OPINTO-OPAS 2011-2012

ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ESPOO 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Kati Voutilainen Eeva Seppä Annika Salama ISSN 1797-6731 ESPOO 2011 Multiprint Oy Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu

2 Opetusperiodit ja tenttikaudet lukuvuonna 2011-2012 Lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Syyslukukausi Arviointijakso ma 22.8. la 3.9. *lukuvuoden avajaiset to I Opetusperiodi ma 5.9. pe 29.10. 1.9 klo 12 Arviointijakso la 22.10. la 29.10. II Opetusperiodi ma 31.10. to 22.12. Arviointijakso la 10.12. ke 22.12. Syyslukukauden lauantaitentit: 3.9., 22.10., 29.10, 12.11.,19.11., 3.12., 10.12., 17.12. Kevätlukukausi Arviointijakso ma 2.1. la 14.1. III Opetusperiodi ma 16.1. pe 10.3. Arviointijakso la 3.3. pe 10.3. IV Opetusperiodi ma 12.3. pe 11.5. *Opetukseton aika 6. Tenttikausi la 12.5. to 31.5. 5.-11.4. Kevätlukukauden lauantaitentit: 14.1., 4.2., 3.3., 10.3., 14.4., 5.5., 12.5., 26.5. Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu PL 13 000, 00076 AALTO Otakaari 5 A Espoo vaihde 09 47001 opintotoimisto 09 4702 6049 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@aalto.fi OOP-palvelupiste ja koulutusohjelmien kansliat: studies-elec@aalto.fi https://into.aalto.fi/display/fimasterelec

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. AALTO-YLIOPISTO... 8 2. SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU... 9 2.1 Laitokset... 9 2.2 Opintohallinto ja opiskelijaedustus... 9 2.3 Opintoneuvola ja laitosten opintoneuvojat... 9 2.4 Opinto- ja opiskelijapalvelut... 10 2.5 Opiskelijapalveluiden ja opinto-ohjauksen yhteystiedot... 11 3.OPINTOASIAT... 12 3.1 Luku- ja tenttijärjestykset... 12 3.2 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 12 3.3 Kurssit... 13 3.4 Tentit ja välikokeet... 13 3.5 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 14 3.6 Opiskelijan oikeusturva... 15 Opintosuoritukset... 15 Arviointi ja arvosanat... 15 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen... 16 Vilpin seuraamukset... 16 Kurinpito... 16 3.7 Valinnat maisteriohjelmiin... 17 Sisäiset siirtyjät... 17 Maisterivaiheen haku ulkopuolelta... 17 3.8 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 18 3.9 Valmistuminen ja koulutusneuvoston kokoukset... 18 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 18 Diplomi-insinöörin tutkinto... 19 Publiikit eli todistustenjakotilaisuudet... 19 3.10 Kirjastot... 19 Aalto-yliopiston kirjasto Otaniemi... 19 Sähkötekniikan korkeakoulun kirjasto... 20 3.11 Avoin yliopisto... 21 Avoin yliopisto-opetus... 21 Täydentävät opinnot... 21 3.12 Jatkokoulutus... 21 3.13 Palaute opetuksesta ja oppimisesta... 22 Hyvän kurssin tunnusmerkit... 22 3.14 Tuutorointi... 23 3.15 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 23 OmaHOPS... 23 HOPS... 24 3.16 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 24 Sähkötekniikan korkeakoulun opintotoimisto eli OOP-palvelupiste... 24 Opintotuki... 24 Terveydenhoito... 25 Esteetön opiskelu... 25 Opintopsykologi, kampuspapit ja Nyyti... 25 3.17 Harjoittelu... 26 4. OPISKELU AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULUN ULKOPUOLELLA... 29 4.1 Sisäinen liikkuvuus... 29 Opiskelu muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa... 29 Aalto-kurssit... 29 4.2 Opiskelu Suomen muissa yliopistoissa (JOO)... 29 Joustava opinto-oikeus JOO... 29 4.3 Kansainvälinen opiskelu... 30

