MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2013 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN ,2

MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2013 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2013 Taivassalo -0,8 Vehmaa +1,4 Mynämäki +1,3 Naantali +1,9 Masku +2,0 Nousiainen +1,7 Raisio +1,2 Rusko +1,3 Turku +1,2 Lieto +2,2 Kaarina +1,6 Aura +2,8 Pöytyä +1,7 Tarvasjoki +1,1 Paimio +0,8 Marttila +2,1 Koski Tl +1,4 Salo +0,7 Parainen +0,8 Sauvo +2,4 Kemiönsaari -0,4

Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2013 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2013 Julkaisupäivä / Publiceras 18.11.2013 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-5599-93-0

LYHYESTI I KORTHET 3 TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUNUT Sivuilla 4 8 tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyyskehitystä uusimpien työnvälitystilastojen valossa. Vuosi sitten nopeasti kiihtynyt työttömyyden kasvu näyttää olevan taittumassa, ja Vakka-Suomessa työttömien määrä on jopa vähentynyt. VÄESTÖNKASVU KESKITTYY TURKUUN Sivuilla 9 13 tarkastellaan väestökehitystä ja muutoksia muuttoliikkeessä. Varsinais-Suomen väestönkasvu on viime vuosina keskittynyt Turkuun. Muutokset väestönkasvussa selittyvät ennen kaikkea kuntien välisen muuttoliikkeen vaihtelulla. OMAKOTITALO TÄRKEÄ KEHYSKUNTIIN MUUTTANEILLE Sivuilla 14 18 pureudutaan tarkemmin kehyskuntiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen Turun seudulla. Hiljattain tehdyn tutkimuksen perusteella kehyskuntiin muutetaan ennen kaikkea kohtuuhintaisten omakotitalojen perässä. PINTAVESIEN TILA KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMPI Sivuilla 19 21 esitellään valtion ympäristöhallinnon tuottama uusittu pintavesien tilan luokitus. Uuden luokituksen perusteella Varsinais-Suomen pintavesien tila on selvästi huonompi kuin Suomessa keskimäärin. LIITTEET Liitetaulukot löytyvät sivuilta 22 26. ARBETSLÖSHETEN HAR ÖKAT LÅNGSAMMARE På sidorna 4 8 granskas utvecklingen för arbetslösheten i Egentliga Finland i belysning av de nyaste arbetsförmedlingsstatistikerna. Den snabbt accelererade ökningen av arbetslösheten för ett år sedan verkar ha brutits, och antalet arbetslösa i Vakka-Suomi har t.o.m. minskat. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN KONCENTRERAS TILL ÅBO På sidorna 9 13 granskas befolkningsutvecklingen och förändringar i migrationen. Egentliga Finlands befolkningsökning har de senaste åren varit koncentrerad till Åbo. Förändringarna i befolkningsökningen förklaras framför allt med en växling i den interkommunala flyttningsrörelsen. EGNAHEMSHUS VIKTIGT FÖR DEM SOM FLYTTAT TILL KRANSKOMMU- NERNA På sidorna 14 18 går man på djupet i den migration som riktar sig till kranskommunerna i Åboregionen. Utifrån en nyligen utförd undersökning flyttar man till kranskommunerna framför allt efter egnahemshus till skäliga priser. YTVATTNENS STATUS SÄMRE ÄN GENOMSNITTET På sidorna 19 21 presenteras den förnyade klassificeringen av ytvattnens status vilken producerats av miljöförvaltningen. På basis av den nya klassificeringen är ytvattnens tillstånd i Egentliga Finland sämre än genomsnittet i Finland. BILAGOR Tabellbilagorna finns på sidorna 22 26.

4 TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUNUT Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais- Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli kuitenkin Manner-Suomen maakunnista kuudenneksi alhaisin, ja naapurimaakunnista edelle menee vain Uusimaa. (Kuvat 1 2) Erityisen nopeaa työttömyyden kasvun hidastuminen on ollut Salon seudulla, jossa työttömyyden kasvu on pysähtynyt lähes kokonaan syksyn 2013 aikana. Salon seudun työttömyysaste kasvoi kuitenkin vielä syyskuussa 0,7 % edellisvuotisesta. Sen sijaan Vakka-Suomessa työttömyysaste on pienentynyt elokuusta alkaen. (Kuvat 3 4, liitetaulukot 1 2) Vain Loimaan seudulla työttömyysasteen kasvu ei osoita selviä vähenemisen merkkejä. Tosin Loimaan seudun työttömyysaste on yhä selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. Lisäksi Loimaan seudulla aktivointiaste on maakunnan alhaisin, mikä tarkoittaa että seudun työttömiä työnhakijoita ei ole onnistuttu ohjaamaan mm. työvoimakoulutukseen yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Vakka-Suomessa. (Kuvat 3 5, liitetaulukot 1 2) Kunnittain tarkasteltuna työttömyys keskittyy Varsinais- Suomessa suurimpiin kaupunkeihin, Turkuun ja Saloon, joiden kummankin työttömyysaste on noin 14 %. Näiden kaupunkien työttömyys on kuitenkin rakenteellista, eli niiden työttömyysaste on ollut muita maakunnan kuntia korkeampi tasaisesti koko 2010-luvun. (Kuva 7, liitetaulukot 3 4) Työttömyysasteen kasvu oli syyskuussa 2013 nopeinta pienissä kunnissa, kuten Aurassa, Kustavissa, Oripäässä ja Sauvossa, joiden kaikkien työttömyysaste oli yli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyysaste pieneni neljässä Varsinais-Suomen kunnassa: Uudenkaupungin, Laitilan ja Taivassalon lisäksi Kemiönsaarella, joka toipuu hiljalleen kesän 2012 irtisanomisista. (Kuva 7, liitetaulukot 3 4) Kun tarkastellaan erikseen Saloa, havaitaan että työttömien määrä on kesän kasvun jälkeen hienoisessa laskussa, vaikka työttömyysaste on yhä korkeampi kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisilla aktivointitoimenpiteillä on ollut huomattava merkitys työttömyyden kasvun hidastumiseen, sillä syyskuussa 2013 aktivointitoimenpiteissä olevien määrä kasvoi 25 % edellisvuotiseen verrattuna, kun työttömien määrä samalla ajanjaksolla kasvoi vain 5 %. (Kuva 6) ARBETSLÖSHETEN HAR ÖKAT LÅNGSAMMARE Ökningen av arbetslösheten fortsätter att bli långsammare i Egentliga Finland. I Egentliga Finland var arbetslöshetsgraden i september 2013 en aning högre än genomsnittet. Arbetslöshetsgraden var dock den sjätte lägsta bland landskapen i Fastlands-Finland, och av grannlandskapen är det endast Nyland som går före. (Figurerna 1 2) Synnerligen snabbt har den ökande arbetslösheten blivit långsammare i Saloregionen, där ökningen av arbetslösheten nästan helt stannat av under hösten 2013. Däremot har arbetslöshetsgraden i Vakka-Suomi minskat fr.o.m. augusti. (Figurerna 3 4, tabellbilagorna 1 2) Endast i Loimaaregionen uppvisar den ökade arbetslöshetsgraden inte tydliga tecken på att minska. Visserligen är arbetslöshetsgraden i Loimaaregionen alltjämt klart under genomsnittet för landskapet. Dessutom är aktiveringsgraden i Loimaaregionen den lägsta i landskapet, vilket innebär att man inte har lyckats styra regionens arbetslösa jobbsökande bl.a. till arbetskraftsutbildning lika effektivt som exempelvis i Vakka-Suomi. (Figurerna 3 4, tabellbilagorna 1 2) Vid en granskning kommunvis noteras att arbetslösheten är koncentrerad till de största städerna i Egentliga Finland, till Åbo och Salo, där varderas arbetslöshetsgrad är cirka 14 %. Arbetslösheten i dessa städer är dock strukturell, dvs. deras arbetslöshetsgrad har varit högre än hos andra kommuner i landskapet jämnt under hela 2010-talet. (Figur 7, tabellbilagorna 3 4) Arbetslösheten ökade snabbast i september 2013 i de små kommunerna, såsom Aura, Gustavs, Oripää och Sagu, där allas arbetslöshetsgrad var över 2 procentenheter högre än vid samma tid året innan. Arbetslöshetsgraden minskade i fyra av Egentliga Finlands kommuner: förutom i Nystad, Letala och Tövsala hos Kimitoön, som småningom återhämtar sig från uppsägningarna sommaren 2012. (Figur 7, tabellbilagorna 3 4) Då man separat granskar Salo, lägger man märke till att antalet arbetslösa efter sommarens ökning åter en aning går ned, även om arbetslöshetsgraden alltjämt är högre än för ett år sedan. De arbetskraftspolitiska aktiveringsåtgärderna har varit av stor betydelse för att få den ökade arbetslösheten att bli långsammare, för i september 2013 ökade antalet personer som befann sig i aktiveringsåtgärder med 25 % i jämförelse med föregående år, medan antalet arbetslösa under samma tidsperiod ökade med endast 5 %. (Figur 6)

