ENERGIATEHOKKAAT ALUEET SUOMESSA Kuuma-laatuasuminen Tekn.tri Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Tutkimusmenetelmä Ensin tehtiin haku verkosta nimikkeellä energiatehokas alue ja ekotehokas alue Syntynyttä listaa täydennettiin seuraavien henkilöiden antamilla tiedoilla: Ritva Laine, Kuntaliitto Satu Hyrkkänen, FCG Virpi Mikkonen, Tekes Hankkeiden materiaaleissa oli viittauksia toisiin hankkeisiin, jotka myös käytiin läpi. Listaan otettiin alueet, joissa energiatehokkuus oli merkittävällä tavalla mukana. Pelkkä viittaus ekologisuuteen tms. ei ollut riittävä kriteeri. Lista on jokseenkin kattava, mutta siihen täydennystä otetaan mielellään vastaan. Ekokylät otettiin mukaan erillisenä ryhmänä. 2
30 energiatehokasta aluetta Tähän mennessä on löydetty 30 hanketta, jotka jakaantuvat seuraavasti: Koko kaupunkia koskevat tai usean kunnan yhteiset hankkeet (3 hanketta) Lähiöuudistukset (2 hanketta) Korttelit tai yksittäiset tontit (5 hanketta) Loma-asuntoalueet (1 hanke) Suunnitteilla olevat alueet, joissa energiatehokkuus jossakin määrin esillä (9 hanketta) Suunnitteilla olevat energiatehokkaat alueet (7 hanketta) Valmiit energiatehokkaat alueet (3 aluetta) Lisäksi on useita valmiita ekokyliä ja tekeillä kaksi ekokylähanketta Jako eri ryhmiin osin vaikea tehdä 3
Koko kaupunkia koskevat tai usean kunnan yhteiset hankkeet Ekotaajama Jyväskylä, Jämsä, Petäjävesi, Multia, Kannonkoski, Toivakka HINKU Kohti hiilineutraalia kuntaa Uusikaupunki, Kuhmoinen, Padasjoki, Parikkala, Mynämäki Tresolar Tampereen kaupunki 4
HINKU kohti hiilineutraalia kuntaa Mukana Uusikaupunki sekä Kuhmoisten, Padasjoen, Parikkalan ja Mynämäen kunnat Pyritään vähentämään viiden kunnan kasvihuonepäästöjä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Kohderyhminä ovat kuntatoimintojen lisäksi asukkaat ja elinkeinoelämä. Kunnat ja paikalliset yritykset ovat hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana ilmoittaneet 76 konkreettisesta toimenpiteestä, joista päästövähennyksiltään merkittävimpiä ovat olleet rakennusten energiatehokkuustoimenpiteet ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat lämmitysratkaisut. 5
Lähiöuudistukset Energiatehokas Maunula (Maunulan energiatehokkuusprojekti MET) Peltosaari (korjaus ja täydennyskohde) Riihimäen kaupunki 6
Peltosaari, Riihimäki Peltosaaren uudistamiseen kuuluu palvelujen kehittäminen sekä kaupungin vuokratalojen korjaaminen ja korvaaminen uudenlaisilla energiatehokkailla taloilla. Projektin tavoitteena on myös parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta voidaan parantaa mm. uusimalla rakennusten ulkovaippaa ja ilmanvaihtoa, siirtymällä sähkölämmityksestä kaukolämpöön ja suosimalla aurinko- ja tuulienergian käyttöä. 7
Korttelit tai yksittäiset tontit Iin Vihreä kortteli Naantalin passiivitaloalue Pälkäneen passiivitaloalue Jätkäsaari Low2no Helsingin kaupunki Sipoonranta Sipoon kunta 8
Iin vihreä kortteli Alueen pihat suunnitellaan mikroilmastoltaan suojaisiksi ja miellyttäviksi paikoiksi viettää aikaa. Suojaisuus vähentää myös rakennukseen kohdistuvaa tuulikuormaa ja pienentää sen lämmityksen tarvetta. Rakennusmateriaalina käytetään pääasiassa puuta. Alueella tullaan kokeilemaan erilaisia ekologisia lämmitysvaihtoehtoja. Aurinkoenergiaa hyödynnetään niin lämmityksessä kuin käyttösähkön tuotannossa. Rakenteiltaan rakennuksista tulee tiiviitä ja hyvin lämpöä eristäviä. Tämä näkyy myös lämmitystarpeen pienenemisenä. Ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenottoon panostetaan lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Vedenkulutuksen vähentämiseen ja jätteiden kierrätykseen paneudutaan. Asukkaita tullaan ohjeistamaan, kuinka minimoida energiankulutusuudessa kodissaan. 9
Loma-asuntoalueet Ekotehokkaan loma-asumisen tuotteistaminen (EkoLATu) Mäntyharjun kunta 10
Ekotehokkaan loma-asumisen tuotteistaminen (EkoLATu) Hankkeessa tuotteistetaan ekotehokkaan rakentamisen tutkimustietoa ja tutkitaan olemassa olevien arviointimenetelmien ja konseptien soveltamista ja käyttöönottoa loma-asumisessa. Hankkeessa osoitetaan kokonaisvaltaisten tarkastelujen kautta loma-asuntoalueen energia-, jäte-, jätevesi- ja vesihuollon ekotehokkaita ratkaisuja. Hankkeessa myös tutkitaan ja osoitetaan keinoja asettaa lomaasumisen ekotehokkuudelle parhaan käytössä olevan teknologian tasoa vastaavia tavoitteita aluekohtaisesti. 11
