AURINKOARKKITEHTUURIA ATY seminai 12.10.2016 Pekka Hänninen / IAH kkitehtuuritoimisto
MIKSI AURINKOA JA EKOLOGISESTI KESTÄÄÄ RAKENTAMISTA? Ilmastonmuutos etenee. Ihmiskunta käyttää luonnonvoja 1,5 kertaa ja me suomalaiset 3 kertaa enemmän kuin mitä maapallo ehtii niitä tuottaa. Luonnon monimuotoisuus hupenee. Elämäntapamme asuminen mukaan lukien eivät ole kestävällä pohjalla.
LÄNSIMAISSA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ TULISI ÄHENTÄÄ 80 % UOTEEN 2050 MENNESSÄ Suomessa asumisen päästöt (rakentaminen + käyttö + huolto + purkaminen) ovat nyt 2700 kg CO 2-ekv vuodessa asukasta kohden. 2050 asumisen päästöjen tuli siis olla 540 kg CO 2-ekv vuodessa asukasta kohden. Myös rakentamisen normiohjauksen keskeinen tavoite on asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen.
KESKEISIMMÄ TEKIJÄT ÄHÄHIILISESSÄ ASUMISESSA OAT: - sijainti - energiatehokkuus - uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen - päärakenteiden hiilijalanjälki - tilatehokkuus (kuinka väljästi / tiiviisti asutaan) Lisäksi asukkaiden tavat vaikuttavat oleelisesti talon energiankulutukseen ja päästöihin
1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 kotitaloussähkö lämmin käyttövesi lämmitysenergia rakentaminen 200 000 0 1 2 3 normitalo matalaenergiatalo 1985 2003 passiivitalo
Esimerkkejä eri ergiamuotojen CO 2-ekv -päästöistä nyt ja 2050 Energiamuoto nyt keskimäärin 2050 keskimäärin (P2) Sähköenergiantuotannon keskipäästöt 209 g/kwh 87 g/kwh Kaukolämmön keskipäästöt 183 g/kwh 144 g/kwh Puu/pelletti 30 g/kwh * Aurinkolämpö 20 g/kwh Aurinkosähkö 40 g/kwh Tuuli 20 g/kwh
AURINKO JA PIENILMASTO
Suomalaisessa perinteessä on pyritty rakentamaan pienilmastoltaan edullisiin paikkoihin.
Rakennuspaikan pienilmasto ja luonnonolot Aurinkoisessa ja tuulilta suojaisessa paikassa rakennus kuluttaa jopa 30 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin tuulisessa ja vjoisassa paikassa. Oleskelutilat ja pihat etelään, säilytystilat ja makuuhuoneet pohjoiseen. Tilojen ja lappeiden suuntaus aurinkoon. Lindåsin passiivitalot Etelä-Ruotsissa, EFEM kitekter 1997.
Pei Laaksosen kilpailuehdotus 1994
Kuva: KS
PASSIIINEN AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN
Piirrokset: Bruno Erat
illa Solbranten, Bruno Erat 1978 Piirrokset: Bruno Erat
Aurinkotalo, Arto Helpinen 1977 Kuvat: Arto Helpinen.
AURINKOTEKNOLOGIA UUDISRAKENTAMISESSA
Tilanhoitajankai 23 39 asuntua 240 m2 aurinkopaneleja Teho 24 kw Tuottavat noin 25 % talosähköstä (talotekniset laitteet, hissit, käytävien valaistus ja yhteissaunat). Paneelit korvaavat pvekekaiteiden näkösuojan Reijo Jallinoja 2003
Foster + Ptners: Masd Development, Abu Dhabi, United Arab Emirates 2007
LAA (Laboratory for visiony chitecture): Masd city cene, 2008.
AURINKOTEKNOLOGIA KORJAUSRAKENTAMISESSA
Helsingissä aurinkoenergian potentiaali olisi 10 000 15 000 GWh vuodessa. Helsingissä pystyttäisiin tuottamaan 5 10 % ja Kotkassa 15 % kaupunkien tvitsemasta sähköstä.