4 Vaihto-opiskelu... 30 Apurahat/Stipendit... 31 Opintojen sisällyttäminen tutkintoon... 31 Korkeakoulun eurooppalaiset yhteistyöyliopistot:... 31 Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet... 32 5. ATT STUDERA VID AALTO-UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR ELEKTROTEKNIK... 33 5.1 Aalto-universitetet... 33 De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen... 33 Studier över högskolegränserna... 33 5.2 Examensstruktur och målsättning... 34 5.3 Studier vid högskolan för elektroteknik... 37 5.4 Studier vid andra högskolor... 39 5.5 Studiehandledning... 40 6. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖ-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 42 6.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 42 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 42 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 42 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 43 Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 44 Pää- ja sivuaineen vahvistaminen... 44 Kielitaito ja sen osoittaminen... 44 Suositellut opintopolut... 46 Tekniikan kandidaatin tutkinnon mallilukujärjestys Elektroniikan ja sähkötekniikan ohjelmassa... 50 6.2 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 52 6.2.1 Perus- ja yhteiset opinnot... 52 Perusopintomoduuli S901-P... 52 Ohjelman yhteisten opintojen moduuli S901-O... 52 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä... 53 6.2.2 Pääaineen opinnot... 55 Perusmoduuli Bioniikka S111-1... 55 Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1... 56 Pääaine bioniikka (S3024)... 56 Jatkomoduuli bioniikka S111-2... 57 Pääaine elektroniikka (S3027)... 58 Jatkomoduuli elektroniikka S110-2... 58 Pääaine sähköfysiikka (S3025)... 59 Jatkomoduuli sähköfysiikka S112-2... 59 Pääaine sähkötekniikka (S3026)... 60 Jatkomoduuli sähkötekniikka S113-2... 60 6.2.3 Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa... 61 Perustieteiden sivuaine... 61 6.2.4 Vapaasti valittavat opinnot... 62 6.2.5 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö... 62 6.3 Diplomi-insinöörin tutkinto... 64 6.3.1 Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa... 64 Pääaine Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004)... 64 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3... 65 Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C... 66 Pääaine Avaruustekniikka ja -tiede (S3005)... 68 Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3... 68 Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C... 69

5 Pääaine Bioniikka (S3006)... 70 Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3... 71 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3... 72 Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C... 73 Erikoismoduuli Magneettikuvaus S351-C... 74 Pääaine Elektroniikka ja sovellukset (S3007)... 75 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3... 75 Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3... 76 Syventävä moduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu S292-3... 77 Syventävä moduuli Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu S291-3 78 Syventävä moduuli Mikro- ja nanotieteet S345-3... 79 Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3... 80 Erikoismoduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-C... 81 Erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-C... 82 Erikoismoduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu S292-C... 83 Erikoismoduuli Mikro- ja nanotieteet S345-C... 84 Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C... 85 Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C... 85 Pääaine Mikro- ja nanotekniikka (S3010)... 86 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3... 87 Syventävä moduuli Mikro- ja nanotieteet S345-3... 87 Syventävä moduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu S292-3... 88 Erikoismoduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-C... 90 Erikoismoduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu S292-C... 91 Erikoismoduuli Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduuli S345-C... 92 Pääaine Optinen teknologia (S3011)... 93 Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3... 93 Pääaine Radiotiede ja tekniikka (S3012)... 94 Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3... 94 Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3... 95 Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3... 96 Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C... 97 Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C... 97 Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C... 98 Pääaine Signaalinkäsittely (S3013)... 100 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3... 100 Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C... 101 Pääaine Sähköfysiikka (S3014)... 102 Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3... 102 Pääaine Sähköjärjestelmät (S3015)... 103 Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3... 104 Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3... 104 Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3... 105 Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C... 106 Erikoismoduuli Sähkömarkkinat ja energiatalous S211-C... 106 Pääaine Sähkökäytöt (S3016)... 107 Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3... 108 Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3... 108 Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C... 109 Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C... 110

6 Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3002)... 110 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3... 111 Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3... 112 Pääaine Framtidens Industriföretag (FIF)... 113 Pääaine Communications Systems... 115 6.3.2 Tieteen metodiikan opinnot... 116 Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista 2011 2012... 117 Pääaineiden ja syventävien moduulien suositellut tieteen metodiikka -moduulit... 118 6.3.3 Sivuaineen opinnot... 120 Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioniikan pääaineen opiskelijoille)... 120 Sivuaine Mekatroniikka... 120 Sivuaine Sähkötekniikan automaatio ETA3009... 123 Sivuaine Sähkömarkkinat ja energiatalous ETA3004... 126 Sivuaine Talotekniikka IA3023... 127 Sivuaine Tietoliikennetekniikka S3035... 128 6.3.4. Vapaasti valittavat opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa... 129 6.3.5 Diplomityö... 129 Diplomityön aihe, kieli, valvoja ja ohjaaja... 129 Diplomityön arviointi ja arvostelu... 129 Kypsyysnäyte... 129 7. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 131 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 131 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 131 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 132 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 132 Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 133 Pää- ja sivuaineen vahvistaminen... 133 Kielitaito ja sen osoittaminen... 133 Suositellut opintopolut... 135 Tekniikan kandidaatin tutkinnon mallilukujärjestys Tietoliikennetekniikan ohjelmassa... 137 7.2 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 138 7.2.1 Perus- ja yhteiset opinnot... 138 Perusopintomoduuli S902-P... 138 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O... 138 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä... 139 7.2.2 Pääaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa... 141 Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1... 141 Pääaine Signaalinkäsittely (S3028)... 142 Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2... 142 Pääaine Tietoliikennetekniikka... 143 Jatkomoduuli Tietoliikennetekniikka S372-2... 143 Pääaine Tietoverkkotekniikka (S3029)... 144 Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2... 144 7.2.3 Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa... 145 Perustieteiden sivuaine... 145 7.2.4 Vapaasti valittavat opinnot... 147 7.2.5 Kandidaattiseminaari ja kandidaatin työ... 147 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 147

