FSD:n ja Tilastokeskuksen yhteistyö on ollut ISSP-yhteistyön tiimoilta, ja jatkossa yhteistyötä syntyy lisää ainakin ESS:n parissa. Yhteiskuntatieteitä tukevien tietopalvelujen kannalta on erittäin tärkeää, että Tilastokeskuksen data-aineistojen kuvaukset saadaan osaksi maan valtakunallista yhteiskuntatieteellistä aineistotietokantaa. Siksi FSD panostaa jatkossakin yhteistyöhön Tilastokeskuksen kanssa. 8.2 Tieteelliset kirjastot Yliopisto- ja tutkimuslaitoskirjastojen kanssa luotua yhteyshenkilöjärjestelmää hyödynnettiin vuoden 2001 aikana opiskelijoita tavoittavana tiedottamiskanavana sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tietopalveluhenkilöstön informointiverkostona. FSD:n data-aineistoja kuvattiin edelleen yhteistyössä Tampereen yliopiston kirjaston kanssa LINDA-kirjastotietokantaan.
28 8.3 Suomen Akatemia ja opetusministeriö Tietoarkiston johtaja ja informaatikko vierailivat helmikuussa 2001 Suomen Akatemiassa esitellen tietoarkiston toimintaa Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan virkahenkilöstölle. Neuvottelussa sovittiin erityisesti tiedottamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä, joilla Akatemia voi edistää tietoarkiston toimintaa. Suomen Akatemia suosittaa erityisesti yhteiskuntatieteelliseen käyttötarkoitukseen määrärahoja saaville tutkijoille ja tutkijaryhmille, että nämä luovuttaisivat keräämänsä tutkimusaineistot arkistoitavaksi tietoarkistoon hankkeiden päätyttyä. FSD vastaanotti tämän suosituksen myötävaikutuksella vuonna 2001 muutamia tutkimusaineistoja. Tämän perusteella ei kuitenkaan voida vielä arvioida luotettavasti suosituksen tehoa, koska monet suosituksen voimassaolon aikana käynnistyneet hankkeet ovat vielä käynnissä. Muita FSD:n ja SA:n toimintojen liittymäkohtia olivat toimintavuoden aikana digitaalisten tietovarantojen tuotantoon, hallintaan ja käyttöön suunnattu haku sekä European Social Survey -hankkeen käynnistyminen. Opetusministeriö tuki tietoarkistoa yksikön perusrahoituksen lisäksi kahdella erillismäärärahalla, jotka kohdentuivat sosiologian tietovarannon kehittämiseen sekä ISSP-aineistojen ja Suomen LIS-jäsenmaksun maksamiseen. Vuoden loppupuolella tietoarkisto neuvotteli alustavasti yhteistyömahdollisuuksista OPM:n asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan kanssa. Tämän toimielimen tuki tutkimusaineistojen asianmukaiselle hallinnalle on tärkeää, ja asiassa ryhdyttäneen konkreettisiin toimiin vuoden 2002 aikana. 8.4 Tampereen yliopisto Tietoarkisto toimi vuonna 2001 yhteistyössä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja sen laitosten kanssa monin tavoin. TaY on osaltaan hyödyntänyt FSD:n valtakunnallisia palveluja. Tämän ohella tietoarkiston henkilökunta on antanut yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille tutkimusmenetelmiin, tietoarkistoalaan ja tietopalveluihin liittyviä luentoja. FSD on myös osallistunut vierailuluennoin informaatiotutkimuksen laitoksen vastuulla olevaan arkistoalan koulutukseen. FSD:n valtakunnallista yhteistyötä tieteellisten kirjastojen kanssa on edesauttanut yhteistoiminta Tampereen yliopiston kirjaston kanssa. Myös yliopiston vuonna 2001 myöntämä taloudellinen tuki FSD:n menetelmäopetuksen tietovaranto-
29 hankkeelle on ollut arvokas lisä yhteistyölle. Tätä kautta tietoarkiston palvelut rakentuvat jatkossa luontevaksi virtuaaliyliopiston osaksi. Lisäksi tietoarkiston johtaja on toiminut vuodesta 2001 alkaen joissakin tietoyhteiskuntaa palvelevissa ja tieteellisiä tietopalveluja koskevissa luottamustehtävissä Tampereen yliopistossa (etampere-ohjelman osaohjelmana toimivan tietoyhteiskuntainstituutin johtoryhmän puheenjohtajana sekä TaY:n kirjaston oppimiskeskuksen ohjausryhmän jäsenenä).
