POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) Juhani Salonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät...1 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen...4 3. Vuosiloman siirtäminen...4 4. Vuosiloman säästäminen (ks. joustovapaa TES 22 )...5 5. Vuosiloman jakaminen...5 6. Vuosilomapalkka...5 7. Lomaraha (TES 34 7)...6 8. Lomakorvaus...7 9. Työntekijä, joka on ollut 31.12.1993 Posti - ja telelaitoksen palveluksessa (tes 34.8 )...8 10. Vuosilomasaatavan vanheneminen...9 Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä Postialan työehtosopimuksen mukaisesti. Käsitteitä Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. - 31.3. oleva 12 kuukauden ajanjakso, jolta työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy. Vuoden 2003 vuosiloma määräytyy sen mukaan, miten työntekijä on työskennellyt 1.4.2002-31.3.2003. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolta työntekijällä on oikeus vuosilomaan (ns. 14 työpäivän ansaintasääntö tai 35 tunnin ansaintasääntö). 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kertyvien vuosilomapäivien lukumäärään vaikuttaa myös työntekijän työsuhteen pituus. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (= 31.3) mennessä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos lomapäiviä laskettaessa lomapäivien määräksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä. Arkipäiviä eivät vuosilomapäiviä laskettaessa ole kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulueikä juhannusaatto, pääsiäislauantai eikä vapunpäivä. Tavalliset lauantait sen sijaan lasketaan työntekijän lomapäiviksi, vaikka lauantait eivät olisikaan normaalisti hänen työpäiviään. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan pääsäännön mukaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä (ensisijainen). Jos työntekijä sopimuksen mukaan on työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työpäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia (toissijainen). Työntekijä kuuluu joko 14-päivän ansaintasäännön tai 35-tunnin ansaintasäännön piiriin. Jos siis työntekijä työsopimuksen mukaan tekee vähintään 14 päivää kuukaudessa töitä, kuuluu hän 14-päivän ansaintasäännön piiriin. Jos tämä työntekijä jonakin lomanmääräytymiskuukautena tekee töitä vain 12 päivänä, ei hän ansaitse vuosilomaa tällaiselta kuukaudelta vaikka hän olisikin työskennellyt 35 tuntia kyseisenä kuukautena.
2 Työssäolopäivien veroiset päivät Työssäolopäivien veroisina pidetään työntekijän omaa vuosilomaa sekä niitä päiviä, jolloin työntekijä on ollut työajan tasoittumiseksi annetulla vapaalla. Ellei viimeksi mainitussa tapauksessa ole annettu yli kuuden arkipäivän pituista yhtenäistä vapaata, luetaan vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi vain siltä osin kuin niiden määrä saman kuukauden aikana ylittää neljä päivää. Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalain ja postialan TES:n mukaan KUU- KAUSIPALKKAISILLA ns. 14 päivän ansaintasäännön mukaan vuosilomaa ansaitsevilla työntekijöillä myös päiviä, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä seuraavista syistä: - työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomat, - reservin harjoitus tai ylimääräinen palvelus, jos työntekijä on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua, - sellainen lääkinnällinen kuntoutus, jota annetaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä laitoksessa ammattitaudin tai työtapaturman johdosta. Ei kuitenkaan enempää kuin 75 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana, kuitenkin siten, että jos kuntoutus jatkuu keskeytyksittä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 päivää. Lomanmääräytymisvuoden vaihtuminen kesken kuntoutuksen ei siten pidennä työssäolopäivien veroisien päivien lukumäärää, - työterveyshuoltolaissa tarkoitettu tai työnantajan määräämä tai sairaudesta taikka tapaturmasta johtuva lääkärintarkastus, - äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (ks. työsopimuslaki), - kunnallinen tai muu luottamustehtävä taikka todistajana kuuleminen, - sairauden leviämiseksi annettu viranomaisen määräys, - työn edellyttämä matkustaminen, milloin tällaisia päiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen, - muu syy, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut poissaolosta huolimatta velvollinen maksamaan palkan tällaiselta päivältä, - lomauttaminen, kuitenkin enintään 30 päivää kerrallaan, - lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen tai muu siihen verrattava työaikajärjestely, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta, - opintovapaalain mukainen opintovapaa, kuitenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön, - oppisopimuslain mukainen, voimassaolevan oppisopimuksen edellyttämä tietopuolinen koulutus, - työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistuminen, kuitenkin vain 30 päivää kerrallaan. - Huom! Sellaiseen työntekijään, jonka loman pituus määräytyy 35 - TUNNIN ANSAINTASÄÄN- NÖN mukaan, sovelletaan oman vuosiloman ja työajan tasoittumisvapaan lisäksi yllä olevasta VAIN äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata koskevaa kohtaa.