7 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 147 7.3 Diplomi-insinöörin tutkinto... 149 7.3.1 Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa... 149 Pääaine Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004)... 150 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3... 151 Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3... 152 Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C... 152 Erikoismoduuli kieliteknologia S311-C... 153 Pääaine Tietoverkkotalous (ETA3003)... 155 Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3... 155 Syventävä moduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne S318-3... 156 Pääaine Signaalinkäsittely (S3013)... 157 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3... 158 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3... 159 Erikoismoduuli signaalinkäsittely S300-C... 159 Pääaine Tietoverkot (S3022)... 160 Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S232-3... 160 Syventävä moduuli Tietoverkko-ohjelmointi S381-3... 161 Erikoismoduuli tietoverkkotekniikka S233-C... 162 Pääaine Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023)... 164 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3... 164 Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3... 165 Erikoismoduuli matemaattiset menetelmät S230-C... 166 Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3002)... 166 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3... 167 Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3... 168 Erikoismoduuli tietoliikennetekniikka S333-C... 169 Pääaine Framtidens Industriföretag (FIF)... 171 Pääaine Communications Systems (Eurecom)... 173 7.3.2 Tieteen metodiikan opinnot... 175 Pääaineiden ja syventävien moduulien suositellut tieteen metodiikka -moduulit... 177 7.3.3 Sivuaineen opinnot... 178 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA 3011... 178 Sivuaine Elektroniikka S3036... 179 Sivuaine Sähkötekniikka S3034... 179 7.3.4 Vapaasti valittavat opinnot... 180 7.3.5 Diplomityö... 180 Diplomityön aihe, kieli, valvoja ja ohjaaja... 180 Diplomityön arviointi ja arvostelu... 180 Kypsyysnäyte... 180 8. SIVUAINEET MUIDEN KORKEA-KOULUJEN JA OHJELMIEN OPISKELIJOILLE... 182 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA3011... 182 Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioinformaatioteknologian opiskelijat)... 183 Sivuaine Prosessi- ja energiatekniikan automaatio, AS3003... 184 Sivuaine Sähkötekniikka S3034... 186 Sivuaine Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka ETA3010... 187 LIITE 1 Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit... 188

8 1. AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 300 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aaltoyliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi, ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: www.aalto.fi/fi/studies.

2. SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU 9 Sähkötekniikan korkeakoulu on yksi Aalto-yliopiston neljästä tekniikan alan korkeakoulusta. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa korkeakoulun 50 professoria. Korkeakoulu vastaa neljästä koulutusohjelmasta: Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT), Bioinformaatioteknologia (BIO) Elektroniikka ja sähkötekniikka (EST) ja Tietoliikennetekniikka (TLT) sekä useista kansainvälisistä maisteriohjelmista. Keväällä 2011 korkeakoulussa oli yhteensä noin 3200 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan kandidaatin (TkK) tai diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 690 aktiivista jatkotutkintoopiskelijaa suorittamassa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälistyminen näkyy korkeakoulussa vahvasti, sillä 12% opiskelijoistamme on kansainvälisiä opiskelijoita. 2.1 Laitokset Sähkötekniikan korkeakoulu koostuu seitsemästä laitoksesta, jotka tekevät tutkimusta ja tuottavat opetusta. Laitokset ovat: Automaatio- ja systeemitekniikan laitos, Elektroniikan laitos, Mikro- ja nanotekniikan laitos, Radiotieteen ja tekniikan laitos, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, Sähkötekniikan laitos sekä Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos. 2.2 Opintohallinto ja opiskelijaedustus Korkeakoulussa toimii akateeminen komitea sekä viisi koulutusneuvostoa. Perustutkintoasioita käsittelevä koulutusneuvosto valmistelee hakemuksesta kandidaatin tutkinnot, hyväksyy diplomityön aihehakemukset sekä arvostelee ja hyväksyy diplomityöt sekä valmistelee diplomi-insinöörin tutkinnot. Myös osa opintokorvaavuusasioista käsitellään koulutusneuvostossa. Tohtorinkoulutusneuvosto käsittelee jatko-opintoasioita, kuten jatko-opintohakemukset ja väitöskirja-asiat. Dekaani myöntää tutkinnot ja päättää opiskelijaksi ottamisesta. Sähkötekniikan akateeminen komitea käsittelee opetussuunnitelmaasioita, yleisiä opetusta koskevia linjauksia sekä muita koko korkeakoulua koskevia asioita. Kaikissa neuvostoissa on kiltojen opiskelijaedustus. Neuvostojen lisäksi korkeakoulussa on toimikuntia, joissa on myös opiskelijaedustus. Opetuksen laatutoimikunta OpLaan tehtävä on kehittää opetusta ja tuutorointia, kirjastotoimikunta kehittää kirjaston palveluja ja tiedotustoimikunta sisäistä sekä ulkoista tiedotusta. Korkeakoulun verkkosivuilla kerrotaan neuvostojen ja toimikuntien toiminnasta. 2.3 Opintoneuvola ja laitosten opintoneuvojat Opintoneuvolan opintoneuvojat sekä kv- ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löytyvät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan www-sivuilta. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä, kuten erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä hakemus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, kurssien korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. Kv- ja harjoitteluneuvoja auttaa erityisesti Suomeen saapuvia ja ulkomaille lähteviä opiskelijoita kaikissa kansainväliseen opiskeluun liittyvissä asioissa sekä harjoittelua koskevissa asioissa, kuten harjoittelupaikkojen etsimisessä ja harjoittelun hyväksyttämisessä.

