1 [7] MUISTIO Asia: Kainuun kuntien edustajien kokous Suomen Kuntaliiton Kainuun maakuntatilaisuuden yhteydessä Aika: tiistai 10.3.2009 klo 9.00 12.15 Paikka: Kajaani, kaupungintalo valtuustosali Läsnäolijat: ks. liite 1. 1. Tilaisuuden avaus Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Järjestäjinä olivat Suomen kuntaliitto ja Kainuun maakunta kuntayhtymä. 2. Tilaisuuden tavoitteet Alpo Jokelainen esitteli tilaisuuden tavoitteet. Kainuun maakuntatilaisuus on yksi Suomen kuntaliiton järjestämistä valtakunnallisista maakuntatilaisuuksista. Kuntaliiton tavoitteena on ajankohtaisen kunnalliskatsauksen välittäminen maakuntiin ja neuvottelu toiminnan painopisteistä kunnissa, maakunnissa ja Kuntaliitossa. Kainuun maakunta kuntayhtymän tavoitteeksi oli asetettu Kainuun hallintokokeilun jatkokeskustelun ja - valmistelun käynnistys kuntien edustajien kanssa. 3. Hallintokokeilun jatkokeskustelussa huomioon otettavat asiat Hallintokokeilun jatkokeskustelua ja tilaisuutta varten oli laadittu 10.3.2009 päivätty Taustamuistio Kainuun hallintokokeilun jatkokeskustelua varten. Alpo Jokelainen alusti muistion keskeiset asiat hallintokokeilun jatkokeskustelun kannalta: - muutosennusteet Kainuun väestön määrässä ja ikärakenteessa - palvelutarve-ennusteet, erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen kasvu Kajaanin seutukunnassa - keskeiset säännösmuutokset - hallintokokeilun jatkovaihtoehdot ja niiden yleisarviointi - nykyisen rahoitusmallin pääperiaatteet Taustamuistio on liite 2. ja Alpo Jokelaisen alustusaineisto on liite 3. 4. Ajankohtaiset kunta-asiat Suomen kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne alusti Kunnallishallinnon ajankohtaisista asioista. Valtakunnallisesti keskeisiä kunnallishallinnon asioita ovat: - taloustilanteen äkillinen muutos huonompaan suuntaan vuoden 2008 lopulla ja erityisesti yhteisöverotulojen romahtaminen - kuntatalouteen talouskasvun hiipuminen tulee kuntatalouteen viiveellä, vuodet 2009 ja 2010 tulevat olemaan talouden kannalta erityisen tiukkoja - maakuntien väestö- ja huoltosuhdemuutokset sekä BTV-indeksi (indeksoitu arvonlisäys/asukas, työ ja väestö), Kainuun tilanne on alavireinen - kuntapalvelujen pelastusohjelma kuntatalouden vahvistaminen valtion toimin - kuntainvestointien infrarahaston perustaminen - PARAS hankkeen ja VOS uudistuksen eteneminen - aluehallinnon kehittämishanke - yhteishankinnat
2 [7] Risto Parjanteen näkemyksiä Kainuun hallintokokeilun jatkosta: Kainuun hallintokokeilun jatkoa pohdittaessa on ilmeistä, ettei paluuta vanhaan ole. Kokeilua on syytä jatkaa. Keskeistä on hakea sellaista mallia, joka parhaiten kasvattaa maakunnan elinvoimaa. Kainuun väestökehitys jatkuu ennusteiden mukaan tappiollisena. Pientä maakuntaa voi jopa luonnehtia suuren kunnan kokoiseksi. Kuntien yhteistoimintaa tarvitaan erikoissairaanhoitoon, maakunnallisiin tehtäviin, maankäyttöön, ilmastonsuojeluun ja moniin muihin tehtäviin. Palvelutuotannossa on saatu pienennettyä menojen kasvuvauhtia, vaikka alijäämääkin on muodostunut. Ilmeisesti