Opinto-as 2010-2011 Teknillinen tiedekunta Oulun yliisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 ohivalinta (08) 553 + alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011
Toimitustyöryhmä Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sirpa Nelo, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto Taitto Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painaikka Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2
Sisällysluettelo Opinto-paan käyttäjälle... 7 Opinnot... 8 1. Teknillinen tiedekunta... 9 2. Tutkinnot ja iskelu... 11 2.1. Perustutkinnot... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto... 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto... 11 2.2. Jatkotutkinnot... 14 2.3. JOO-innot... 14 2.4. Kansainvälinen iskelijavaihto... 14 2.5. Täydennyskoulutus... 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms.... 15 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri... 15 2.6.2. Tentit... 15 2.6.3. Henkilökohtainen intosuunnitelma (HOPS)... 16 2.6.4. Opintosuunnan valinta... 17 2.6.5. Aiempien intojen tunnistaminen ja tunnustaminen... 17 2.6.6. Kieliinnot... 18 2.6.7. Harjoittelu... 19 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. 19 2.6.9. Tutkintotodistus... 20 2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville 21 2.6.11. Koulutusohjelman vaihto... 21 2.7. Opintojen ohjaus... 22 2.7.1. Opintojen suunnittelu... 22 2.7.2. Pienryhmäohjaus... 22 2.7.3. Opettajatutortoiminta... 22 2.8. Muita ohjeita iskelua ja kriisitilanteita varten... 22 3. Arkkitehtuurin osasto... 24 3.1. Henkilökunta... 25 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma... 25 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 25 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet... 26 3.2.3. Henkilökohtainen intosuunnitelma, HOPS... 26 3.2.4. Kandidaatin tutkinto... 26 3.2.5. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät innot... 26 3.2.6. Kandidaatin työ... 26 3.2.7. Kieliinnot... 27 3.2.8. Harjoittelu... 27 3.2.9. Arkkitehdin tutkinto... 27 3.2.10. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät innot... 27 3.2.11. Opetuksen painistealueet... 27 3.2.12. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin innoissa... 27 3.2.13. Yhdyskuntasuunnittelun intosuunta... 28 3.2.14. Rakennussuunnittelun intosuunta... 28 3.2.15. Architectural Design intosuunta 28 3.2.16. Diplomityö... 28 3.2.17. Kieliinnot... 29 3.2.18. Harjoittelu... 29 3.2.19. Ulkomaan ekskursio... 29 3.2.20. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 20010-11... 31 3.2.21. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät innot... 31 3.2.22. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät innot... 32 3.2.23. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt... 35 3.2.24. Vieraskielinen etus ja kansainvälinen pilasvaihto... 35 3.2.25. Opetusperiodit ja kesäetus... 35 3.3. Osastokohtaisia ohjeita... 35 3.3.1. Opetuksen tarkoitus... 35 3.3.2. Opetuksen luonne... 36 3.3.3. Harjoitustyöt... 36 3.3.4. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet... 36 3.3.5. Seminaarit... 36 3.3.6. Tentit ja niihin osallistuminen.. 37 3.4. Jatko-innot... 37 3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne... 38 4. Konetekniikan osasto... 39 4.1. Henkilökunta... 39 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma... 40 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 40 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet... 40 4.2.3. Opintosuunnat... 41 4.2.4. Opintoneuvonta... 43 3
4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville... 43 4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille... 44 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille... 44 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja istoinsinööreille... 44 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne... 45 4.3. Osastokohtaisia ohjeita... 62 4.4. Harjoittelu... 63 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto... 66 5.1. Henkilökunta... 66 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat... 67 5.2.1. Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet. 68 5.2.2. Diplomi-insinöörin tutkinto ja tavoitteet... 68 5.2.3. Erillinen maisteriohjelma... 69 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma... 69 5.3.1. Koulutusohjelman tavoitteet... 69 5.3.2. Ammatillinen tehtäväalue... 69 5.3.3. Opintosuunnat ja tavoitteet... 69 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille... 70 5.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne... 72 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma... 72 5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma... 74 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma 83 5.4.1. Koulutusohjelman tavoitteet... 83 5.4.2. Ammatillinen tehtäväalue... 84 5.4.3. Opintosuunnat ja tavoitteet... 84 5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille... 85 5.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne... 86 5.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma... 86 5.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma... 88 5.5. Osastokohtaisia ohjeita... 94 6. Sähkö- ja tietotekniikan osasto... 96 6.1. Henkilökunta... 97 6.2. Koulutusohjelmat 2010... 98 6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet. 98 6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma...100 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne...100 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoite...100 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen...101 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen...101 6.3.5. Opintosuuntien kuvaukset...101 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylipilaille...103 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma 2010...105 6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma...110 6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne...110 6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman tavoite...110 6.4.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen...111 6.4.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen...111 6.4.5. Opintosuuntien kuvaukset...111 6.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylipilaille...113 6.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma 2010...117 6.5. Koulutusohjelmien täydentävät moduulit...120 6.6. Siltainnot suoraan DI-koulutukseen valituille amk-insinööreille...126 6.7. Harjoitteluvaatimukset...129 6.8. Työhön sijoittuminen...130 7. Tuotantotalouden osasto...131 7.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma...131 7.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta...131 7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita...131 7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma.132 7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue...132 7.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville...132 7.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille...132 4
