Kunnostustyöt alkoivat kämpän ympäristön puiden kaatamisella heinäkuussa 2012 Hangasjärven-Patajärven ulkoilualueen kunnostaminen Hankkeen numero: 15982 Vuosiraportti 2012 Hankkeen toteuttajat: Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry Ylä-Muuratjärviseura ry
Hankkeen tavoitteet Hangasjärven ulkoilualueen sijoittuminen keskeisesti Jyväskylän ympäristöön suunnitellun Metsoreitin ja Tikkamäen ulkoilualueen tukikohdaksi sai Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n (POKO) kokoamaan yhteistyökumppaneita neuvonpitoon alueen kiinteistöjen ja ulkoilualueen rakennelmien kunnostamiseksi. POKO on tehnyt aluetta tutuksi toteuttamalla jo kolmena syksynä Korpijotospatikoinnit eri kyliltä ja Jyväskylän Ladun Majalta Hangasjärvelle. Jyväskylän Ladun, Jyväskylän liikuntatoimen sekä Metsähallituksen edustajia on tullut mukaan vaellusretkille arvioimaan Metsoreitin eteläisten vaelluspolkujen linjauksia Alueen vastuunjaot ovat selkiytyneet ja on syntynyt vahva yhteinen näkemys Hangasjärven alueen kehittämisen puolesta. POKO on vuokrannut retkikämpän ja rantasaunan Jyväskylän Tilapalvelulta ja vastaa näiden kiinteistöjen kunnosta. Jyväskylän liikuntapalvelut on vuokrannut ulkoilualueen Metsähallitukselta pitkällä määräaikaisella vuokrasopimuksella ja vastaa piha-alueiden ja rannan sekä rakenteiden kunnosta. POKO on tehnyt maa-alueiden käytön osalta yhteistyösopimuksen liikuntapalvelujen kanssa. Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry haki kylillä käytyjen neuvottelujen jälkeen Vesuri-ryhmä ry:ltä yleishyödyllistä investointirahoitusta Hangasjärven retkikämpän ja rantasaunan kunnostamiseksi uudelleen käyttöön. Ylä-Muuratjärviseura ry päätti kunnostaa osahankkeena Tikkalan osayleiskaavaan vahvistetun Patajärven yleisen uimarannan ja virkistysalueen eli Patalaiturin alueen samanaikaisesti. Yhdistys on vuokrannut alueen Metsähallitukselta. Näin muodostuu Korpilahden pohjoisten kylien asukkaiden ja myös Hangasjärven alueen käyttäjien kannalta mielekäs kokonaisuus, Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue. Patajärven pohjoisesta ranta-alueesta muodostuu Korpilahden pohjoisten kylien asukkaiden virkistysalue, jossa on lapsillekin sopiva uimaranta, kesäinen lentopallokenttä ja veneiden sekä kanoottien vesillelaskupaikka. Patalaiturin läheisyyteen kunnostetaan autojen parkkialue sekä uimarannan että Hangasjärven alueen käyttäjille. Alue voi muutoinkin toimia Hangasjärvellä retkeilevien lentopallokenttänä ja melontaretkien lähtöpisteenä, sillä välimatkaa näillä kahdella kunnostuskohteella on kilometrin verran. Hangasjärven-Patajärven ulkoilualueen kunnostushanke ajoittuu vuosille 2012 2013. Kunnostushankkeen tavoitteet voidaan tiivistää kahdelle alueelle: 1. Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue toimii Korpilahden pohjoisten kylien lähiulkoilualueena uimarantoineen, pallokenttineen, rantasaunoineen ja Hangasjärvelle suuntautuvine polkuineen ja latuineen. Talvella 2013 avataan uudet yhdysladut Tikkalasta ja Sarvenperän suunnalta Hangasjärvelle. Ulkoilualue voidaan taas palauttaa leiri- ja luontokoulujen, uimakoulujen, vuotuisten ulkoilutapahtumien ja perhejuhlienkin käyttöön. 2. Toinen yhtä tärkeä tavoite on tarjota sekä Jyväskylän seudun asukkaille että laajemminkin uusi/uudistettu ulkoilu- ja retkeilykohde, jonne voi patikoida esim. Ladun Majalta tai Vesalan suunnalta, jossa voi yöpyä erähenkisessä retkikämpässä läpi vuoden tai pitää leirejä ja kursseja. Retkeilijöitä voidaan odottaa myös muualta Euroopasta ja kauempaakin, kun tiedottamista suunnataan kunnostusten jälkeen kansainvälisesti POKO:n kotisivuston sekä Jyväskylän liikuntapalvelujen ja matkailuinfon kautta.