3 Lisäksi on Postialan TES:n 34 :n 2 kohdassa sovittu, että KUUKAUSIPALKKAISELLA työntekijällä, jonka lomaoikeus määräytyy ns. 14-päivän ansaintasäännön mukaan, pidetään työssäolopäivien veroisina, vuosilomalain (3 :n 4 ja 5 momentissa) mukaisten päivien lisäksi seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä: a) 22 :ssä tarkoitettuja joustovapaita. b) vuosilomalain 3 5 momentin 3) kohdan sijasta työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään sairauden tai tapaturman vuoksi myönnettyä palkallista sairauslomaa. (Huom! Lisäksi sellaisella työntekijällä, jolla on oikeus tessin 32 :n 1 kohdan mukaan vähintään 5 viikon sairausajan palkkaan, luetaan palkallisen sairausloman jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät). c) ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteisestä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti. d) tämän työehtosopimuksen 33 :n 1, 2, 3 ja 4. kohdan mukaisia poissaoloja. e) kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myönnetty kuntoutusrahaa. f) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajakokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. g) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n tai Palkansaajajärjestö Pardian ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten. Huom! POSTIALAN TES:n mukaan kaikkien TUNTIPALKKAISTEN työntekijöiden vuosiloma kertyy ja työssäolopäivien veroiset päivät määräytyvät vuosilomalain ns. 35 työtunnin ansaintasäännön perusteella, joten työntekijään sovelletaan oman vuosiloman ja työajan tasoittumisvapaan lisäksi vuosilomalaissa olevasta luettelosta VAIN äitiys-, isyysja vanhempainvapaata koskevaa kohtaa. Tämän lisäksi tuntipalkkaisella työntekijällä ovat yllämainitusta TES:n luettelosta työssäolopäivien veroisia päiviä kohdat a, b, c, d, f ja g edellyttäen että työnantajalla on ko. päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Työssäolopäivien veroisia päiviä on myös em. luettelon e) kohdan mukaiset päivät, vaikka niiltä ei palkkaa maksetakaan (muutos 1.2.2003). Hoitovapaa-aika, vuorotteluvapaa ja asevelvollisuusaika eivät ole kenelläkään vuosiloman ansaintaan oikeuttavaa aikaa.
4 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana, ellei työnantaja ja työntekijä ole toisin sopineet esimerkiksi kesäloman pitämisestä lokakuussa. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana (1.10-30.4), ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita. Vuoden 2003 vuosiloma voidaan siten antaa, jos siitä työnantaja ja työntekijä erikseen sopivat, 1.1. 2003-30.4.2004 välisenä aikana. Vuosiloman ajasta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Ennen loman määräämistä on työntekijälle tai luottamusmiehelle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan ilmoittama vuosiloma-aika "sitoo" työnantajaa, ellei työntekijä anna muutokseen suostumustaan. Työnantaja voi joutua korvaamaan työntekijälle vuosiloman yksipuolisesta muuttamisesta aiheutuneen vahingon. Työnantaja ei voi tietenkään yksipuolisesti keskeyttää jo alkanutta vuosilomaa. Ns. Irtopäivien laskentasääntöä noudatetaan edelleen. Tämä koskee työntekijöitä, joilla säännönmukaisesti on lauantai- ja sunnuntai vapaapäiviä. Ilman työntekijän suostumusta ei kolmen päivän pituista tai sitä lyhyempää lomanosaa saa antaa siten, että lomapäivä sattuisi työntekijän vapaapäiväksi. 3. Vuosiloman siirtäminen Jos työntekijä on erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun loman, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan (TES 34 3. kohta). Milloin työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, on loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää. Työntekijällä on oikeus loman siirtämiseen myös, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän kalenteripäivää, ei seitsemän kalenteripäivää ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Työnantajan vaatimuksesta työntekijällä on velvollisuus esittää lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Mikäli mahdollista, siirretty kesäloma on annettava ennen syyskuun 30. päivää ja, jollei toisin sovita, viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Siirretty talviloma on annettava viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan lomanmääräytymisvuoden päättymistä. Siirretystä lomasta on ilmoitettava työntekijälle vähintään kolme päivää ennen sen alkamista.
