Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke (www.liikennebiokaasu.fi) Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liikennebiokaasuverkostojen kehityshanke (www.biomode.fi) Analyysiraportti 12.9.2010 HALLITUKSEN ENERGIAVEROPAKETTI HEIKENTÄÄ MAHDOLLISUUKSIA VÄHENTÄÄ LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ Mari Kiviniemen hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan, että Uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöön ja vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon kannustetaan." Sen olettaisi tarkoittavan vähintäänkin sitä, että liikennebiokaasun käytön verotusta ei tulla kiristämään (kuten Vanhasen hallitus teki ns. hiilidioksidiporrasteisen auto- ja ajoneuvoverotuksen avulla vuonna 2007), mutta sanamuodon voisi kuvitella tarkoittavan myös sitä, että liikennebiokaasun ja biokaasuajoneuvojen asemaa tullaan parantamaan nykyisestä tilanteesta. Niin ei kuitenkaan ole käymässä, vaan päinvastoin. Kiviniemen hallituksen ensimmäisessä suuressa lainsäädäntöprojektissa, ns. energiaveropaketissa, ehdotetaan biokaasu- ja maakaasuautoille otettavaksi uudelleen käyttöön käyttövoimavero, joka niiltä vuoden 2004 alusta poistettiin. Tämä vaikeuttaa vakavasti ympäristövaikutuksiltaan parhaan liikennepolttoaineen käyttöönottoa Suomessa ja lukuisten eri puolilla Suomessa käynnissä olevien käyttöönoton edistämishankkeiden toteutusta: näistä Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnalliset ohjelmat ovat esimerkkejä. Valtiovarainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tuottamat poliittiset uhat ovat jo tähän mennessä jäädyttäneet tai keskeyttäneet liikennebiokaasun tuotantohankkeita estäen uuden ympäristön tilaa parantavan liiketoiminnan syntymisen Suomessa. 1
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa, joka läpäisi hallituksen budjettiriihen 1, kumottaisiin ajoneuvoverolain 12 :n 2 momentti: Käyttövoimaverosta ovat vapaat polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 6 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävät henkilö- ja pakettiautot. Tämä momentti saatiin vuoden 2004 alusta voimassaolevaan lakiin eduskunnasta vuonna 2002 tulleiden kansanedustajien selvää enemmistöä edustavan kahden lakialoitteen seurauksena: Pekka Vilkunan lakialoitteessa LA 16/2002 vp oli 128 allekirjoittajaa 2 ja Rauha-Maria Mertjärven lakialoitteessa LA 155/2002 vp oli 42 allekirjoittajaa. Allekirjoittajat, jotka edustavat kaikkia puolueita yli hallitus-oppositio-rajan, on lueteltu liitteessä 1. Lopullinen päätösvalta asiassa on eduskunnalla. Energiaveropaketin käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla 14.9. On erittäin tärkeää, että valtiovarainministeriön tuottama ehdotus ajoneuvoverolain 12 :n 2 momentin kumoamisesta hylätään. Se tarkoittaa 100.000 euron suuruisen valtion uuden verotulon jäämistä pois budjetista eli kyse on valtiontaloudellisesti mitättömästä asiasta, joka kuitenkin on keskeinen liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta: oikealla olevasta Saksan ympäristöministeriön YK:n Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastokokouksessa esittämästä kuvasta selviää, että liikenteen päästöt dominoivat ilmastonmuutosongelmaa EU:ssa. Pääministeri Kiviniemi kertoi YLEn haastattelussa 8.9., että energiaveropaketti tulee eduskunnassa avata, jotta se voidaan muokata ympäristönsuojelua tukevaksi. 