5 Työttömyysaste (%) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Varsinais-Suomi Muut maakunnat Koko maa Kuva 1 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kehitys Manner-Suomen muihin maakuntiin verrattuna. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland i jämförelse med övriga landskap i Fastlands-Finland. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste (%) 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Kuva 2 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kehitys naapurimaakuntiin sekä Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 pienempi kuin Satakunnassa, vaikka keskiarvoina esitetystä taulukosta tämä ei käy ilmi. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 2 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland i jämförelse med grannlandskapen samt Norra Österbotten. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland var i september 2013 mindre än i Satakunta, fastän detta inte framgår av den anförda tabellen som ett medeltal. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

6 Työttömyysaste (%) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Varsinais-Suomi Kuva 3 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kehitys. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 3 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysasteen muuttos edelliseen vuoteen verrattuna (%-yks.) +5 +4 +3 +2 +1 0-1 -2-3 -4-5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Varsinais-Suomi Kuva 4 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner (%-enheter) i jämförelse med vid motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

7 Aktivointiaste 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Varsinais-Suomi Kuva 5 Varsinais-Suomen seutukuntien aktivointiasteen kehitys. Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden määrästä. Aktiivisiin toimenpiteisiin luetaan mm. työllistetyt, työkokeilussa olevat ja työvoimakoulutuksessa olevat. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 5 Utvecklingen av aktiveringsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Med aktiveringsgrad avses procentandelen av de arbetslösa jobbsökande som omfattas av aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder. Till de aktiva åtgärderna räknas bl.a. sysselsatta, sådana som omfattas av arbetsprövning och de som befinner sig i arbetskraftsutbildning. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Henkilöä 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Aktivointitoimenpiteissä olevat Kuva 6 Työttömien työnhakijoiden, aktivointitoimenpiteissä olevien ja avoimien työpaikkojen määrän kehitys Salossa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 6 Utvecklingen av antalet arbetslösa arbetssökande, sådana som befinner sig inom aktiveringsåtgärder och antalet lediga arbetsplatser i Salo. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet.

8 Kustavi +2,9 Pyhäranta +0,1 Uusikaupunki -0,7 Vehmaa +1,4 Taivassalo -0,8 Laitila -0,1 Naantali +1,9 Mynämäki +1,3 Nousiainen +1,7 Masku Rusko +2,0 +1,3 Raisio +1,2 Parainen +0,8 Lieto +2,2 Turku +1,2 Kaarina +1,6 Pöytyä +1,7 Aura +2,8 Oripää +2,9 Tarvasjoki +1,1 Paimio +0,8 Sauvo +2,4 Loimaa +2,2 Marttila +2,1 Koski Tl +1,4 Salo +0,7 Työttömyysaste syyskuussa 2013 alle 6,0 % 6,0 8,0 % 8,1 10,0 yli 10,0 % Somero +0,6 Kemiönsaari -0,4 0 10 20 40 km Kuva 7 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuussa 2013. Kunnan nimen alla oleva luku kertoo työttömyysasteen muutoksen (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 7 Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner i september 2013. Talet under kommunens namn anger förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) i jämförelse med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket.

