LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 50/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-5 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT Vittajärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mänttä- Vilppula Melasen osakaskunta, Kuoreniemen kalastuskunta/osakaskunta sekä Mänttä-Vilppulan kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen omistajat Hannu ja Aila Latonen, Tapio ja Irma Latonen, Marjatta ja Aulis Itänen, Hilkka Rautiainen, Mikko Kivilahti, Ari Tuominen ja Leena Tuominen, Aki ja Sirkku Tuomola, Aila Selänpää, Raimo ja Sisko Rauhalammi, Timo Rauhalammi. Vieno Lilius, Terttu Puisto ja Reijo Lilius, Katri ja Anssi Saukkonen sekä Asmo Melanen HAKEMUS Melasen osakaskunta (Ajostaipaleen yhteinen vesialue RN:o 876:1), Kuoreniemen kalastuskunta/osakaskunta (Kuoreniemen yhteinen vesialue RN:o 876:2) sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin Ajostaipaleen ja Kuoreniemen kylissä sijaitsevien kiinteistöjen omistajat Hannu ja Aila Latonen (Vilippula RN:o 30:2, Hannu Latonen Kotiranta II RN:o 30:4), Tapio ja Irma Latonen (Tapiola RN:o 30:1, Tapio Latonen Tapiola II RN:o 30:5), Marjatta ja Aulis Itänen (Kotiranta RN:o 6:9, Marjatta Itänen Lisuke RN:o 30:6), Hilkka Rautiainen (Riihirinne RN:o 6:42), Mikko Kivilahti (Vittala RN:o 6:39), Ari Tuominen ja Leena Tuominen (Vittajoki RN:o 6:45), Aki ja Sirkku Tuomola (Vittaniemi RN:o 10:10, Kuusirinne RN:o 10:7), Aila Selänpää (Särkiniemi RN:o 10:9), Raimo ja Sisko Rauhalammi (Rauhalammi RN:o 11:5), Timo Rauhalammi (Rauhamäki RN:o 11:14), Vieno Lilius, Terttu Puisto ja Reijo Lilius (Karhunlahti RN:o 11:9, Kotalahti RN:o 1:9), Katri ja Anssi Saukkonen (Kassapää RN:o 1:59) sekä Asmo Melanen (Alava RN:o 1:28, Vesiperä RN:o 1:42) ovat 9.1.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Mänttä-Vilppulan kaupungissa sijaitsevan Vittajärven vedenpinnan nostamiseen 4.12.2007 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi hakijat ovat pyytäneet lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
2 SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Vittajärvi sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungin Ajostaipaleen ja Kuoreveden kylissä entisen Vilppulan kunnan keskustasta kaakkoon. Järvi kuuluu Kokemäenjoen Keuruun reitin vesistöalueen Kuoreveden lähialueen (35.611) latvajärviin. Vittajärvi on Vittajoen kautta yhteydessä Kuoreveteen. Vittajärven pahimpia ongelmia ovat järven rehevöitymiskehitys ja usein toistuvat alhaiset vedenkorkeudet. Hankkeen tarkoitus on nostaa Vittajärven alivedenkorkeutta noin 50 cm. Hankkeen tarkoitus on parantaa järven vedenlaatua, kasvattaa vesitilavuutta, pienentää vedenkorkeusvaihtelua, parantaa rantojen sopivuutta virkistyskäyttöön ja hidastaa rehevöitymiskehitystä. Virtaamat ja vedenkorkeudet Järven veden laatu Vittajärvi on valuma-alueensa latvajärviä. Sen pinta-ala on noin 32 ha. Järven suurin pituus on noin 1,6 km ja suurin leveys on noin 0,35 km. Rantaviivaa järvellä on noin 5,2 km. Järven keskisyvyys on vajaa kolme metriä ja suurin syvyys on noin seitsemän metriä. Järven tilavuus on noin 0,93 milj. m 3.. Vittajärven valuma-alue on noin 1,2 km 2 ja järvisyysprosentti on 25,5 %. Valuma-alueen ominaisuuksien perusteella arvioituna Vittajärven valuma-alueelta purkautuvat virtaamat ovat seuraavat. Valuma-alue Alaraja HQ 1/20 (l/s) MQ (l/s) NQ (l/s) Vittajärvi Luusua 295 11 0 Vittajärven vedenkorkeuksista ei ole olemassa mittaustietoja. Vittajärvi on yhteydessä Kuoreveteen noin 200 m pitkän Vittajoen kautta ja järven vedenkorkeudet noudattelevat keski- ja ylivedenkorkeuksilla Kuoreveden vedenkorkeuksia. Alimmilla vedenkorkeuksilla Vittajoki kuivuu ja Vittajärvi jää Kuorevettä ylemmäksi. Syyskuussa 2007 suoritettujen maastomittausten perusteella järven luusuassa olevan tierummun yläpuolella on mitattu kynnyskorkeus N 60 +98,90 m. Kuivimpina aikoina Vittajärven korkeuden arvioidaan laskeneen korkeuteen N 60 +98,80 m. Ajanjaksolla 1979 1997 Kuoreveden ylin vedenkorkeus (HW) on ollut tasossa N 60 +100,10 m, keskiylivesi (MHW) on ollut N 60 +99,75 m ja keskivesi (MW) on ollut tasossa N 60 + 99,16 m. Vuosijaksolla 1990 1997 Kuoreveden keskialivesi (MNW) on ollut tasossa N 60 +98,74 m ja alivesi (NW) on ollut tasossa N 60 +98,58 m. Järvestä 4.2.1982 ja 21.7.1994 otettujen vesinäytteiden tulosten perusteella järven vesi on humuksen värjäämää ja on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää tai rehevää näytteenoton ajankohdasta ja syvyydestä riippuen. Syvänteen pohjanläheinen vesikerros
