Nature-based solutions mitä ratkaisuja ja mihin?

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

YKn kestävän kehityksen raportti ja sen merkitys Suomelle SDPn tulevaisuusfoorumi Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Vihreä infrastruktuuri

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

R U K A. ratkaisijana

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Viherkatot pykälissä

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Yritykset hiilineutraalisuuden edistäjinä

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Savon ilmasto-ohjelma

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Kuinka vihreä on viherkatto?

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Luomuliiton ympäristöstrategia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Vesivarojen arvo Suomessa

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

Transkriptio:

Nature-based solutions mitä ratkaisuja ja mihin? Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet tutkimuspäivät 4.10.2016

Nature based solutions mistä puhumme?

Kaupungistuminen jatkuu SUOMI Yhä useamman ihmisen luontoyhteys katkeamassa Kaupungeissa ratkaisut maapallon kestävyydelle? MAAPALLO Kaupunkiväestö lisääntyy 1975 2015 Maaseudun väestö vähenee 1975 2015 YTR/SYKE 3

Nature based solutions kansainvälisessä politiikassa Termi nousi tieteelliseen kirjallisuuteen 2000-luvun alussa sittemmin sen käyttöönottoa ovat edistäneet erityisesti: IUCN: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja paikallisten yhteisöjen oikeudet EC: Vihreän talouden ja kestävän kehityksen edistäminen NBS-konferenssi ja konsultaatio 2014 Nature-Based Solutions and Re-Naturing Cities R&I agenda (Horisontti 2020) Urban Agenda for the EU: NBS mukana YKn HabitatIII: Kestävän kaupunkikehityksen kokous Quito lokakuu 2016: New Urban Agenda: NBS mukana 4

Tutkimusyhteisöt avaamassa käsitettä ALTER-Net: Nature-Based Solutions to Wellbeing konferenssi toukokuussa 2015 Nature and society: synergies, conflicts, trade-offs konferenssi toukokuussa 2017 T&I hankkeet: OpenNESS-hankkeen tapaustutkimukset, policy briefit ja synteesipaperi (www.openness-project.eu) European Ecosystem Services Conference: Helping Nature to Help Us (syyskuu 2016), järjestäjinä OpenNESS, OPERAs, EcoPlan hankkeet sekä ESP Nature based solutions for climate resilience in urban context expert group: (syksy 2016): EKLIPSE hanke YM: SYKE selvittää käsitettä Suomen kontekstissa 5

Mikä nimi suomeksi? Kyselyn tulokset: Luontopohjaiset ratkaisut Luontolähtöiset ratkaisut Luontoperustaiset ratkaisut Luontoon tukeutuvat ratkaisut Luonnonmukaiset ratkaisut 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% = Luontopohjaiset ratkaisut 6

Luontopohjaiset ratkaisut Luonnon inspiroimia tai tukemia Kustannus-tehokkaita Tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä Tuovat lisää vihreää ja sinistä kaupunkimaisemaan Tähtäävät kestäviin kokonaisratkaisuihin ja tulevaisuuden hyötyihin (EC 2015) 7

Luontopohjaiset ratkaisut Luonnon inspiroimia tai tukemia? Kustannus-tehokkaita? Tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä? Tuovat lisää vihreää ja sinistä kaupunkimaisemaan? Tähtäävät kestäviin kokonaisratkaisuihin ja tulevaisuuden hyötyihin? toimenpiteitä, jotka saavat inspiraationsa luonnosta tai hyödyntävät luonnon prosesseja ja tuottavat samanaikaisesti ekologisia, sosiaalisia sekä taloudellisia hyötyjä tapa suojella ja käyttää luonnon monimuotoisuutta kestävästi paikallisia sosiaalisten ongelmien ratkaisuja, jotka ottavat huomioon laajemman systeemisen perspektiivin luonnon pääoman säilyttämisessä sateenvarjotermi, joka yhdistää kaikki ekosysteemipalveluihin, luonnon pääomaan ja luonnosta oppimiseen liittyvät sovellukset En osaa vastata, luontopohjaisten ratkaisujen käsite on minulle aivan uusi 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 8