9 VÄESTÖNKASVU KESKITTYY TURKUUN Varsinais-Suomen väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Se, mille alueille väestönkasvu on keskittynyt, on kuitenkin vaihdellut merkittävästi. Kun 2000-luvun alussa maakunnan väestönkasvu tapahtui pääasiassa Salon ja Turun seutukunnissa (Turkua lukuun ottamatta), on viime vuosien väestökasvu keskittynyt ennen kaikkea Turkuun. (Kuva 8, liitetaulukko 5) Kun vuoden 2012 väestömuutoksia tarkastellaan tarkemmin kunnittain, korostuu Turun osuus maakunnan väestökasvussa entisestään. Turun 1610 hengen väestökasvu oli yli puolet suurempi kuin kaikkien muiden väkilukuaan kasvattaneiden kuntien väestönkasvu yhteensä. Väestö puolestaan väheni selvimmin Salossa, jossa matkapuhelinteollisuuden rakennemuutos heijastuu myös alueen väestökehitykseen. (Kuva 9) Merkittävin Varsinais-Suomen kuntien väestömuutokseen vaikuttava tekijä on kuntien välinen muuttoliike. Lähes kaikki väkilukuaan kasvattaneet kunnat saivat muuttovoittoa muista kunnista, kun taas kunnista, joissa väkiluku väheni, muutti enemmän asukkaita pois kuin sisään. Lisäksi Turun väkiluku kasvoi merkittävästi ulkomailta tulleen siirtolaisuuden kautta, ja etenkin Turun kehyskunnissa luonnollisella väestönkasvulla oli merkittävä rooli väestömuutoksessa. (Kuva 9) Tarkasteltaessa muuttoliikkeen suuntaa suurimmassa muuttovoittokunnassa (Turku) ja muuttotappiokunnassa (Salo) havaitaan, että vuonna 2012 Turkuun muutti asukkaita erityisesti lähialueilta mutta myös tasaisesti muualta Suomesta. Muuttotappiota Turusta oli seudun kehyskuntiin sekä pääkaupunkiseudulle. Salosta sen sijaan muutetaan etenkin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. (Kuva 11) Vertailun vuoksi tarkastellaan vuoden 2007 muuttoliikettä, jolloin Turku oli maakunnan suurin muuttotappiokunta ja Salo muuttovoittokärkeä. Vertailusta käy ilmi, että muuttoliikkeen suunnissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, vaan suurimmat muutokset tapahtuvat muuttotaseissa. Vuonna 2007 Turun muuttotappio kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle ylitti selvästi muualta tulleen muuttovoiton. Salossa puolestaan sai lähialueiltaan selvästi enemmän muuttovoittoa, kuin mitä se menetti Etelä-Suomen kaupunkeihin. (Kuvat 10 ja 12) BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN KONCENTRERAS TILL ÅBO Egentliga Finlands folkmängd har ökat jämnt fr.o.m. 1980-talet. Förhållandet, till vilka områden befolkningsökningen har koncentrerats, har dock betydligt varierat. Medan landskapets befolkningstillväxt i början av 2000-talet i regel skedde i Salo och Åbo regionkommuner (med undantag för Åbo, har befolkningstillväxten de senaste åren koncentrerats framför allt till Åbo. (Figur 8, tabellbilaga 5) Vid en mer ingående granskning av förändringarna i befolkningen kommunvis för år 2012, framhävs andelen för Åbo ytterligare i landskapets befolkningstillväxt. Befolkningsökningen med 1610 personer för Åbo var över hälften större än för den sammanlagda befolkningsökningen för de kommuner som ökat sin folkmängd. Tydligast minskade befolkningen för sin del i Salo, där strukturomvandlingen för mobiltelefonindustrin återspeglas även på områdets befolkningsutveckling. (Figur 9) Den mest betydande faktorn med inverkan på förändringen av befolkningen i Egentliga Finlands kommuner är den interkommunala flyttningsrörelsen. Nästan alla de kommuner som ökat sin folkmängd fick inflyttningsöverskott från andra kommuner, medan det åter från kommunerna med minskad folkmängd flyttade bort mera invånare än det flyttade in. Dessutom ökade folkmängden i Åbo betydligt genom invandringen från utlandet, och i synnerhet i kranskommunerna till Åbo hade den naturliga befolkningstillväxten en betydande roll i förändringen av befolkningen. (Figur 9) Vid en granskning av migrationsriktningen i den största kommunen med inflyttningsöverskott (Åbo) och utflyttningsunderskott (Salo) lägger man märke till att det år 2012 flyttade invånare till Åbo särskilt från de närliggande områdena men jämnt även från andra håll i Finland. Utflyttningsunderskottet från Åbo var till regionens kranskommuner samt till huvudstadsregionen. Från Salo flyttar man däremot i synnerhet till de stora städerna i södra Finland. (Figur 11) För jämförelsens skull granskas flyttningsrörelsen år 2007, då Åbo var landskapets största kommun med utflyttningsunderskott och Salo i spetsen för inflyttningsöverskotten. Av jämförelsen framgår det att det inte sker betydande förändringar i migrationsriktningarna, utan de största förändringarna sker i flyttbalansen. År 2007 överskred utflyttningsunderskottet för Åbo till kranskommunerna och huvudstadsregionen klart inflyttningsöverskottet som kom från andra håll. I Salo mottog man för sin del klart mera inflyttningsöverskott från de närliggande områdena, än vad staden förlorade till städerna i södra Finland. (Figurerna 10 och 12)

10 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Varsinais-Suomi - 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Turun seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 Turku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 Muu Turun seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Salon seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Vakka-Suomen seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Loimaan seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Turunmaan seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 Kuva 8 Vuosittaiset väestönmuutokset Varsinais-Suomessa 1980 2013. Vuoden 2013 tieto on ajalta 1.1. 31.9.2013. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 8 De årliga befolkningsförändringarna i Egentliga Finland 1980 2013. Uppgiften för år 2013 är från tiden 1.1. 31.9.2013. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna.

11-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Turku (1610) Lieto (329) Kaarina (281) Paimio (123) Pöytyä (90) Masku (78) Parainen (57) Laitila (51) Rusko (35) Nousiainen (33) Marttila (19) Tarvasjoki (16) Oripää (11) Koski Tl (8) Raisio (5) Kustavi (3) Aura (-3) Pyhäranta (-5) Taivassalo (-8) Sauvo (-10) Vehmaa (-25) Somero (-41) Naantali (-56) Mynämäki (-63) Kemiönsaari (-98) Loimaa (-111) Uusikaupunki (-183) Salo (-443) Luonnonllinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomutto Nettosiirtolaisuus Kuva 9 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2012. Väkiluvun kokonaismuutos on ilmoitettu suluissa kunnan nimen perässä. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 9 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finlands kommuner år 2012. Den totala förändringen av folkmängden har angetts inom parentes efter kommunens namn. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna.

12-700 -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 600 700 Kaarina (474) Salo (382) Masku (312) Lieto (194) Nousiainen (129) Naantali (122) Raisio (104) Aura (72) Pöytyä (54) Sauvo (33) Oripää (30) Mynämäki (23) Rusko (14) Parainen (7) Paimio (4) Pyhäranta (-7) Tarvasjoki (-10) Kustavi (-11) Taivassalo (-17) Vehmaa (-20) Koski Tl (-28) Somero (-32) Marttila (-38) Laitila (-42) Kemiönsaari (-44) Turku (-62) Loimaa (-80) Uusikaupunki (-133) Luonnonllinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomutto Nettosiirtolaisuus Kuva 10 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2007. Väkiluvun kokonaismuutos on ilmoitettu suluissa kunnan nimen perässä. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 10 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finlands kommuner år 2007. Den totala förändringen av folkmängden har angetts inom parentes efter kommunens namn. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna.

13 Turku Muuttovoitto Salo 277 Rauma 109 Pori 94 Rovaniemi 71 Uusikaupunki 69 Muuttotappio Helsinki -318 Kaarina -259 Lieto -244 Espoo -89 Masku -34 Salo Muuttovoitto Raasepori 21 Raisio 20 Porvoo 13 Sauvo 12 Lohja 11 Muuttotappio Turku -277 Tampere -48 Helsinki -39 Vantaa -28 Espoo -25 Nettomuutto 2012 < -100-99 -50-49 -20-19 -5 5 19 20 49 5 99 > 100 0 100 200 400 km Kuva 11 Turun ja Salon nettomuuttoliike (muuttovoitto muuttotappio) muihin Suomen kuntiin vuonna 2012. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 11 Nettomigrationen för Åbo och Salo (inflyttningsöverskott utflyttningsunderskott) till andra kommuner i Finland år 2012. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. Turku Muuttovoitto Rauma 91 Pori 86 Jyväskylä 70 Kajaani 56 Salo 44 Muuttotappio Helsinki -435 Kaarina -401 Raisio -177 Masku -137 Lieto -129 Salo Muuttovoitto Lohja 54 Somero 43 Kaarina 27 Raasepori 24 Espoo 21 Muuttotappio Turku -44 Vantaa -31 Hämeenlinna -11 Tampere -10 Rusko -7 Nettomuutto 2007 < -100-99 -50-49 -20-19 -5 5 19 20 49 5 99 > 100 0 100 200 400 km Kuva 12 Turun ja Salon nettomuuttoliike (muuttovoitto muuttotappio) muihin Suomen kuntiin vuonna 2007. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 12 Nettomigrationen för Åbo och Salo (inflyttningsöverskott utflyttningsunderskott) till andra kommuner i Finland år 2007. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket.