10 Ohjelmien opetusta tarjoavilla laitoksilla on nimetty yksi tai useampi opintoasioista vastaava henkilö eli laitosneuvoja. Laitosneuvojat vastaavat oman laitoksensa opetuksen opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. 2.4 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut eli OOP-palvelupiste sekä koulutusohjelmien kanslia sijaitsee samassa paikassa. OOP-palvelupisteessä eli opintotoimistossa hoidetaan opintohallintoon liittyviä tehtäviä ja huolehditaan laajasta kirjosta opintoasioita. Opintotoimistossa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja annetaan opintoneuvontaa, valmistellaan hakemukset päätöksiä varten jne. Korkeakoulun opintotoimistolla on kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee TUAS-talolla ja toinen Otakaari 5 -rakennuksessa. Elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian koulutusohjelmien opiskelijoiden asioita hoidetaan Otakaaren toimipisteessä ja automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden asioita TUAS-talon toimipisteessä. Kaikki tarvittavat lomakkeet on saatavissa opintotoimistosta, ohjelmien kanslioista ja korkeakoulun opintosivuilta into.aalto.fi sähkötekniikan korkeakoulu. Opiskelijat asioivat OOP-palvelupisteessä opintojensa aikana ja valmistumisten yhteydessä. Keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten täyttymisen tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen opintoja koskevien hakemusten vastaanotto opintoasioita koskevien päätösten valmistelu ja päätösten tekeminen opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen muu yleinen opintohallinto

11 2.5 Opiskelijapalveluiden ja opinto-ohjauksen yhteystiedot Otakaaren opintoneuvola huone E115, puh. 4702 2210 https://into.aalto.fi/display/fimasterelec/opintojen+ohjaus+ja+neuvonta opintoneuvojat harjoitteluneuvoja KV-neuvoja sopinto@cc.hut.fi sharjo@cc.hut.fi skvopinto@hut.fi Laitoskohtaiset opintoneuvojat Kunkin laitoksen laitosneuvojat ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://into.aalto.fi/display/fimasterelec/opintojen+ohjaus+ja+neuvonta Otakaaren OOP-palvelupiste eli opintotoimisto, BIO-, EST- ja TLT-ohjelmien kanslia Opintoasiainpäällikkö Perttu Puska p. 09 4702 2158 Kansainvälisten Anita Bisi p. 09 4702 5381 asioiden päällikkö Suunnittelijat Kati Voutilainen p. 09 4702 6105 Eeva Halonen p. 09 4702 5011 Hanne Puskala p. 09 4702 4910, jatko-opinnot Kv-suunnittelija Jenni Tulensalo p. 09 4702 2512 Opintosihteeri Helena Hietanen p. 09 4702 2078 Opintosihteeri Niina Huovinen p. 09 4702 2221 Opintosihteeri Daniel Forsberg p. 09 4702 2044 Osastosihteeri Katrina Nykänen p. 09 4702 5323, jatko-opinnot Koordinaattori Marja Leppäharju p. 09 47022 2447, GETA-tutkijakoulu Opintosihteeri Pia Sarpolahti p. 09 4702 2201 Opintosihteeri Raijaliisa Karhu p. 09 4702 5323 (ti-to) Opintosihteeri Sirpa Taivainen p. 09 4702 2041 Yhteystiedot Käyntiosoite Postiosoite Otakaari 5, 4. kerros E- ja F-siipi Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, PL 13 000, 00076 AALTO Opintopalveluiden sähköposti studies-elec@aalto.fi Puhelin 09 4702 6049 Fax 09 4702 2208 Verkkosivut https://into.aalto.fi/display/fimasterelec/etusivu