ilman kokeilua tilanne olisi heikompi. Palvelutuotannon tehostamista ja uudistamista on syytä jatkaa. Malli ei ole vielä alkuunkaan valmis. Suuntaus Suomessakin on muiden pohjoismaiden tapaan kohti suurempia alueita. Pienessä maassa on kuitenkin muistettava, ettei meillä ole mahdollista luoda kokonaan kaksitasoista kunnallista hallintoa. Yhteisiä voimavaroja on suunnattava elinvoiman kehittämiseen, mikä vaatii tosiasiassa yhtä toimivaltaista päätösvaltaelintä. Nyt Kainuun maakuntavaltuusto vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja kunnat suoraan elinkeinokehityksestä. Jo kokeiluun lähdettäessä tiedettiin herkäksi kysymykseksi erityisesti pienten kuntien asema, koska ne luovuttavat yli puolet volyymistaan maakunnalle. Jääkö kunnalle riittävästi tehtävää ollakseen täysipainoinen itsenäinen kunta? Paras kunnallinen organisaatio luodaan silloin kun äänestäjiltä saatu valta, verotusoikeus ja palveluiden järjestämisvastuu ovat samoissa käsissä. Tätä periaatetta kannattaa pitää silmällä tulevaa mallia mietittäessä. Maamme alueellisessa kehittämisessä tarvitaan kansainvälisesti merkittävä metropoli, vahvoja suurkaupunkialueita, erikoistuneita kaupunkikeskuksia ja erityisiin vahvuuksiinsa tukeutuvia maaseutukeskuksia. Maan eri osien rakenne ja kehitysedellytykset ovat niin erilaisia, että tulevaisuudessa on ilmeisesti mentävä erilaisiin kunnallisiinkin malleihin. Suurissa kaupunkikeskuksissa luodaan valtaosa maan tuotannosta ja muusta elinkeinopohjasta. Tämä tulee ottaa huomioon myös kuntien muodostumisessa. Maahamme tarvitaan suurten kaupunkikeskusten lisäksi eriasteisten elinvoimaisten keskusten verkko sekä elinvoimainen maaseutu muun muassa raakaainehuoltoamme turvaamaan. Sama malli ei kuitenkaan toimi kaikilla alueilla. Jos kunnan elinvoimapohja ja hallintorakenne eivät ole yhteneviä, tästä aiheutuu aikaa myöten ristiriitaa. Kainuussa nyt alkanutta pohdintaa tulevaisuudesta kannattaa tehdä avoimin mielin. Hyvä on muistaa todennäköinen kehityskuva ja se, että tulevat haasteet ovat erittäin kovia. Kainuussa kehiteltävä malli ei kuitenkaan automaattisesti ole esikuva muille alueille ja kunnille. Kainuussa on uuden nousun mahdollisuuksia laman aiheuttamista takaiskuista huolimatta. Maakuntaan on saatu viime vuosina uusia työpaikkoja niin kaivannaistoimintaan, metalliin kuin elintarviketuotantoonkin. Myös matkailu tuo pitkällä aikavälillä kasvua. Alustuksen jälkeen käydyssä Kainuun hallintokokeilun jatkoa koskevassa keskustelussa todettiin: - sairaanhoitopiirien määrä tulee vähenemään - laaja VOS uudistus jäänee tässä vaiheessa toteutumatta - paluuta entiseen ei ole - Alku hankkeessa kaavailtu yhteistoiminta-alueratkaisu on ristiriidassa Kainuun hallintokokeilulain kanssa - valmiutta yhden kunnan malliin ei ole, väestöpohjan perusteella yksi kunta olisi mahdollinen rajoitteena ovat Kainuun etäisyydet - elinkeinopolitiikka ja elinkeinopohjan vahvistaminen on otettava mukaan tarkasteluun - nykyisen mallin kokemukset tulee analysoida Risto Parjanteen alustusaineisto on liite 4.