14 OMAKOTITALO TÄRKEÄ KEHYSKUNTIIN MUUTTANEILLE Turun seudun muuttoliikkeestä valmistui hiljattain tutkimus, jossa tarkasteltiin Turun kaupunkiseudun ydinalueelta kehyskuntiin muuttaneiden asumistoiveita ja -mieltymyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kehyskuntiin muuttaneet toivoivat asumiselta ja mitkä tekijät vaikuttivat heidän asumisvalintaansa. (Kuva 13) Tutkimuksessa lähetettiin kyselylomake tuhannelle vuosina 2010 2012 kehyskuntiin muuttaneelle kotitaloudelle. Tutkimukseen valikoituneista kotitalouksista valtaosa kuului 25 44-vuotiaiden ikäryhmään, ja lähes puolella muuttajista oli alaikäisiä lapsia. Turun kehyskuntiin muuttaneiden joukossa onkin selvästi eniten lapsiperheitä kaikkiin Varsinais-Suomen kuntiin verrattuna. (Kuvat 14 15) Tutkimus osoittaa, että suurin osa kehyskuntiin muuttaneista toivoo omakotiasumista, mutta heidän asumistoiveissaan on myös merkittäviä eroja. Tutkimuksessa kehyskuntiin muuttaneet jaettiin asumismieltymysten mukaan neljään ryhmään, joista vain yhdelle oli tärkeää asua juuri maaseutuympäristössä. Muille tärkeämpiä olivat palvelujen ja kauppojen läheisyys sekä arjen sujuvuus joko kehyskunnan taajamassa tai lähellä kaupunkia. (Kuvat 16 17) Kehyskuntiin muuttaneiden mainitsemat asunnon valintaperusteet eivät heijastele erityisen voimakasta halua muuttaa pois kaupungista. Ennemminkin muuttajat ovat etsineet itselleen mielekästä asuntoa viihtyisästä asuinympäristöstä sopivaan hintaan. Asumisvalinnan ratkaisi viime kädessä asunnon hinta ja sen ominaisuuksien suhde. Vaikka pitkät etäisyydet arveluttivat, eivät ne vaikuttaneet lopulliseen muuttopäätökseen. (Kuvat 18 19) Tulos on rohkaiseva, kun otetaan huomioon Turun seudun rakennemalliin kirjattu tavoite tiivistää kaupunkiseudun rakennetta. Tulosten mukaan omalla pihalla varustetuille mutta edullisille pientaloille olisi ydinkaupunkiseudulla potentiaalista kysyntää. Tutkimuksessa kuitenkin muistutetaan, että niin kauan, kun kohtuuhintaisia kaupunkipientaloja on markkinoilla vain rajoitetusti, on asumismuodon todellisen suosion arvioiminen vaikeaa. Tutkimus on julkaistu Turun kaupungin Tutkimuskatsauksia-sarjassa (8/2013), ja siihen voi tutustua tarkemmin ositteessa: www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/. EGNAHEMSHUSET VIKTIGT FÖR DEM SOM FLYTTAT TILL KRANSKOMMUNERNA Nyligen färdigställdes en undersökning om migrationen i Åboregionen, där man granskade önskemål och preferenser om boendet hos sådana som flyttat till kranskommunerna från kärnområdet för Åbo stadsregionen. Syftet med undersökningen var att utreda vad de som flyttat till kranskommunerna önskade av boendet och vilka faktorer som påverkade deras val av boende. (Figur 13) Vid undersökningen sändes ett frågeformulär ut till tusen hushåll som åren 2010-2012 flyttat till kranskommunerna. Största delen av de hushåll som valts ut för undersökningen hörde till åldersgruppen 25 44 år och nästan hälften av dem som flyttat var minderåriga barn. Bland dem som flyttat till Åbos kranskommuner fanns det i själva verket klart mest barnfamiljer i jämförelse med alla kommuner i Egentliga Finland. (Figurerna 14 15, tabellbilaga 6) Undersökningen visar att största delen av dem som flyttat till kranskommunerna önskar ett villaboende, men det finns även betydande skillnader i deras boendeönskemål. I undersökningen indelades de som flyttat till kranskommunerna i fyra grupper efter boendepreferenserna, av vilka det endast för en var viktigt att bo uttryckligen i landsbygdsmiljö. Viktigare för de andra var närheten till service och affärer samt att vardagen fungerar antingen i kranskommunens tätort eller nära staden. (Figurerna 16 17) Grunderna för valet av bostad som uppges av dem som flyttat till kranskommunerna återspeglar inte någon särskilt stark vilja att flytta bort från staden. Snarare har de flyttande letat upp för sig en meningsfull bostad i en trivsam boendemiljö till ett lämpligt pris. Valet av boende avgjordes i sista hand av förhållandet mellan bostadens pris och dess egenskaper. Även om de långa avstånden väckte betänkligheter, inverkade de inte på det slutliga beslutet om en flytt. (Figurerna 18 19) Resultatet är uppmuntrande, då man beaktar det mål som inskrivits i strukturmodellen för Åbo stadsregion om att koncentrera strukturen för stadsregionen. Enligt resultaten skulle det finnas en potential i kärnstadsregionen med efterfrågan på förmånliga småhus försedda med egen gård. I undersökningen påpekas dock att så länge som det endast begränsat finns stadssmåhus till skäligt pris på marknaden, är det svårt att bedöma den faktiska populariteten för boendeformen. Undersökningen har publicerats i Åbo stads serie Tutkimuskatsauksia (8/2013), och den kan studeras närmare på adressen: www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/.

15 Kuva 13 Tutkimuksessa käytetty kaupunkiseudun ydinalueen ja kehyskuntien rajaus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 13 Den i undersökningen brukade avgränsningen för stadsregionens kärnområde och kranskommunerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. 70 60 50 40 30 20 10 0 1938 1940 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 Lähetetyt lomakkeet Kyselyyn vastanneet Kuva 14 Tutkimukseen valitut ja kyselyyn vastanneet henkilöt syntymävuosittain. Figur 14 De personer som valts ut för undersökningen och besvarat förfrågan per födelseår.

16 Tarvasjoki* 26 16 38 18 2 Rusko* 23 21 44 9 3 Lieto* 22 15 49 12 2 Masku* 21 20 47 11 1 Paimio* 21 21 40 15 4 Pöytyä 20 22 35 20 3 Nousiainen* 20 21 42 15 3 Parainen 20 18 37 19 6 Koski Tl 19 23 32 20 6 Pyhäranta 19 29 37 15 1 Sauvo* 17 13 40 27 3 Naantali 17 21 34 21 7 Salo 16 27 36 17 4 Kaarina 16 23 44 14 3 Mynämäki 15 27 40 14 4 Raisio 15 27 41 14 3 Somero 14 21 31 28 6 Marttila 13 25 41 16 5 Laitila 13 29 39 16 3 Aura* 12 26 42 16 3 Uusikaupunki 12 26 36 20 6 Vehmaa 12 20 34 29 6 Kemiönsaari 11 18 37 30 4 Taivassalo 11 20 34 29 7 Oripää 11 33 23 30 4 Loimaa 11 34 33 17 5 Turku 9 47 32 10 2 Kustavi 9 9 11 57 14 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 15 15 24 25 44 45 64 Yli 64 Kuva 15 Varsinais-Suomen kuntiin vuonna 2010 muuttaneet henkilöt ikäluokittain (%). Tähdellä merkityt kunnat oli tutkimuksessa määritetty Turun kehyskunniksi. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 15 Personerna som flyttat till kommuner i Egentliga Finland år 2010 per åldersklass (%). De med asterisk angivna kommunerna har definierats som Åbos kranskommuner. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä täysin samaa mieltä hieman samaa mieltä en samaa enkä eri mieltä hieman eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 16 Kyselyyn vastanneiden keskimääräiset näkemykset asumista ja asuinympäristöä koskeviin väittämiin. Figur 16 De genomsnittliga uppfattningarna om påståendena om boende och boendemiljö hos dem som besvarat förfrågan.