3.OPINTOASIAT 3.1 Luku- ja tenttijärjestykset 12 Korkeakoulussa laaditaan kurssien luku- ja tenttijärjestykset. Opetus järjestetään neljän opetusperiodin aikana ja tenttejä tarjotaan arviointijaksoilla sekä eräinä lauantaipäivinä. Luku- ja tenttijärjestyksistä ilmenee milloin ja missä kurssit ja tentit järjestetään. Kandidaatin tutkinnosta on laadittu myös mallilukujärjestys, joka löytyy EST-ohjelman opiskelijoille luvusta 6.1 ja TLT-ohjelman opiskelijoille luvusta 7.1. Korkeakoulu suosittaa vahvasti mallilukujärjestyksen noudattamista. Sähkötekniikan korkeakoulun S-alkuisten kurssien luku- ja tenttijärjestykset löytyvät Into-portaalista, korkeakoulun sivuilta. Muiden ohjelmien ja korkeakoulujen luku- ja tenttijärjestykset löytyvät Intoportaalista asianomaisen korkeakoulun tai ohjelman sivulta, katso into.aalto.fi Kurssien kotisivuilta Noppa-portaalista löytyy ajankohtainen kursseja koskeva tiedotus, https://noppa.aalto.fi 3.2 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolaki (558/2009) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan yliopistossa. Laki koskee 1.8.2005 tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita. Laki koskee myös sellaisia ennen 1.8.2005 opiskelunsa jossakin koulutusohjelmassa aloittaneita opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen koulutusohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomi-insinööriksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta. Pelkästään ylempää tutkintoa Sähkötekniikan korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi-insinöörin tutkinnon tavoiteaika on kaksi vuotta. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa ei kuitenkaan erikseen tarkastella. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tähän tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu myös niinä lukukausina, joista opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain, jos opiskelija toimittaa siitä todistuksen. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa todistusta, jos hän pystyy suorittamaan tutkintonsa sallitussa suorittamisajassa ilman, että tässä tarkoitettu lakisääteinen poissaolo huomioidaan. Todistus lakisääteisestä poissaolosta toimitetaan korkeakoulun opintotoimistoon, jossa lisäaika kirjataan ilman erillistä hakemusta. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea korkeakoululta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa korkeakoululle lisäaikaa koskeva hakemus, johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäaikaa tulee hakea viimeisen lukuvuoden alkaessa hyvissä ajoin ennen kuin opiskeluoikeus päättyy. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus

13 saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomioon otetaan voimassaolevien suoritusten määrä ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja laajuus suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty lisäaika. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon myös mm. opiskelijan sairauden tai vaikean elämäntilanteen, opiskeluaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainvälisen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistumisen sekä systemaattiseen huippuurheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää 1-4 lukukautta. Päätöksen lisäajasta tekee korkeakoulun dekaani. Myös jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Tällöin hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, miksi lisäaikaa ei ole haettu opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Lisäaikahakemuksia käsitellään Sähkötekniikan korkeakoulussa kerran lukukaudessa. Hakemus ja ohjeet löytyvät korkeakoulun verkkosivuilta. Hakemukset liitteineen tulee jättää lokakuun tai huhtikuun loppuun mennessä koulutusohjelman kansliaan/oop-palvelupisteeseen. 3.3 Kurssit Opinnot järjestetään kursseina. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin kurssin kotisivuilta Nopasta. Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy Aallon-yliopiston yleisistä opetusta ja opiskelua koskevista säännöistä. Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kaikkien kurssien kotisivut löytyvät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta (https://noppa.aalto.fi). Kurssien kotisivut ovat kurssien arkisen työn väline. Sivuilla opettaja julkaisee mm. kurssiesitteen, kurssiuutisia, luentoaikoja ja -materiaaleja, tietoa harjoitustöistä ja kurssin tulokset. Opiskelija voi myös tilata kurssiuutiset sähköpostiinsa. Kurssien kotisivujen lisäksi Nopassa on jokaisella kirjautuneella käyttäjällä oma personoitu aloitussivunsa. Tältä aloitussivulta löytyvät mm. suorat linkit omien kurssien kotisivuille sekä koostetusti omien kurssien uusimmat uutiset ja tulevat tenttiajat. Kurssien kotisivuja voi selata myös ilman kirjautumista. Suorat osoitteet kurssien kotisivuille ovat muotoa: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/kurssikoodi. Osalla kursseista on myös työtila verkko-opetusalusta Optimassa (https://optima.tkk.fi). Kurssien työtiloissa voi mm. tehdä ryhmätyötä, jakaa tiedostoja, käydä kurssikeskusteluja ja palauttaa harjoitustöitä. Kursseilla voidaan käyttää myös paperille painettuja oppimateriaaleja, jotka tilataan erikseen. Tarkemmat tiedot löytyvät mm. kurssien kotisivuilta. 3.4 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen tentti, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, tenttejä suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien suoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta.

14 Opiskelijan tulee ilmoittautua tenttiin viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodilla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa tentti-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu tenttiin. Ilmoittautuminen katsotaan tenttiin osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen tentin alkamista. Tentissä kolmesti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla Aalto-yliopiston tekniikan alan tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai tänään -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovissa Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvontaa, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää ilman valvontaa muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähdettäessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10 15 min tentin alusta). Karenssiajan merkkinä on lappu tenttisalin ovella. Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palautettaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan into-portaalista, into.aalto.fi. 3.5 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu siinä laitoksessa/ korkeakoulussa, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen suorittamisesta. Laitoksen/korkeakoulun on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostiin WebOodista ja WebOodissa voi myös selailla omia suorituksia. Suoritusotteen tilaaminen edellyttää, että opiskelijan sähköpostiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun, virkailijan allekirjoittaman ja leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman korkeakoulun opintotoimistosta.