5 4. Vuosiloman säästäminen (ks. joustovapaa TES 22 ) Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että enintään 12 päivää vuosittaisista lomapäivästä säästetään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijä voi säästää vuosilomaansa useamman vuoden ajan. Säästövapaan pitämisen ajankohdasta tulee sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijän tulee neuvotella työnantajan kanssa vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Säästövapaa on tarkoitettu käytettäväksi saman työnantajan palveluksessa. Pitämättä jäänyttä säästövapaata ei siten voi siirtää uuteen työsuhteeseen, ellei siitä erikseen toisin sovita. 5. Vuosiloman jakaminen Kesäloma ja talviloma tulee pääsäännön mukaan antaa kumpikin yhdenjaksoisena. 12 päivää ylittävä kesäloman osa voidaan kuitenkin antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä, milloin se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi tai milloin työntekijä siihen suostuu. Se loman osa, joka ylittää 24 päivää (= talviloma), voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. 6. Vuosilomapalkka Kuukausipalkkainen(tes) Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa vuosiloman ajalta. Tällaisen työntekijän lomapalkka saadaan, kun ensiksi lasketaan päiväpalkka, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka kahdellakymmenelläviidellä. Näin laskettu päiväpalkka työntekijälle tulee maksaa jokaiselta lomapäivältä. Tähän päiväpalkkaan lisätään TES 34 4. kohdan mukaisesti kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä sellaisista sopimukseen perustuvista lisäpalkoista, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista sekä varallaolokorvauksista. Vuosilomalisistä on annettava laskelma työntekijälle. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta tapauksissa, joissa lomakorvaus maksetaan prosenttikorvauksen muodossa. Tuntipalkkainen(tes) Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräytyy prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Työssäoloajan palkkaan lisätään äitiysvapaa-ajan palkka ( 32 7. kohta), sairausajan palkka, sekä työnantajan maksama palkka 34 :n 2. kohdan luettelosta. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennalli
6 nen palkka äitiysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman ajalta sekä kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta (1.2.003 luk.). Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Tuntipalkkaisen vuosilomapalkan suuruus: 8,9 % tai 11,4 %, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden taikka 13,9 %, jos työntekijän vuosiloma määräytyy TES:n 34 :n kohdan 8. mukaisesti taikka 16,9 %, jos työntekijän vuosiloma määräytyy em. kohdan 8. mukaisesti ja hänellä on lisäksi täysi lomanmääräytymisvuosi. --------------------------- Palkkausmuodon vaihtuminen Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy sen palkkausmuodon mukaan, joka työntekijällä on hänen lomansa alkaessa. Jos esimerkiksi tuntipalkkainen työntekijä on siirtynyt ennen lomansa alkua kuukausipalkalle, saa hän tämän palkkansa myös vuosilomansa ajalta, vaikka hän olisi koko lomanmääräytymisvuoden ajan saanut tuntipalkkaa. Vuosilomapalkan maksaminen Vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osaaikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä ( TES 34 6. kohta). 7. Lomaraha (TES 34 7) Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun viimeisenä päivänä, maksetaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % päiväpalkasta, joka saadaan, kun työntekijän kesäkuun kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja saatuun osamäärään lisätään edellä tarkoitettujen lisäpalkkojen/työaikakorvausten kolmassadasosa. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta (kuitenkin enintään 36 päivältä). Lomaraha maksetaan yhtenä eränä heinäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä pankkien aukiolopäivänä. Edellä olevasta poiketen lomaraha maksetaan myöskin seuraaville työntekijöille: eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle asevelvolliselle hänen palattuaan töihin asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle määräaikaiselle työntekijälle, paitsi ao..palkkaliitteessä mainitulle kausiapulaiselle
7 Toisin sanoen lomarahaa ei enää makseta kausiapulaiselle eikä työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotulle eikä itse irtisanoutuneille (lukuun ottamatta eläkkeelle siirtyviä). Em. muutos tulee voimaan 1.2.2003 lukien.' Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa joustovapaaksi vaihdetun lomarahavapaan aikana, työkyvyttömyysaika ei kuluta lainkaan em. joustovapaa-aikaa, vaan joustovapaa muuttuu tällöin heti työkyvyttömyysajaksi (sairauslomaksi tms.), jos työntekijä sitä ilman aiheetonta viivytystä pyytää. 8. Lomakorvaus Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa (Vuosilomalaki 9 ). Työntekijä, joka on työsopimuksensa mukaan töissä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, saa lomapalkan asemasta lomakorvauksena 8,5 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työssäoloajan palkasta tai 11 %, jos työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden. Palkkaan ei lueta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Edellytyksenä lomakorvauksen saamiselle on, että työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana työssä yhteensä vähintään kuusi tuntia. Mikäli työntekijällä on kuitenkin oikeus vuosilomaan eli hän on ollut joinakin kalenterikuukausina työssä ainakin 35 tuntia, maksetaan hänelle näiltä kuukausilta lomakorvaus ns. "lomapalkkana". TES 34 6. kohdan mukaan työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa-aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä (Vuosilomalaki 10 ) Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka sen aikana on ollut työssä vähintään 14 päivänä tai 35 tuntia, oikeus saada vuosiloman sijasta vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Korvaus lasketaan työsuhteen päättymiseen asti niiltä kuukausilta, joilta työntekijä ei ole siihen mennessä saanut lomaa tai korvausta siitä. Työsuhteen alkamiskuukausi ja päättymiskuukausi lasketaan työsuhteen päättyessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, jos työntekijä on ollut niiden aikana töissä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä. Siltä ajalta ei viittaa vain työsuhteen alkamis- ja päättämiskuukauteen, vaan koko niiden väliseen aikaan (esim. 19.6-10.9). Säännös tulee toisin sanoen sovellettavaksi vain, kun työsuhde on jatkunut niin lyhyen ajan, ettei työntekijä ole saanut sen perusteella kertaakaan vuosilomaa tai lomakorvausta. Työntekijä, joka on ollut sopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle ole kertynyt täysiä lomanmääräytymiskuukausia tai vain osa kuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, saa työsuhteen päättyessä lomakorvauksena työsuhteen kestosta riippuen joko 8,5 % tai 11 % edellisen lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomakorvausta. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä yhteensä vähintään kuusi tuntia. Tämä koskee ainoastaan lomakorvauksen maksamista eikä lainkaan loman ansaitsemista.