3 [7] 5. Talousnäkökulma Kainuun maakunta kuntayhtymän talousjohtaja Asta Tolonen alusti Kainuun kuntien ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden kehityksestä ja kehitysnäkymistä vuosina 2001 2020. Alijäämistä huolimatta Kainuun hallintokokeilu on taloudellisesti onnistunut verrattuna muun maan vastaavaan kehitykseen. Esimerkiksi terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioitu menoindeksi Kainuussa oli 92 vuonna 2007 (Manner-Suomi = 100). Kainuuta pienempi menoindeksi oli ainoastaan Päijät-Hämeessä (menoindeksi oli 88). Koko maakunnan sote -menojen kasvu keskimäärin vuosina 2005 2008 on 4,4 % kun koko maassa soten menojen kasvu vastaavavana aikana oli noin 6,3%. Kainuun maakunta yhtymän tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita ovat: - sosiaali- ja terveysmenot kasvavat 2 3 % vuosittain - verojen kasvu reaalisesti 0% - valtio-osuudet kasvavat menojen kasvun verran 3% vuosittain - tulojen ja menojen kasvuero on -1% vuosittain - alijäämäkierteen katkaisu - lisätulotarve n. 3 milj. euroa, jotta alijäämää ei syntyisi - pystyvätkö muut toiminnot supistumaan 1 % vuodessa? Rahoitusmallin kannalta peruskysymyksiä ovat järjestämisvastuu ja periaateratkaisu vaihtoehdoista: jaetaanko tuloja vai menoja? Avoin asia on vielä VOS uudistuksen vaikutus Kainuun maakunta kuntayhtymän perussopimukseen. Asta Tolonen tiivisti tulevaisuuskuvan: Vuonna 2030 tulee palvelutarve olemaan noin 50% nykyistä korkeampi. Samanaikaisesti käytettävissä olevat resurssit vähenevät, työvoimaa on käytettävissä n. 30 % nykyistä vähemmän. Asta Tolosen alustusaineisto on liite 5. 6. Kuntanäkökulma Arto Laurikainen alusti kainuulaisen kunnan näkökulmasta. Lähtökohtina ovat Kainuun väestöön, väestön tulotasoon, lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät reunaehdot. Tavoitteina tulee olla kansalaisten palvelu, yksinkertainen selkeä malli, oikeudenmukainen rahoitusjärjestelmä. Uusina elementteinä yhteisen ohjauksen piiriin voisivat olla ammattikorkeakoulu, pelastuslaitos ja maatalouslomitus. Lukioita voidaan tarkastella kriittisesti ja harkita niiden palauttamista peruskunnille. Filiaalilukio voisi jatkaa sopimuspohjalta. Jatkotarkasteluvaihtoehdoiksi Arto Laurikainen esitti vaihtoehtoja F. Kokeilun vakinaistaminen, H. Yhdistäminen valtion aluehallinnon kanssa ja E. Monialainen maakunnallinen perinteinen kuntayhtymä. Arto Laurikaisen alustusaineisto on liite 6. 7. Alustusten jälkeen käyty keskustelu Alustusten jälkeen käytiin vilkas keskustelu. Keskustelun pääteemat olivat (muistion laatijan tekemän ryhmittelyn mukaan):