15 Osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin voi tehdä korkeakoulun opintotoimistossa, sähköpostitse osoitteeseen studies-elec@aalto.fi tai WebOodin (https://oodi.tkk.fi/w) kautta. WebOodin kautta voi muuttaa opiskelijarekisteriin myös puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Postiosoitteista WebOodissa ei voi muuttaa kuin ensisijaista postiosoitetta. Lisäksi osoitteenmuutokset tulee tehdä mm. kirjastoon ja YTHS:öön. Opintotukea varten osoitteenmuutostiedot saadaan suoraan väestörekisteristä. 3.6 Opiskelijan oikeusturva Opintosuoritukset Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä laitoksen opintoneuvojaan tai opintojen suunnittelijaan. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) 16 2. Opiskelijan on syytä itse huolehtia siitä, että opintosuoritukset kursseista tulevat opintorekisteriin ajallaan. Vanhojen kurssimerkintöjen etsiminen jälkeenpäin on hankalaa ja aikaavievää ja joissain tapauksissa mahdotonta henkilökunnan vaihduttua ja kurssien muututtua. Lisäksi on huomattava, että tenttipapereita säilytetään laitoksella vain puoli vuotta, joten pitkän ajan kuluttua suoritustietoja ei välttämättä enää löydy. Arviointi ja arvosanat Oppimisen arvioinnissa voi käyttää monenlaisia arviointimenetelmiä. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat mm. tentti, kotitentti, esitentti, harjoitustyö, luentopäiväkirja, vertaisarviointi, itsearviointi, projektityö, portfolio, kirjallinen työ, oppimispäiväkirja, demotilaisuus ja posteritentti. Hyväksytysti osoitetuista tiedoista perustutkinnoissa käytetään seuraavia arvosanoja: kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1). Arvosanojen sanalliset kuvaukset tulevat muuttumaan Aalto-yliopiston korkeakoulujen käytäntöjä yhdistettäessä. Arvostelussa voidaan myös käyttää arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö arvostellaan arvosanoilla 1-5. Jos olet aloittanut kandidaatin työn ennen 1.8.2011, se arvostellaan arvosanoilla hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Kurssista vastaava opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle tai Noppa-portaaliin kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Määräaikaan voidaan erityisestä syystä myöntää pidennystä. Jos kurssi koostuu itsenäisistä osasuorituksista, on opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien ohjeiden (30 ) mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opinto-suoritukseen.

16 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Yliopistolain 82 4 momentin (ja Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat ohjeet, 35 ) mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan menettelyohjeiden mukaan tutkintolautakunta voi aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta palauttaa opintosuorituksen takaisin arvostelun suorittaneelle opettajalle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Yliopistolain 82 3 momentin (Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt, luku 6, 35 ) mukaan diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tohtorinkoulutusneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunta voi palauttaa aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta diplomityön, väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen oikaisupyynnön kohteena olleen arvostelupäätöksen tehneelle elimelle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Edellä tarkoitetun uudelleen arvostelun johdosta kenenkään arvosana ei voi laskea. Vilpin seuraamukset Vilppi tai sen yritys tentissä tai muun opintosuorituksen yhteydessä voi johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen ja kurinpitotoimiin. Jos opiskelija saa opintosuoritukseen liittyvän vilpin takia kurinpitorangaistuksen, opintosuoritus hylätään kokonaisuudessaan ilman akateemista arviointia (Aallon eettiset säännöt, luku 4.1). Kurinpito Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (Yliopistolaki 45 ). Myös toista opiskelijaa vilpissä avustanut opiskelija voi saada kurinpitorangaistuksen.

17 3.7 Valinnat maisteriohjelmiin Yhteisvalinnassa (DIA-valinta) valitut opiskelijat saavat suoritusoikeuden sekä alempaan että ylempään tutkintoon. Opiskelijoiden ei siis tarvitse hakea erikseen ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta muuten, kuin alla luetelluissa tapauksissa.ylempiin koulutusohjelmiin hakevat opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään: korkeakoulun sisällä koulutusohjelmaa vaihtaviin eli sisällä siirtyjiin ja korkeakoulun ulkopuolelta tuleviin hakijoihin. Valinta ylempiin ohjelmiin tehdään paperivalintana. Tarkempia ohjeita opiskelijalle käytännön menettelystä löytyy Aalto-yliopiston Hakija-palveluiden www-sivuilta. Sisäiset siirtyjät Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijat, jotka tahtovat suorittaa ylemmän tutkinnon eri koulutusohjelmassa kuin mihin ovat yhteisvalinnassa saaneet opinto-oikeuden, hakevat uuteen ylempään ohjelmaan pääsääntöisesti sisäisen siirtymisen kautta. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat seuraavat hakijat: Sähkötekniikan korkeakouluun ensimmäisen vaiheen valinnoissa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Erasmus Mundus -ohjelmat) tai Master-ohjelmassa joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen valinnassa hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi amk-tutkinto) Edellä mainitut kaksi hakijaryhmää voivat hakea ulkoa tulijoiden ryhmässä Sisäistä siirtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset on kirjattu Oodiin. Vaihtoa haettaessa huomioidaan opiskelijan opintomenestys P-, O- ja A1 -moduuleissa sekä läsnäololukukausien määrä. Sisäisten siirtyjien haku toteutetaan kahdesti lukuvuodessa. Hakuajat löytyvät korkeakoulun sivuilta into.aalto.fi sähkötekniikan korkeakoulu opintojen ja opiskelun säännöstö Tekniikan alan sisäiset siirtyjät Oikeus siirtyä toiseen ylempään koulutusohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi alkuperäisessä koulutusohjelmassa kahden täyden lukukauden kuluessa valintapäätöksen antamisesta. Muussa tapauksessa siirtymisoikeus ylemmän koulutusohjelman suorittamiseen palautuu alkuperäiseen ohjelmaan ja vaihtoa haluavan on haettava vaihtoa uudelleen. Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Ulkoa tulevien ryhmässä haetaan ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta alemman korkeakoulututkinnon perusteella. Tässä ryhmässä hakevat myös ne Aalto-yliopiston tekniikan ala korkeakouluissa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittavat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Erasmus Mundus -ohjelmat) tai Master-ohjelmassa tai joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen valinnassa hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi amk-tutkinto). Ulkoa tulevien ryhmässä valittavilta hakijoilta voidaan edellyttää täydentävien opintojen suorittamista. Soveltuvalta tekniikan alalta ammattikorkeakoulututkinnon EU-maassa suorittaneilta vaaditaan n. 30 opintopisteen laajuinen täydentävien opintojen paketti. Koulutusohjelmat määrittelevät nämä opintopaketit vuosittain, ja ne viedään myös avoimen yliopiston tarjontaan. AMK-tutkinnon suorittaneille määrättyä täydentävien opintojen pakettia ei voi sisällyttää tutkintoon.