Luonnon tukemia, mutta voivat olla myös luonnon inspiroimia (mimicry) Luonnon tukemia: ekosysteemipalvelut Luonnon inspiroimia: Luonnonmateriaalien ominaisuuksien matkiminen: esim. puun jousto-ominaisuudet Luonnon rakenteiden kopioiminen: muurahaispesän lämpödynamiikka Luonnon prosessien simulointi: permakulttuuri, jatkuva kasvatus, kiertotalous Vuorovaikutukset luonnossa: alkuperäiskansojen neuvottelumenetelmät Oleellista: Tähtäimenä kestävät kokonaisratkaisut ja tulevaisuuden hyödyt 9

Luontopohjaiset ratkaisut yhteiskunnan haasteisiin Haaste lähtökohtana: Maahanmuuttajien integroiminen Voisiko luonto tukea integroimisen ratkaisemista? Viher- ja sinirakenne Miten viher- ja sinirakenne muuttuvat ratkaisuiksi? Kaavoitus, joka integroi viher- ja sinirakenteen muuhun systeemiin Maahanmuuttokeskusten strateginen sijoittaminen Sääntelyn vaikutus käytön toteutumiseen (esim. kalastus) Järjestetyt aktiviteetit kuten retket ja kerhot 10

Luontopohjaiset ratkaisut yhteiskunnan haasteisiin Haaste lähtökohtana: Maahanmuuttajien integroiminen Voisiko luonto tukea integroimisen ratkaisemista? Miten viher- ja sinirakenne muuttuvat ratkaisuiksi? Millaista liiketoimintaa se mahdollistaa? Suunnittelukonsultit Palvelujen tarjoajat Maatilamajoittajat (green care) Mitä muita yhteiskunnallisia ongelmia viherrakenteella voidaan samanaikaisesti ratkaista? Yksinäisyys Koettu hyvinvointi elintasosta riippumatta Ekologiset hyödyt (kytkeytyneisyys, ilmastonmuutoksen torjunta) Ihmisten terveyshyödyt 11

Luontopohjaiset ratkaisut yhteiskunnan haasteisiin Haaste lähtökohtana: Maahanmuuttajien integroiminen Millä muilla ratkaisuilla maahanmuuttajia integroidaan? Kielen oppiminen Normien ja kulttuurin sisäistäminen Työelämään valmistautuminen Sosiaaliset verkostot Moottoripyörä ja autoharrastusten tukeminen Elinkaariset arvioinnit Kestävät kokonaisratkaisut (ekologiset reunaehdot, sosiaaliset vaikutukset, kustannukset) Tulevaisuuden hyödyt Kokonaisratkaisu voi olla eri ratkaisujen yhdistelmä 12

Luontopohjaiset ratkaisut yhteiskunnan haasteisiin Ratkaisupohja lähtökohtana: viher- ja sinirakenne Millaisia yhteiskunnallisia haasteita voidaan viher- ja sinirakenteen tuella ratkaista? Sosiaalisia: yhteenkuuluvuus, koetun hyvinvoinnin irtikytkentä taloudesta, erityisryhmät, terveys Taloudellisia: kansantaloudellisia hyötyjä, edullisia pidemmälläkin aikaperspektiivillä Ekologisia: edellyttävät ekosysteemien prosessien turvaamista, tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa Millaisia ratkaisuja eli paikallisen tason toimia tai strategisen tason instituutioita tarvitaan, jotta viher- ja sinirakenteella voidaan ratkaista kyseisiä haasteita? Oleellista: Tavoitteena kestävät kokonaisratkaisut ja tulevaisuuden hyödyt 13