4 [7] Paluu entiseen - paluuta entiseen ei ole Perussopimuksen tarkistus kuntayhtymän tehtävien tarkistus: - lisätehtävät - karsittavat (erityisesti lukiokoulutuksen palautus peruskunnille) - palvelutason määritys (erityisesti lähipalvelujen määritys) kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen - yhteisvastuullisuus - organisaatio maakunta vs. kunnat rahoitusperiaate - kuntien maksuosuus - menojen kasvun hallinta - pelivaraa kunnille omaan käyttöön Nykyisen mallin arviointi - onnistuneet osat - korjausta vaativat osat Elinkeinopolitiikka ja elinvoima - Sinisen ajatuksen alkuperäinen tavoite on elinkeinopoliittisen toimien tehostaminen - Kainuun alueellinen epätasapaino vs. maakunnalliset pääpainopisteet ja kuntien omat profiilit - valtion aluehallinnon ohjaus mukaan Maakuntavaali - suoralla vaalilla valittu maakuntavaltuusto vs. kuntien valitsema yhtymäkokous - kuntien ohjausmahdollisuus perinteisessä kuntayhtymässä parempi Kuntaliitokset - kuntien keskinäinen asia - yhden kunnan malliin ei ole valmiutta, miten käy maakunnan? Keskustelun painopiste - painopiste hallintomallista työprosesseihin 8. Päätökset jatkotoimista Jatkovalmisteluvaihtoehdot Alustuksen jälkeen käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja esitti jatkovalmistelun vaihtoehdoiksi: F. Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen E. Maakunnallinen monialainen perinteinen kuntayhtymä H. Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen Tilaisuudessa läsnäolijat hyväksyivät tehdyn esityksen yksimielisesti. Jatkovalmistelun ohjausryhmä Tilaisuus todettiin toimivaltaiseksi ohjausryhmän edustuksellisen kokoonpanon määrittämiseen. Ohjausryhmän jäsenet nimeää kukin organisaatio. Tilaisuudessa jaetussa taustamuistiossa oli alustava esitys ohjausryhmän kokoonpanosta. Keskustelun jälkeen päätettiin seuraavista korjauksista:
5 [7] pääsopijajärjestöistä ja TEHYstä yksi edustaja kustakin eli 5 edustajaa Kainuun Yrittäjät, Kajaanin kauppakamariosasto, EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja MTK-Kainuu yksi edustaja kustakin eli 4 edustajaa ohjausryhmän kokonaisvahvuus on 70 edustajaa Päätettiin jatkovalmistelun ohjausryhmän kokoonpanoksi: Kuntien edustajat: Kuntia pyydetään nimeämään edustajat. Suositus on, että kunnat nimeävät edustajikseen ottamalla huomioon poliittisen edustavuudet seuraavista: - valtuuston puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) - hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - kaupungin/kunnanjohtaja siten, että Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi nimeävät kuusi edustajaa ja muut kunnat neljä edustajaa kustakin kunnasta (4 kuntaa á 6 edustajaa = 24 edustajaa ja 5 kuntaa á 4 edustajaa = 20 edustajaa ) Kainuun maakunta -kuntayhtymän edustajat: - maakuntavaltuuston puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) - maakuntahallituksen puheenjohtaja (maakuntajohtaja ja varapuheenjohtajat) - toimialajohtajat (sosiaali- ja terveysala- sekä koulutustoimiala) - hallintojohtaja ja talousjohtaja (3 + 3 + 2 + 2 = 10 edustajaa) Kainuun kansanedustajat (yhteensä 3) Valtion aluehallinto (yhteensä 4) - Kainuun TE keskus - Kainuun ympäristökeskus - Oulun tiepiiri - Kainuun metsäkeskus Sosiaalipartnerit Pääsopijajärjestöt ja TEHY (5 edustajaa) - Kunta-alan unioni, - Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, - Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ - Tekniikka ja Terveys KTN ry. - TEHY Yrittäjät (1 edustaja) Kauppakamari (1 edustaja) EK (1 edustaja) MTK (1 edustaja) Yhteensä 70 jäsentä Ohjausryhmän tehtävät Ohjausryhmän alustaviksi tehtäviksi päätettiin: 1. Käynnistää Kainuun hallintokokeilun jatkon valmistelun 2. Valmistelee jatkon valmisteluun tarvittavat sopimukset ja puitteet (kumppanuussopimuksen) 3. Valmistelee Kainuun ehdotuksen maakuntahallinnon tehtävien järjestämisestä vuoden 2012 jälkeen. 