18 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinnon täydentävien opintojen paketti 31 + 5 op: Mat-1.1220 Matematiikan peruskurssi S2 10 op Mat-1.1230 Matematiikan peruskurssi S3 10 op S-104.1327 Fysiikka III 6 op S-96.1111 Staattinen kenttäteoria 5 op S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät 5 op (voi sisällyttää tutkintoon) Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinnon täydentävien opintojen paketti 30 + 5 op: Mat-1.1220 Matematiikan peruskurssi S2 10 op Mat-1.1230 Matematiikan peruskurssi S3 10 op S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät 5 op S-72.1140 Transmission Methods in Telecommunication Systems 5 op + yksi seuraavista S-96.1121 Dynaaminen kenttäteoria 5 op (pakollinen radiotekniikan opiskelijoille) S-38.3600 UNIX Application Programming (5 cr) S-72.2410 Information Theory L 5 cr - opiskelijan valinnan ja suuntautumisen mukaan Muiden kuin tekniikan alan koulutuksen saaneiden hakijoiden kohdalla koulutusohjelma harkitsee tapauskohtaisesti hakijan mahdollisuudet suorittaa ylempi tutkinto menestyksekkäästi. Hakijoille voidaan määrätä täydentävien opintojen paketin sijasta tai lisäksi henkilökohtaisia täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat opiskelijan opintojen aloittamisen ylemmässä koulutusohjelmassa. Täydentävien opintojen määrä saa olla korkeintaan yhteensä 60 op. 3.8 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Aalto-yliopiston yleisien opetusta ja opiskelua koskevien ohjeiden mukaan opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan hakea oikeutta lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hakea hyväksiluettavaksi myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksi lukea. Hyväksilukemista haetaan korkeakoululta kirjallisesti (hakemus osoitetaan korkeakoululle ja toimitetaan opintotoimistoon). Korkeakoulu päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Opintohyvityksiin liittyvissä asioissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä korkeakoulun opintotoimistoon. 3.9 Valmistuminen ja koulutusneuvoston kokoukset Tekniikan kandidaatin tutkinto Opintojen ryhmittelyä kannattaa pyytää, kun opintoja on suoritettu n. 140 opintopistettä (P-, O-, A1- moduulit ja osa muita opintoja). Ryhmittelyn pohjana käytetään HOPSin liitettä, johon listataan moduuleittain suoritetut ja suunnitellut kurssit opinto-opasta apuna käyttäen. Ryhmittely on hyvä tehdä ennen kuin valmistuminen on ajankohtaista, sillä silloin tarkastetaan, että kaikki vaaditut opinnot on suoritettu/suunniteltu suoritettavaksi. Tarkemmat ohjeet ja tarvittavat lomakkeet ovat saatavilla korkeakoulun sivuilta into-portaalista ja opintotoimistosta. Koulutusneuvosto käsittelee kandidaatin tutkinnon opiskelijan hakemuksesta ja dekaani myöntää tutkinnon. Kun opiskelija on suorittanut kaikki tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot ja haluaa valmistua, hän täyttää todistushakemuksen ja jättää sen oman korkeakoulun opintotoimistoon n.