3 Biokaasun lisäksi energiaveropaketti vaikeuttaa muidenkin kasvihuonekaasupäästöiltään ja muilta ympäristövaikutuksiltaan parhaiden liikenneteknologioiden (ajoneuvot ja niiden voimanlähteet) käyttöönottoa Suomessa. Vaikka valtiovarainministeriön tuottamaa ja hallituksen budjettiriihessä hyväksymää verouudistusehdotusta VTT:ssä teetettyine taustaselvityksineen mainostetaan ympäristöperusteiseksi ja tieteelliseksi 4, se ei ole niistä kumpaakaan, vaan ehdotuksen tarkoituksena on 1 Ainut budjettiriihessä elokuussa tapahtunut muutos oli turpeen jo esityksessä erittäin alhaisen verotason alentaminen ja siitä seurannut 50 miljoonan euron verotulojen menetys. 2 Pekka Vilkunan aloitteen allekirjoitti 46/52 Keskustapuolueen, 29/53 SDP:n, 22/49 Kokoomuksen, 10/21 Vasemmistoliiton, 9/10 Kristillisdemokraattien, 7/11 Vihreiden, 3/13 RKP:n, 1/2 Perussuomalaisten ja 1/1 Alkiolaisten kansanedustajaa. 3 Energiapaketti muuttuu eduskunnassa, YLE Teksti-TV 8.9.2010 4 Näillä perusteilla ( nyt esitettävä energiaveromalli on jopa maailman edistyksellisin, mitä tulee ympäristönäkökohtiin ) valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja valtiosihteeri Velipekka Nummikoski ovat tyrmänneet korjausehdotukset sekä hallituksen jäseniltä, ulkopuolisilta organisaatioilta että myös oman puolueensa sisältä, ks. 2
jatkaa raakaöljypohjaisten liikennepolttoaineiden pitkään jatkunutta tukipolitiikkaa. 5 Bensiinin ja dieselöljyn lisäksi myös muutama biopolttoaine (erityisesti etanoli ja palmuöljydiesel) hyötyvät ehdotuksen toimenpiteistä, mutta suurimmat päästövähennykset mahdollistavat teknologiat nähdään ehdotuksessa vastustettavina asioina. Runsaasti tietoa energiaveropaketin suurista epäkohdista on saatavissa biokaasun osalta Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen 20.4. eduskunnassa julkaisemasta tiedotteesta Biokaasun liikennekäytölle tarvitaan kannustimia, ei uusia veroja 6 sekä Suomen Biokaasuyhdistyksen 21.7. energiaveropaketista valtiovarainministeriölle lähettämästä lausunnosta 7 ja samana päivänä julkaisemasta lehdistötiedotteesta Suomen Biokaasuyhdistys: Energiaverouudistusta koskeva esitys jarruttaisi biokaasun käytön yleistymistä ja suosisi bensaa ja dieseliä 8. Suomen Biokaasuyhdistyksen mukaan energiaveropaketti on niin heikosti valmisteltu, että se tulisi erottaa valtion talousarvion käsittelystä ja antaa aikaa sen tarvitsemille perusteellisille korjauksille eduskunnassa. Luonnontieteilijöiden ja insinöörien kestävän kehityksen järjestön Tekniikka Elämää Palvelemaan ry:n lausunnossa valtiovarainministeriölle energiaveropaketin ongelmia käydään läpi kokonaisuutena kattaen kaikkien energialähteiden kohtelun. 9 Lausunto myös sisältää runsaasti yksityiskohtaisia esityksiä siitä, miten energiaveropakettia tulisi korjata, jotta se saataisiin ympäristöohjaavaksi. Tietoja kannustimista, joiden avulla liikennebiokaasun käyttöönottoa voitaisiin edistää, on saatavissa Joensuussa 31.5.2010 järjestetyssä ensimmäisessä valtakunnallisessa liikennebiokaasuseminaarissa tuotetussa ehdotuksessa Suomen kansalliseksi liikennebiokaasun edistämisohjelmaksi. 10 Alla kerrotaan tarkemmin energiaveropaketin ja VTT:ltä tilatun taustatyön sisällöstä. Valtiovarainministeriön energiaveropaketin sisällöstä Eräät valtiovarainministeriön virkamiehet ovat kahden vuoden ajan kertoneet sanomalehtien välityksellä aikovansa esittää liikennebiokaasun verotuksen nostamista polttoaineveron ja/tai käyttövoimaveron esim. Verkkouutiset 10.7.2010: <www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=34100:katainen-tuo-suurenverouudistuksen-budjettiriiheen&catid=6:politiikka-paeaeuutinen-&itemid=3>. VTT:kin tunnustaa nyt, että ympäristövaikutukset otettiin sen taustaselvityksissä huomioon huonosti, ks. YLE 8.9.2010: <yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/vtt_pitaa_poyryn_energiaselvitysta_tervetulleena_1965116.html>. 