Kuntien omien rakennusten

Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2009 (Normalisointi on tehty vuosien 196l - 1990 mukaan) Ominaiskulutuksien kehitys - Julklset rakennukset Låmmönkulutus, sähkönkulutus la Låmpö+såihkö 49 Lämmön ominalskulutus 48.5?4s à r,.s o ã =47 ãg 'H o.s 'E ö46 45.5 45 2',t t.t,1 E,'rJ 31 JI g 18J ã+ *17l o+ ct E 16+ ol,,, J I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkön ominaiskulutus 'roj 't994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 70r I. ur-{ ÊI c1 ll ;66J :l 3+ =l ol -El.-,a 6a1 E1 o.zj Lämmön Ja såhkön ominaiskulutus I.ol 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset

4

5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2008 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1990. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.

6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2009 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 56 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 95 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 600 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 500 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,26 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 46 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 46 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 46 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 46 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 42 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 100 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 100 13 Muu (MWh) 1 100 56 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 64 ( 82, suluissa 2008 tiedot) kuntaa ja 9 (14) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2009. Näiden kuntien asukasluku oli 59 % (59 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on viimeiset 7 vuotta pysynyt 60 % tuntumassa. 1994-96 kattavuus oli 70 %. Vuoden 2009 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 4 (5) kunnasta: Kirkkonummelta., Kouvolasta, Hämeenlinnasta ja Kajaanista. Yli 30 000 asukkaan kuntia oli vuoden 2009 lopussa 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku oli 2,1 miljoonaa asukasta. Kuntaliitoksia oli runsaasti vuoden 2009 alussa.

Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 89 % ( 92 %). Alle 10 000 asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 8 % ( 11 %). Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä nousi 89 (84) miljoonanaan kuutiometriin. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus 28 % ja opetusrakennusten osuus 30 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 78% ( 72 %). Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 12 % (13 % ) ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 2,5 % (4,7 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7,6 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on edelleen julkisten rakennusten vastauskannasta 20 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. Vuoden 2008 normalisointi nosti lämmön ominaiskulutuksia 30%:lla. Se tuo epävarmuutta tulokseen. Ehkä vain lämpötilalla normalisointi kärjistää eli tässä tapauksessa antoi liian suuren kulutuksen. Vuonna 2009 normalisointi nosti ominaiskulutuksia vain 17 %:lla. Vuosi oli 7-9 % vähäisempi lämmitystarpeeltaan kuin keskimäärin vuodet 1961-90. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2009 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan erityisesti julkisten rakennusten kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.

8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmitystarvelukualueet Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1990, koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 * 0,8 + 0,2 alueen astepäiväluku Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Kuntaliitto on nyt 11. kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 0424 2811. Lämmitystarvelukujen yleinen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla

9 Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien 1971 2000 lämmitystarvelukuihin. Tässä raportissa kuitenkin käytetään normaalivuotta 1961-1990. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet 1971 2000 Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta 1961 1990. Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden 1971 2000 tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiin teistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/ Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 20 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan 3-4 % koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,7 milj. MWh (2008 3,4) tuotettiin kaukolämmöllä 94 %(92 %), kevyellä polttoöljyllä 3,7 % (4,4 %) ja sähkölämmöllä 1 % (1 %). Maakaasun osuus oli 0,8 % (2,5 %). Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Asuinrakennusten tietoja ei ole tarkistettu samassa määrin kuin julkisten rakennusten tietoja. Asuinrakennusten tiedot ovat siten epäluotettavampia kuin julkisten rakennusten tiedot. ( 65,8) ja asuinra- Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 68,3 milj m 3 kennuksia 21,0 milj. m 3 (18,1). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski vuonna 2009 vuodesta 2008 4,3 %, kun se vastaavasti nousi vuodesta 2007 vuoteen 2008 2,9 %.. Vuonna 2009 kulutus oli 46,8 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 57,8 kwh/m 3. Kaikkien seurannassa olevien rakennusten ( julkiset ja asuinrakennukset) normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2009 42,2 (39,4) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 17 % (30 %). Vuoden 2009 lämmitystarve oli 7-9 prosenttia keskimääräistä vähäisempi. Vuoden 2008 lämmitystarve oli keskimäärin 16-20 % normaalia ( 1961-1990) vähäisempi. Myös lämmityskuluissa säästettiin tätä luokkaa. Normaalivuosi 1961-1990 näyttää olleen 2-3 % kylmempi kuin normaalivuosi 1971-2000.