7.4.4. Opetussuunnitelma isto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille.. 133 7.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö... 133 7.4.6. Tekniikan kandidaatin etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville... 134 7.4.7. DI-vaiheen etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville iskelijoille...142 7.4.8. jatko-intoihin valmistava syventymiskohde...146 8. Oulun yliiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö...148 9. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa...162 5
Tervetuloa iskelemaan tekniikkaa! Tekniikan iskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun iskelet yliistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta iskelustasi ja iskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliistossa tekniikkaa iskellaan, etetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen iskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi it myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua ettavista ettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös iskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään iskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylipilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa iskelee noin 3600 iskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tutkintosi neasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu iskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua etusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä intoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää iskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliistomme muutkin iskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa iskelun lomassa. Tervetuloa iskelemaan tekniikkaa yliistoon! 6
Opinto-paan käyttäjälle Tähän into-paaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien etussuunnitelmat vuonna 2010 aloittaville. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon osalta etussuunnitelmat koskevat kaikkia uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaan iskelevia ja korvaavat vuosien 2005 2007 paissa olleet suunnitelmat. Mahdolliset poikkeamat tähän pääsääntöön ilmoitetaan ao. koulutusohjelman kohdalla tässä paassa. Myös kaikki ennen vuotta 2005 intonsa aloittaneet iskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän intonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi paassa on joukko muita iskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä as huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman intoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne intojaksot, jotka iskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi etussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa intopaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen intoneuvojat, ettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa 5.5.2010 Eero Wallin Teknillisen tiedekunnan intoasiainpäällikkö 7
Opinnot Sinut on valittu iskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä intokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä paasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi etussuunnitelmasta. Opintojaksojen sisältökuvaukset ovat web-oodissa. Opintojakso on intojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään intisteinä. Yhden lukuvuoden intojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 intistettä. Tähän iskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun iskelun ohella myös iskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan etussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä iskelun ja etuksen tulisi edetä, ts. mitä intojaksoja ja missä järjestyksessä iskelijan tulisi iskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan etussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että iskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun etukseen. Koulutusohjelman etussuunnitelmassa intojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan intosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on intokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty intojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja etusmonistetoimintaa varten intojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä intoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai intojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen intojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri 46 konetekniikka 47 prosessitekniikka 48 ympäristötekniikka 52 sähkötekniikka, tietotekniikka 55 tuotantotalous 03 eri koulutusohjelmille yhteiset intojaksot Muista tiedekunnista saatava etus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Opintojaksojen kuvauksissa (web-oodi) on kustakin intojaksosta esitetty sen koodi nimi laajuus ajoitus tavoite sisältö toteutustavat yhteydet muihin intojaksoihin pimateriaali suoritustavat vastuuhenkilö mahdolliset lisätiedot etuskieli Erityisesti ammatti- ja syventävät intojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille intosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä paasta oman koulutusohjelmasi etussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Yliiston Yliistaino ja niitä saa ostaa suoraan monistemyymälästä, os. Oulun yliisto, Linnanmaa, Geokatu, puh. 553 3940. 8
1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkö- ja tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkö- ja tietotekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaanit. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintäällikkö ja intoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 iskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliistostrategiaa hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat vastata tiedekunnan toiminnan laadusta päättää valintaperusteista tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta päättää perustutkintojen etussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä etussuunnitelmien talousvaikutuksista hyväksyä väitöskirjat. Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa 9 vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliiston rehtorille vastata tiedekunnan resursseista hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita hyväksyä uudet iskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä innoista päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida etussuunnitelmien valmistelua. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Osaston päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, etuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Osasto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja etusasiat. Osastolla toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman etussuunnitelman valmistelu. Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta 553 2001 ja 553 2002, telefax 553 2006 asiointiaika 9:00-13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460; vastaanotto simuksen mukaan. Tutkimusdekaani: HAAPASALO, Harri, prof., puh. 553 2931