5 Lampinen A (2008) Fossiilisten liikennepolttoaineiden tukimekanismien kehitys Suomen verolainsäädännössä. Oikeus 37(4)453-473. <www.liikennebiokaasu.fi/lampinen_oikeus_4_2008.pdf> 6 <www.liikennebiokaasu.fi/images/stories/pdf/tiedote_200410.pdf> 7 <www.biokaasuyhdistys.net/images/stories/pdf/bky_lausunto_energiaveropaketti_2010.pdf> 8 <www.biokaasuyhdistys.net/index.php?option=com_content&view=article&id=66:tiedote210710&catid=39:lehdistoti edotteet&itemid=63> 9 <www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/tep_lausunto_energiaveropaketti2010.pdf> 10 <liikennebiokaasu.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=14&itemid=13> 3
kautta. 11 Konkreettinen ehdotus ei kuitenkaan ole ollut tiedossa, vaan ainoastaan ministeriön VTT:ltä tilaamat suositukset. Viimein 1.7. valtiovarainministeriö lähetti lakiehdotuksensa lausuntokierrokselle, jossa annettuja lausuntoja ei kuitenkaan otettu huomioon eikä niitä esitelty hallituksen jäsenille budjettiriihessä. Esimerkkejä näistä lausunnoista on käsitelty edellä. Valtiovarainministeriön lakiehdotus sisältää energiaveropaketin, jossa muutetaan neljää verolakia heidän mukaansa ympäristöperusteiseksi. Kun he viimeksi tekivät omien sanojensa mukaan ympäristöperusteisen lakimuutoksen vuonna 2007 koskien autoveroa ja ajoneuvoveroa, biokaasuautojen asema heikkeni, sillä niitä ryhdyttiin verottamaan bensiiniautoja enemmän 12 : ero on taloudellisesti vähäinen niin biokaasuautoilijan kuin valtion talouden kannalta, mutta periaatteellisesti virheellinen, koska ympäristönsuojeluperusteiseksi mainostettu lainsäädäntö ohjaa kuluttajia ympäristönsuojeluvastaisesti. Oli siten syytä pelätä, että biokaasun asema myös uudessa ehdotuksessa heikkenee. Biokaasu ja muut kaasumaiset uusiutuvat polttoaineet ovat tällä hetkellä polttoaineverottomia ja esityksen mukaan tilanne säilyy siltä osin ennallaan. Se on ympäristötieteellisesti hyvin perusteltua, sillä niiden kasvihuonekaasupäästöt ja muut päästöt ovat erityisen alhaiset verrattuna nestemäisiin ja kiinteisiin polttoaineisiin. Tämä on esitetyssä polttoaineiden laatuporrastuksessa toteutettu hyvin. Liikennebiokaasun veronkorotus (perusteena, että sitä verotetaan liian vähän) toteutetaan esityksessä käyttövoimaveron käyttöönotolla. Biokaasuautojen käyttövoimavero poistettiin vuoden 2004 alussa. Esityksen mukainen uusi käyttövoimavero on suuruudeltaan henkilöautoille noin 200 ja pakettiautoille noin 90 vuodessa. Tämän tasoisena se ei ole taloudellinen ongelma nykyisille biokaasuautoilijoille. Psykologinen ongelma se on potentiaalisille uusille biokaasuautoilijoille ja liikennebiokaasun tuottajille, kuten lakimuutoksen tarkoituksena ilmeisesti on. Mutta ennen kaikkea se on periaatteellinen ongelma, sillä jälleen kerran ympäristövaikutuksiltaan parhaan polttoaineen verotusta kiristetään ympäristöperusteisesti orwellilaisessa mielessä. Energiaveropaketissa esitetään, että bensiiniautot pysyvät edelleen käyttövoimaverottomia, mutta kun bensiiniautoon lisätään tehtaalla tai jälkikonversiossa biokaasun käytön mahdollistava kaasujärjestelmä (henkilö- ja pakettiautoilla 2000-6000 euron ympäristönsuojeluinvestointi), se vie auton käyttövoimaveron piiriin. Samoin mikäli bensiiniautoon lisätään sähköhybridijärjestelmä, joka sallii esimerkiksi tuulisähkön lataamisen verkosta, auto joutuu käyttövoimaveron piiriin. Mikäli latausmahdollisuus hybridistä poistetaan, myös käyttövoimavero poistuu. Mikäli taas bensiinin käyttömahdollisuus poistetaan, käyttövoimavero kolminkertaistuu. Metaaniautojen käytön kustannukset siis verotuksen kiristämisen seurauksena kasvaisivat, mutta bensiini- ja dieselautojen käytön kustannukset sen sijaan eivät muuttuisi. Verotuksen ohjaus on siis selkeästi ympäristönsuojeluvastaiseen suuntaan suojellen bensiinin ja dieselöljyn käyttöä kansainvälisiä ja kotimaisia ympäristönsuojelupoliittisia paineita vastaan. 