Uudet alueet, joissa energiatehokkuus jossakin määrin esillä Finnoo Espoon kaupunki Honkasuon energiatehokas puutaloalue Helsingin kaupunki Kalasataman älykäs sähköverkko Helsingin kaupunki Kuopion saaristokaupunki Marja-Vantaa Sarvvik-Sundsberg Kirkkonummen kunta Suurpelto Espoo Vuores Tampereen kaupunki Sibbesborgin kilpailu Sipoon kunta 12
Suurpelto, Espoo Suurpellon julkiset palvelurakennukset suunnitellaan erittäin energiatehokkaiksi. Alueelle tulevassa päiväkodissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten geo- aurinko- ja ilmaisenergiaa. Alueen asuintaloista osa on matalaenergiataloja, joiden energiatarve on tavallista pienempi. 13
Suunnitteilla olevat energiatehokkaat alueet Kaupungin Kangas Jyväskylän kaupunki Nurmi-Sorilan aurinkokaupunki Tampereen kaupunki Vermo Espoon kaupunki Östersundom Helsingin kaupunki Pitkämäki Kankaanpään kaupunki Siuntion kuntakeskus Skaftskärr Porvoon kaupunki 14
Skaftskärr, Porvoo Kehitetään energiatehokkuuden ohjaamiskeinoja ja suunnittelua sekä etsitään keinoja päästöjen vähentämiseksi kaavoitusprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ja ratkaisuja alueellisen ja talokohtaisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Hankkeessa tarkastellaan kaavoituksen vaikuttamiskeinoja alueiden energiatehokkuuteen käytännön kaavoitustyön kautta. Kaavarunkoprojektin yhteydessä on koottu tietoa ja kokemuksia erilaisista energiatehokkuuteen liittyvistä mahdollisuuksista sekä esitetty laskentamalleja, joita hyödyntämällä on mahdollista parantaa kaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja sen energiatietoisuutta. 15
Valmiit energiatehokkaat alueet Viitanummi Salon kaupunki Vaasan asuntomessualue Viikin ekokaupunginosa Helsingin kaupunki 16
Vaasan asuntomessualue Meren pohjasedimentistä keskitetysti kerättävä lämpö lämmittää matalaenergiaverkon avulla messualueen talot. Verkon lämpöpumppujen vaatima sähkö tuotetaan puhtaasti bioenergialla. Suvilahden vanhan kaatopaikan metaani hyödynnetään energianlähteenä Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa. Alue on nyt energiaomavarainen ja tuottaa jopa 20% sähköä ja 60% lämpöä yli oman vuotuisen tarpeensa. 17
Ekokylät Olemassaolevat Bromarv Kangasala Suunnitteilla Linnanniittu Vihdissä Kempele Keuruu Katajamäen ekoyhteisö Vilppulassa Kempele Singsby Mustasaaressa Ähtäri Livonsaari Maskussa 18
Linnanniitun ekokylä, Vihti Ekologisen rakentamisen alue. Alueella toteutetaan erilaisia asumistarpeita tyydyttäviä ratkaisuja esim. omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita ja senioriasuntoja. Rakentamistavat voivat vaihdella perinnerakentamisesta nykyaikaisiin energiatehokkaisiin passiivitaloihin. Alueen energiaratkaisut perustuvat erilaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Talokohtaisesti voidaan suunnitella yksilöllisiä vaihtoehtoja. Osuuskunta Linnanniittu vastaa alueen yhteisistä hankkeista. Tärkeimpiä ovat suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna lampineen, asukkaiden yhteinen kylätalo sekä alueellinen energiatuotanto 19
Johtopäätöksiä Energiatehokkaita alueita ei ole kovin montaa työn alla ja toteutuneita alueita on vähän. Monissa hankkeissa energiatehokkuus on vain yksi alueen teemoista, kokonaisvaltaista otetta on harvassa hankkeessa Energiatehokkuuden vakavasti ottavissakin hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen, yhden toimijan tai yhden energiamuodon näkökulma. Kokonaisvaltaista otetta löytää enemmän pienemmistä, pääkaupunkiseudun ulkopuolisista hankkeista. Vaasan asuntomessualue on ainoa toteutunut esimerkki täysin energiaomavaraisesta alueesta. Sielläkin omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun käyttöön. Asukkaiden osallisuus ei ollut mukana kovinkaan monessa hankkeessa. Ekokylät ovat esimerkki ihmisten omasta aktiivisuudesta. 20
Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu Integroidut alueet Smart grid Kalasatama? Kaukolämpöverkko Vaasa Alueelliset verkot Ei smart gridiä Skaftskärr ekokylät
10 tapaa tehdä viherpesu 22
Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 18.4.2011 Page 23