11 Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 20,0 (20,6) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 11,2 (10,8) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 131 (142) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 385 (384) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6139 (5900) kpl ja asuinrakennuksia 3602 ( 3529) kpl. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Erityisesti vuonna 2008 on normalisoituihin kulutuksen muutoksiin suhtauduttava varauksella, sillä vuosi oli erittäin lämmin ja normalisointi tehtiin näin ollen keskimäärin 30 prosenttisesti. Normalisointi huomio vain lämpötilan vaihtelun, ei esimerkiksi tuulisuutta tai kosteutta. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,0 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle (1961-1990) ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen 3,4 % kun se vuonna 2008 nousi 3,5 %. Kulutus oli 2009 44,6 kwh/m3. Tampereella lämmön ominaiskulutuksen laskuun jopa 15 prosentilla ei ole yhtä selitystä. Kulutusseurantajärjestelmää on uusittu ja rakennusten tilavuuksia tarkistettu. Tampereella kulutus nousi 2008 7,2 %. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen 2,1 %.Turussa laskeneen 6,2 % ja Jyväskylässä jostain syystä nousseen 18,2 %. Jyväskylän luvussa on varmaan virhe. Tai ehkä kysymys on kuntaliitoksista. Vantaalla laskua on 0,1 % kulutuksen ollessa kuitenkin erittäin korkea, 58,3 kwh/m3 julkisissa rakennuksissa. Kuopio on aivan omassa sarjassaan normalisoidun lämmön ominaiskulutuksen ollessa 2009 29,0 kwh/m3 eli puolet siitä mitä mm. Vantaan kulutus.

6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 Tärkeimpinä syinä kulutustietojen kuntakohtaiseen heilahteluun pidetään peruskorjauksia. Kun rakennus on peruskorjauksessa, kulutustietoja ei anneta ja toisaalta peruskorjauksen jälkeen kulutustiedot ovat usein korkeammat. Myös ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen nostaa kulutuksia. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2008 ja 2009. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut pitkässä trendissä julkisten rakennusten osalta melko tasaisena. Vuodesta 2000 sähkön kulutus on noussut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Nyt sähkön kulutus näyttäisi ensimmäistä kertaa kulutustilastoinnin alusta 1994 LASKENEEN. Laskua olisi 3,2 %. Helsingissä laskua on 7,1 % ( vuonna 2008 nousua 4,9 %) ja Tampereella 7,2 %. Näyttää siltä, että sähkön säästötoimet ovat vaikuttaneet. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna ei merkittävää laskua näyttäisi olevan muualla kuin asuinrakennuksissa. Sähkön kulutusten vaihtelu kaupungeittain yli 30000 asukkaan kaupunkien ryhmässä näyttää vuonna 2008 erityisen suurelta. Ehkä yhtenä syynä on ilmanvaihtolaitteiden suuri käyttö melko lämpimän talven tähden. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Julkisten rakennusten veden ominaiskulutus laski 7,2 %. Yleisesti veden ominaiskulutus (litraa / rak m3) on pysynyt vuodet melko vakiona tai hieman laskenut. Vantaalla veden kulutus näyttäisi pudonneen puoleen!