11 Esim. valtiosihteeri ja polttoaineverotyöryhmän puheenjohtaja Velipekka Nummikoski valtiovarainministeriöstä kertoi yleisönosastokirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 18.2.2010, että biokaasuautojen verotusta tullaan kiristämään vuoden 2011 alusta lukien. Tämä tapahtui lähes 7 kk ennen kuin lakiesitys lähetettiin eduskuntaan eli toisin sanoen eduskuntaa pidetään valtiovarainministeriössä elimenä, joka automaattisesti siunaa sinne lähetetyt hallituksen esitykset. 12 Lampinen A (2008) Liikennebiokaasulainsäädäntö. Palvelututkimus No 8/2008, Levón-instituutti, Vaasan yliopisto, 211 s. <www.biomode.fi/files/pdf/300/liikennebiokaasulainsaadanto.pdf> 4
Valtiovarainministeriö tilasi tämän verotusmuutoksen pohjaksi useita selvityksiä VTT:ltä, joista tärkein oli Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen (VTT Tiedotteita 2528). Tämä yli 200-sivuinen selvitys esitti mm. polttoaineveron ja/tai käyttövoimaveron käyttöönottoa liikennebiokaasulle. Raportin kuvassa 5.5 (alla) verrataan polttoaineiden laskennallisia päästöhaittoja autokäytössä. Biokaasun päästöhaitat kilometriä kohti ovat kaikkein pienimmät alittaen myös Suomen keskimääräistä sähköä käyttävien autojen tason. Ja tämä siitä huolimatta, että VTT asetti biokaasun päästöt moninkertaiseksi verrattuna Ruotsin todelliseen tilanteeseen. Toisaalta synteettinen biodiesel ( BTL ) on laskettu olettaen se jäteperäiseksi, vaikka Suomen markkinoilla oleva BTL on palmuöljypohjaista. Ympäristöohjaavuus toteutuu, kun autojen käytön kustannukset (auton hankinnan pääomakustannukset, energia ja ajoneuvovero) heijastavat niiden käytön ympäristöhaittoja. Nykyinen tilanne heijastaa päästöhaittoja varsin huonosti, mutta kuitenkin kaikkein alhaisimmat päästöhaitat aiheuttava biokaasu on nykyisin käyttökustannuksiltaan halvin, kuten VTT-selvityksen kuvasta 6.3 (alla) ilmenee. 5
VTT laati kolme erilaista vaihtoehtoista mallia uuden lainsäädännön pohjaksi. Näiden B-, C-, ja D-mallien mukaiset käyttökustannukset ilmenevät alla olevissa kuvissa 6.8, 6.11 ja 6.14. Kaikissa tapauksissa ympäristöohjaavuutta heikennetään nykytilanteeseen verrattuna ja kaikissa tapauksissa fossiilinen dieselöljy saadaan järjestettyä biokaasun sijaan halvimmaksi vaihtoehdoksi ja bensiinikin halvimpien joukkoon. Valtiovarainministeriön luonnos perustuu vaihtoehtoon D, jota VTT kutsuu sovitetuksi ympäristömalliksi. Tässä mallissa biokaasuautojen ja maakaasuautojen ajoneuvovero on vertailun autovaihtoehdoista korkein käyttövoimaveron johdosta. 6
VTT:n selvityksen kuvassa 10.1 esitetään EU:n tutkimuskeskuksen (JRC) yhdessä EU:n autoteollisuuden (Eucar) ja öljyteollisuuden (Concawe) kanssa tekemän laajan liikennepolttoaineiden elinkaarianalyysin 13 päätulokset. Jäteperäinen biokaasu (CBG, vihreät kolmiot kuvan alalaidassa) on kasvihuonekaasupäästöiltään selvästi paras kaikista polttoaineista ja ainut, jonka päästöt voivat olla negatiiviset. 14 VTT:n raportissa ei kuitenkaan selitetä tätä avaintulosta eikä sitä käytetä kuvan 5.5 esittämän laskennallisen päästöhaitan 13 <ies.jrc.ec.europa.eu/wtw> 14 Vastaava tulos on saatu muissakin elinkaaritutkimuksissa, tuoreimpana Lundin yliopistossa toukokuussa 2010 julkaistussa Livscykelanalys av svenska biodrivmedel : <www.nyteknik.se/multimedia/dokument/article204096.ece/binary/livscykelanalys+av+svenska+biodrivmedel> 7