Kuinka merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat Suomessa? Kyselyn tulokset Olemattomia Vähäisiä Kohtalaisia Melko merkittäviä Erittäin merkittäviä 3% 21% 26% 50% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulutusala Tekninen Humanistinen Liiketoimintamahdollisuudet Luonnontieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Moni-/poikkitieteellinen Muu Olemattomia 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Vähäisiä 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kohtalaisia 23 % 33 % 0 % 50 % 18 % 20 % Melko merkittäviä Erittäin merkittäviä 17 % 22 % 55 % 0 % 36 % 20 % 53 % 44 % 45 % 50 % 45 % 60 % 14

Luontopohjaiset ratkaisut mitä ratkaisuja ja mihin? Esimerkkejä Suomen haasteista ja niihin vastaamisesta

Terveys: immuunivaste

Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja tulehdussairauksien lisääntyminen Kaksi globaalia megatrendiä voivat olla yhteydessä toisiinsa Luonnon monimuotoisuus Tulehdussairaudet astma heinänuha vuosi vuosi WWF 2010 Latvala J, et al. Finnish Conscripts. Brit Med J 2005 von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T. EMBO Report 2011

Immunologinen vastustuskykymme perustuu rikkaaseen luontoympäristöön Monimuotoinen ympäristön mikrobilajisto Terveellinen mikrobilajisto kehossamme Vahva immuniteetti allergioita, syöpää, lihavuutta ja muita autoimmuunisairauksia vastaan Puutteellinen ympäristön mikrobilajisto Epäterve mikrobilajisto kehossamme Immuniteetti heikkenee Hanski et al. PNAS 2012, von Hertzen, Hanski & Haahtela 2011 EMBO Reports

Immuuni/tulehdusperäiset sairaudet modernien kaupunkiyhteiskuntien vitsauksia Allergia ja astma Krooniset suolistotulehdukset, keliakia Aiheuttaa kuluja 1,3-1,6 miljardia /v Suomessa Neurologiset sairaudet Diabetes, lihavuus, syöpä, depressio KUSTANNUKSET Jantunen J, ym. Suomen Lääkärilehti 2014 Haahtela T 2013

Yhteys maatalous- tai metsäympäristöön tai luonnonvesiin tukee immunologisen vasteen kehittymistä 20

Immuunivasteen kehittymistä edistää lisäksi: Alatiesynnytys Prosessoimaton ruoka Eläinten kanssa olo Imetys 21

Luontoyhteys myös muiden yhteiskunnallisten terveyshaasteiden ratkaisuissa: Liikunta (työmatkapyöräily) Virkistäytyminen (uinti) Toiminnallisuus (marjastus) Muisti (hajut) Empatia (eläinkontaktit) Esteettisyys (maisema) Painonhallinta Verenpaine Stressi Keskittymisvaikeudet Dementia Alzheimer Tunteiden hallinta

Luontopohjaiset ratkaisut immuunivasteen vahvistamisessa Green care-yritykset Integroiva kaavoitus Neuvoloiden suositukset alatiesynnytyksen ja imetyksen suhteen Julkisten ruokaloiden tarjonta Päiväkotien ja koulujen strategiat, rutiinit ja sijainnit Harrastustoiminta: hivuttaminen Suunnittelukonsultit 23

Terveys: immuunivaste YHTEISKUNNALLINEN HAASTE EKOSYSTEEMI- PALVELUT LUONTOPOHJAINEN RATKAISU Tulehdusperäisten sairauksien lisääntyminen Ihmisen luontoyhteys Viher- ja sinirakenne Elintavat Muut hyödyt: liikunta, muut terveyshyödyt, ympäristöhyödyt Tarve: kokonaisratkaisut ja tulevaisuuden hyödyt Hyötyjät: palvelujen tuottajat, konsultit 24