13 8 YHTEENVETO Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla keskimäärin 17 % normalisoimatonta kulutusta, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Ei lämmön kulutuksesta voi normalisoimalla erottaa kuin lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Vain yli 30 000 asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on huomattava kuitenkin, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus, ja myös sähkön kulutus, on pitkään laskenut. Julkisten rakennusten lämmön kulutus pysyi 2002 2007 kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Vuonna 2008 oli selvää nousua, nyt 2009 selvää laskua. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Sähkön ominaiskulutus pysyi kolme vuotta 2005-2007 samana. Vuonna 2009 laskua oli ensimmäistä kertaa, 3,2 %. Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri noussut 2001-2007. Vielä 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa. Nyt sen sijaan vuonna 2009 on palattu vuoden 2007 tasolle. Näyttää siltä, että ainakaan lämmön kulutustilastoinnin laatu ei ole parantunut, vaan päinvastoin. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten normalisoituun lämmön kulutuksen nousuun on vuonna 2008 ja ehkä myös laskuun 2009 suhtauduttava varauksella poikkeuksellisten sääolojen tähden. Sähkön kulutuksessa sen sijaan on varmaan puhuttava todellisesta säästöstä. Siihen, miksi kulutuksia ei ole ponnisteluista huolimatta saatu laskettua enemmän 2000 luvulla, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Ryhmäkoot suurentuneet ja kouluja käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin tapahtunut jo alkaen 2000 luvun alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta.

14 - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei palkitta käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 2004 107 kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 2005 94 kpl 90,5 % 43,1 % 17,1 % 59,7 % 2006 86 kpl 92,3 % 41,1 % 14,2 % 59,4 % 2007 84 kpl 87,9 % 43,5 % 14,5 % 57,8 % 2008 82 kpl 91,8 % 44,1 % 11,1 % 59,0 % 2009 73 kpl 88,9 % 42,3 % 7,8 % 59,4 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 %70,3 %65,6 %63,7 % 68,5 %67,8 % 65,3 %63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,7 %59,4 % 57,8 % 59,0 %59,4 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi R001

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (3.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.70%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.10%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (2.90%) 1. ASUINRAKENNUKSET (28.34%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.60%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.27%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.70%) Rakennuskanta 69,5 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (4.93%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.83%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.98%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.58%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (18.82%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (41.26%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.95%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.34%) Rakennuskanta 10,9 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (5.84%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.91%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.62%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.25%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (22.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (49.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.25%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.32%) Rakennuskanta 2,2 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.05%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.44%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.83%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.05%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (4.77%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (38.17%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (53.80%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.36%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (1.54%) Rakennuskanta 6,8 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (3.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.70%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.10%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (2.90%) 1. ASUINRAKENNUKSET (28.34%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.60%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.27%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.70%) Rakennuskanta 89,3 miljoonaa m³ R009

Polttoaineet 2009 82 kuntaa Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo 49 97796,0 87,9 448,2 Helsinki 91 1058951,1 9342,1 Hyvinkää 106 24625,8 486,0 214,0 Imatra 153 14342,0 174,0 126,0 1489700,0 Joensuu 167 51260,3 Jyväskylä 179 108752,9 814,9 116,1 Järvenpää 186 24776,6 135,0 Kerava 245 15021,4 Kokkola 272 25933,3 475,6 Kotka 285 69080,4 215,1 137,2 625,9 305,0 Kuopio 297 59627,0 433,6 303,6 Lahti 398 132375,6 71,0 Lappeenranta 405 97462,5 379,9 304990,5 Lohja 444 23125,6 373,9 Mikkeli 491 35030,4 1142,4 116,2 Nurmijärvi 543 19077,0 4425,7 Oulu 564 97893,6 1446,7 542,0 Pori 609 58369,0 Porvoo 638 53222,0 1027,0 428,8 92385,0 Rauma 684 42495,0 288,4 Rovaniemi 698 35657,3 0,0 819,6 Seinäjoki 743 38426,5 678,6 242,6 Tampere 837 253548,8 190,0 698,6 Turku 853 147141,9 1208,3 Tuusula 858 18971,0 1396,6 338,7 Vaasa 905 53794,0 332,0 110,2 Vantaa 92 108514,4 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2765271 23536 6230 626 1887380 0 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Forssa 61 13983,2 Heinola 111 10805,2 590,3 207,1 Hollola 98 9105,6 148,3 19,6 Jämsä 182 8877,0 407,4 7,9 Kangasala 211 10350,6 398,0 73159,0 Kemi 240 34115,0 598,0 98,0 Kempele 244 11105,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