Annankatu ma I I I I I II I Koulu I ma al III Laivurinrinne I ts I ma I Iso Roobertinkatu ma Ras ma I I al I Albertinkatu ma ma I v III Punavuorenkatu v 7095 Ras I IX ma Liiker III Fredrikinkatu Liiker I Fredrikintori Liiker Merimiehenkatu III III I Ras III I 7096 Iso Roobertinkatu II III v I at I II I Ratakatu al II II ma Johanneksentie 7093 I 9009 5007 7034 III 5349 kr ma kr ma ma II I I III I kt I k I II 7235 Ras zmo ma 7157 Liiker Uudenmaankatu Ras I sp al I Albertinkatu Iso Roobertinkatu I Ras Kivenhakkaajankatu ilm II I II Liiker I I I at Koulu I Koulu I Fredrikinkatu kt 7094 Ras 5208 I v 5343 III I Liiker 15 at I I kt I kt 5348 Iso Roobertinkatu 1 5-3 7 9 11 13 15 17-19 21 23 27 29-31 33 35-37 39 41 43 4 2 8 10 12 14 16 18 20-22 24 26 28 30 32 34 36-40 42 44 46 48 58
aurinkopaneeli/keäin 100 mm, katon hjasta 1500 mm räystäästä
Kuva: Janne Käpylehto
LÄHES NOLLAENERGIA- RAKENTAMISESTA
IEA5, 1992 Matalaenergiatalo Pietsaen asuntomessuilla. Tuottaa lämpöä ja sähköä auringon avulla. Ostoenergiankulutus 7600 kwh v (TT 1997), nykytekniikalla olisi 0-energiatalo. Ei havaittuja kosteus- tms ongelmia. Arkkitehti: Andreas Walterman
1940- LUUN PIENTALO, antaa 1940/54 90 m 2, puurunko, rossipohja, ilma- vesilämpöpumppu sisälämpö>la 21,5 ostoenergiaa: 12 000 (sähköä) kwh / a, asukasta kohden 3000 kwh / a asumisen (vain käygö!) päästöt 60 kg CO 2- ekv / henkilö vuodessa (käytegy sähkö vihreätä, tavallisella sähköllä 819 kg CO 2- ekv ) Asukaskohtainen energiankulutus pienempi kuin pissa väljäs> asutussa passiivitalossa!
MONTA POLKUA KESTÄÄÄN ÄHÄHIILISEEN ASUMISEEN TALO 540, PUURUNKO, PAINOOIMAINEN ILMANAIHTO, MAALÄMPÖ + AURINKOKERÄIN JA -PANEELIT 2 TALO 540, KIIAINEINEN RUNKO, KONEELLINEN ILMANAIHTO + LTO 85 % MAALÄMPÖ + AURINKOKERÄIN JA -PANEELIT 1 S S S RAKENTAMINEN KÄYTTÖ PURKAMINEN 0 100 200 300 400 500 600 0 100 200 300 400 500 540 kg CO 2-ekv / asukas / vuosi Ekologisesti kestävämpään ja vähähiiliseen asumiseen on monta vaihtoehtoista polkua, ja teknologiaan perustuvan lähes nollaenergiakentamisen rinnalla myös luonnonmukaisempi vaihtoehto vie samaan lopputulokseen. Tärkeimmät tekijät ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, päärakenteiden hiilijalanjälki sekä tilatehokkuus ja asukkaiden elämäntapavalinnat. Kolmella tekijällä voi kompensoida yhden heikomman.
Energiatehokkuus on suhteellista ja ekologisesti kestävämpään vähähiiliseen asumiseen on monta vaihtoehtoista tietä. Myös rakentamisen normiohjauksessa tulisi jättää tilaa erilaisille vaihtoehdoille.
Suomalaisten onnellisuus, energiankulutus ja BKT 1972 2003 30 25 20 BKT per suomalainen, tuhatta euroa energiankulutus, 100 PJ 15 10 5 onnellisuus 0 10, keskivo 0 1972 1981 1990 1996 2000 2002 2003
AIHEESTA LISÄÄ eko-boxi.safa.fi www.rakentajanekolaskuri.fi Pientaloasumisen ekologinen kestävyys ympäristöministeriön raportteja 20 / 2014 Aurinkoenergia > laatukortit > Oulun rakennusvalvonta KIITOS