Hankkeen toteutus Hankesuunnitelman valmistuttua ja Vesuri-ryhmä ry:n hallituksen hyväksyttyä suunnitelman 13.12.2011 POKO jätti Jyväskylän rakennusvalvontaan toimenpidelupahakemuksen tarvittavine liitteineen. Ylä-Muuratjärviseura ry solmi vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa Patalaiturin maa-alueesta sekä haki tarvittavat toimenpideluvat. ELY-keskus teki myönteisen päätöksen 30.5.2012. Tämän jälkeen molemmat osahankkeet käynnistyivät kesäkuussa 2012. 1. Hangasjärven retkikämpän ja saunan kunnostaminen Ensimmäinen katselmus Hangasjärvellä kesäkuun alussa 2012 osoitti, että aivan ensimmäisenä vaiheena pitää kämpän ja saunan ympäristössä kasvavaa puustoa karsia ennen kuin muita kunnostustöitä voidaan aloittaa. Puita oli aivan liian lähellä rakennuksia estäen piippujen vedon ja valon pääsyn sisätiloihin. Myös salaojien ja suodatinkentän/imeytyskentän rakentaminen vaatii puuston kaatamista. Puuston kaatamisen ja sahaamisen jälkeen edettiin Jouhiaho Oy:n laatiman korjaustyöselityksen ja Jyväskylän rakennusvalvonnan myöntämän toimenpideluvan edellyttämällä tavalla. Hangasjärven kiinteistöjen kunnostustyö aloitettiin retkikämpästä. 1.1 Puusavotta Koska Metsähallitus omistaa maa-alueen, neuvoteltiin Metsähallituksen edustajan kanssa kämpän ja saunan välittömässä läheisyydessä olevan puuston harventamisesta ja kaatamisesta. Neuvotteluissa oli mukana myös Jyväskylän liikuntapalvelujen edustaja, sillä liikuntapalvelut hallinnoi varsinaista Hangasjärven ulkoilualuetta Metsähallitukselta vuokraamallaan alueella. Pokon puolelta neuvotteluissa oli mukana paikallisia metsureita, joiden kanssa sovittiin puuston kaatamisen periaatteista. Pokon vastuulle jäi puuston kaataminen ja alueen siivoaminen, Liikuntapalvelut huolehti puiden maksun Metsähallitukselle Metsähallituksen edustajan tekemän arvion pohjalta. Poko sai käyttöönsä rungoista sahatut laudat ja lankut rakennustarvikkeiksi sekä polttopuiksi soveltuvat rangat. Puuston katselmus käynnissä kesäkuussa 2012. Paikalla rakennustöiden valvoja sekä POKO:n metsureita.
Puiden kaataminen, kuormaaminen ja sahaaminen ajoittui heinäkuulle 2012. Pari kolme metsuria huolehti kaatamisesta ja pari traktorimiestä puiden siirtämisestä metsäalueelta naapurikylän sahalle ja sahattuina taas Hangasjärven alueelle. Iso joukko talkooväkeä kokosi rankoja kasoiksi traktorikuljetusta varten sekä siivosi ja raivasi risukkoa puiden kaatamisen jäljiltä. Talkootöitä paiskittiin iltahämärissäkin. Saunan edustalta kaadettuja puita siirretään kuljetettavaksi sahalle. 1.2 Hirsirakennuksen oikaisu Heinä-elokuun taitteessa 2012 päästiin kämpän kunnostustöiden kaikkein tärkeimpään vaiheeseen eli hirsirakennuksen oikaisuun ja perustuksen vahvistamiseen. Hirsirungon oikaisu tehtiin vaatraamalla rakennus takakulman peruskallion tasolle ja tunkkaamalla suoraksi. Tässä vaiheessa käytettiin vanhoja peruspilareita ja sahauksesta saatuja lankkuja rungon oikaisuun. Hirsirunko on oikaistu. Takimmainen kulma lepää peruskallion päällä.