17 a) Maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä b) Omakotitalo kehyskunnassa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla c) Omakotitalo kaupungissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla d) Palvelujen läheisyys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää täysin samaa mieltä hieman samaa mieltä en samaa enkä eri mieltä hieman eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 17 Eri asumispreferenssiryhmien vastaukset asumistoiveita koskeviin väittämiin. Figur 17 Svaren av de olika preferensgrupperna om påståendena om boendeönskemålen.

18 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asunnon talotyyppi Asunnon hinta Asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus Asunnon sisätilojen viihtyisyys Pihan viihtyisyys Kunta, jossa asunto sijaitsee Hyvät liikenneyhteydet Kunnallisten palvelujen läheisyys Kauppojen läheisyys Sukulaiset tai ystävät asuvat lähellä Sijainti lähellä työpaikkaa Asumisen ekologisuus ja ilmastovaikutukset Sijainti lähellä vapaa-ajan viettopaikkoja Sopivaa asuntoa ei ollut saatavilla muualta erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan Kuva 18 Kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat heidän nykyisen asuntonsa valintaansa.figur Figur 18 Uppfattningarna hos dem som besvarat förfrågan om hur mycket de olika faktorerna påverkade deras val av den nuvarande bostaden. Positiiviset tekijät 0 50 100 150 200 250 300 350 300 250 200 150 100 50 0 Negatiiviset tekijät Piha tai tontti Pitkä työmatka Asunnon koko ja pohjaratkaisu Palvelujen saatavuus Talotyyppi Asunnon muut ominaisuudet Asunnon kunto Asunto Sijainti Etäisyydet ylesisesti Liikenneyhteydet Kunta Asunnon yleinen viihtyisyys Ystävät ja sukulaiset kaukana Asunnon ikä Autoriippuvuus Sijainti yleisesti Rauhallisuus Luonnonläheisyys Asuinympäristön yleinen viihtyisyys Maaseutumaisuus Turvallisuus Asuinympäristön muut ominaisuudet Asuinympäristö Asunto Asunnon ikä ja kunto Remontointi Asunnon muut ominaisuudet Asunnon lämmitysmuoto Asunnon koko Piha tai tontti Hinta Perhesyyt Muu tekijä Sijainti yleisesti Muut Muut Talotyyppi Hinta ja kustannukset Kunnossapito ja asumisen työläys Muu tekijä Palvelut lähellä Liikenneyhteydet Kunta Lähellä kaupunkia Pois kaupungista Sijainti Asuinympäristö Asuinympäristö yleisesti Liikenteen häiriöt Naapurit Maaseutumaisuus Kuva 19 Kyselyyn vastanneiden mainitsemat positiiviset ja negatiiviset tekijät, jotka vaikuttivat asunnon valintaan. Eri tekijät on jaettu temaattisesti neljään ryhmään, joihin liittyvien mainintojen yhteismäärä on esitetty vaaleasävyisillä pylväillä. Figur 19 Positiva och negativa faktorer som uppgetts av dem som besvarade förfrågan och vilka påverkade valet av bostad. De olika faktorerna har tematiskt indelats i fyra grupper, där det totala antalet omnämnanden i anslutning till dem har presenterats med staplar i ljusa färgtoner.

19 PINTAVESIEN TILA KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMPI Pintavesien ekologisesta tilasta on valmistunut uusi valtakunnallinen luokitus. Edellinen pintavesien tilan arvio julkaistiin vuonna 2008. Pintavesien ekologisen luokitus kertoo, miten paljon ihmisen toiminta on muuttanut vesistön tilaa luonnontilasta. Varsinais-Suomessa vesien tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Maakunnan joet ovat pääosin välttävässä kunnossa, kun valtakunnallisesti jokien tila useimmiten hyvä tai erinomainen. Varsinais-Suomen järvien tila on parempi, vaikkakin selvästi valtakunnallista tasoa huonompi: puolet maakunnan järvipinta-alasta arvioidaan tilaltaan hyväksi tai erinomaiseksi. Saaristomeren tila on pääosin tyydyttävä lukuun ottamatta joitakin rannikon kuormitettuja alueita, joiden tila on välttävä tai huono. Selkämeren eteläosa on hyvässä ekologisessa tilassa. (Kuvat 20 22) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan Lounais- Suomessa pintavesien ekologista tilaa heikentää usein liian suuri ravinnepitoisuus vesissä. Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia, kun taas fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta. ELY-keskuksen mukaan vesienhoitoon tarvitaan pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, koska vesien tilan paraneminen on hidasta. Ekologista luokittelua tullaan käyttämään pohjana, kun laaditaan uusi vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat vesien tilan parantamiseksi. Tavoitteena on pintavesien hyvä tila vuonna 2015 tai viimeistään 2027. Pintavesien tilan luokittelussa ovat mukana joet, joiden valuma-alue on noin 100 km2 tai suurempi, ja järvet, joiden pinta-ala on yli 50 hehtaaria. Kaikki rannikkovedet on luokiteltu. Uusi luokittelu on tehty vuosien 2006 2012 seuranta-aineistojen perusteella. Lisätietoja ympäristöhallinnon verkkopalvelusta: www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi_ja_meri/pintavesien_tila YTVATTNENS STATUS SÄMRE ÄN GENOMSNITTET En ny riksomfattande klassificering om ytvattnens ekologiska status har färdigställts. Den föregående bedömningen av ytvattnens status publicerades år 2008. Den ekologiska statusklassen för ytvattnen anger hur mycket människan med sin verksamhet har ändrat vattnets status från det naturliga tillståndet. I Egentliga Finland är vattnens status sämre än i genomsnitt i Finland. Landskapets åar har till största delen otillfredsställande status, medan status för åarna på riksnivå oftast är god eller hög. I Egentliga Finland är sjöarnas status bättre, även om klart sämre än på riksnivå: hälften av landskapets insjöareal bedöms ha god eller hög status. Tillståndet i Skärgårdshavet är till största delen måttligt med undantag för vissa av kustens belastade områden, som har otillfredsställande eller dålig status. Södra delen av Bottenhavet har god ekologisk status. (Figurerna 20 22) Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland påverkas den ekologiska statusen för ytvattnen i Sydvästra Finland ofta negativt av alltför hög halt av näringsämnen i vattnet. I Finland härstammar över hälften av den eutrofierande belastningen med näringsämnen av lantbruket. Med hänsyn till kväve är samhällena alltjämt betydande belastare, medan igen fosforbelastningen i betydande utsträckning kommer från glesbebyggelsen. Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralen kräver vattenvården fortfarande långsiktigt arbete på bred bas, eftersom vattnens tillstånd förbättras mycket långsamt. Man kommer att använda den ekologiska klassificeringen som grund när man gör upp en ny vattenförvaltningsplan och åtgärdsprogram för att förbättra vattnens tillstånd. Målet är god status för ytvattnen år 2015 eller senast år 2027. Klassificeringen omfattar åar och älvar med ett avrinningsområde på cirka 100 km2 eller större och sjöar på över 50 hektar. Alla kustvatten i området har klassificerats. Den nya klassificeringen gjordes 2006-2016 på basis av uppföljningsdata. Mer information i miljöförvaltningens webbtjänst: www.ympariso.fi/fi-fi/vesi_ja_meri/pintavesien_tila