Koulutusdekaani: HENTILÄ, Helka-Liisa, prof., puh. 553 4981 Hallintäällikkö: KUHALAMPI, Laila, KTM, puh. 553 2005 Opintoasiainpäällikkö: NELO, Sirpa, TkL, puh. 553 2003 Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM, puh. 553 2004 ATK-suunnittelija: LAHDENPERÄ, Pentti, puh. 553 2012 Kanslia/palvelupiste: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (intoasiat), puh. 553 2001 RIMPINEN, Helena, intoasiainsihteeri (intoasiat), puh. 553 2002 Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen etuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja iskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonlpulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan etusta annetaan iskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna iskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan, Nelliportaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen intoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta innäytetyössä -kurssi. 10
2. Tutkinnot ja iskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän paan lussa luvussa 8. 2.1. Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien innot koostuvat perusinnoista, aineinnoista, syventävistä innoista. Tutkintoihin sisältyy myös innäytetyö. Opetus järjestetään intojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista intojaksoista määrätään etussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on intiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden intojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 intistettä (). 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa iskelijalle: tutkintoon kuuluvien intojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan pimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 intistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti iskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan innot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon lpuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn intosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon innot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.): perus- ja aineinnot, 100/120 täydentävä moduuli, 20/0 intosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 tai 40 valinnaiset innot, 10 kandidaatintyö (8 ) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäintoja (2 ). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä paassa (luvut 3-7). 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa iskelijalle: 11
tutkintoon kuuluvien syventävien intojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan pimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 intistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti iskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Opiskelija suorittaa intonsa valitsemallaan intosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon innot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13): intosuunnan moduuli, 30/40 syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 täydentävä moduuli, 20/30 erikoismoduuli, 10/0 diplomityö, 30. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 intisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 intisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien intojen laajuudeksi tulee vähintään 60 intistettä sisältäen diplomityön (30 ). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä paassa (luvut 3-7). 12
Diplomi-insinöörin tutkinto 120 intistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 Täydentävä moduuli 20/30 Erikoismoduuli 0/10 Syventävä moduuli 20/30 tai Täydentävä moduuli 20/30 Opintosuunnan moduuli 30/40 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 intistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 ) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäintoja (2 ) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 Valinnaiset innot 10 Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 Täydentävä moduuli 20 Perus- ja aineinnot 100 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 30 13
2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineinnoista, sivuaineinnoista ja tieteellisistä yleisinnoista. Edellä mainituista innoista käytetään nimitystä erityisinnot. Pääaineintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. Tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehtitutkinnon jälkeen. Tällöin on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisinnot ja laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Lisensiaatin tutkinnon suorittavan on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisinnot sekä laadittava lisensiaatintutkimus. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoiskelijalle intosuunnitelman. Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt intosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opinnäytteet ja intokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat professorit ja intoasiainpäällikkö. 2.3. JOO-innot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliistojen välinen simus ns. joustavasta intooikeudesta (JOO-into-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan iskelija voi tietyissä tapauksissa hakea into-oikeutta joidenkin intojaksojen tai intokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliistossa. Vastaavasti muiden yliistojen iskelijat voivat hakea into-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan iskelijoiden hakuaika muihin yliistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10. 14 Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta http://www.joas.fi ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan iskelijoiden hakemukset ja toisesta yliistosta tiedekuntaan hakevien iskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen intoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä. 2.4. Kansainvälinen iskelijavaihto Oulun yliiston iskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-iskelijaksi ja suorittaa näin osan innoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-iskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi intoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa astusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-iskelijana osallistutaan vastaanottavan yliiston etukseen ja iskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä iskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut innot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia intoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat intosuunnitelman teossa.
Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat intoraha, korotetut asumistuki ja intolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät iskelijat saavat myös vaihtoiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä iskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä iskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/intl/. Kv-toimisto on maanantaista keskiviikkoon klo 10-16. Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: http://www.ttk.oulu.fi/iskelijavaihto. 2.5. Täydennyskoulutus Oulun yliistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua etussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen etusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä intoja suorittavien iskelijoiden tulee ilmoittautua yliistoon läsnäoleviksi iskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä intoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät 15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh. 553 2001 ja 553 2002. Yliiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä. 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö on tämän paan lussa luvussa 8. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset intoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut into-paan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja. 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri Yliistossa on käytössä iskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja iskelijoista, into-oikeuksista ja intosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta intojaksosta tehdään merkintä intosuoritusrekisteriin. Osasuoritusten rekisteröinti vaihtelee osastoittain. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu useimmilla osastoilla keskitetysti osaston toimistossa. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon (toimistoon), joka vastaa etuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman etuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä etuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita saa tiedekunnan kansliasta ja iskelijapalveluista. Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3 päivää. Arkkitehtuurin sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osaston iskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on iskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliistoon. Sen kautta voi tutustua intojaksokuvauksiin, selata omia intosuorituksia ja tilata sähköpostilla intosuoritusotteen. Joillakin osastoilla tentteihin voi ilmoittautua tai antaa palautetta etuksesta WebOodin välityksellä. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/. 2.6.2. Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. 15
Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliiston etuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta http:// www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/saadoksia.html ja edelleen kohdasta Opetusta ja iskelijoita koskevat normit. 2.6.3. Henkilökohtainen intosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen intosuunnitelma on iskelijan itselleen laatima suunnitelma intojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliiston etuksen johtosääntö 10 ). HOPSin tarkoituksena auttaa iskelijaa hahmottamaan etussuunnitelmaan kuuluvien intojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää iskelijan kasvua asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös iskelijalle konkreettisen välineen intojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös mahdollista turvata iskelujen sujuva jatkuvuus kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu etussuunnitelma, jonka sisältämien intojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole intojen etenemistä kontrolloiva sitoumus. Tiedekunnan yhteiset HOPS - käytännöt Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta on iskelijalla itsellään. Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä intojen sisältö, intokokonaisuuksien tai intojaksojen suunniteltu suoritusajankohta ja intojen kesto. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin iskelijan omia tavoitteita intojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa iskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan vaihto-iskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta intoihin sekä jatkaako 16 intojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon. HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu. HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman etussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien intojen osalta osastot laativat iskelijoille ohjeellisen lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan iskelijan HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa tekemiseen ohjausta intoneuvojilta sekä ettaja- ja iskelijatuutoreilta. Pienryhmäohjaajat astavat ensimmäisen vuoden iskelijoita HOPSin laatimisen alkuun. HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen vuoden iskelijoille myös kirjallisia ohjeita. Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon tähtäävän HOPSinsa iskelija käy siitä HOPS - keskustelun ettajatuutorinsa tai osaston intoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle on 1. iskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan iskelijan intojen sen hetkinen tilanne ja verrataan sitä sekä iskelijan itselleen asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman etussuunnitelmaan. Opiskelija ja ettajatuutori/intoneuvoja sivat miten iskelijan HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOP- Sia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti intosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida iskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien intojen suhteen. HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien intojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa iskelijaa tunnistamaan oman asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään intovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös tukea iskelijaa intojen lpuunsaattamisessa ja erityisesti iskelijan diplomityöhön liittyvien toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun iskelija käy jonkun intosuuntansa professo-