8 Tämän kohdan mukaisesti on oikeus lomakorvaukseen työntekijällä, joka ryhtyy suorittamaan asevelvollisena vakinaista palvelusta, vaikka hänen työsuhteensa ei olekaan päättynyt. Lomakorvaus usean työsuhteen perusteella (Vuosilomalaki 10a ). Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa useammassa kuin yhdessä työsuhteessa saman kalenterikuukauden aikana yhteensä vähintään kuusi tuntia, eikä hänellä muutoin ole oikeutta vuosilomaan tai lomakorvaukseen, hänelle maksetaan lomakorvauksena 8,5 % kalenterikuukauden aikana maksetusta palkasta. Lomakorvaus lasketaan kalenterikuukauden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korvausta. Lomakorvaus tällä perusteella erääntyy maksettavaksi viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana. 9. Työntekijä, joka on ollut 31.12.1993 Posti - ja telelaitoksen palveluksessa (tes 34.8 ) Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan edellä mainitusta poiketen seuraavaa: Vuosiloman pituus. Työntekijä saa vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta. Tämän kohdan mukainen työntekijä saa täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa 36 + 9 arkipäivää. Lomakautena pidettyjen vuosilomapäivien määrä ei vaikuta täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittavan vuosiloman pituuteen. Jos työntekijällä ei ole täyttä lomanmääräytymisvuotta, lomaoikeus on 3 pv/kk. Esimerkiksi 11 x 3pv/kk = 33 päivää. Lomaraha ja lomakorvaus maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä. Jos työntekijä saavuttaa edellä tarkoitetun 15 vuoden palvelusajan lomavuonna viimeistään 30.11., hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä työntekijällä ole oikeutta saada siitä korvausta. Lomavuodella tarkoitetaan sitä kalenterivuotta, jonka vuosilomasta on kysymys. Jos työntekijä saavuttaa ennen työsuhteen päättymistä edellä tarkoitetun pidempään lomaan oikeuttavan 15 vuoden palvelusajan, hän saa työsuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten mainituissa kohdissa on sovittu. Ammattijärjestön palveluksessa olevalle työntekijälle, joka on 31.12.1993 palkattomalla vapaalla virka- tai työsuhteisesta tehtävästään ja joka palaa yrityksen palvelukseen, otetaan vuosiloman pituutta laskettaessa huomioon aika, jonka asianomainen on päätoimisena ollut
9 sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen palveluksessa, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion tai yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen. Talviloma. Työntekijälle, joka saa vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta, se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 30-36 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita. Lomaraha. Työntekijällä, joka saavuttaa ennen lomavuoden loppua 15 vuoden palvelusajan perusteella oikeuden pitempään lomaan, on oikeus lomarahaan myös tältä osin. 10. Vuosilomasaatavan vanheneminen Yleinen palkkasaatavan vanhentumisaika on 10 vuotta. Vuosilomapalkan, vuosilomakorvauksen ja lomarahan osalta on kuitenkin voimassa lyhyempi 2 vuoden vanhentumisaika. Sen mukaisesti työntekijän oikeus em. eriin on rauennut, jos hän ei ole nostanut kannetta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus ja lomaraha maksettava. Esimerkiksi vuoden 2001 kesäloma-ajan palkkaa ja lomarahaa koskeva kanne on nostettava viimeistään 31.12.2003, jotta oikeus em. etuuksiin ei vanhenisi.