1 Valtiovarainministeriölle 29.8.2014 Suomen pääomasijoitusyhdistyksen lausunto valtiovarainministeriölle aiheesta HE FATCAsopimuksen voimaansaattaminen ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, VM080:00/2014 Suomen pääomasijoitusyhdistys ry ( FVCA, yhdistys ) kiittää lausuntomahdollisuudesta ja haluaa tuoda lausuntonaan esiin seuraavaa: FVCA kannattaa hallituksen esityksen pääperiaatetta luoda suomalaisille finanssilaitoksille mahdollisuus täyttää FATCA-sääntelyn vaatimukset toimittamalla tiettyjä tietoja Suomen Verohallinnolle. Yhdistyksen näkemyksen mukaan esitys kuitenkin luo tarkoitukseen nähden laajoja velvollisuuksia, joita kommentoimme tässä lausunnossa. Lähtökohtaisesti tulisi huomioida, onko sivullisen mahdollista saada vaadittuja tietoja. Lisäksi korostamme sitä, että FATCA-säännösten mahdollisten muutosten seurannan ja sitä mukailevan ohjeistuksen laatimisen ja tulisi kuulua Verohallinnolle, ei yksittäisille yrityksille. Tulkinnan helpottamiseksi ohjeistuksen terminologian tulisi seurata Suomen lainsäädäntöä. 1) Sovellusalue Esityksessä ehdotetaan VML:ään lisättävän uusi 17 a, jossa säädetään sivullisen tiedonantovelvollisuudesta kansainvälisen sopimuksen perusteella. Ehdotetun pykälän mukaan jokaisen on annettava Verohallinnolle Suomen ja vieraan valtion tai oikeusalueen kanssa tehdyn verotusta koskevan sopimuksen soveltamista varten tarpeelliset tiedot. Esitetty uusi pykälä on sanamuodoltaan hyvin laaja ja asettaa kansalaisille pitkälle meneviä velvollisuuksia, joiden omaksumisessa tulisi huomioida yksilöiden perusoikeudet (erityisesti yksityiselämän suoja), hallinnon suhteellisuusperiaate ja tarkoitussidonnaisuuden periaate.
2 - FATCA-sopimus on sisällöltään ehdotettua pykälää suppeampi asettaen velvollisuuksia finanssilaitoksille, erotuksena VML 17 a :n ehdottaman jokainen -termin sijasta. - FVCA ehdottaa, että VML 17 a :ää muokattaisiin siten, että velvollisuus ulotetaan vain niihin finanssilaitoksiin, joihin FATCA-sopimus kohdistuu. Tässä yhteydessä on huomattava kuitenkin, että finanssilaitos on uusi termi, jota ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä. 2) Tiedonantovelvollisuuden kattamat tiedot - Ehdotettu VML 17 a ulottaisi tiedonantovelvollisuuden sopimuksen soveltamista varten tarpeellisiin tietoihin. Yhdistyksen näkemyksen mukaan nämä tiedot voitaisiin yksilöidä tarkemmin, koska FATCA-sopimuksen mukaan tiedonantovelvollisuus koskee lähinnä yhdysvaltalaisen raportoitavan tilin henkilön nimeä, osoitetta, yhdysvaltalaista veronumeroa, tilinumeroa, raportoivan suomalaisen finanssilaitoksen nimeä, tunnistenumeroa ja raportoitavan tilin saldoa tai arvoa. Nämä ovat tietoja, jotka tiedonantovelvollisen voidaan kohtuudella olettaa omaavan. Tiedonantovelvollisuutta ei tulisi ulottaa sellaisiin tietoihin, joita sivullisella ei ole mitään mahdollisuutta hankkia. - Myös perustuslaillinen yksityiselämän suoja on otettava huomioon säädettäessä velvollisuudesta luovuttaa kansainvälisen sopimuksen soveltamista varten tarpeelliset tiedot. 