rin, ettajatuutorinsa tai osaston intoneuvojan kanssa. Voimassa olevasta etussuunnitelmasta poikkeava intosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman etussuunnitelman pohjalta. Jos iskelija haluaa laatia voimassa olevasta etussuunnitelmasta pakollisten intojen osalta sisällöllisesti poikkeavan intosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä. 2.6.4. Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen intovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri intosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin intosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita intomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla. 2.6.5. Aiempien intojen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan aiempien intojen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT -menettely) etenee seuraavien periaatteiden mukaisesti: osaaminen suhteutetaan koulutusohjelman etussuunnitelmassa tutkinnolle tai sen intokokonaisuuksille asetettuihin osaamistavoitteisiin, formaalissa iskelussa aiemmin hankitun suorituksen tuottama osaaminen suhteessa suoritettavaan intokokonaisuuteen tai intoihin arvioidaan pääsääntöisesti todistusten perusteella, tiedekunta edellyttää näyttöä nonformaalin iskelun, arkipimisen tai työkokemuksen kautta hankitun osaamisen arvioimiseksi suhteessa suoritettavaan intokokonaisuuteen tai intoihin. Näyttö annetaan pääsääntöisesti tentillä, mutta koulutusohjelman käytännön mukaan näyttönä voidaan käyttää myös osaamisportfoliota, osaamispäiväkirjaa, työkokemuksena hankitun osaamisen kuvausta, haastattelua tai jotakin muuta näyttöä ja näitä tukevaa haastattelua, formaalissa iskelussa aiemmin hankittua jo arvosteltua suoritusta, joka tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT -menettelyn kautta osaksi tutkintoa, ei arvostella enää uudelleen, eikä toisessa korkeakoulussa tehdyn suorituksen arvosana siirry uuteen tutkintoon, vastuu riittävien todistusten ja näyttöjen antamisesta on iskelijalla, ts. asiaa käsitellään iskelijan hakemuksen pohjalta. Em. periaatteiden mukaisesti iskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja intoja, jotka sisällöltään vastaavat etussuunnitelmaan kuuluvia intojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia intojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla intojaksoilla, jotka eivät sisälly etussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliiston teknillisessä tiedekunnassa DI- /arkkitehtiintoihin ilman täydentäviä intoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat innot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi iskellut yliiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. intoja tiedekunnassa suoritettaviin intoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian intojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston toimistosta ja koulutusohjelman intoneuvojalta. 17
2.6.6. Kieliinnot Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä innoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä innoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla iskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 3 intisteen laajuiset innot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan 18 lukion B-ruotsin pimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä. 1. Jos iskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin pimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien pilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos iskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen lpukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin ettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut http://webcgi.oulu.fi/kielikeskus/index.php?a =o&s=lahtotasovaatimus.html&v=ruotsi. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden etussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 intisteen laajuinen intojakso tai intojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla iskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli iskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas-
saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin iskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä innäytteen alaan. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli iskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, etussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli iskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 2.6.7. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 intisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää iskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 intisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa iskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi intojaksoksi, jolle määritellään etussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä iskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: www.oulu.fi/careerservices -> Erasmusharjoittelu. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi iskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Teknillinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain yhdessä yliiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden sekä Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa Teekkareiden työelämävalmennus - luentosarjan, jonka tavoitteena on tutustuttaa iskelijoita mahdollisimman monipuolisesti työelämän yleisiin vaatimuksiin. Luentosarja tarjoaa perustiedot suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä ja työsimusasioista. Lisäksi käsitellään työnhakuun ja rekrytointiin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. Lisätietoja luentosarjasta saa teknillisen tiedekunnan harjoittelun suunnittelijalta. 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineintoihin kuuluva intokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan intojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen iskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi iskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 19
intistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä iskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan pimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys innäytteen alaan. Diplomityö Diplomityö on syventäviin kuuluva intosuoritus, jonka laajuus on 30 intistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään osastolla. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa iskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla iskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä iskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä innäytteen alaan 20 2.6.9. Tutkintotodistus Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat intojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle ettajalle, iskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen toimistoista. Mukaan liitetään intosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin osastolle, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.