30 9 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ FSD piti vuonna 2001 edelleen aktiivisesti yhteyttä alansa kansainvälisiin järjestöihin sekä sisararkistoihin. Työryhmä- ja konferenssiosallistumisen lisäksi tietoarkisto lähti vuoden lopulla mukaan EU-hankehakemukseen, jonka tavoitteena on alan eurooppalaisen kattojärjestö CESSDA:n portaalin täydellinen uudistaminen. 9.1 Vierailut ulkomaisiin arkistoihin ja vierailut FSD:hen Vuonna 2001 FSD:n edustajat vierailivat neljässä ulkomaisessa data-arkistossa (ZA, UK-DA, EKKE ja NSD). Kaikki vierailut liittyivät hanke- tai työryhmäkokouksiin (ks. liite 2). Lisäksi Viron tietoarkiston ESSDA:n edustajien kanssa järjestettiin NESSTAR-yhteistyöpalaveri Tallinnassa toukokuussa. Vuonna 2001 FSD:ssä ei käynyt edustajia ulkomaisista data-arkistoista. 9.2 Seminaari- ja konferenssimatkat sekä järjestöyhteistyö FSD:n edustajat osallistuivat vuonna 2001 neljään ulkomailla järjestettyyn seminaariin tai konferenssiin (ks. liite 2). Yhdessä työkokousten kanssa ulkomaille suuntautuneita osallistumismatkoja oli 12. 9.2.1 CESSDA (Council of European Social Science Data Archives) Alan eurooppalainen katto-organisaatio CESSDA järjestää vuosittain keväällä johtajatapaamisen ja syksyllä työntekijätapaamisen. FSD:n johtaja osallistui johtajatapaamiseen (Ateenassa) ja tietoarkiston työntekijöiden edustajat työntekijätapaamiseen (Colchesterissa, Essexissä). CESSDA:n puitteissa osallistuttiin myös kahden eri työryhmän työskentelyyn. Seminaarien ja työryhmien teemat ilmenevät liitteestä 2.
31 9.2.2 ICPSR (Inter-university Consortium for Political and Social Research) ICPSR on Michiganin yliopiston yhteydessä Ann Arborissa toimiva kansainvälinen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keskus, joka tarjoaa jäsentensä käytettäväksi maailman suurimman yhteiskuntatieteellisen elektronisen data-arkiston ja järjestää koulutusta kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmistä. ICPSR:n jäsenistö koostuu yliopistoista ympäri maailmaa, ja Suomen yliopistot ovat olleet ICPSR:n jäseniä tietoarkiston hankittua kansallisen jäsenyyden vuonna 1999. FSD vastaa Suomen ICPSR:n jäsenmaksusta ja osaltaan CESSDA:n edustautumisesta ICPSR:n toimielimissä. Vuonna FSD käytti aktiivisesti ICPSR:n data-arkistoa, josta saatiin tietoarkistoon mm. tuoreimmat eurobarometrit. ICPSR:n vuoden 2001 kesäkursseille ei osallistunut suomalaisia FSD:n tuella. 9.2.3 IASSIST (International Association for Social Science Information Service and Technology) IASSIST on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tukevien yksiköiden, kuten tietoarkistojen ja datakirjastojen, työntekijöiden kansainvälinen ammatillinen yhdistys. IASSISTin tärkein toimintamuoto on vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi, joka järjestettiin vuonna 2001 Amsterdamissa. Konferenssin teemana oli A Data Odyssey -- Collaborative Working in the Social Science Cyber Space. Kaikki kolme FSD:n edustajaa osallistuivat seminaariohjelman toteuttamiseen joko omin esityksin tai pyydetyin kommenttipuheenvuoroin.
32 10 TALOUS Tietoarkiston palvelutoiminta on määritelty vuodesta 2000 lukien Tampereen yliopiston valtakunnalliseksi tehtäväksi. Yksikkö on saanut pääosan tuloistaan opetusministeriöltä tulevasta kolmen miljoonan markan vuosittaisesta perusvoimavararahoituksesta, josta on sovittu Tampereen yliopiston ja opetusministeriön välillä tietoarkistoa perustettaessa. Lisänä tulevat Tampereen yliopiston vastaantulot perusvoimavaroina (tilakustannukset ja sihteerin virka), toiminnan aikana tehdyt TES-ratkaisut sekä muut budjettitarkistukset. Tampereen kaupungin vastaantuloja vuosilta 1999 ja 2000 (yht. 300 000 mk) on säästetty mm. konekannan uusimiseen vuonna 2002. Vuonna 2001 tietoarkiston vuosittainen uusi perusvoimavararahoitus oli noin 3,5 miljoonaa markkaa (ks. taulukko 1). Tämän lisäksi vuoden 2001 tuloihin kirjautui muita tuloja hankerahoituksesta ja siirtovaroista. Näitä vuodelle 2002 siirtyviä varoja käytetään toimintasuunnitelman mukaisiin investointeihin. Investoinnit koskevat vuosien 2001 ja 2002 ISSP-aineistojen ja 2002 LISjäsenmaksun maksamista (400 000 mk), Tilastokeskuksen kanssa sovittua yhteistyötä (90 000 mk), kone- ja laitekannan uusimista vuodesta 2002 alkaen (210 000 mk), tietovarantojen kehittämistä (200 000 mk) sekä uutena työntekijänä erikoistutkijan palkkaamista tietoarkistoon vuonna 2002 (9 kk, 190 000 mk). Yhteensä vuoden 2002 investoinnit tekevät n. 1,09 miljoonaa markkaa, joka kyetään pääosin rahoittamaan vuodelta 2001 siirtyvillä varoilla. Yksikön toiminnan lähtökohtana on ollut peruspalvelujen maksuttomuus, mikä edistää sekä aineistojen luovuttamista arkistoitavaksi että aineistojen uudiskäyttöä. Tietoarkistolla ei toistaiseksi ole ollut varsinaisia myyntituloja.