Tulisiko kaupunkien puistoalueille jättää nykyistä enemmän hoitamattomia viherlaikkuja? Ei Jonkin verran Merkittävästi enemmän 13% 46% 41% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mikä on olennaisin syy viherlaikkujen jättämiselle? Hyödyt luonnon monimuotoisuudelle Hyödyt kaupunkilaisten terveydelle Hyödyt sadevesien hallinnalle Hyödyt kaupunkiympäristön kauneudelle 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 25

Ilmastonmuutoksen hillintä: puukerrostalot

Millaiset Suomessa toteutettavat luontopohjaiset ratkaisut hillitsevät ilmastonmuutosta tehokkaimmin? Kyselyn tuloksia Metsä- ja suopinta-alan ylläpito Kasvillisuuden lisääminen rakennetun pinnan joukossa ja päällä: hulevesiviheralueet, pienetkin puistot, rehevämmät viherkatot, puubulevardit, monivuotinen kasvillisuus, ruokaa tuottava kasvillisuus Maaperän hiilinielut: mm. maataloudessa Kaupunkien viheralueet houkuttelevammiksi tukemaan pyörällä ja kävellen liikkumista autoilun sijaan Ympäristöbioteknologia yleensä: mm. energian, ravinnon ja kuidun tuotannossa Kansainvälinen yhteistyö, osaamisen vienti ym. yhteiskunnalliset toimet Pysyvät hiilivarastot muualla: mm. puukerrostalot 27

28

Maailmanlaajuisesti kaupunkirakentaminen nykymateriaalein söisi kolmasosan CO 2 päästöistä, joilla pitäydytään 2 C:ssa vuoteen 2050 (German Advisory Council on Global Change 2016) 29

Mitkä ovat puukerrostalojen keskeisimmät hyödyt? Ei lainkaan tärkeä Vain vähän tärkeä Jonkin verran tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä Ilmastohyödyt 2% 5% 17% 42% 35% Terveyshyödyt asukkaille 5% 6% 16% 39% 34% Materiaalitehokkuus 0% 9% 22% 46% 23% Biotalouden edistäminen 4% 6% 22% 37% 30% Kiertotalouden edistäminen 0% 14% 23% 39% 24% Esteettiset hyödyt 3% 7% 25% 42% 22% Energiatehokkuus 3% 6% 37% 35% 19% Rakennustekniset hyödyt 2% 19% 26% 39% 15% Rakentamisen nopeus 7% 23% 44% 18% 8% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyödyt työllisyydelle Kotimainen materiaali Vaihtotase Ongelmallisen jätteen vähentäminen Osaaminen Rakentamistaidon ja perinteiden ylläpitäminen, elvyttäminen ja uudistaminen 30

Ilmastonmuutoksen hillintä: puukerrostalot YHTEISKUNNALLINEN HAASTE EKOSYSTEEMI- PALVELUT LUONTOPOHJAINEN RATKAISU Hiilinielujen lisääminen ja hiililähteiden pienentäminen Tarve hillitä ilmastonmuutosta Puutalorakentaminen Muut hyödyt: viihtyvyys, terveys? Tarve: Kokonaisratkaisut ja tulevaisuuden hyödyt Hyötyjät: puutalorakentamisen yrittäjät

Tulisiko puukerrostalojen rakentamista lisätä Suomessa? Puukerrostalojen rakentaminen tulisi lopettaa kokonaan Puukerrostalojen rakentamista tulisi vähentää Puukerrostalojen rakentaminen tulisi pitää nykyisellään noin kymmenessä prosentissa Puukerrostalojen rakentamista tulisi lisätä Puukerrostalojen rakentamista tulisi lisätä voimakkaasti 1 16% 40% 44% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 32

Kiertotalous: vihreä arkkitehtuuri

Vihreä arkkitehtuuri vähentämään maankäyttöä, raaka-aineiden käyttöä ja energiantarvetta kaupunkien rakennuksissa ja yhdyskuntarakenteessa Luontopohjaisia ratkaisuja: Paikallisten materiaalien hyödyntämisessä Rakennusten energiatehokkuudessa Viherkattojen avulla Vesien hallinnassa www.openness-project.eu Green atrium in Trnava, Slovakia. Source: Trnava City Council