20 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Joki Järvi Rannikko huono välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen Kuva 20 Pintavesien ekologinen tila Varsinais-Suomessa 2013. Osuudet perustuvat jokien pituuteen sekä järvi- ja merialueiden pinta-alaan. Tietolähde: SYKE, ELY-keskukset, RKTL. Figur 20 Ytvattnens ekologiska status i Egentliga Finland 2013. Andelarna grundar sig på åarnas längd samt insjö- och havsområdenas areal. Informationskälla: Finlands miljöcentral, ELY-centralerna, Vilt- och Fiskeriforskningsinstitutet. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Joki Järvi Rannikko huono välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen Kuva 21 Pintavesien ekologinen tila koko Suomessa 2013. Osuudet perustuvat jokien pituuteen sekä järvi- ja merialueiden pinta-alaan. Tietolähde: SYKE, ELY-keskukset, RKTL. Figur 21 Ytvattnens ekologiska status i hela Finland 2013. Andelarna grundar sig på åarnas längd samt insjö- och havsområdenas areal. Informationskälla: Finlands miljöcentral, ELY-centralerna, Vilt- och Fiskeriforskningsinstitutet.

21 Kuva 20 Pintavesien ekologinen tila Varsinais-Suomessa 2013. Tietolähde: SYKE, ELY-keskukset, RKTL. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 20 Ytvattnens ekologiska status i Egentliga Finland 2013. Informationskälla: Finlands miljöcentral, ELY-centralerna, Vilt- och Fiskeriforskningsinstitutet. Grundkarta: Lantmäteriverket.

22 LIITTEET BILAGOR Liitetaulukko 1 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland och landskapets regionkommuner på 2010-talet. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Varsinais-Suomi 10,9 10,7 10,3 9,9 9,6 10,4 10,9 9,9 9,3 9,3 9,5 10,4 10,4 10,1 9,6 9,2 8,8 9,9 10,6 9,4 8,8 8,8 8,9 9,7 9,8 9,6 9,1 8,9 8,8 10,0 11,0 9,9 9,8 10,0 10,3 11,3 11,6 11,5 11,3 11,0 10,6 12,0 12,7 11,3 11,0 Varsinais-Suomi Loimaa 9,6 9,2 8,5 7,7 7,3 8,0 8,6 7,4 6,7 7,0 7,1 8,1 8,3 7,8 7,4 6,9 6,7 7,7 8,0 6,8 6,3 6,4 6,8 7,5 7,7 7,6 7,2 6,6 6,2 7,2 7,5 6,9 6,8 7,1 7,5 8,6 9,2 9,4 9,3 8,6 8,2 9,0 9,9 8,8 8,8 Loimaa Salo 12,2 11,9 11,4 10,8 10,6 11,1 11,6 10,6 9,9 9,8 9,9 11,2 11,5 11,2 10,6 10,3 10,0 10,6 11,2 9,9 9,7 10,0 10,3 11,3 11,6 11,2 11,0 10,7 10,2 12,2 13,5 12,2 13,2 13,9 14,2 15,6 15,3 15,0 14,9 14,6 13,8 15,2 15,9 14,1 13,9 Salo Turku 10,9 10,7 10,4 10,1 9,8 11,0 11,5 10,3 9,7 9,5 9,8 10,8 10,7 10,4 9,9 9,5 9,2 10,6 11,3 10,1 9,4 9,2 9,3 10,1 10,1 9,9 9,4 9,2 9,2 10,6 11,4 10,2 9,9 10,0 10,2 11,1 11,4 11,4 11,2 11,0 10,8 12,3 13,1 11,7 11,3 Turku Turunmaa 7,1 7,2 6,9 6,4 5,9 6,1 6,2 5,5 5,8 6,0 6,1 6,5 6,3 6,2 5,7 5,2 4,7 5,2 5,4 4,8 5,0 5,4 5,5 5,8 6,0 6,0 5,7 5,0 4,6 5,4 6,8 6,4 6,1 6,2 6,5 6,9 7,4 7,1 6,7 6,5 5,8 6,5 7,1 6,6 6,5 Turunmaa Vakka-Suomi 10,3 10,0 9,3 8,2 7,5 7,8 8,5 8,2 8,1 8,2 8,4 9,7 9,9 9,7 9,0 8,2 7,2 7,5 8,2 7,3 6,6 6,9 6,9 7,9 7,8 7,8 7,3 8,1 7,5 7,8 8,5 8,0 7,9 8,3 8,6 9,9 11,4 10,8 10,3 9,7 7,7 9,0 9,4 7,8 7,7 Vakka-Suomi Liitetaulukko 2 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 2 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och landskapets regionkommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Varsinais-Suomi 2,8 2,5 2,1 1,7 1,4 0,9 0,8 0,4-0,2-0,3-0,4-0,6-0,5-0,6-0,7-0,7-0,8-0,5-0,3-0,5-0,5-0,5-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5-0,3 0,0 0,1 0,4 0,5 1,0 1,2 1,3 1,6 1,8 1,9 2,2 2,1 1,8 2,0 1,8 1,4 1,2 Varsinais-Suomi Loimaa 2,1 1,5 0,6 0,0 0,1-0,2 0,1-0,4-1,2-1,3-1,5-1,4-1,3-1,4-1,0-0,8-0,7-0,3-0,6-0,6-0,4-0,6-0,4-0,6-0,5-0,3-0,2-0,3-0,5-0,5-0,5 0,0 0,4 0,7 0,8 1,1 1,4 1,8 2,1 1,9 2,0 1,8 2,3 1,9 2,0 Loimaa Salo 3,2 2,5 1,8 1,4 1,4 0,5 0,4 0,2-0,7-1,2-1,3-1,2-0,7-0,7-0,8-0,4-0,6-0,5-0,4-0,7-0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,0 0,4 0,3 0,3 1,7 2,2 2,3 3,5 3,9 4,0 4,3 3,7 3,7 3,9 3,9 3,6 2,9 2,5 1,8 0,7 Salo Turku 2,8 2,5 2,2 1,9 1,5 1,3 1,1 0,6 0,2-0,1-0,1-0,3-0,1-0,2-0,5-0,6-0,6-0,4-0,1-0,2-0,3-0,3-0,5-0,7-0,6-0,5-0,5-0,4-0,1-0,1 0,1 0,2 0,5 0,8 0,9 1,0 1,3 1,5 1,8 1,9 1,6 1,8 1,7 1,5 1,4 Turku Turunmaa 1,6 1,9 1,5 1,1 0,6 0,5 0,2-0,1-0,1-0,1-0,5-0,5-0,8-1,0-1,2-1,2-1,2-0,9-0,8-0,8-0,7-0,7-0,5-0,8-0,3-0,2 0,0-0,2-0,1 0,3 1,3 1,6 1,0 0,8 0,9 1,1 1,4 1,0 1,0 1,5 1,3 1,1 0,3 0,2 0,4 Turunmaa Vakka-Suomi 2,8 2,4 2,0 1,0 0,5-0,4-0,3-0,3-0,4-0,5-0,7-1,2-0,4-0,3-0,3 0,0-0,3-0,3-0,2-1,0-1,5-1,3-1,5-1,8-2,1-1,9-1,7-0,1 0,3 0,2 0,2 0,7 1,3 1,3 1,7 2,1 3,6 3,0 3,0 1,6 0,2 1,3 0,9-0,2-0,2 Vakka-Suomi