1.3 Kämpän perustuksen uusiminen Uudet peruspilarit valettiin elokuussa. Valvojan ja työmiesten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin ensi vaiheessa sellaiseen ratkaisuun, että kämpän kaikkia lattioita ei lähdetty heti purkamaan vaan uusien pilareiden valu lähti korvaamaan ja täydentämään rakennuksen ulkoseiniä tukevia pilareita. Maapohjan tutkimus osoitti, että kukin pilari piti mitoittaa erikseen sen mukaan kuinka syvällä peruskallio oli. Tavoitteena oli saada pilari peruskallioon kiinni. Kaikilta osin tämä ei toteutunut. Suunnitelmien mukaiset eristykset tehtiin pilari pilarilta, kuten myös käsityönä paikan päällä sahatusta raakalaudasta tehdyt pilarien muotit. Peruskalliota etsimässä Tiimityötä: kaksi miestä rakentaa pilareiden muotteja, toinen pari täyttää muotteja betonilla
1.4 Lattioiden uusiminen Kämpän perustuksen uusiminen vaati tuvan lattian purkamista kokonaan ja parista makuukammarista osittain. Näin päästiin eristämään rakennuksen pohjaa ja rakentamaan rakennuksen alle uusia betonipilareita. Kaivutyöt tehtiin rakennuksen alla lapiolla käsivoimin. Lattioiden purkamisen yhteydessä poistettiin vanhat eristeet. Tämä työ ajoittui elokuulle. Pölyävät vanhat eristeet rullattiin mustiin jätesäkkeihin. Talkooväki oli varustautunut kasvosuojuksin. Vanhat lattialaudat lensivät ikkunoista pihalle ja sieltä edelleen puuvajan viereen Syyskuussa kämpän alusta eristettiin ja lattiat uusittiin suunnitelmien mukaisesti. Tupa sai kokonaan uuden lattian ja uudet eristeet, parin kammarin lattiat uusittiin osittain. Uusi lattia suojattiin huolellisesti odottamaan hirsiseinien puhdistusta ja muuraustöiden käynnistymistä. Samassa yhteydessä rungon oikaisuvaiheessa irrotetut ikkunat asennettiin uudelleen paikoilleen, ovien lukot tarkistettiin ja ulko-oveen asennettiin uusi lukko.
1.5 Puuceet Hangasjärven ulkoilualueen vanhat huussit hävitettiin ja tilalle rakennettiin toimenpideluvan edellyttämät kompostoivat puuceet. Pöntöiksi valittiin sellainen mallisto, joka mahdollistaa myös talousjätteiden kompostoinnin. Puuceet rakensi pienyritys, joka toi kehikot paikalle ja rakensi puuceet valmiiksi piha-alueella. Kuljetus ja kattohuovat kuuluivat kokonaiskustannuksiin. Näin päästiin edulliseen kokonaisratkaisuun. Puuceet siirretään kesällä 2013 toiseen paikkaan, kun kuvassa taustalla näkyvä puusavotasta syntynyt risukko kuljetetaan alueelta pois. Piha-alue joutui kovalle koetukselle raskaiden koneiden ja runsaiden sateiden takia 1.6 Puuhellan ja takan muuraus Muuraustyöt käynnistyivät vasta lokakuussa, kun muurarin metsästys vei useita viikkoja. Muurareita oli listoilla puolisen tusinaa, mutta retkikämpän puuhellan muuraus ja takan korjaaminen olivat sellaisia töitä, joihin useimmat eivät ehtineet muilta töiltään. Sopiva muurari löytyi viimein lähes naapurikylästä. Hänen ensimmäinen työnsä oli arvioida, miten retkikämpän vanha perinteinen (ja massiivinen) takka pitäisi kunnostaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan takkaan oli tarkoitus muurata takkasydän. Se osoittautui kuitenkin varsin hankalaksi ratkaisuksi takan muotoilun takia. Niin päädyttiin rakennustöiden valvojan kanssa neuvoteltua korjaamaan avotakan vetoa muuraamalla takan sisäosia uuteen kuosiin, korjaamalla halkeamia ja peittämättä mustuneet pinnat uudella kalkkikerroksella. Keittiön vanha puuhella oli palanut käyttökelvottomaksi, joten se purettiin ja paikalle muurattiin tiilistä uusi puuhella. Tulisijojen vedon ja käytön tehostamiseksi oli piipun päälle jo aikaisemmin asennettu peltinen hattu. Loppuvuodesta puuhellassa ja takassa viriteltiin tulia muutama kerta kokeilumielessä ja puuhellan kuivumisen varmistamiseksi.