33 Taulukko 1. Tietoarkiston tulot ja menot budjettivuosina 1999 2001 (tuhatta markkaa) _ 1999 2000 2001 Tulot perusvoimavarat, OPM 3 000 3 000 3 000 perusvoimavarat, TaY 378 434 457 paikallinen muu tukirahoitus 240 150 - hankerahoitus, OPM 140 450 siirtovarat edelliseltä toimintavuodelta 80 924 948 Tulot yht. 3 698 4 648 4 855 Menot palkat 1 719 2 601 2 566 tilakustannukset 203 240 250 hankinta- ja kulutusmenot 852 447 486 hankkeet - 412 550 investointivaraukset ja muut sidotut menot. 948 1 003 Menot yht. 2 774 4 648 4 855
34
35 YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO TOIMINTAKERTOMUS 2001 LIITTEET
36
37 LIITE 1. YHTEISKUNTATIETEELLISEEN TIETOARKISTOON LIITTYVIÄ JULKAISUJA v. 2001 Alaterä, Tuomas J. Partanen, Jukka Verkkotietovarantoja yhteiskuntatieteilijöille Signum : kirjasto- ja tietopalvelulehti 4 (2001), s. 79 81. Forsman, Maria Yhteiskuntatieteellisen tiedon saatavuudesta ja käytöstä Signum : kirjasto- ja tietopalvelulehti 4 (2001), s. 76 78. Forsman, Maria Mitä Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto tarjoaa kulttuurintutkijalle? Kulttuurintutkimus 18 (2001) : 4. Keränen, Susanna Yhteiskuntatieteellinen tieto helpommin Monikielinen ELSST-tesaurus tekeillä Signum : kirjasto- ja tietopalvelulehti 4 (2001), s. 91 92. Toimintakertomus 1999 2000. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2001. [Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.fsd.uta.fi/toimintak9900.pdf] Strategiasuunnitelma vuosille 2001 2003. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2000. [Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.fsd.uta.fi/strategia0103.pdf] Lisäksi Tietoarkiston omat tiedotuslehdet: FSDneWWWs 1 3 (2001) [elektroninen lehti; suomeksi ja englanniksi] Tietoarkisto Joulukuu 2001
38 LIITE 2. TIETOARKISTON TOIMINTAA 2001: SEMINAARIT JA VIERAILUT Osallistumiset kotimaisiin seminaareihin PVM JÄRJESTÄJÄ SEMINAARIN NIMI/AIHE OSALL. 10.1.2001, Helsinki Suomen Tiedeakatemiain Tieteen päivät 2001 M. Forsman Valtuuskunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta sekä Suomen Kulttuurirahasto 8.2.2001, Helsinki Useita tietotyöhön liittyviä Tietomessut 2001 M. Forsman, organisaatioita S. Keränen 8.2.2001, Helsinki TEKES IST-ohjelman tiedotustilaisuus M. Forsman, S. Keränen 15.3.2001, Espoo CSC-tieteellinen laskenta Oy, Portaaliseminaari M. Heinonen, Virtuaaliyliopiston kehittämis- S. Säynäjäkangas yksikkö 23.4.2001, Helsinki Helsingin yliopiston kirjasto Long-term preservation S. Borg 23.4.2001, Espoo Oulun yliopiston kirjasto, RAJU2001 rakenteinen M. Heinonen, SGML Users Group of julkaiseminen yliopistoissa J. Sivonen, Finland, do-re-mi research -seminaari ja koulutustilaisuus S. Säynäjäkangas group/tytti HY 10.5.2001, Helsinki Helsingin yliopiston kirjasto FinELib-päivä M. Forsman 30.5.2001, Tampere Tay virtuaaliyliopisto Virtuaaliyliopistoseminaari T. J. Alaterä 5.6.2001, Tampere FSD Tietoarkisto Seminaari kvantitatiivisen T. J. Alaterä, tutkimuksen menetelmä- S. Borg, E. Paaso, kurssien opettajille M. Mattila 29.8.2001, Tampere FSD Tietoarkisto Kirjastoyhdyshenkilöpäivä M. Forsman, S. Keränen, S. Borg, A. Kuula, M. Kleemola