arvioinnissa. Mainitsematta jätetään myös samaisen EU-tutkimuksen tulos, että biokaasu on kustannustehokkain tapa kaikista polttoaineista liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 15 VTT:n selvityksessä kuitenkin mainitaan, että USA:n ympäristönsuojeluviraston EPA:n testivoittajana on jo 10 vuoden ajan ollut metaanimonofuelauto Honda Civic GX (oik.). Se on vähäpäästöisin USA:n markkinoilla oleva polttomoottoriauto. VW Passat Ecofuel (joka on metaani/bensiini-bifuel-auto) mainitaan ensimmäisenä Saksan Autoliiton ADAC testeissä maksimaaliset viisi ekotähteä saaneena polttomoottoriautona (vas.). Se on ympäristöystävällisin kaikista ADAC:n testaamista 893 polttomoottoriautosta. Selvityksessä ei mainita, että kansainvälisen autoliiton FIA:n tammikuussa 2010 julkaistuissa testituloksissa VW Passat Ecofuel osoittautui koko 15 Samaan tulokseen päätyi myös VINNOVA (Suomen TEKESiä vastaava organisaatio Ruotsissa) selvityksessään Insatser inom transportområdet med störst effekt för reduction av koldioxid vuonna 2008. Samalla selvisi myös, että energiankäytön sektoreista liikenteen päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaammin kuin sähkön ja lämmön tuotannon päästöjä. 8
Euroopan puhtaimmaksi polttomoottoriautoksi eli mm. kaikkia hybridiautoja paremmaksi. Arvioinnin kohteena olivat CO 2 -, CO-, NOx- ja HC-päästöt käytettäessä fossiilisia polttoaineita. Honda Civic GX olisi ollut vertailussa vielä parempi, mutta sitä ei myydä Euroopassa. VTT:n selvityksessä todetaan, että Biokaasu on sekä CO 2 - että lähipäästöjen osalta yksi parhaista biopolttoainevaihtoehdoista ja esitetyn aineiston mukaan se on ympäristönsuojelun kannalta paras liikennebiopolttoaine. Siitä huolimatta VTT pitää tarpeellisena esittää ympäristönsuojeluporrasteisessa verotuksessa biokaasun (ja sitä enemmän maakaasun) käytön verotuksen kiristämistä, mutta ei bensiinin ja dieselöljyn käytön verotuksen kiristämistä. Lain valmistelussa siis on käsitelty polttoaineiden elinkaaren ympäristövaikutuksia, mutta lakiesityksen toteutus on paljolti ristiriidassa esitettyjen tieteellisten tulosten kanssa poikkeuksina ympäristötieteellisesti hyvin perusteltu polttoaineverottomuuden jatkaminen kaasumaisille uusiutuville polttoaineille sekä siirtyminen polttonesteissä pois litrapohjaisesta energiaverotuksesta. Energiaveropaketti sisältää erittäin paljon orwellilaista tekstiä, jossa fossiilista teknologiaa tuetaan ympäristönsuojeluperustein ja samalla vaikeutetaan eniten päästöjä alentavien teknologioiden käyttöä ja käyttöönottoa. Näitä toimenpiteitä perustellaan pseudotieteellisesti käyttäen VTT:ltä tarkoitusta varten tilattua taustaselvitystä. Energiaveropaketissa esitetään sellaisen veroporrastuksen luomista, joka ottaisi huomioon kasvihuonekaasupäästöt ja muut päästöt. Tämä on EU:n politiikan sekä lainsäädännön mukaista ja ympäristönsuojelun näkökohdista erittäin tarpeellista. Porrastuksen käyttö on kuitenkin kaasumaisia uusiutuvia polttoaineita lukuun ottamatta suurelta osin toteutettu heikosti. Tätä uutta rakennetta sovelletaan siten, että päästöjen osuus verojen määräytymisessä on marginaalinen ja veroja dominoi polttoaineiden energiasisältö. Lisäksi energiasisältövero määräytyy useissa tapauksissa poliittisista syistä erilailla eri polttoaineilla tukien erityisesti turvetta. Tämä energiaveropaketti, aivan kuten vuoden 2007 ajoneuvoveron ja autoveron ns. hiilidioksidiperusteiset muutokset, edistää raakaöljyriippuvuuden ylläpitämistä mm. tukemalla sellaista ajoneuvoteknologiaa, joka pystyy vain bensiinin tai dieselöljyn käyttöön ja rankaisee sellaisen ajoneuvoteknologian käytöstä, joka pystyy uusiutuvan energian käyttöön (poikkeuksina etanoli ja palmuöljydiesel, joiden käyttöä uusi veroehdotus tukee). On erittäin tärkeää, että polttonesteiden verotuksen painopiste siirretään energiasisältöverosta hiilidioksidiveron puolelle ja käyttövoimaverovapaus myönnetään bensiiniautojen sijaan uusiutuvien polttoaineiden käyttöön pystyville autoille. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä energiaverotuksen ympäristöohjaavuuden toteuttamisessa yhdessä autoverolakiin tarvittavien korjausten kanssa. Tekniikka Elämää Palvelemaan ry on lausunnossaan kertonut, miten nämä käytännössä voidaan tehdä. 16 Työ- ja elinkeinoministeriön poliittinen tuki Työ- ja elinkeinoministeriö (ja sitä ennen kauppa- ja teollisuusministeriö) on tukenut valtiovarainministeriön politiikkaa raakaöljypohjaisten polttoaineiden käytön edistämisessä kotimaisia uusiutuvia liikenteen energialähteitä ja myös maakaasupohjaisia fossiilisia polttoaineita vastaan Porvoon jalostamon käynnistymisestä alkaen. 17 Nyt tämä poliittinen tuki ilmenee mm. työ- ja elinkeinoministeriön tuottamasta 16 <www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/tep_lausunto_energiaveropaketti2010.pdf> 17 Lampinen A (2008) Fossiilisten liikennepolttoaineiden tukimekanismien kehitys Suomen verolainsäädännössä. Oikeus 37(4)453-473. <www.liikennebiokaasu.fi/lampinen_oikeus_4_2008.pdf> 9
EU:n uusiutuvan energian direktiivin 18 edellyttämästä Suomen uusiutuvan energian suunnitelmasta, jota Suomessa energia- ja ilmastopaketiksi kutsutaan. Suomen suunnitelma eroaa mm. liikennepolttoaineiden osalta merkittävästi Ruotsin vastaavasta suunnitelmasta. Ruotsin hallituksen laajan ja hyvin valmistellun 108-sivuisen suunnitelman mukaan biokaasun käytössä liikenteen osuus nousee nykyisestä 64 %:sta 86 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Biokaasun käyttö liikenteessä suunnitelman mukaan yli 2-kertaistuu samalla kun käyttö sähkön tuotantoon jäädytetään nykyiselle tasolle ja käyttö lämmön tuotantoon puolitetaan. Syynä tällaiseen kehityksen ohjaukseen on, että biokaasun merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentäjänä on selvästi suurin liikennesektorilla. Biokaasun osuus vuonna 2020 uusiutuvan energian liikennekäytöstä on ohjelman mukaan 9,3 % ja se kaikki on jäteperäistä. Suurin osuus on etanolilla (46,1 %). Sähköautojen osuus on 0,9 %. Liikenteen uusiutuvista 29 % on tuontienergiaa (etanoli) eli kotimaisuusaste on 71 %. Vuoteen 2030 mennessä Ruotsissa on tavoitteena raakaöljyriippumattomuus. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa Suomen vaatimattomassa ja heikosti valmistellussa 19-sivuisessa toimintasuunnitelmassa biokaasua ei käytetä liikenteessä lainkaan vuonna 2020. Sen sijaan biokaasun käyttöä kasvatetaan sähkön tuotannossa ja lämmityksessä. Energia- ja ilmastostrategian mukainen biokaasun käytön kasvun kokonaistavoite vuodelle 2020 on suunnitelmassa laadittu toteutuvaksi lähes kokonaan viimeisenä vuonna eli kehitys oletetaan ja luultavasti pyritään ohjaamaan olemattomaksi vuoteen 2019 asti, ellei eduskunta puutu asiaan. Liikenteen biopolttoaineiden käytön tavoite Suomessa vuonna 2020 on 7 TWh, jonka kotimaisuustavoite on 15 %. Mitään kaasumaisia uusiutuvia liikennepolttoaineita ei suunnitelman mukaan käytetä lainkaan eli kaikkein vähäpäästöisimmät polttoaineet on suljettu pois. Tavoitteet on tarkoitus toteuttaa myyntiosuusvelvoitelain 19 velvoitteella sekä energiaveropaketilla. Lisäksi, toimintasuunnitelman mukaan mm. geotermistä energiaa, aurinkoenergiaa ja pumppuvoimaa ei Suomessa käytetä lainkaan vuonna 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa valtiovarainministeriön energiaveropaketille poliittista tukea myös ns. tuotantotukilainsäädännön suunnitelmissaan. Energiaveropaketissahan biokaasumarkkinoita vääristetään sähkön ja lämmön käytön suuntaan tuottamalla uusi vero