4. Asettaa työvaliokunnan 5. Ohjaa työvaliokunnan työtä 6. Asettaa mahdolliset alatyöryhmät
6 [7] Kainuun maakunta kuntayhtymä pyytää organisaatioita nimeämään edustajat ohjausryhmään ja käynnistää valmistelutyön. Työvaliokunta Kokous päätti nimetä työvaliokunnan, jota ohjausryhmä tarvittaessa muuttaa. Kokous oikeutti työvaliokunnan aloittamaan työnsä. Työvaliokunnan alustava kokoonpano: Kuntien edustus: - kaupunkien ja kuntien johtajat Kainuun maakunta -kuntayhtymän edustajat: - maakuntajohtaja, toimialajohtajat, hallintojohtaja Työvaliokunnan päätehtävät: 1. Valmistelee Kainuun ehdotuksen maakuntahallinnon tehtävien järjestämisestä vuoden 2012 jälkeen ohjausryhmälle 2. Esittää mahdollisten alatyöryhmien perustamiset ohjausryhmälle 3. Ohjaa ja valvoo alatyöryhmien työtä 4. Järjestää valmistelutyötä varten tarvittavat resurssit 9. Kokouksen päätös Puheenjohtaja Alpo Jokelainen kiitti osallistujia aktiivista kokoustyöskentelystä ja päätti kokouksen klo 12.15. Alpo Jokelainen puheenjohtaja Esa Toivonen sihteeri Liitteet: Liite 1. Läsnäolijat (seuraavalla sivulla) Liite 2. Taustamuistio Kainuun hallintokokeilun jatkokeskustelua varten, 10.3.2009 Liite 3. Alpo Jokelaisen alustus Liite 4. Risto Parjanteen alustus Liite 5. Asta Tolosen alustus Liite 6. Arto Laurikaisen alustus Liitteet 2. 6. ovat Kainuun maakunta kuntayhtymän sivuilla www.kainuu.fi
7 [7] Liite 1 KUNTALIITON JA KAINUUN MAAKUNNAN AJAKOHTAISPÄIVÄ 10.3.2009 Läsnäolijat Yht. 54 henkilöä Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Maakunta Ympäristökeskus Nimi kv pj Esa Kemppainen kh pj Tapani Kemppainen kj Heimo Keränen kv pj Eero Suutari kh pj Arto Okkonen kj Erkki Vähämaa tj Jorma Kovalainen pp Risto Brunou kh pj Pekka Heikkinen kj Eila Valtanen tj Kaarina Heikkinen hj Juhana Juntunen kj Arto Laurikainen kv pj Heli Moilanen kv I vpj Ilkka Horto kh pj Martti Siira kh I vpj Veijo Mikkonen kv pj Eero Huusko kv II vpj Tuulikki Moilanen kh pj Harri Peltola kh I vpj Taina Paulomäki hs Tiina Veijola kv pj Yrjö Kurkinen hs Terttu Härkönen kv pj Anne Lukkari kv I vpj Jouko Korhonen kv II vpj Kari Sirviö kj Petri Kauppinen kk Irene Toppinen kh pj Ritva Mäkeläinen kh II vpj Ahti Pakarinen kv I vpj Leena Manner tj Matti Mulari kj Veikko Tossavainen mj Alpo Jokelainen tj Asta Tolonen stj Tuomo Pääkkönen hj Kalevi Yliniemi sj Esa Toivonen st Harri Turkulainen tltk Eija Hakkarainen tlkt Tuula Rossi-Määttä mh Leena-Kaisa Pärkkä-Hietala mh Juhani Seppänen mv pj Timo A. Säkkinen mh I vpj Raimo Piirainen mv I vpj Osmo Polvinen mh Timo Krogerus mh Minna Haataja mv Aki Räisänen kehj Marita Pikkarainen kehj Jorma Teittinen es Erja Heikkinen johtaja Kari Pääkkönen