Millaiset edellytykset Suomessa on viherkattojen yleistymiselle? Haasteita Ilmasto: Suomen talvi ja lämpötilan seilailu nollan ylä- ja alapuolella on käytännön toteutuksen kannalta ongelmallinen Asenteet: Konseptin toteuttaminen vaatii ennakkoluulojen murtamista ja tiedottamista" Osaaminen: "Kokemuksia tarvitaan lisää" Luonto: Luonto on muutenkin ympärillä Perinteet: "Hitaasti uusiin asioihin muovautuva rakennusteollisuus on merkittävä hidaste tässä" Mahdollisuuksia Ilmasto: "Lunta ja jäätä on muuallakin ja nykyinen kasvillisuus on tottunut kylmyyteen" Asenteet: "Uskoisin että monet ottaisivat ne positiivisesti vastaan" Osaaminen: "Teknisesti helppoa" Luonto: "Ekologisesti viherkatot ovat itsestäänselviä" Perinteet: "Pohjoismaissa ollut ennenkin turvekattoja" Mielestäni edellytykset viherkattojen lisäämiselle ovat erinomaiset Suomessa ja siitä saatavat hyödyt ihmisten terveyden parantamiseen, ilmanlaadun parantamiseen sekä suurien sadevesimäärien, lämpöaaltojen ja muiden luonnonilmiöiden hillitsemiseen ovat olennaisessa osassa viherkattojen rakentamisen perustelemiseen. Viherkattojen hyödyntämisessä täytyy huomioida kattojen muutkin käyttömahdollisuudet. mm. aurinkopaneelien sijoitus Pienetkin hyvin ylläpidetyt viherkattoalueet voivat toimia esim. harvinaisten ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien turvapaikkoina. Viherkattojen perustaminen vaatii yksityisten kiinteistöjen asukkaiden hyväksynnän ja investointihalun. Samalla otetaan riski kosteuden hallinnassa ja lumikuorman lisääntymisessä. 35

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: hulevedet

Mitkä ovat tärkeimpiä luontopohjaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja Suomessa? Ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisy pelloilta käyttämällä monivuotisia kasveja Kaupunkien hulevesien hallinta viherrakenteella Biodiversiteetin vähenemisen hillintä suojelualueverkostoa kehittämällä Tuholais- ja kasvitautiriskien pienentäminen monipuolistamalla lajistoa Metsien myrskytuhojen ehkäisy monipuolistamalla puulajistoa Kaupunkien helleaaltojen hillintä viherrakenteella Kaupunkiviljelyn edistäminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Oleellista luontolähtöisten ratkaisujen laaja käyttö, miltei mahdotonta priorisoida epävarmuuksien takia. Ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisy pelloilta käyttämällä puskurialueita peltojen ojituksissa ja ojien suuntaaminen metsien läpi ennen kuin vesi valuu vesistöihin. Metsien kestävä käyttö, joka jo nyt pyrkii monipuulajiseen metsään. Vieraslajitkin joudutaan vielä sallimaan. 37

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: hulevedet YHTEISKUNNALLINEN HAASTE EKOSYSTEEMI- PALVELUT LUONTOPOHJAINEN RATKAISU Ääri-ilmiöiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen vuoksi Hulevesiä imeyttävät viherrakenteet Viherrakenteet integroiva kaavoitus ja suunnitteluratkaisut Muut hyödyt: virkistyskäyttö, kiertotalous Tarve: Kokonaisratkaisut ja tulevaisuuden hyödyt Hyötyjät: suunnittelijat, rakennusyrittäjät

Kiitos Kiitos: Suvi Vikström Riikka Paloniemi Satu Turtiainen NBS-hankkeen ohjausryhmä 39