19 kolme viikkoa ennen koulutusneuvoston kokousta. Tieto kokousajoista ja hakemusten jättöpäivistä löytyy korkeakoulun into-sivuilta ja opintotoimistosta. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0 ja kandidaatintyön arvosana on vähintään 4,0. Erinomaisesti maininnasta päättää dekaani. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Diplomi-insinöörin tutkinto Kun opiskelija on suorittanut n. 80 opintopistettä ylemmän tutkinnon opinnoista, kannattaa pyytää ylemmän tutkinnon opintojen ryhmittelyä samalla tavalla kuin kandidaatin tutkinnosta. Diplomityö hyväksytään koulutusneuvostossa hakemuksesta. Koulutusneuvosto käsittelee myös diplomi-insinöörin tutkinnot, mutta dekaani myöntää tutkinnot. Halutessaan opiskelija voi hyväksyttää diplomityön ja diplomi-insinöörin tutkinnon samassa kokouksessa. Tarkemmat ohjeet ja tarvittavat lomakkeet ovat saatavilla korkeakoulun sivuilta into-portaalista ja opintotoimistosta. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Publiikit eli todistustenjakotilaisuudet Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistuneille järjestetään 2-3 kertaa lukukaudessa yhteinen publiikki eli todistustenjakotilaisuus. Tilaisuuteen lähetetään kutsu kaikille valmistuneille. Korkeakoulun dekaani jakaa todistukset juhlallisessa tilaisuudessa. Todistustenjakotilaisuuksien päivämäärät on saatavilla korkeakoulun opintotoimisto ja into.aalto.fi - sivustolta. Korkeakoulu lähettää kutsun todistustenjakotilaisuuteen valmistumisen jälkeen. Henkilö, joka ei voi osallistua todistustenjakotilaisuuteen, voi noutaa tutkintotodistuksen opintotoimistosta tilaisuuden jälkeisenä arkipäivänä tai jättää valtakirjan opintotoimistolle tutkintotodistuksen vastaanottamista ja postittamista varten. Tutkintotodistuksia noudettaessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. 3.10 Kirjastot Aalto-yliopiston kirjasto Otaniemi Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto (ent. Teknillisen korkeakoulun kirjasto) on osa Aaltoyliopiston kirjastoa Arabian ja Töölön kampuskirjastojen ohella. Kirjasto tarjoaa opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tueksi laajat kokoelmat, jotka koostuvat painetusta ja elektronisesta aineistosta sekä tietokannoista. Opiskelussa tarvittavat kurssikirjat löytyvät kirjastosta joko painettuna tai e-kirjoina. TEEMUkokoelmatietokannasta ja Nelli-portaalista voi tarkistaa, onko julkaisu kokoelmissa, missä muodossa ja kuinka käytettävissä. Kirjautumalla Nelli-portaaliin Aalto-yliopiston teknisten korkeakoulujen opiskelijat ja tutkijat voivat käyttää e-aineistoja myös korkeakoulujen verkon ulkopuolelta. Suurin osa tilatuista tieteellisistä aikakauslehdistä on elektronisessa muodossa. Tiedot Aalto-yliopiston teknillistieteellisen alan (ent. Teknillinen korkeakoulu) tehdyistä diplomi- ja kandidaatintöistä sekä lisensiaatintutkimuksista löytyvät TENTUN Inssi-tietokannasta.

20 Kirjaston keskeisiin palveluihin kuuluvat lainaus, kaukopalvelu, tietokantojen ylläpito, tiedonhaut sekä kirjallisuusselvitykset ja asiakkaiden neuvonta. Opiskelijoille järjestetään kirjaston käytön ja tiedonhaun koulutusta opintojen eri vaiheissa. Asiakkaille on tarjolla lukutiloja, ryhmätyöhuoneita sekä asiakastyöasemia ja muita laitteita. Kirjasto on lukukausien aikana avoinna arkisin klo 8-21, lauantaisin klo 9-16 ja pyhien aattona klo 8-16. Kesäkuukausien aukioloajat löytyvät verkkosivustolta. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Otaniementie 9. Lisätietoja: http://otalib.aalto.fi Sähkötekniikan korkeakoulun kirjasto Sähkötekniikan korkeakoulun kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti korkeakoulun tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita, opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita sekä työasemia. Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian koulutusohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla sähkötekniikan korkeakoulun kirjastosta. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Yhteystiedot Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A 02150 Espoo puh. (09) 4702 2205 http://elec.aalto.fi/fi/services/library/ s-posti sahko.kirjasto@tkk.fi Aukioloajat ma-to klo 9.00-15.45 pe klo 9.00 15.00 Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta http://elec.aalto.fi/fi/services/library/. Informaatikko Marjo Sievänen G224 puh. 4702 5673 Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastosta. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie 2 02150 Espoo puh. (09) 4702 5758 Muut kirjastot Aalto-yliopiston teknillistieteellisillä korkeakouluilla ja laitoksilla on omia kirjastoja, joissa on alojen erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki klo 8-15.45. http://otalib.aalto.fi/fi/yhteystiedot/muut_kirjastot/index/ Aalto-yliopiston kirjasto, Arabia http://www.aralis.fi/taik.html, palvelupiste puh. (09) 470 30240 Aalto-yliopiston kirjasto, Töölö http://lib.hse.fi/fi/, tiedonhaun opastus puh. (09) 470 38425