23 Liitetaulukko 3 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 3 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner på 2010-talet. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aura 9,1 8,6 7,6 6,4 6,7 7,1 8,4 7,4 6,5 6,7 7,0 7,9 8,0 7,3 7,4 7,4 6,9 8,0 7,6 6,5 6,4 5,7 5,7 6,5 7,3 7,0 7,1 6,7 6,4 6,9 7,7 6,9 6,2 6,4 6,8 7,6 8,2 9,5 9,3 8,4 8,2 8,5 9,3 8,7 9,0 Aura Kaarina 7,4 7,3 6,9 6,4 6,1 6,8 7,2 6,5 6,1 5,9 6,4 6,9 7,0 6,9 6,5 6,1 5,6 6,4 6,7 5,8 5,4 5,4 5,3 5,8 5,9 5,9 5,7 5,5 5,5 6,8 7,5 6,7 6,5 6,5 6,7 7,5 7,7 7,7 7,6 7,4 7,1 8,4 9,0 8,3 8,1 Kaarina Kemiönsaari 7,6 7,8 7,5 6,8 6,0 6,2 6,4 5,7 6,0 6,8 6,7 7,0 7,0 7,0 6,3 5,7 5,2 5,8 5,6 5,1 5,3 5,6 5,9 6,1 6,3 6,4 6,7 5,7 4,9 5,7 9,5 9,4 9,0 9,1 9,3 9,9 10,4 9,6 8,8 8,4 7,5 8,1 8,8 9,2 8,6 Kemiönsaari Koski TL 7,4 7,5 7,0 6,6 6,2 6,8 7,1 6,6 7,0 6,8 6,9 6,0 6,7 7,1 7,3 7,7 6,5 7,4 7,9 6,4 5,1 5,8 6,4 6,6 7,0 7,2 6,8 6,8 6,1 7,2 7,9 6,9 6,9 6,6 6,7 7,9 8,9 9,2 9,2 7,7 7,8 9,2 10,3 8,3 8,3 Koski TL Kustavi 7,0 7,0 6,5 6,8 7,0 6,3 5,5 4,8 7,8 7,5 7,8 7,8 7,6 7,3 7,0 7,0 5,7 5,7 4,4 3,4 4,7 5,2 5,2 6,3 5,4 7,0 5,7 5,4 4,9 4,7 5,7 5,7 6,0 6,0 5,4 5,2 7,3 8,7 8,4 7,1 6,3 8,4 9,2 7,9 8,9 Kustavi Laitila 8,8 8,3 7,4 6,6 6,4 6,5 6,8 6,0 5,8 5,7 6,0 7,4 7,8 7,1 6,3 5,9 5,4 6,2 6,7 5,3 5,2 5,7 5,5 6,2 6,4 6,2 5,6 5,8 5,2 5,4 5,9 5,4 5,4 6,0 7,0 7,7 7,4 7,4 7,0 6,6 5,2 6,0 6,8 5,5 5,3 Laitila Lieto 6,5 6,4 6,0 5,7 5,7 6,7 7,1 6,2 5,9 5,6 5,6 6,4 6,4 6,2 5,6 5,4 5,2 6,3 7,1 6,3 5,8 5,2 4,9 5,5 5,6 5,6 5,4 4,8 4,5 5,4 6,2 5,2 5,2 5,5 5,8 6,9 6,7 6,8 6,6 6,4 6,3 7,7 8,4 7,5 7,4 Lieto Loimaa 10,6 10,3 9,6 8,6 8,1 8,7 9,2 8,0 7,2 7,7 7,6 8,9 9,0 8,3 7,6 7,1 7,0 8,3 8,6 7,7 6,9 6,8 7,3 8,2 8,3 8,1 7,7 7,0 6,4 7,6 7,7 6,9 6,9 7,5 8,2 9,3 9,8 9,8 9,6 9,0 8,4 9,3 10,5 9,1 9,1 Loimaa Marttila 9,7 9,1 7,7 7,3 6,7 7,3 7,4 7,3 5,9 6,1 5,9 6,7 7,0 7,7 8,3 7,4 6,3 6,7 7,3 6,7 5,6 6,3 6,9 7,1 7,4 7,0 6,3 5,3 5,0 5,9 6,6 6,5 6,6 6,7 7,1 8,0 9,3 9,6 10,0 9,1 8,3 8,9 9,0 8,7 8,7 Marttila Masku 6,3 6,4 6,1 5,8 5,2 6,0 6,4 5,6 5,9 5,5 5,8 6,9 6,9 6,6 5,8 5,2 4,7 5,4 6,0 5,1 4,8 4,7 5,0 5,3 5,5 5,3 4,9 4,6 4,3 4,9 5,5 4,9 4,8 5,1 5,1 5,6 6,0 5,8 5,8 5,9 5,4 6,3 7,1 6,4 6,8 Masku Mynämäki 8,4 8,3 7,6 8,1 7,7 8,3 8,1 7,3 7,4 7,3 7,5 8,3 8,5 7,7 7,5 6,1 5,7 6,8 7,8 7,4 6,6 6,4 6,7 6,8 6,6 6,6 5,9 5,5 5,9 6,6 7,1 6,4 6,0 6,7 7,0 7,7 8,4 8,1 8,0 7,3 6,7 7,7 8,4 7,4 7,3 Mynämäki Naantali 8,1 7,8 7,5 6,8 6,4 7,2 7,4 6,6 6,7 6,5 7,0 8,0 7,9 7,6 6,6 6,2 5,7 6,3 7,1 6,1 5,7 6,1 6,5 7,0 7,0 6,9 6,3 5,8 5,3 6,3 6,9 6,3 6,1 6,2 6,6 7,5 7,8 7,8 7,7 7,3 7,0 8,0 8,5 8,0 8,0 Naantali Nousiainen 6,8 6,4 6,2 6,3 5,6 6,6 7,2 6,2 5,8 5,9 6,4 7,6 6,5 6,1 5,8 5,8 5,2 5,8 6,8 5,4 5,0 4,8 4,5 4,8 5,0 5,1 4,6 4,4 4,5 5,4 5,8 5,1 4,6 4,8 5,1 6,2 6,4 6,7 6,2 5,9 5,6 7,1 7,8 6,4 6,3 Nousiainen Oripää 9,8 8,9 8,9 7,8 7,1 8,8 9,5 8,3 7,2 7,2 8,0 8,9 9,0 8,1 7,6 6,5 5,8 5,9 7,2 6,1 5,3 6,2 6,4 7,5 8,0 8,2 7,9 6,8 6,2 7,3 6,6 6,0 5,7 5,6 6,2 7,0 7,7 