3) Tiedonantovelvollisuuden rajoitukset Lainsäädännössä tai sen esitöissä tulisi selkeästi käydä ilmi, milloin mitään FATCA:an liittyviä velvoitteita ei ole. Näkemyksemme mukaan tällaisia tilanteita tulee olemaan runsaasti. Siksi siitä ilmoittamisen, ettei tietyllä finanssilaitoksella ole FATCA-velvoitteita, tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista. Selkeyden vuoksi voitaisiin esittää esimerkkejä tällaisista tilanteista, kuten: 3.1 Suomalainen kommandiittiyhtiömuotoinen buy out rahasto, jossa kotimaisten sijoittajien lisäksi olisi pelkästään eurooppalaisia sijoittajia. Käytännössä yhdysvaltalaisia sijoittajia voisi olla mukana vain, jos myöhemmässä vaiheessa rahasto-osuuksia luovutetaan, missä tapauksessa rahasto tulisi FATCA:n sovellusalueen piiriin. 3.2 Oikeus kieltäytyä todistamasta: Ehdotettuun VML 17 a :ään voitaisiin lisätä olemassa olevaa VML 19 :ää vastaava täsmennys, ettei tietoa kuitenkaan ole annettava, jos sivullisella on oikeus kieltäytyä todistamasta asiassa. Tätä voitaisiin edelleen täsmentää, kuten VML 19 :kin säätää, ettei verotukseen vaikuttavia, taloudellista asemaa koskevia tietoja voi kuitenkaan kieltäytyä antamasta. FATCAsopimuksessa tarkoitetut raportoitavaa tiliä ja sen yhdysvaltalaista haltijaa koskevat tiedot voitaneen katsoa tällaisiksi taloudellista asemaa koskeviksi tiedoiksi. Tätä lisäystä ei kuitenkaan tarvittaisi, mikäli FATCA-velvoitteet ehdotuksemme mukaan rajattaisiin koskemaan finanssilaitoksia. 3.3 Exempt Beneficial Owner poikkeus: IGA-sopimuksen Liitteen II, alakohdan II, kohdan E perusteella kyseisessä kohdassa mainittu sijoitusyksikkö (Investment Entity), joka on kokonaan alakohdassa II mainittujen tahojen omistama / jossa sijoittajina on pelkästään kyseisiä tahoja, olisi FATCA:n ulkopuolella. Kyseisen sijoitusyksikön tilejä ei IGA:n Liitteen II perusteella pidettäisi siinä suhteessa FATCA-lainsäädännön tarkoittamina finanssitileinä, että ne olisivat FATCA:an liittyvän raportointivelvollisuuden piirissä. Tällaisen sijoitusyksikön ei tarvitsisi edes ilmoittaa siitä, ettei sillä ole FATCA-velvoitteita. Tämän voitaisiin pääomasijoitusalalla katsoa tarkoittavan esimerkiksi sellaisia tilanteita, joissa kommandiittiyhtiön kaikki sijoittajat ovat, rahaston hoitajan lisäksi, esimerkiksi eläkerahastoja Liitteen II alakohdassa II viitatusti. Vapautettujen tahojen (Exempt Beneficial Owner) osalta kohdassa ei kuitenkaan viitata lainkaan ns. Deemed Compliant -tahoihin, joihin kohdistuu kuitenkin poikkeus Liitteen II alakohtien III-V perusteella. Hallituksen esityksessä ei perustella, minkä takia kyseisiä Deemed Compliant -tahoja kohdeltaisiin eri tavalla.