liikennekäytölle. Tuotantotukilainsäädännössä (jota aiemmin valmisteltiin syöttötariffina, mutta siitä luovuttiin viime vuonna) on samanlainen tarkoitus eli biokaasun käyttöä sähkön tuotantoon on tarkoitus tukea, mutta ei biokaasun käyttöä liikenne- ja 18 EU:n uusiutuvan energian direktiivi (2009/28/EY) velvoitti kaikkia EU-maita lähettämään uusiutuvan energian toimintasuunnitelmansa komissiolle 30.6. mennessä. Jäsenmaiden suunnitelmat on koottu ja saatavissa komission sivuilta paikasta <ec.europa.eu/energy/renewables/transparency_platform/action_plan_en.htm>. 19 Sitä kutsutaan Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten väärinymmärryksen vuoksi jakeluvelvoitelaiksi, vaikka jakeluvelvoitetta eli velvoitetta myydä puhtaita tai lähes puhtaita uusiutuvia polttoaineita huoltoasemilla ei Suomessa Ruotsista poiketen ole otettu käyttöön. Jakeluvelvoitteella edistetään puhtaiden biopolttoaineiden kuten CBG100, LBG100, B100 ja PPO100 käyttöä eli riippumattomuutta raakaöljypohjaisista polttoaineista (sekä myös E85:n, jossa raakaöljyriippuvuus säilyy), kun taas myyntiosuusvelvoitteella edistetään biokomponenttien lisäämistä pienellä osuudella fossiilisiin polttoaineisiin ja siten raakaöljyriippuvuuden jatkamista. Moskovassa luotiin metaanin jakeluvelvoite kaupunginvaltuuston päätöksellä eli kansallisen jakeluvelvoitteen puute ei estä paikallishallintoa tekemästä sitä (ei EU-maissakaan). Ruotsissa jakeluvelvoite säädettiin kansallisesti lailla vuonna 2006. Brasilia otti ensimmäisenä maana jakeluvelvoitteen käyttöön 1. öljykriisin seurauksena 1970-luvulla ja se oli eräs keskeinen syy kotimaisen liikenne-etanolin nykyiseen erittäin korkeaan osuuteen Brasilian liikenteen energiankulutuksesta. Brasilian jakeluvelvoitetta ei toteutettu lainsäädännöllisesti vaan omistajaohjauksella: valtion omistama Petrobas-öljy-yhtiö määrättiin tarjoamaan etanolia (E100) huoltoasemillaan. Muut huoltoasemaketjut seurasivat vapaaehtoisesti perässä, kun markkinat oli synnytetty. 10
työkonepolttoaineiden 20 tuotantoon. Yhtäläinen tuotantotuki sähkön ja liikenne-energian tuotantoon olisi hallinnollisesti helppo toteuttaa esimerkiksi arvonlisäverotuksen tiedoilla. Tämä asia ei sisälly energiaveropakettiin, mutta se sisältyy ensi vuoden budjettiin, jonka sisällä energiaveropakettikin eduskunnassa käsitellään. On erittäin tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriön tuottama ehdotus tuotantotuen myöntämisestä vain sähköntuotannolle hylätään ja laajennetaan tuotantotuki koskemaan yhtäläisesti kwh:a kohti mitattuna myös liikennepolttoaineiden ja työkonepolttoaineiden tuotantoa. Yhteystiedot: Ari Lampinen, projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Anu Laakkonen, liikennebiokaasukehittäjä, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Puh. 050 311 9523 Email: etunimi.sukunimi (at) liikennebiokaasu.fi Internet: www.liikennebiokaasu.fi Pekka Peura, kehittämispäällikkö, Levón-instituutti, Vaasan yliopisto Alpo Kitinoja, projektipäällikkö, Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö Email: etunimi.sukunimi (at) uwasa.fi Internet: www.biomode.fi 20 Valtra julkisti kesäkuussa biokaasutraktorin <www.valtra.fi/news/2286.asp>, jonka avulla maatilat voisivat itse tuottaa traktoripolttoaineensa ja ruoan tuotannon nykyisin erittäin suurta fossiilienergian käyttöä saataisiin dramaattisesti vähennettyä. 11