Polttoaineet 2009 82 kuntaa Sivu 2/3 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Keuruu 249 12712,8 411,1 105,4 Kitee 260 9415,8 129,5 Kiuruvesi 263 9531,0 124,7 Kurikka 301 14133,0 181,2 72,1 Kuusamo 305 17719,0 Laukaa 410 6257,0 180,3 567,0 Lempäälä 418 9053,0 248,3 122,5 Leppävirta 420 7777,8 Lieto 423 8920,5 209,2 338,8 Nivala 535 5932,6 568,4 143,5 206,0 Orimattila 560 6381,3 117,0 107614,6 Pieksämäki 593 17492,3 919,1 173,0 Pietarsaari 598 16243,0 98,3 Pirkkala 604 5202,0 170,1 292300,0 Raisio 680 12301,6 69,6 Riihimäki 694 14308,2 562,3 69,0 Saarijärvi 729 10757,8 45,5 383,9 Sastamala 8716,0 903,0 Savonlinna 740 10769,0 173,5 200,3 Siilinjärvi 749 9810,1 101,0 151,0 Uusikaupunki 895 7920,0 620,0 222,0 0,0 0,0 0,0 Varkaus 915 36887,2 164,1 267,9 Ylöjärvi 980 10873,5 983,7 2885,1 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 367456 5731 6397 0 473216 206 2885 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura 50 7750,1 51,8 1368,8 Haapavesi 71 5225,2 440,1 127,0 Ilomantsi 146 8019,9 248,3 60,7 Inari 148 6725,0 235,3 30,4 Isokyrö 152 3781,5 58,8 Kangasniemi 213 5161,7 111,1 Kerimäki 246 4092,6 57,1 157,7 Kruunupyy 288 4810,8 98,5 118,4 66,5 Laihia 399 4042,2 101,0 Oulunsalo 567 5591,0 73,9 Säkylä 783 2839,4 38,4 112,0 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

Polttoaineet 2009 82 kuntaa Sivu 3/3 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Taivalkoski 832 5437,3 80,1 Teuva 846 6537,9 14,0 119,4 Uurainen 892 1946,5 55,4 Viitasaari 931 7029,0 Vähäkyrö 942 4185,9 355,4 67,7 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 83176 1541 1114 0 0 1593 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) HUS 160660,1 401150,0 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky 13089,0 141,1 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 5134 19275,0 0,0 1,2 388317,0 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 23671,0 57,1 565,8 225,3 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 50679,0 788,6 365,6 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 34311,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 7471,5 Rovaniemen ammattikoulutuksen ky 3166 19259,0 127,0 279,0 Savotek 164,0 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 328416 489 1633 367 789467 225 0 0 0 0 0 0 0 Raportti Yhteensä 3544320 31298 15375 993 3150063 2024 2885 0 0 0 0 0 0 R005

Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 82 kuntaa vuodelta 2009 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 3602 98,2 % 2512 21034 48,2 5,5 % 57,8-5,0 % 21652 11,2-3,6 % 7534 385,4 0,3 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) 2822 99,1 % 2247 18987 48,1 6,2 % 57,9-4,2 % 19135 11,0-4,5 % 6028 390,2 0,9 % 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) 682 89,1 % 208 1489 52,3 5,2 % 59,3-6,9 % 1522 9,6-24,1 % 1161 370,4-1,1 % 13. Asuntolarakennukset 98 97,3 % 58 559 39,5-22,3 % 48,1-29,6 % 994 18,0 26,0 % 345 351,7-5,2 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSET 2150 93,0 % 2208 15401 56,3 6,8 % 66,1-4,2 % 14728 28,6-0,2 % 12757 242,4-4,4 % 21. Terveydenhoitorakennukset 540 96,1 % 1277 8965 57,3 7,0 % 68,6-3,5 % 8350 32,7 2,0 % 6694 245,9-2,0 % 22. Huoltolaitosrakennukset 340 91,8 % 399 2930 53,1 8,7 % 59,7-1,1 % 2725 25,7 2,4 % 2763 285,9-1,8 % 23. Lasten päiväkodit 1185 86,8 % 502 3253 56,9 7,5 % 65,7-4,8 % 3127 20,8-4,8 % 2681 204,1-10,5 % 24. Muut 85 88,5 % 30 254 47,0-17,6 % 52,2-27,9 % 526 24,0 3,6 % 619 207,5-5,6 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKENNUKSET 314 98,2 % 419 4388 38,9 15,2 % 45,0 2,9 % 4681 21,7 0,1 % 3381 67,0-21,1 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET 793 97,1 % 912 11017 33,1 9,4 % 38,1-1,1 % 13379 20,1 0,1 % 9121 168,7-1,4 % 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 40 99,6 % 93 1282 29,3 2,3 % 33,1-9,6 % 1356 16,4 10,5 % 865 49,1-0,2 % 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset 218 96,5 % 160 2137 29,6 5,5 % 34,2-3,9 % 2161 20,0-2,9 % 1851 52,2-5,1 % 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset 232 91,1 % 102 986 39,1 12,1 % 45,7 2,2 % 960 16,7 8,5 % 736 86,1-8,1 % 44. Jäähallit 41 99,3 % 76 1776 17,6 11,0 % 20,1 0,1 % 1831 24,9-3,7 % 1714 93,5 8,8 % 45. Uimahallit 61 100,0 % 268 1477 76,8 7,1 % 86,7-2,3 % 1480 38,5 2,3 % 1407 746,5 3,4 % 46. Muut 201 97,9 % 214 3359 24,6 18,3 % 29,3 6,0 % 5592 15,4 8,0 % 2548 48,0-14,4 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 1995 91,1 % 2844 28696 38,1 7,4 % 43,7-3,7 % 27144 14,5-0,6 % 23763 72,0-9,5 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset 1573 90,1 % 2309 22734 38,7 8,0 % 44,9-2,8 % 21785 13,7 1,2 % 18179 73,1-11,7 % 52. Ammatilliset oppilaitokset 374 95,6 % 498 5364 37,0 8,6 % 40,1-5,7 % 5066 17,9-2,0 % 5288 69,1-1,0 % 53. Muut 48 100,0 % 37 598 24,0-29,2 % 27,5-32,3 % 293 13,5-38,1 % 296 53,3-9,7 % 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmitetyt) 199 98,2 % 139 2174 25,3-31,2 % 31,5-30,3 % 3495 21,2 54,2 % 312 59,5 12,2 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET 118 98,3 % 134 2319 23,3 15,0 % 28,6 0,5 % 1371 25,6 51,4 % 390 54,4-30,6 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 92 98,2 % 67 1323 20,3 10,9 % 24,5-0,2 % 1404 12,7-1,2 % 542 81,3-1,9 % 9. MUUT 478 94,3 % 295 2933 42,1 21,9 % 48,6 6,7 % 5427 21,9-30,6 % 2340 81,3-22,4 % 100. YHTEENSÄ 9741 94,3 % 9531 89285 42,2 7,1 % 49,4-3,8 % 93280 17,9-3,7 % 60139 179,9 4,6 % R018