3 4) Toteutus pääomasijoitusalalla - Pääomasijoitusalalla ehdotettu lakimuutos koskisi todennäköisesti FVCA:n jäsenkuntaa. Laissa tarkoitetuksi finanssilaitokseksi lienee katsottava pääomarahastojen hallinnointiyhtiö tai neuvonantoyhtiö, joka yleisesti myös on vaihtoehtorahastoja sääntelevän lain mukainen ja Finanssivalvonnan valvoma vaihtoehtorahaston hoitaja. Pääomarahastot toimivat Suomessa yleisesti kommandiittiyhtiömuodossa ja niiden hallinnointiyhtiö (tai sen omistama toinen konserniyhtiö) toimii kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä. - FATCA-sopimus sisältää niin ikään Suomen laille entuudestaan tuntemattoman finanssitilin määritelmän. Kommandiittiyhtiömuotoisessa rahastossa finanssitiliksi lienee katsottava äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuus. Tämäkin olisi syytä täsmentää esityksen perusteluissa. - Ehdotetun lain mukaan raportoivan finanssilaitoksen on myös raportoitava eiyhdysvaltalainen yksikkö, jolla on yksi tai useampi kontrolloiva yhdysvaltalainen henkilö. Silloin kun suomalaisessa kommandiittiyhtiömuotoisessa rahastossa on äänettömänä yhtiömiehenä yhdysvaltalainen henkilö, lienee selvä, ettei tämä yhdysvaltalainen henkilö kontrolloi kommandiittiyhtiötä, ellei yhtiösopimuksesta muuta johdu. Tämä olisi hyvä täsmentää esityksessä. - Käytännössä suomalaisissa kommandiittiyhtiörahastoissa voi olla sijoittajana, ts. äänettömänä yhtiömiehenä, ulkomainen rahastojen rahasto (fund-of-funds), joka on sijoittautunut Suomen ulkopuolelle. Tällaisessa rahastojen rahastossa voi puolestaan olla sijoittajina yhdysvaltalaisia henkilöitä. Näissä tapauksissa suomalaiselle kommandiittiyhtiön hoitajalle on mahdotonta saada tietoa tällaisen rahastojen rahaston sijoittajista, koska se ei ole suorassa sopimussuhteessa näihin vaan pelkästään rahastojen rahastoon. Olennaisesti paremmassa asemassa raportoimaan ko. rahastojen rahaston sijoittajista onkin tuon rahastojen rahaston ulkomainen hoitaja. Sen vuoksi olisi hyvä selventää, ettei suomalaisen vaihtoehtorahaston hoitajalla ole velvollisuutta selvittää tällaisen ulkomaisen rahastojen rahaston sijoittajia, vaan raportoida kyseinen tili vain, jos kyseessä olevan rahastojen rahaston hoitaja on yhdysvaltalainen tai yhdysvaltalaisten henkilöiden kontrolloima. Asia olisi hyvä täsmentää lain perusteluissa, jotta suomalaisten rahastojen kilpailu kansainvälisistä pääomista ei tarpeettomasti hankaloituisi. Lisäksi haluamme vielä tuoda esiin yleisesti lain tulkintaan liittyviä näkökohtia. Lakiesitys ei sisällä muuta kuin po. sopimuksen käännöksen. Käytännössä tullaan tarvitsemaan myös alemman asteisia säännöksiä, jotta finanssilaitokset osaavat asianmukaisesti täyttää po. sopimuksen mukaiset velvoitteet. Sopimuksen soveltaminen aiheuttaa lukuisia tulkintakysymyksiä käytännössä. Verohallinnon tulee pystyä antamaan riittävät ohjeet finanssilaitoksille sopimuksen soveltamiseksi. Mm. Iso-Britanniassa paikallinen verohallinto on antanut laajan ohjeistuksen. Verohallinnolla tai VM:llä tulee Suomessakin olla asiamukainen, tarvittaessa laissa annettu valtuus riittävien alemman asteisten säännösten ja ohjeiden antamiseksi. Verohallinnolla tulee olla myös valmius ratkaista finanssilaitosten sopimuksen soveltamista koskevat kysymykset, sekä pyydettäessä antaa ennakkopäätöksiä. FATCA-lainsäädännön monimutkaisuuden ja yksityiskohtaisuuden huomioon ottaen ennakkoratkaisumenettelyyn olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota siten, että Verohallinnolla on riittävästi FATCA:an erikoistuneita asiantuntijoita. Suotavaa olisi, mikäli varsinkin alkuvaiheessa Verohallinto myös kykenisi tarjoamaan sitovia päätöksiä tietyn ennalta määritetyn kohtuullisen ajan puitteissa. Esimerkkeinä vaikeatulkintaisista sopimusmuotoiluista voidaan esittää esimerkiksi Liite 2:ssa esiintyvä yhteissijoitusvälineenä säännellyn toimijan määritelmä rahastoja koskevien poikkeussäännösten soveltamisedellytyksenä. Tältä osin toimijoille olisi tärkeää selventää, millaista yhteissijoitusvälinettä voidaan pitää sopimuksessa tarkoitettuna säänneltynä toimijana. Pääomarahastot ovat nykyisin lähes aina vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain piirissä.