Järven käyttö Kunnostustoimenpiteet 3 on ollut lähes hapeton. Veden ph-luku on 6,4 6,9 ja sen puskurointikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Vittajärven kuormitus muodostuu lähinnä haja-asutuksen sekä maaja metsätalouden kuormituksesta. Järven rantavyöhykkeellä sijaitsee 8 loma-asuntoa ja 4 vakituista asuntoa. Kaikki järven rantakiinteistöt on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kalastus Vittajärvellä on pienimuotoista kotitarvekalastusta. Järven kalastoon kuuluvat ahven, hauki, särki, salakka, säyne, sulkava ja ruutana. Järveen on istutettu siikaa ja kirjolohta. Järvessä on pieni rapukanta. Metsästys järvellä on pienimuotoista vesilintujen metsästystä. Vittajärveen rajoittuu tai sen vaikutusalueella on 19 kiinteistöä. Yhteisiä vesialueita on kolme. Järven rannoille on laadittu rantakaava, jossa on osoitettu kuusi rakennuspaikkaa. Vittajärven vesiliikenne on soutuveneilyä. Yleisiä virkistyskäyttöalueita alueella ei ole. Vittajärven kasvillisuudesta ei ole tehty selvityksiä. Järven kasvillisuus muodostuu lähinnä järviruo osta ja kelluslehtisistä kasveista (ulpukka ja lumme). Kasvillisuudeltaan rehevimpiä osia ovat järven etelä- ja pohjoisosat. Vesikasvillisuutta on niitetty järven eteläosasta joinakin vuosina ja kasvijäte on kuljetettu pois. Vittajärven valuma-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä pohjavesialueita. Suunnitelman mukaan Vittajärven alivedenkorkeuden nostamiseksi rakennetaan järven luusuaan Vittajoen suulle kivistä ja moreenista kaareva ylisyöksypato. Padon harjan pituus on noin 8 m. Padon harjan leveys on noin 1 m. Padon keskellä harjan alin korkeus on N 60 +99,30 m. Padon harjan muoto vahvistetaan käyttämällä tukena teräslevyä, joka ulotetaan kovaan pohjaan saakka. Teräslevyn yläreuna muotoillaan padon harjan mukaiseksi. Padon järven puoleinen etuluiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja kivetään. Padon alavirran puoleinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:5 ja kivetään koskimaiseksi mahdollistamaan kalan nousun Vittajärveen. Padon rakentamisen yhteydessä maa-aineksesta täyttynyt maantierumpu tyhjennetään. Kunnostuksen vaikutukset Vedenkorkeudet Hankkeen tarkoituksena on nostaa Vittajärven alivedenkorkeutta noin 50 cm korkeuteen N 60 +99,30 m. Vittajärven valuma-alueen pienuudesta johtuen virtaamat Vittajokeen ovat pienet ja Vittajärven ylivedenkorkeudet tulevat noudattelemaan Kuoreveden vedenkorke-
4 uksia. Suunnitellun padon virtaamaa padottava vaikutus alkaa kun Kuoreveden vedenkorkeus laskee alle korkeuden N 60 +99,60 m. Vittajärven vedenkorkeuden muutokset on arvioitu seuraaviksi: Vedenkork. tunnus HW MW NW Nykyinen 100,10 99,18 98,80 Tuleva 100,10 99,51 99,30 99,20 (pitkä kuivajakso) Hyöty- ja haitta-arvio Kun Kuoreveden vedenkorkeus laskee alle korkeustason N 60 +99,60 m, pato padottaa virtaamia ja Viittajärvi jää Kuorevettä ylemmäksi. Kun Kuoreveden vedenkorkeus laskee edelleen, tulee Vittajoki kuivumaan yläosastaan kuten nykyäänkin tapahtuu. Suunnitelmassa on esitetty tilakohtaiset arviot vesialueiksi muuttuvista maa-alueista. Keskimääräinen rantaviivan siirtyminen rantavyöhykkeellä arvioidaan olevan noin 3,0 m. Hankkeen toteutuessa maa-aluetta arvioidaan muuttuvan vesialueeksi yhteensä noin 1,4 ha. Vaikutukset kasvillisuuteen, kalastoon ja virkistyskäyttöön Vittajärven vedenpinnan nosto parantaa järven happitaloutta kun järven vesimassa kasvaa talvi- ja kesäaikana. Järven vesitilavuus kasvaa hankkeen toteutuessa noin 0,15 milj.m 3 eli 16 %. Rantavyöhykkeessä järven jäätymiskorkeus kasvaa ja parantaa näin varsinkin kevätkutuisten kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteita. Virkistyskäytölle vedenpinnan nostolla on huomattava merkitys. Veneellä liikkuminen ja rantautuminen helpottuvat vesisyvyyden kasvaessa ja kasvillisuuden vähentyessä. Hankkeesta aiheutuvia hyötyjä ja haittoja on vaikea määrittää tarkasti. Suunnitelman mukaan järven rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon arvioidaan kasvavan kiinteistön koosta, sijainnista, rantamatalan syvyydestä ja rannanmuodosta riippuen noin 1 000 5 000 euroa/kiinteistö. Suunnitelmaan liitetyn selvityksen mukaan hankkeen tilakohtaiset hyödyt ovat yhteensä noin 36 000 euroa ja haitat yhteensä noin 9 300 euroa. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 10 000 euroa (+alv). Padon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa alimpien kesävedenkorkeuksien aikana. Omistukset ja suostumukset Vittajärven vedenpinnan noston seurauksena veden alle jää maaaluetta yhteensä 1,417 ha. Veden alle jäävät alueet ovat kokonaan hakijoiden omistuksessa.
5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Suunnitellun padon alue kuuluu osittain Mikko Kivilahden omistamaan Kuoreniemen kylän kiinteistöön Vittala RN:o 6:39 ja osittain Aki Tuomolan omistamaan saman kylän kiinteistöön Vittaniemi RN:o 10:10. Järven vesialue padon kohdalla kuuluu Kuoreniemen kalastuskunnan/osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen (Kuoreniemen yhteinen vesialue 508-406-876-2). Patoalueen omistajat ja Kuoreniemen kalastuskunta/osakaskunta ovat hankkeessa luvan hakijoina. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vilppulan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 31.7.2008. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on katsonut, että hakijoille voidaan myöntää haettu lupa sekä töidenaloittamislupa tavanmukaisin lupaehdoin. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan muun ohella ilmoittanut, että keskuksen istutusrekisterin mukaan Vittajärveen on istutettu planktonsiikaa, mutta istutuksen tulos lienee jäänyt heikoksi. Keskus on katsonut hankkeen parantavan matalan järven vesimaisemaa ja virkistyskäytön edellytyksiä. Myös veden laatu saattaa hieman parantua, vaikka siihen vaikuttaneekin ratkaisevimmin valuma-alueelta tuleva kuormitus. Padon rakentaminen voi aiheuttaa alapuolisessa vesistössä tilapäistä samentumista. Keskus on katsonut hankkeen parantavan myös Vittajärven kalastuksen edellytyksiä, ja on puoltanut luvan myöntämistä. Keskus on lisäksi esittänyt lupaan seuraavia määräyksiä: Pohjapadon takaluiska on rakennettava kivistä peräkkäisten altaiden muodostamaksi kalatieksi siten, että kalat voivat kuivimpia kausia lukuun ottamatta nousta Kuorevedestä Vittajärveen. Rakentaminen on tehtävä aliveden aikana niin, että siitä johtuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
6 HAKIJOIDEN SELITYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Melasen osakaskunta on hakijoiden puolesta antamassaan selityksessä ilmoittanut, että Vittajärven vedenpinta on kevään korkeiden vedenpintojen aikana vain hieman Kuoreveden vedenpinnan tasoa korkeampi ja välillä jopa toisin päin eli Kuoreveden vedenpinta on Vittajärven vedenpintaa korkeammalla. Näin ollen Vittajoen virtaama on varsin rauhallinen silloin kun joessa on virtausta. Padon kiveäminen kaltevuuteen 1:5 ja padon takareunan muotoilu kivillä koskimaiseksi mahdollistaa jo sellaisenaan kalojen vapaan siirtymisen Kuorevedestä Vittajärveen tai päinvastoin. Osakaskunnan mielestä erillisillä kala-altailla ei saavuteta mitään sellaista etua, joka puoltaisi niiden rakentamista. TE -keskuksen vaatimukseen padon rakentamiseksi matalan veden aikaan osakaskunnalla ei ole huomautettavaa. Osakaskunta on esittänyt, että lupa myönnetään hakemuksen ja sen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti siten, että takaluiska muotoillaan mahdollisuuksien mukaan kaltevuuteen 1:5 ja kivetään koskimaiseksi mahdollistamaan kalojen nousun Vittajärveen silloin kun se virtaamien osalta on mahdollista. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää hakijoille luvan Vittajärven vedenpinnan nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen Vittajoen suulle hakemukseen liitetyn 4.12.2007 päivätyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupungissa. Vittajärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N 60 +99,18 m on pohjapadon rakentamisen jälkeen N 60 +99,51 m. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Vittajärvestä laskevan Vittajoen suulle rakennetaan pohjapato suunnitelman liitteenä 1 olevan suunnitelmakartan osoittamaan paikkaan liitteenä 3 olevan rakennepiirustuksen mukaisesti (liitteet päivätty 29.11.2007). Padon harja on kaareva ja pituudeltaan noin 8 m. Harjan korkeus padon reunoilla on N 60 +99,60 m ja keskellä N 60 +99,50 m. Harjan keskellä on v-muotoinen virtausaukko, jonka pohjan korkeus on N 60 +99,30 m. Padon harjan leveys virtaussuuntaan on noin 1 m.
7 Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:5. Padon luiskat on kivettävä siten, että kalan kulku padon yli on mahdollista pienimpiä virtaamia lukuun ottamatta. 2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on sijoitettava vedenkorkeusasteikko. Töiden suorittaminen 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. 4) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden päätyttyä työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Korvaukset 6) Luvan saajien on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on säädetty. Tarkkailu 9) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Vittajärven vedenkorkeuksiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, ja Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Luvan voimassaolo 10) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisin osin loppuun kuuden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa.
8 Ilmoitukset 11) Luvan saajien on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle ja Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntäminen Vittajärven ongelmia ovat järven rehevyys ja toistuvat matalat vedenkorkeudet. Padon rakentamisen seurauksena tulee Vittajärven alivedenkorkeus nousemaan noin 50 cm ja keskivedenkorkeus noin 33 cm. Järven tulvakorkeuksiin padolla ei ole vaikutusta. Hanke kasvattaa järven vesitilavuutta, pienentää vedenkorkeusvaihteluita, parantaa rantojen sopivuutta virkistyskäyttöön, parantaa järven veden laatua ja hidastaa rehevöitymiskehitystä. Samalla paranevat myös kalojen elinolosuhteet. Hankkeen vaikutusalueella on 19 kiinteistöä, joiden kaikkien omistajat ovat hankkeessa mukana luvan hakijoina. Myös pohjapadon kohdalla olevien kiinteistöjen omistajat ovat luvan hakijoina. Hankkeen seurauksena maa-aluetta muuttuu vesialueeksi yhteensä 1,4 ha, joka on kokonaan hakijoiden omistuksessa. Suunnitelman mukaan hyödyn rahallinen arvo on yhteensä noin 36 000 euroa ja haitat yhteensä noin 9 300 euroa. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon Vittajärven rantakiinteistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä veden laadun ja kalatalouden tilan paranemisen. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon padon rakentamisen aiheuttaman vähäisen veden samentumisen. Koska pohjapadon rakenteiden alle jäävät alueet sekä veden noston seurauksena veden alle jäävät ja vesialueeksi muuttuvat maa-alueet ovat kaikilta osin hakijoiden omistuksessa ja hallinnassa, hakijoille ei ole tarpeen myöntää vesilain 2 luvun 7 :ssä tarkoitettua pysyvää käyttöoikeutta toisten omistamiin alueisiin. Lainkohta Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää hakijoille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
9 Luvan saajien on ennen töihin ryhtymistä talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 1 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijoille huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Ympäristölupavirasto ottaa Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön muistutuksen huomioon edellä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 2 300 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa (padotettava vesialue yli 0,1 km 2 ) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 300 euroa.
10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Tapio Kovanen Heikki Penttinen Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Leena Simpanen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.7.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.