Retkikämppään muurattiin kokonaan uusi puuhella Takan sisäosaa korjattiin vedon parantamiseksi. Mustuneet pinnat kalkittiin. 1.7 Hirsiseinien puhdistus ja kämpän valaistus Retkikämpän sisäseinät ovat tummuneet vuosien saatossa. Huonosti vetävä takka on savuttanut sisätiloihin ja omalta osaltaan tummentanut seinähirsiä. Hirsiseinien puhdistamista pohdittiin useaan otteeseen ja vertailtiin erilaisia mahdollisuuksia. Nettivertailu osoitti, että hellävaraisin puhdistustapa tummuneille ja nokeentuneille hirsiseinille on soodapuhallus. Puhdistus tehtiin ennen muuraustöiden alkamista. Pinnoista irtosi vuosien aikana kertynyt lika ja noki muttei ajan patina. Puhdistuksen jälkeen voitiin myös todeta, että kämpän rakentamiseen oli aikoinaan ilmeisesti tarkoituksella käytetty pyöreitä hirsiä, joiden pintaa ei oltu kokonaan puhdistettu kaarnasta. Tämän pidemmälle puhdistuksessa ei kannatakaan mennä tehokkain välinein vaan huolehtia seinien puhdistus nettiarvioinnin perustella toisella hyvällä ja helpolla tavalla: mäntysuovalla ja vedellä. Hirsiseinien puhdistuksen yhtenä tavoitteena oli saada tupa valoisammaksi. Koska ajan patinaa kuitenkin jää (ja saakin jäädä), lähdettiin retkikämpän valaisemiseen pimeinä aikoina
suunnittelemaan lead-valaistusta. Tätä tarkoitusta varten ja muutoinkin sähköllä toimivien työvälineiden ja koneiden käyttämiseksi rakentamisen eri vaiheissa hankittiin Hangasjärvelle aggregaatti jo kesällä 2012. Aggregaattille rakennettin pihalle oma koppi 1.8 Suodatinkenttä ja salaojat Suunnitelman mukaisesti retkikämpän ympäristö salaojitettiin, rakennettiin uusi sadevesijärjestelmä ja rakennettiin suodatinkenttä. Suodatinkentän paikka jouduttiin siirtämään retkikämpän rannan puoleisesta maastosta metsän puolelle (Päivikki Komsin selostus liitteenä) Sateiden tauottua kaivinkone pääsi töihin kiertämään retkikämppää ja kaivamaan salajia
Retkikämpän jätevedet tulee vaatimusten mukaisesti ohjata suodatinkentän kautta maastoon Suodatinkenttä valmistui ennen lokakuun ensilumia
1.9 Saunan sisustuksen purkaminen Varsinaisesti saunan kunnostustyöt tehdään keväällä 2013. Kuitenkin saunan sisustus purettiin samaan aikaan kun retkikämpässä tehtiin soodapuhallus. Tarkoitus oli puhdistaa saunan seinät samaan aikaan. Kuitenkin voimakas rankkasade ja liejuinen piha-alue estivät työkoneiden siirtämisen rinnettä alas saunalle. Näin ollen seinien puhdistaminen jää myös kevääseen 2013. Lauteet on purettu ja pata irrotettu. Tästä on helppo jatkaa keväällä 2013. 