7,7 8,1 8,1 7,4 8,4 8,1 8,3 8,6 Oripää Paimio 6,3 6,0 5,9 5,2 5,1 5,9 5,8 5,2 5,2 4,7 5,2 5,7 6,1 6,0 6,0 5,2 4,9 5,8 6,2 4,8 4,6 4,6 4,5 5,3 5,1 4,9 4,4 4,1 3,7 5,0 5,3 5,0 5,6 6,0 6,4 6,9 6,7 7,0 6,4 6,1 5,2 6,1 6,8 6,1 6,4 Paimio Parainen 6,8 7,0 6,7 6,2 5,8 6,0 6,2 5,5 5,6 5,7 5,8 6,3 6,0 5,8 5,4 5,0 4,5 4,9 5,4 4,6 4,9 5,3 5,4 5,6 5,8 5,9 5,3 4,6 4,4 5,3 5,6 5,1 4,8 4,9 5,3 5,5 6,0 5,9 5,7 5,7 5,1 5,8 6,3 5,5 5,6 Parainen Pyhäranta 9,0 9,1 8,8 7,6 7,6 7,4 8,5 7,7 8,0 8,1 8,1 9,3 8,7 9,4 9,2 8,0 6,8 7,0 7,0 6,7 6,2 6,5 7,1 8,0 7,5 7,7 6,8 7,4 6,3 6,8 7,9 7,0 7,5 6,9 8,0 8,9 9,6 9,5 8,8 8,5 7,4 7,4 7,9 7,0 7,6 Pyhäranta Pöytyä 8,4 8,4 7,5 7,1 6,8 7,5 8,1 6,8 6,1 6,4 6,8 7,8 8,0 7,4 7,2 6,5 6,6 7,4 7,6 5,8 5,9 6,2 6,6 7,4 7,5 7,2 6,9 6,5 6,0 7,1 7,5 7,2 7,1 7,1 7,3 8,5 8,8 9,1 9,1 8,2 7,9 8,7 9,4 8,5 8,8 Pöytyä Raisio 9,5 9,2 9,1 8,8 8,3 9,5 9,8 8,9 8,8 8,5 9,1 10,4 9,8 9,5 8,7 8,1 7,6 9,2 10,0 8,3 7,5 7,3 7,3 8,1 8,0 7,9 7,1 6,7 6,8 8,8 9,5 8,0 7,9 7,9 7,9 9,0 9,5 9,3 9,2 8,9 8,5 10,2 11,3 9,5 9,1 Raisio Rusko 6,9 6,5 6,5 5,9 5,6 6,6 6,9 6,0 5,5 5,5 5,5 6,3 6,1 6,4 5,8 5,4 4,9 5,8 6,3 5,9 5,5 5,0 5,1 5,4 5,2 5,0 4,9 4,7 4,5 5,6 6,2 5,1 4,6 5,3 5,6 6,2 6,4 6,5 6,4 5,5 5,5 6,8 7,2 5,9 5,9 Rusko Salo 12,4 12,0 11,6 11,0 10,8 11,4 11,9 10,8 10,1 10,0 10,1 11,3 11,7 11,4 10,8 10,5 10,2 10,8 11,6 10,2 10,1 10,3 10,6 11,5 11,8 11,4 11,2 10,9 10,6 12,8 14,2 12,9 13,9 14,6 15,0 16,2 15,9 15,6 15,5 15,3 14,4 15,9 16,8 14,8 14,6 Salo Sauvo 6,1 6,1 6,0 5,6 4,9 6,1 5,6 5,4 4,5 4,0 4,3 4,7 5,2 5,0 5,2 4,5 4,3 4,5 5,5 5,0 4,7 5,2 5,0 5,9 6,2 5,5 4,9 4,6 4,4 4,8 4,9 4,4 5,2 5,5 5,5 5,7 6,5 6,5 6,1 6,1 6,7 7,0 7,8 7,2 7,6 Sauvo Somero 10,5 11,0 10,0 9,4 8,9 9,4 9,8 9,1 9,1 8,5 9,2 10,7 10,0 10,2 9,3 9,4 8,5 8,8 9,0 7,9 7,6 7,7 8,1 9,7 9,8 9,7 9,3 9,0 7,7 8,6 8,9 8,1 8,7 9,5 9,7 11,8 11,2 10,9 10,7 10,3 9,8 10,4 10,7 9,7 9,3 Somero Taivassalo 9,6 10,5 9,7 7,1 5,4 5,9 6,2 6,6 7,5 8,0 9,0 9,6 9,0 8,8 7,5 6,8 5,2 5,6 6,7 8,5 8,3 7,7 7,1 7,3 8,3 7,8 7,7 6,5 6,0 6,2 7,5 7,9 8,4 8,1 8,7 9,2 8,6 8,7 7,9 6,9 5,9 5,9 6,9 6,9 7,6 Taivassalo Tarvasjoki 8,8 7,8 7,4 6,6 6,4 7,7 8,4 5,6 6,3 5,7 6,2 7,4 7,1 7,2 6,2 5,7 5,3 6,3 7,0 5,5 5,6 5,6 5,6 5,9 6,0 5,8 5,6 5,1 5,5 6,9 7,7 6,1 5,7 6,5 7,3 8,6 8,2 8,4 8,4 7,8 8,0 9,2 8,9 7,6 6,8 Tarvasjoki Turku 13,3 13,0 12,8 12,5 12,3 13,7 14,3 12,9 12,0 11,9 12,1 13,2 13,1 12,8 12,2 12,0 11,8 13,5 14,2 12,8 12,1 11,8 12,0 12,9 12,9 12,6 12,1 11,9 12,0 13,6 14,5 13,2 12,7 12,7 12,9 13,9 14,2 14,2 14,0 13,9 13,7 15,5 16,3 14,5 13,9 Turku Uusikaupunki 11,8 11,5 10,8 9,7 8,5 9,1 10,1 10,2 9,8 9,8 9,8 11,3 11,5 11,6 10,9 10,0 8,8 8,8 9,9 8,7 7,6 7,9 8,0 9,2 8,9 9,0 8,5 10,1 9,6 9,9 10,6 10,0 9,8 10,2 10,1 12,1 14,8 13,7 13,1 12,5 9,6 11,6 11,6 9,4 9,1 Uusikaupunki Vehmaa 8,1 7,3 7,0 6,3 5,8 6,2 6,2 5,9 6,2 6,7 7,2 7,7 8,2 7,8 6,9 5,9 5,4 5,8 6,3 5,7 5,4 5,4 5,4 5,4 5,8 5,6 5,3 5,4 4,9 5,3 5,6 5,5 5,2 5,4 5,6 6,6 7,4 7,1 7,2 6,5 5,5 6,7 6,8 6,3 6,6 Vehmaa