LIITE 1: Bio- ja maakaasuautojen käyttövoimaveron poistamista vaativien kansanedustajien lakialoitteiden LA 16/2002 vp ja LA 155/2002 vp allekirjoittajat LA 16/2002 vp, Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2002 (128 allekirjoittajaa): Pekka Vilkuna /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Matti Väistö /kesk Jukka Vihriälä /kesk Mari Kiviniemi /kesk Eero Lämsä /kesk Hannu Takkula /kesk Seppo Lahtela /kesk Jari Leppä /kesk Petri Neittaanmäki /kesk Tero Mölsä /kesk Liisa Hyssälä /kesk Niilo Keränen /kesk Tanja Karpela /kesk Juha Rehula /kesk Mirja Ryynänen /kesk Pauli Saapunki /kesk Timo Kalli /kesk Sirkka-Liisa Anttila /kesk Matti Vanhanen /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk Hannes Manninen /kesk Markku Rossi /kesk Juha Korkeaoja /kesk Mauri Salo /kesk Esko Kurvinen /kok Marja-Leena Kemppainen /kd Anne Holmlund /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Marja Tiura /kok Kari Kärkkäinen /kd Kirsi Ojansuu /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Kari Uotila /vas Veijo Puhjo /vas Annika Lapintie /vas Matti Kangas /vas Anne Huotari /vas Pekka Kuosmanen /kok Päivi Räsänen /kd Raimo Vistbacka /ps Sulo Aittoniemi /alk Petri Salo /kok Hannu Aho /kesk Paula Lehtomäki /kesk Mika Lintilä /kesk Osmo Puhakka /kesk Pekka Nousiainen /kesk Lauri Oinonen /kesk Antti Rantakangas /kesk Anu Vehviläinen /kesk Kari Myllyniemi /kesk Timo E. Korva /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk Inkeri Kerola /kesk Mauri Pekkarinen /kesk Markku Laukkanen /kesk Katri Komi /kesk Maria Kaisa Aula /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk Kyösti Karjula /kesk Johannes Leppänen /kesk Anneli Jäätteenmäki /kesk Tero Rönni /sd Arto Seppälä /sd Harry Wallin /sd Erkki Kanerva /sd Ismo Seivästö /kd Leea Hiltunen /kd Leena Rauhala /kd Leena-Kaisa Harkimo /kok Nils-Anders Granvik /r Pekka Ravi /kok Anni Sinnemäki /vihr Unto Valpas /vas Pertti Turtiainen /vas Pentti Tiusanen /vas Iivo Polvi /vas Seppo Kanerva /kok Jouni Lehtimäki /kok Pertti Hemmilä /kok Marjukka Karttunen /kok Raija Vahasalo /kok Jyri Häkämies /kok Sirpa Pietikäinen /kok Lauri Kähkönen /sd Kimmo Kiljunen /sd Tarja Kautto /sd Mikko Elo /sd Matti Saarinen /sd Marjaana Koskinen /sd Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd Susanna Rahkonen /sd Risto Kuisma /sd Susanna Huovinen /sd Rakel Hiltunen /sd Pia Viitanen /sd Matti Vähänäkki /sd Kari Rajamäki /sd Leena Luhtanen /sd Tapio Karjalainen /sd Valto Koski /sd Heli Paasio /sd Jussi Ranta /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Kalevi Olin /sd Pirkko Peltomo /sd Ilkka Taipale /sd Säde Tahvanainen /sd Paula Kokkonen /kok Toimi Kankaanniemi /kd Jari Koskinen /kok Olli Nepponen /kok Pehr Löv /r Erkki Pulliainen /vihr Tuija Brax /vihr Hanna Markkula-Kivisilta /kok Esko-Juhani Tennilä /vas Sakari Smeds /kd Merikukka Forsius /vihr Bjarne Kallis /kd Janina Andersson /vihr Riitta Korhonen /kok Martti Tiuri /kok Timo Seppälä /kok Margareta Pietikäinen /r LA 155/2002 vp, Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2002 (42 allekirjoittajaa): Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Pekka Vilkuna /kesk Merikukka Forsius /vihr Janina Andersson /vihr Ilkka Taipale /sd Kirsi Ojansuu /vihr Seppo Kanerva /kok Satu Hassi /vihr Anni Sinnemäki /vihr Ulla Anttila /vihr Irina Krohn /vihr Erkki Pulliainen /vihr 12
Petri Neittaanmäki /kesk Annika Lapintie /vas Jari Leppä /kesk Lauri Oinonen /kesk Kalevi Olin /sd Katja Syvärinen /vas Tarja Kautto /sd Rakel Hiltunen /sd Harry Wallin /sd Erkki Kanerva /sd Lauri Kähkönen /sd Mikko Elo /sd Säde Tahvanainen /sd Pia Viitanen /sd Pentti Tiusanen /vas Christina Gestrin /r Hanna Markkula-Kivisilta /kok Riitta Korhonen /kok Anne Holmlund /kok Susanna Huovinen /sd Tuula Haatainen /sd Risto Kuisma /sd Tero Rönni /sd Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Valto Koski /sd Ulla Juurola /sd Reijo Kallio /sd Pekka Nousiainen /kesk Mika Lintilä /kesk 13