1.10 Resurssit ja toteutuksen organisaatio Vastuu kunnostustöiden etenemisestä on ollut Pokon hallituksella. Pj. Määttä on toiminut työnjohtajana kesä-marraskuun ajan. Tehtäviin on kuulunut neuvottelut Metsähallituksen ja liikuntapalvelujen edustajien kanssa (mm. puiden kaataminen alueella), työntekijöiden etsiminen ja palkkaaminen, talkooväen kokoaminen, töiden koordinointi, tarvikkeiden hankinnasta huolehtiminen, laskujen maksaminen ja tiedottaminen. Korpilahti-lehti on seurannut kiinnostuneena hankkeen etenemistä. Kunnostustöiden etenemistä on voinut seurata POKO:n kotisivuilla (www.pokokorpilahti.fi). Sähköpostilistojen kautta on tiedotettu talkootöiden aikatauluista ja kutsuttu väkeä paikalle. Hangasjärven sauna oli lämpimänä yleisölle heinä-syyskuun ajan kaksi kertaa viikossa. Myös tällä tavalla ulkoilualuetta ja kunnostettavia tiloja tehtiin tutuksi sekä kyläläisille että laajemminkin. Saunojia kävi Vaajakoskelta Palokkaan ja keskustasta Keltinmäelle. Hangasjärven kiinteistöjen kunnostushankkeen kirjanpidosta on vastannut Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen kirjanpitäjä Päivi Nikander. Hankekauden 2011-2012 julkista rahoitusta on saatu ELY-keskuksen ja Vesuri-ryhmä ry:n kautta sekä Keski-Suomen liitolta ja Jyväskylän liikuntapalveluilta. Jyväskylän kaupunki myönsi ELY-keskuksen rahoitusosuuden verran korotonta välirahoituslainaa. Tällä rahoituksella, talkootyöllä ja Pokon omalla rahoitusosuudella kunnostushanke on voinut edetä edellä kuvatulla tavalla. Rakennustöiden valvojana on vuonna 2012 Petri Poikola ja suodatinkentän töiden valvonnasta on vastannut suunnitelman laatija Päivikki Komsi.
2. Patalaiturin alueen kunnostaminen Ylä-Muuratjärviseura ry:n vastuulla oleva Patalaiturin kunnostaminen käynnistyi alkukesästä pusikoiden raivauksella. Yhdistys päätti siirtää rannan ruoppauksen talviaikaan ja rannan rakentamisen kesään 2013. Ylä-Muuratjärviseura ry on tehnyt hankkeen etenemisestä lyhyen raportin (liite). 3. Yhteistyökumppanit Metsätorpanmaa ry:n hallitus tutustui Hangasjärven alueeseen heinäkuussa Metsätorpanmaa ry sai Vesuri-ryhmä ry:n päätöksellä rahoituksen Korpikansa Kertomus hankkeeseen. Tarkoituksena on Hangasjärven kunnostetussa retkikämpässä ja ulkoilualueella esitellä Korpilahden pohjoisten kylien mökkien ja torppien elämää ja elannon hankkimista. Retkikämppä tarjoaa hyvän mahdollisuuden paikalliskulttuurin esittelyyn. Näin ulkoilualueella kulkijat ja retkikämpän käyttäjät voivat tehdä aikamatkan korpikylien lähihistoriaan ja metsän hyötykäytön huikeaan muutokseen Suomen hevosen ajoista tämän päivän metsäkoneisiin. Myös mökkien arkinen elämä avataan tarinoina ja tapahtumina. Tikkalassa 22.3.2013 Paula Määttä puheenjohtaja Mari Kuikka sihteeri