4 Sopimuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, voidaanko tämän lain piiriin kuulumista pitää sopimuksessa tarkoitettuna sääntelynä, tai voidaanko sitä pitää riittävänä sääntelynä, jos toimija ei hae toimilupaa, vaan ainoastaan rekisteröityy. Lisäksi olisi tärkeää selventää rahastonhoitajien ja neuvonantajayhtiöiden asemaa suhteessa Liite 2:n IV luvun C-poikkeuksen osalta. Voidaanko katsoa, että esimerkiksi kommandiittiyhtiömuotoinen rahasto olisi säännöksessä tarkoitettu asiakas, vai tulisiko asiakkaana pitää rahaston vastuunalaista yhtiömiestä, joka tyypillisesti olisi sopimussuhteessa C. -kohdassa tarkoitetun sijoitustoiminnan hoitajan kanssa, vai onko asiakas rakenteessa sijoittaja, ts. rahaston äänetön yhtiömies? Kyseinen edellytys on omiaan lisäämään epävarmuutta lainsäädännön soveltamisen sekä soveltumisen suhteen ja saattaa aiheettomasti hankaloittaa paitsi rahastojen myös varainhoitajien toimintaa. Tätäkin epävarmuutta voitaisiin pienentää laajentamalla Liitteen II alakohdan E-soveltamisalaa. Näissä ohjeistuksissa tulee huomioida kansainvälisesti syntyneet käytännöt, jolla varmistetaan FATCA-velvoitteiden yhdenmukainen tulkinta. Kaikkien finanssilaitoksille annettujen velvoitteiden tulee olla riittävän selviä ja yksiselitteisiä, eikä finanssilaitoksilta voida esim. edellyttää USA:n FATCA-säännösten oma-aloitteista selvittämistä. Vaikka periaatteessa IGA:an liittyvää ja siihen perustuvaa kotimaista lainsäädäntöä tulisi tulkita kotimaisten lakien ja kotimaisten laintulkintaperiaatteiden nojalla, IRS:n tulkinnalla ja ohjeistuksella voi silti käytännössä olla huomattava merkitys. - Mitä monimutkaisempi ja epäselvempi tietty termi on, sitä todennäköisempää on, että Suomen veroviranomaiset hakevat johtoa tietyn termin ja käsitteen tulkintaan IRS:n ohjeistuksesta ja tulkinnasta. - Rajat ylittävissä tilanteissa tämä on erityisen ongelmallista, sillä usein tietyillä rakenteilla tai järjestelyillä ei ole lainkaan sopivaa vastinparia Suomen oikeuden alla, mikä käytännössä johtaa siihen, että Suomessa verovelvollisten FATCA-tiedonantovelvollisuuden sisältö ja laajuus voi silti määräytyä IRS:n (mahdollisesti ajoittain muuttuvan) tulkinnan ja käsityksen perusteella. Kyseessä voitaneen jopa esittää olevan Suomen verotus-/sääntelyvallan tietynasteinen siirtyminen Yhdysvaltoihin. - Nykyisessä hallituksen esityksessä finanssilaitoksille voidaan jopa antaa nimenomaisesti oikeus käyttää Yhdysvaltojen säännöksissä olevaa määritelmää IGA-sopimuksessa olevan vastaavan määritelmän sijasta (4 artiklan 7. kohta). Sinänsä kyseinen valtuutus voi olla perusteltu esimerkiksi tilanteessa, jossa on kyse sijoitusrakenteesta tai -instrumentista, joka ei ole juuri Suomessa tunnettu, mutta jota käytetään kansainvälisesti huomattavasti enemmän. Tällaisissa tilanteissa Yhdysvaltojen veroviranomainen voi antaa rakenteen paremmin tuntien Suomen Verohallintoa yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa ohjeistusta aiheesta. Oikeusvarmuuden kannalta on kuitenkin ongelmallista, jos esim. suomalainen finanssilaitos oman FATCA:an liittyvän tulkintariskinsä pienentämiseksi soveltaa omien asiakkaidensa osalta, joiden joukossa voi olla muita suomalaisia finanssilaitoksia, Suomen lainsäädäntöä tai ohjeistusta tiukempaa yhdysvaltalaista FATCA-ohjeistusta. Äärimmillään tämä voi johtaa siihen, että esim. laajamittaista rahoitusta tarjoavien finanssilaitosten kesken syntyy oma keskinäinen FATCA-käytäntö, joka on huomattavasti tiukempaa ja joka tapauksessa ennaltaarvaamattomampaa kuin kirjoitettu voimassa oleva Suomen laki. Epäselvyyden pienentämiseksi kohdassa tulisi todeta, että kyseessä voisi olla pelkästään suomalaisen verovelvollisen kannalta suotuisampi tulkinta, ts. mikäli Suomen lainsäädännön mukainen FATCA:n soveltamisala on selkeästi Yhdysvaltojen soveltamaa ohjeistusta suppeampi, suomalainen finanssilaitos ei voisi soveltaa Yhdysvaltojen FATCA-tulkintaa. - Riskin pienentämiseksi ja lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi Suomen asiaa koskevan lainsäädännön tulisi sisältää mahdollisimman tarkat määritelmät tiedonantovelvollisuuden laajuudesta ja sisällöstä sekä niistä tahoista, joita FATCAtiedonantovelvollisuus koskee.
5 Lopuksi, esitysluonnoksen yleisperusteluita (s. 3) olisi syytä täsmentää. Luonnoksesta saa nyt sen kuvan, että FATCA olisi kytköksissä ennestään olemassa olevaan Qualified Intermediary järjestelmään (QI-järjestelmä). FATCA on kuitenkin QI-järjestelmästä täysin erillinen järjestelmä. FATCA koskee kaikkia niitä yhdysvaltalaisia tahoja, jotka ovat ulkomaille maksettavaan tuloon nähden withholding agent riippumatta siitä, ovatko nämä QI-järjestelmän piirissä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan lakiehdotuksen perusongelmana on, ettei se nykyisessä muodossaan riittävällä tarkkuudella vastaa kysymyksiin siitä, mitkä tahot ovat sääntelyn piirissä sekä mitä velvollisuuksia sääntely tosiasiassa aiheuttaa. Esimerkiksi sääntelyn piirissä olevien tahojen osalta olisi tärkeää sisällyttää tarkat kuvaukset niistä tilanteista kommandiittiyhtiömuotoisessa sijoittamisessa, jotka eivät kuulu sääntelyn piiriin. Tässä ehdotetut muutokset olisivat tarpeen eritoten perustuslain 10 :ssä säädetyn yksityiselämän suojan turvaamiseksi. Yksilön varallisuutta koskevat tiedot kuulunevat lähtökohtaisesti yksityiselämän suojan piiriin ja erityistä huomiota olisi niiden suojaamiseksi käytettävä varsinkin silloin kun tiedot voivat koskea liike- tai ammattisalaisuuksia tai esimerkiksi asianajosalaisuutta. Ehdotetusta uudesta VML 17 a :stä olisikin aiheellista hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto. FVCA tarjoutuu olemaan käytettävissä, mikäli valtiovarainministeriö haluaa lisätietoja tässä lausunnossa esiin nostetuista tai muista pääomasijoitustoimialaa koskevista asioista. Juha Peltola Hallituksen puheenjohtaja FVCA Marika af Enehjelm Toimitusjohtaja FVCA